Näytetään tekstit, joissa on tunniste Katakombit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Katakombit. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

San Valentino/Pyhä Valentinus


San Valentino nimisiä pyhimyksiä on voinut olla kaksikin, tai vielä useampiakin. Yksi heistä oli San Valentino roomalainen, joka toimi pappina  200-luvulla Roomassa. Helmikuun 14-päivää vietetään hänen kunniakseen. Suomessa päivää kutsutaan ystävänpäiväksi. 

Se toinen tunnetuin, josta tässä aion kertoa, oli tämä Ternin piispa. Ternissä sijaitsee jopa San Valentino niminen asuintaajama. Ternissä sijaitsee luonnollisestikin myös San Valentinon basilika.

Ternin hiippakunnan kirjoissa lukee että piispa Valentino olisi matkustanut Roomaan ja että hänet kidutettiin hengiltä Roomassa 14. helmikuuta vuonna 273. Kirjoissa lukee myös että hänet haudattiin pikaisesti lähinpään kirkkomaahan. Martyyrikuoleman kärsineitten pikainen hautaaminen oli paremminkin yleinen tapa eikä poikkeus.

Toisaalta väitetään että kyseessä on yksi ja sama henkilö. Roomalainen Valentino on toiminut piispana ja keisari Claudius II:n käskystä hänet tuomittiin kuolemaan, joten hänestä tuli marttyyri. Kaiken kaikkiaan on ollut olemassa kaksitoista Valentino nimistä pyhimystä. 

No jaa, paikallisia pyhimysnimityksiä Santi beate (pyhitetty todistaja) on voitu jakaa paikallisille marttyyreille tai ansioituneille herroille, ken ties. Muita melkein samannimisiä pyhimyksiä on Valente, Valentina, Valentiniano, Valenzione... Pyhä Valente oli Veronan piispa, Pyhä Valentina oli palestiinalainen naismarttyyri, Pyhä Valentiniano oli Salernon piispa ja Pyhä Valenzione oli espnajalainen pappi.

Koska Pyhästä Valentinosta on kiistelty ja kinattu ja hänestä tai heistä tiedetään hyvin vähän niin katollinen kirkko poisti Pyhän Valentinon vuonna 1969 kalenteristaan, joten hänen päivänään ei enää pidetä liturgisia menoja katollisissa kirkoissa. Roomalaiskatollinen kirkko toki pitää Pyhää Valentinoa vieläkin pyhimyksensä. Kerran pyhimys, aina pyhimys, periaatteella.


Suomalainen pyhimyskalenteri 1300-luvulta,
 Turkulaisesta dominikaaniluostarista

Marttyyrikalenterissa hänen muistopäivänsä on 14. helmikuuta. Ternissä häntä juhliltaan myös 30. heinäkuuta, kuten myös ortodoksinen kirkko tekee.Anglikaanit ja luteraanit sekä katollinen kirkko pitävät perinteisesti kiinni juhlapäivästä 14. helmikuuta. 

Paavi Gelasius I vakiinnutti San Valentinon juhlapävän vuonna 496. 

Pyhää Valentinoa pidetään nuorten, rakastavaisten, varsinkin miespuolisten, ja matkustavaisten suojeluspyhimyksenä. Pyhä Valentino auttoi monta epilepsiakohtauksen saanutta, joten häntä pidetään myös epilepsiaa sairastavien suojeluspyhimyksenä. Tuossa kuvassa yllä nähdään kuinka hän yrittää auttaa maassa makaavaa epilepsia kohtauksen saanutta henkilöä.


San Valentinon kallo löytyy Santa Maria in Cosmedinin nimisestä kirkosta Roomassa.

San Valentinon reliikkejä kerrotaan löytyvän myös Santa Prasseden kirkosta Roomassa, muutamista saksalaisista kirkoista, Puolasta, Tjekistä, Irlannista, Iso Britanniasta ja Itävallasta.

Pyhälle Valentinolle pyhitettyjä kirkkoja on sitäkin useampia Itävallassa, Venäjällä, Tjekissä, Ranskassa, Saksassa, Luxenburgissa, Puolassa, Sloveniassa, Ukrainassa ja Italiassa. Italiassa sijaitsee noin kymmenisen Pyhälle Valantinolle pyhitettyä kirkkoa, joista tärkein sijaitsee Ternissä, jossa Pyhä Valentinolla on oma kappeli, jossa hän lepää lasiarkussa. Nimittäin Pyhä Valentino toimi Ternin piispana.


San Valentino Ternissä, San Valentinon kirkossa


Tämä on kuvaus piispa Valentinosta Ternin basilikassa.


San Valentinon katakombit Roomassa, Viale Maresciallo Pilsudski 2, Pincianon korttelistossa. Katakombit ja basilika sijaitsevat Viale Marcellianon ja Stadio Flaminion välissä. Lähin pysäkki on raitiovaunu 2:n pysäkki Piazza Manilalla. 

Katakombit voi nähdä vain aitauksen takaa. Ainoa mahdollisuus vierailla San Valentinon katakombeissa on vain Pyhän Valentinon päivänä 14. helmikuuta. Ainahan sitä voi ottaa yhteyttä ja sopia käynnistä, mutta se maksaa sitten. 

San Valentinon katakombit omistaa Vatikaani. Katakombeista kerrotaan myös Vatikaanin omilla sivuilla, pcas@arcsacra.va.


Viale Maresciallo Pilsudski 2, Piazzale Manila, Parioli

Jos jatkaa kävelyä ylös tätä samaa katua, niin siletä löytyy suuri alue missä on runsaasti suurlähetystöjä. Tämä on upeaa ja rauahllista aluetta muutenkin. Alue on kuitenkin melko kaukana keskustasta.

Raitiovaunulla 2. Jää pois kyydistä Flaminia/Frascassinin tai Ankara/Tizianon raitiovaunupysäkeillä. 
Bussit n3d ja n201. Jää pois kyydistä Piazzale Ankaralla!


Kaikkien aikojen kaikista tunnetuin arkeologi Antonio Bosio löysi Valentinon katakombit 1600-1700-lukujen vaihteessa. Myöhemmin on kaksi muuta arkeologia tutkineet samaa aluetta ja viimeksi Bruno Maria Apollon ja Ghettiin tutkimuset osoittivat ettei Pyhää Valentinoa oltu haudattu katakombeihin, vaan sen suulle maan päälle. Hän löysi hautapaikan juuri siltä paikalta johon paavi Julius I oli rakennuttanut basilikan 300-luvulla. 

Katakombit oli rakennettu kolmeen kerrokseen. Nykyään ei katakombeista ole paljoakaan jäljellä, sillä tulvat ja maanvyörymät ovat sitä hajoittaneet.


Nykyinen moderni San Valentinon kirkko sijaitsee noin puolen kilometrin päässä San Valetinin katakombeista, Viale XVIII Olimpiade, siis entisessä Olympiakylässä.


Arkkitehtinä toimi Francesco Berarducci. Tyyli on nimeltään  brutalismi. Tyypillistä on raakabetonin käyttö ja tekniset ja toiminnalliset yksityiskohdat.





tiistai 22. maaliskuuta 2011

Katakombien historiaa


San Calliston katakombit, jonne on haudattu 16 paavia,
 Via Appia Antica 110/126

Giovanni Battista Carlo de Rossi 1822-1894 oli roomalainen tutkija ja argeologi. Hän opiskelili jesuiittien Gollegio Romanossa ja sen jälkeen Rooman Sapienzan yliopistossa Roomassa. Hän sai tohtorin ja professorin arvon ja kirjoitti useamman teoksen ja tutkieleman Rooman katakombeista. Se oli de Rossi joka löysi katakombit Roomassa. Hän sattui löytämään San Galliston katakombit vuonna 1849. Siellä oli kaikki paavit 300-luvulle saakka haudattuina. Antonio Bosio oli 1500 ja 1600-lukujen vaiheessa tutkiskellut katakombeja.

Täältä löytyy tietoa katakombeista ja linkit kuhunkin kohteeseen. Erinomainen tietopaketti!

Täällä on Vatikaanin sivut katakombeista! Vatikaanin omistuksessa on yhdeksän katakombia Roomassa, joista viiteen voi mennä tutustumaan. Rooman katakombit ovat kristittyjen hautausmaita. Useammissa katakombeissa on myös juutalaisia haudattuina. Roomassa on reilut 60 katakombia joissa on reilut 2 miljonaa ruumista. Via Appia Antican varrella sijaitsee kaksi, yksi sijaitsee Via Nomentanan ja yksi Via Ardeatinan varrella. Muista pienemmistä katakombeista lisää alenpana.

Kristityt ja juutalaiset hautasivat siihen aikaan kuolleet maahan noin 7-20 metrin syvyyteen pitkiin labyrinttimäisiin käytäviin. Laki kielsi hautaamasta kuolleita kaupunginmuurin sisäpuolelle. Monta pyhimystä haudattiin myös katakombeihin ja katakombeista kehittyi pyhiinvaelluspaikkoja. 

Hautauksia toimitettiin vuosien 100-400 välillä. Kristinusko hyväksyttiin vuonna 313 Rooman imperiumin uskonnoksi. Gootit, longobardit ja vandaalit ryöstivät katakombeja vuonna 410. Alettiin keräämään luita hevoskäryllisiä ja vietiin kapungissa sijaitsevien kirkkojen kellareihin. Sen jälkeen katakombit unohdettiin täysin ja löydettiin udelleen vuonna 1578.

San Calliston katakombit ovat saaneet niemensä paavi Calixtus I:n nimestä. Hän oli orja ennen kuin hänestä tuli paavi. Hän rakennutti jonkin tapaisen Jumalanhuoneen paikalle johon sittemmin rakennettiin Santa Maria in Trasteveren kirkko ja jonka tiloihin 800-luvulla kuskattiin paavi Callixtuksen pyhät jälkeenjäännökset.

Pietari haudattiin Vatikaaninkukkulalle paikalle jossa Pyhän Pietarin kirkko sijaitsee ja Paavali haudattiin Via Ostiensen varrelle, paikkaan jonka päälle sitten rakennettiin San Paulo Fuori le Muran basilika.

Katakombit joissa voi vierailla ilman erityislupaa:

Sant'Agnesekatakombit - Via Nomentana, 349
Priscillakatakombit - Via Salaria, 432
Domitillakatakombit - Via delle Sette
San Sebastianokatakombit - Via Appia Antica
San Callistokatakombit - Via Appia Antica

San Callisto katakombit ovat tärkeimmät ja kaikista pyhimmät, vaikka Priscillan katakombit ovat laajimmat. Callistoa kutsutaan "pikku Vatikaaniksi" koska sinne on haudattu niin monta paavia ja Calliston katakombit omistaa Vatikaani. Täällä sai viimeisen leposijansa paavit Pontianus, Antheros, Fabianus, Lucius ja Eytychianus. Paavi Sixtus II on haudattu erilleen muista paaveista. 

Callistossa sijaitsee myös Pyhän Cecilian krypta. Vuonna 821 hänen jälkeenjäännöksensä vietiin hänelle pyhitettyyn omaan kirkkon Santa Cecialiaan Trasteveressä. Paavi Miltiadesin alueella sijaitsee myös Paavi Gaiuksen ja paavi Eusebiuksen alue.

San Sebastianon katakombit sijaitsevat Appia Antican alkupäässä, toisen ja kolmannen kilometrin välillä. Metrolija B Pyramidin asemalle ja siitä bussi 118 San Sebastian basilikalle.

Metrolinja A San Giovannin Lateranon asemalle ja siitä bussi 218 Fosse Ardeatinon pysäkille josta kävellen noin 300 metriä pitkin Via Sette Chieseä San Sebastianon kirkon luokse.

Archeobussi on ehkä kätevin. Se kulkee vuoden kaikkina päivinä. Pitää vaan ottaa huomioon että kukin katakombi on sulejttu yhtenä päivänä viikossa, mutta eri päivinä. Archeobussi lähtee Terminiltä joka 20 minuutti kello 9 ja 16 välillä. Koko kierros Archeobussilla vie 1,5 tuntia. Bussilippu on stop & go-lippu joten siihen voi nousta ja siitä voi poistua koska haluaa.

La Necropoli Vaticana, Pyhän Pietarin kirkon alla olevassa krypssa.

Via Cornelia La catacomba di San Pancrazio, oli yksi kolmesta katacombista keskiajalla jotka olivat vielä käytössä. Pyhä Pancrazio oli haudattu katakombeihin ja Pyhän Pancrazion kultti oli hyvin elävä keskiajalla. Hänen lisäkseen katakombeissa oli muitakin marttyyrejä haudattuina kuten Artemio, Pauline, Sofia ja hänen kolme tytärtä usko, toivo ja rakkaus. Katakombeista löytyy ns Santa Sofian kaappi.

Neljännellä vuosisadalla rakennutti paavi Simmaco kirkon ja kylpylän katakombien viereen. Gregorius suuri rakennutti vuorostaan luostarin kirkon viereen. Antonio Bosio tutki katacombit hyvin tarkkaan. Katakombit ovat jaettu kolmeen osaan. Kaksi ensimmäistä aluetta sijaitsevat basilikan alla ja kolmas osa luostarin alla. Kirkon oikealle kulkeva käytävä johtaa ns Sofian kaapille jossa Pyhä Sofia ja hänen kolme tytärtään on haudattuina. Sieltä löytyy myös ns San Felicen ja Botrys nimisen henkilön  kaapit, joka oli ortodoksi.  Luostarin alla olevalta käytävältä löytyy ns cristogrammi, kristillinen symbooli.

Via Aurelia La catacomba di Calepodio, Via del Casale del di San Pio V, Via Aurelia Antican lähistöllä. Katakombi oli käytössä viidennellä ja kuudennella vuosisadalla. Santa Maria in Trasteveren kirkossa on kolme marttyyria haudattuina, Calepodius, Callisto ja Giulio ja kaikkien kolmen jälkeenjäännökset on haettu juuri täältä, Calepodion katakombeista. Argeologi Aldo Nestroi löysi paavi Calliston hautapaikan katakombeista vuonn 1960.

Via Aurelia La catacomba dei due Felice, Via Aurelian varrella. Paavi Felice I, "antipaavi" Felice II ja paavi Felice III ovat haudattu tänne. Felicen katacombibeja ei ole tutkittu kovin tarkkaan.

Via Aurelia La catacomba dei Santi Processo e Martiniano, Via Aurelia. Tämän katakombin sijainnistakaan ei olla oikein tultu yhteisymmärrykseen. Nähtävästi se sijaitsee jossain Gianicolon kukkulan alla, San'Onofrion kirkon läheisyydessä ja siitä kohti Villa Pamphilia.

Kuvassa Kristus Pantocrator, Ponzianon katakombi

La catacomba di Ponziano Via Portuense, Monteverden ja Gianicolon alueella. Katakombit sai nimensä maa-alueen omistajan nimestä. Katacombeja on tutkittu useanpaan kertaankin mutta ei tarpeeksi. Antiikin aikaisten lähteiden mukaan tänne on haudattu useampiakin marttyyreja, maan alle ja maan päälle esim Santa Candida, paavi Anastasisa I, marttyyri Pollione, Abdon e Sennen, paavi Innocezo I.


La catacomba di Generosa, Via Portuense, siinä kohtaa jossa Teveren joki tekee huomattavan mutkan. Lyhyt kävelymatka Via della Maglianalta via San Rufoa pitkin Via delle Catacombe di Generosalle. Katakombi sai nimensä kuten tavallista maanomistajan nimestä. Alue on oikeastaan pyhitetty lehto jossa jo pakanallisella ajalla oleskeli pappeja jotka palvelivat Dia nimistä jumalatarta. Tavallista oli että katakombien sisäänkäynti suljettiin rakentamalla basilika katakombin "suuaukon" päälle. Marttyyrit Simlicius ja Faustino ovat haudattu tänne. Paavi käski kuljettaa pyhimysten jälkeenjäännökset plus muita luurankoja Santa Bibienan kirkkoon. Kaksi muuta marttyyria oli epävarmojen tietojen mukaan myös haudattu katakombiin, Beatrice ja Rufino.

Tomba di San Paulo, La basilica di San Paolo fuori le mura. Paavali teloitettiin ja haudattiin paikalle jonka päälle baisilika on rakennettu. Basilikan ovessa on reliefi joka kuvaa teloitusta.


Busto di Cristo

Le catacombe di Commodilla, Via Ostiense, Via delle Chette Chiese
Felice ja Adautto, Degna ja Merita sekä Valeriano nimiset marttyyrit ovat luultavasti haudattu tänne. Kristitty sybooli marmorilaatassa.

La catacomba di Santa Tecla, Via Ostiensen varressa
Teklan alkuperästä ei olla varmoja. Luultavasti hän on voinut olla Paavalin opetuslapsi. Jotkut luulevat Teklan olleen roomalainen nainen joka kuoli marttyyrikuoleman neljännellä vuosisadalla keisari Diocletianuksen vainojen aikana. Teclan katakombi on hyvin pieni. Pieni basilika sekä 22 hautakammio hyllyä.Nähtävästi keskiajalla pyhiinvaeltajat ovat käyneet katakombilla.


Le catacombe dei Santi Marcellino e Pietro, Via Casinina, noin 3 kilometriä antiikin aikaisesta valtatiestä Via Labicana. Katakombeja kutsutaan myös nimillä Pyhän Helenan katakombi ja Catacome San Tiburzio. Katakombien päällä sijaitsee kirkko nimeltä Marcellino e Pietro.

Le catacombe di San Zotico/ Borghesiana, Via L’ipogeo degli Aureli/ di Aurelio Felicissimo, Via Labicana

La catacomba di San Castulo, Via Casilina
Kolmen marttyrin haudat on löydetty katakombeista, San Zotico, Ireneo ja Amanzio. Rooman yliopsito Tor Vergata pitää huolta tästä katakombista.


La catacomba di San Lorenzo, Giriaca, Via Tiburtina

Nykyinen San Lorenzo fuori del muran basilika on koottu kolmesta aikaisemmasta kirkosta. Pyhä Lorenzo kuoli marttyyrikuoleman vuonna 258. Samaan kirkkoon on haudattu paavi Ilaria ja Pio IX sekä poliitikko Alcide de Casperi. 

Basilica Mayor, alkuperäinen basilika, rakennettiin neljännellä vuosisadalla keisari Konstantinus suuren pyynnöstä. Haudan päällä oli jo sitä ennen seisonut pienen pieni oratorio, pieni rukoushuone tai kappeli. Paavi Pelagius II suurensi kirkkoa 500-luvun lopulla. 

Nämä kirkkorakennukset sitten vuorostaan rakennettiin yhdeksi isommaksi basilikaksi vuonna 1217. Keisari Konstantinuksen kirkkorakennuksen alla on tehty kaivauskia ja sieltä löydettiin krypta ja monta huonetta. Kirkko on kapucinimunkkien käytössä. San Tracision kappelista sakristiasta pääsee luostariin ja sieltä alas San Lorenzon katakombeihin. Basilikan ja luostarin vieressä muurin takana sijaitsee Veranon hautausmaa jonka alla osittain katakombit sijaitsevat.

La catacomba di Novaziano, Viale Regina Elenea/via Tiburtina, Piazzale San Lorenzo
Hyvin vähän tutkittu katakombi joka sijaitsee lähellä San Lorenzo fuori le muraa.


La catacomba di Sant'Ippolito, Via Tiburtina

Pyhä Ippolito on haudattu tänne. Katakombit ovat  täällä viisikerroksiset.
Pyhä Nicomedes haudattiin aivan Porta Pian kaupungin portin kupeeseen antiikin aikaisten muistiinpanojen mukaan.

La catacomba di Sant'AgneseVia Nomentana 349, Triesten kaupunginosa. Täällä on oma postaukseni Sant'Agnesesta.

La catacomba di San Nicomede
Pyhän Angnesen haudan päälle. Tämä on eräänlainen "kuninkaallinen" katakombi joka on jaettu neljään osaan.


Catacomba Maggiore, Via Nomentana, Triesten kaupunginosassa

Tämä on iso katakombi josta on löydetty 200 metriä pitkä käytävä hautakammioita. Nykyinen sisäänpääsy on Via Asmaran varrella. Paikalla on keskiajalla ollut Sant'Emerizianan basilika. Santa Maria del Popolon luostarin munkit tutkivat katakobia ensimmäisinä 1400-luvun lopulla. Tänne haudattuja marttyyrejä on Vittore, Felice, Alessandro ja Papia Emerenziana.

Basilika ja katakombi nimeltä Sant'Alessandro, Via Nomentana

Monumentti löydettiin vuonna 1854 arkelogisten kaivausten yhteydessä. Se on peräisin toiselta vuosisadalta ja pyhietty kahdelle martyyrille santo ebonimo ja San Teodulo. Osa basilikasta on neljänneltä vuosisadalta.



Kuva sisäänkäynnistä Santa'Alessandron katakombiin

La catacomba dei Giordani, Villa Adan alueella, Pariolissa, käytössä vuosina 269-436, sai nimen perheen mukana joka omisti alueen, Giordani. Tänne oli haudattu mm marttyyri nimeltä Alessando. Katakombit löydettiin vuonna 1720.

La catacomba di Sant'Ilaria, Villa Adan alueella, Pariolissa. Tänne on uusi sisäänkäynti Giordanin katakombien kautta.

La catacomba di Trasone, Via Yser, Via Salaria Novan vasemmalla puolella, Pariolissa. Villa Graziolilta melkein kuninkaalliseen huvilaan saakka Villa Adan aluella. Trasona oli nimeltään se rikas henkilö joka oli kääntynyt kristinuskoon ja jonka tiluksille katakombi perustettiiin. Trasonen katakombi on syvin kaikista katakombeista, viisi kerroksinen. Maan alla on ollut nähtävästi maanalainen basilika joka oli pyhitetty Crisanto ja Dario nimisille marttyyreille. Viimeismmät kaivaukset on täällä tehty vuonna 1966. Pyhä Saturnino on kuuluisin henkilö joka on haudattu tänne.

Le catacombe di Santa Felicita, Via Salaria Novan varrella, Pariolissa. Toiselta nimeltään Maximus, tilan omistajan mukaan. Felicita ja häen poikansa Silano on tunnetuimmat martyyrit jotka on haudattu tänne. Manalainen basilika ja oratorium on rakenenttu tänne paavi Bonifacio I:n toimesta 400-luvulla. Luultavasti pyhät reliikit ovat nykyään Santa Susannan kirkossa.

La catacomba di via Livenza, Via Livenza, Quirnalin kukkulan pohjoispuolella, juuri ja juuri Aurelianuksen muurin ulkopuolella. Alue kattaa 21 m x 7 metriä etelä-pohjois suunnassa. Katakombit löydettiin kun alueelle rakennettiin moderneja asuinrakennuksia. Löytöjen peruteella luullan että katakombissa oli kastekirkko, Battistero.

La catacomba di Sant'Ermete, Via Bertoloni, Pariolissa. Toiselta nimeltään Bassilla. Sant'Ermete on tunnetuin martyyri joka on haudattu tähän katakombiin. Katakombit ovat ensimmäisiä jotka löydettiin Roomasta. Vuosi oli 1576 kun jesuiitit rakensivat gollegiota itselleen. Paljon mahdollista että katakombien päällä on ollut kirkko ja luostari joskus aikoinaan.

La catacomba di San Panfilo, katakombit sijaitsevta katujen Via Paisiello ja Via Spontinin alla, Pariolissa. Katakombi on saanut nimensä marttyyri Banfilon mukaan. Vuonan 1929 rakenenttiin kirkko nimeltä Santa Teresa del Babin Gesu in Panfilo, Panfilon kunniaksi katakombien päälle, Via Caspare Spontini. Vieressä siajistee karmeliittiluostari.


Priscillan katakombit, Via Salaria , Villa Adan alueella, Pariolissa

Priscilla oli nähtävästi nimeltään se henkilö joka omisti alueen. Nämä katakombit ovat Rooman mittavimmat, peräti 13 kilometriä maanalaisia käytäviä! 

Tänne on haudattu monta marttyyria. Priscillan katakombeissa on paljon nähtävää. Katakombien päällä on ehkä Rooman vanhin luostari jossa benediktiiniläisnunnat hoitavt katakombien esittelyn ja kiertokäynnit. Nunnat ovat erittäin hauskoja ja ystävällisiä ja he osaavat monia kieliä. Katakombeihin pääsee vain luostarin kautta. Nunnilla on avain hallussaan.

Di Via Anappo katakombit, Via Salarian varrella

Peräisin 300-400-luvulta ja löydettiin vuonan 1578



lauantai 12. syyskuuta 2009

Sant'Agnese fuori le Mura ja Santa Costanza



 Pääsisäänkäynti Via Nomentanan kadulta 349 

Kirkon edustalla on Via Nomentanan vilkkaasti liikennöity katu.

Bussit 82 ja 66 Terminin rautatieasemalta psyhtyvät kirkon edustalla. Bussi 60 Piazza Venezialta tai metrolla B1 Annebalianon pysäkille ja siitä kävellen Via di Sant'Agnesea pitkin 200 metriä. Portista pääsee kirkon puistoalueen kautta kirkkoon ja mausoleumiin sekä Konstantinuksen mausoleumin raunioiden luokse. Puutarhasta löytyy myös Sant'Agnesen baari. Koko tämä alue on erittäin kotoisa. Koulutytöt juoksentelee täällä ihan vapaasti tai istuvat nurmikolla ja tekevät koulutehtäväiään. 

Piazza Annibalianon luota kulkee keskustaan päin useita busseja, kuten 38 joka kukee Terminin rautatieasemalle. Piazza Annibalianon reunalla sijaitsee McDonnalds ja useita myymälöitä ja pari bankomaattiakin.

Annibaliano oli Konstantin Suuren veljen poika, joka meni naimisiin Konstantinuksen tyttären Costanzan kanssa, jolle Konstantinus rakennutti Mausoleumin basilikan alueelle. Luultavasti Konstantinuksella oli aikeina asettaa Annibaliano Persian kukinkaaksi. Konstantinuksen kuoltua hänen koleme poikaansa tappoivat Anniablianon.


Sant'Agnese Fuori le Mura, Via Nomentana 349

Avoinna arkisin kello 7.30-12.00 ja 16.00-19.30.
sunnuntaisin messu kello  8, 10, 11.15, 12.30 ja 19
keäaikaan on messuja harvemmin

Turisteja varten on omat sivut joista löytyy kaikki tarvittava ínfo. Tämä Sant'Agnesen alue on oma suosikkini! Suosittelen vierailla täällä!

Sisäänkäynti Via Nomentana 349 (kuvassa), aivan bussipysäkkejä vastapäätä. Tämä sisäänkäynti ei ole kovin usein avoinna. 

Mutta nykyinen varsinainen pääsisäänkäynti sijaitsee kulman takana Via S Agnese 315, tästä oven edestä oikealle ja muutama metri sitä kapeaa Santa Agnesen katua pitkin ja sitten vasemmalle portista sisäpihalle. Tämä sisäpiha on ihanan rauhallinen paikka. Suosittelen lepuuttaa jalkoja pihan puolella, jonne pääsee suoraa kirkosta.

Santa Agnese Fuori le Muran basilika/Pyhä Agnese kaupunginmuurin ulkopuolella, on ikivanha esikristillien kirkko. Kirkko on pyhitetty Pyhälle Agnekselle, joka kuoli marttyyrikuoleman 200-luvulla. Kirkko toimii paikallisena seurakuntakirkkona. 

Paikalliset kutsuvat kirkkoa Onorianuksen basilikaksi. Basilika on ns Basilica Minore, joka tarkoittaa pienenpää basilikaa, joka on sannut kanoonisen oikeuden historiallisista ja syistä ja nauttii siis erityistä kunnioitusta.


Tämä maalaus löytyy Köpenhaminasta Statens Museum för Konst/Tanskan valtion taidemuseosta. Köpenhaminassa on muuten monta erittäin korkeatasoista taidemuseota, jotka lyövät laudalta monet muut. 

Taulun on maalannut Christoffer Wilhelm Eckersberg vuonna 1815. Eckersbergiä pidetään Tanskan maalaustaiteen isänä. Hän oleskeli monet vuodet Roomassa yhdessä Tanskan kuvanveistotaiteen mestarin Bertel Thorvaldsenin kanssa, josta tuli yksi Rooman lemmikkejä. Hän on yksi kaikkien aikojen suurimpia mestareita alallaan. Hän on saanut jopa nimikkokadunkin Roomasta. 


Portaikko jota pitkin laskeudutaan Sant'Agnesen basilikan kirkkosaliin. Seinillä argeologien esille kaivamia löytöjä Sant'Agnesen katakombeja kaivettaessa ja tutkittaessa. Katakombit sijaitsevat osittain basilikan alla. Osa löydöistä on peräsin alkuperäisestä mausoleumista, jonka keisari Konstantinus rakennutti suvulleen hautakammioksi ja joka on nyt raunioina. 

Rakennuksessa sijaitsi myös kasteastia, jossa paavi Silvestro I:n (314-335) kastoi Konstantinuksen molemmat tyttäret. Mauseoleumin oikealla puolella näkyy ruohokenttä ja muuri jossa alkuepräinen mausoleumi sijaitsi. Piazza Annibalianolta voi nähdä myös alkuperäisen mausoleumin raunioiden mahtavan suojamuurin.


Keisari Konstantimuksen mausoleumin rauniot. Konstantinuksesta tuli äitinsä Helenan kanssa kaksi Rooman valtakunnan suurimpia merkkihenkilöitä. 


 Portaat nähtynä ylös katutasolle


Sattui olemaan kirkkosali täydessä valaistuksessa.



Itse kirkkosali ei ole kovinkaan suuri, mutta erittäin kotoisa. Salissa on melko pimeää, koska täällä ei ole juuri montakaan ikkunaa ja nekin ainoat tuolla korkealla katon rajassa, kuten basilikoissa on tapana. Kirkkosali olisi ehdottomasti putsausta vaille. 

Jo 300-luvulla seisoi ensimmäinen kirkkorakennus tällä paikalla ja se oli pyhitetty Pyhälle Agnekselle ja keisari Konstantinuksen tyttären mausoleumi sijaitsi jo silloin tällä paikalla. Vaikka monet tutkijat luulevat että mausoleumi oli oikeastaan tarkoitettu Konstantinukselle itselleen. Kosntantinusken tytär Costanza haudattiin tänne sen jälkeen, kun Konstantin oli jo perustanut Konstatinopelin kaupungin, nykyisen Istanbulin.



Silloinen paavi Honorius I (syntyi ? - kuoli 638) vasemalla, Pyhä Agnese keskellä ja oikealla paavi Symmachus, joka toimi paavina 500-luvulla, ja josta tehtiin sittemmin pyhimys. Honorius taas puolestaan teki kaikkensa korostaakseen Pyhän Gregoriuksen Suuren (noin 540-604) merkitystä kristinuskon levittämisessä. Gregorius käsitteli uskoa roomalaisella tavalla ja korosti pyhiinvaellusta ja pyhiä jälkeenjäännöksiä tärkeinä katollisen kirkon elementteinä. Näin kansa saapui Roomaan ja haki pelastusta matkallaan. Gregorius korosti myös ripittäytymistä ja sovinnontekoa itsensä ja Jumalan välillä. Gregorius oli synntynyt ja kasvanut rikkaassa roomalaisessa perheessä Celion kukkulalla, ja näin hän kavoi ja oppi käyttämään vaikutusvaltaansa. Hänelle oli tärkeää korostaa oman kotikaupunkinsa Rooman merkitystä kristillisenä keskuksena.

Nykyinen basilika on toki 600-luvulta, jolloin paavi Honorius I antoi käskyn rakentaa basilikan, jonka yhteydessä on sijainnut luostari kaiken aikaa. Minulla ei ole tietoa siitä tiedettiinkö Honoriuksen ajalla että kirkon alla sijaitsi katakombit. Se tiedettiin tai ainakin niin luultiin, että Pyhä Agnese olisi haudattu tälle alueelle. Katakobit ovat luultavasti 300-luvulta, ja ne löydettiin paljon myöhemmin  1600-luvulla, kun arkeologit alkoivat kaivella basilikan alla.

Konstantinuksen basilikan rauniot sijaitsevat tässä vieressä ja sillä alueella sijaitsi yleinen hautausmaa, jonne haudattiin niin pyhimyksiä kuin muitakin henkilöitä. Basilikan välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Santa Costnazan mausoleumi. Molemmista kerron lisää alenpana.

Luostarissa ei kaiketi enää asu montakaan nunnaa. Se kulkee nimellä Comunità Sant'Agense, sosiaalinen yhteisö, jota johtaa nunna nimeltä Maria Richi, joka kuuluu luostarisääntökuntaan nimeltä Adoratrici del Sanque di Cristo A.S.C Luostarissa saa asua 43 naispuolista korkeakouluopiskelijaa.

Basilikan ympäristössä ja Via Nomentanan kadun varrella sijaitsee ties kuinka monta luostaria ja uskonnollista instituuttia. 


Pyhän Agneksen patsas pääalttarilla


 Absidimosaiikki on 630-luvulta ja se on kirkon suurin nähtävyys.


Kattokasetissa on kuvattu Pyhä Angnese, Pyhä Cecilia  ja Pyhä Costansa, kaikki kolme roomalaisia naishenkilöitä, kaksi nuorta marttyyriä ja yksi heistä keisarin tytär.



Tuon erittäin kauniin baldakinin alla sijaitsi Pyhän Agnesen jälkeenjäännökset noin 1200 vuotta. Kerrotaan että alttarin alla olisi nykyään Pyhän Emerentianan jälkeenjäännökset. Kuka hän oli niin siitä ei ole juurikaan varmaa tietoa. Hänen jälkeenjäännökset tuotiin Via Asmaran kadun varrelta sijaitsevasta katakombeista. Ne sijaitsee parisataa metriä kauenpana Via Nomentanan ja Via Asmaran katujen risteyksessä. Katakombit eivät ole olleet avoinna kymmeniin vuosiin. Via Nomentanan kadun toisellakin puolella sijaitsee katakombit jotka eivät myöskään ole avoinna.


Pyhän Agnesen kraaniumi, kallo, säilytetään Piazza Navonan varrella sijaistevassa Sant'Agnese in Agonen kirkossa, Cappella della Santa Testa nimisessä kappelissa. Se oli nimittäin tällä alueella kun Agens syntyi ja kasvoi. 


Pyhä Agnese kuvataan usein lampaan kanssa. Pyhää Agnesta juhlitaan kerran vuodessa 21. tammikuuta täällä basilikassa, jolloin tänne tuodaan kaksi elävää lammasta, joita ei toki enää uhrata. Lammas on angnello italiaksi, melkein kuin Agnese. 





Pyhä Agnese syntyi roomalaiseen aatelisperheeseen vuonna 291 ja kuoli marttyyrikuoleman 13 vuotiaana keisari Diocletianuksen vainojen aikana. Pyhän Agnesen jälkeenjäännöksiä säilytetään erikoisessa kappelissa Santa Agnese in Agonen kirkossa, Piazza Navonan reunalla. Pyhä Agenese kieltäytyi menemästä naimisiin ja sanoi kuuluvansa Kristukselle. Hän eli uskonvainojen aikana joten hänet teloitettiin.

Länk


Pääalttarin alle pääsee portaita pitkin pääalttarin oikealta puolelta kirkosalista. Sant'Agnesen sargofagi on valmistettu hopeasta.



Kirkkosalin päädystä pääsee suoraan sisäpihalle jonka toisella reunalla sijaitsee mausoleumi. Piha on erittäin kaunis ja rauhallinen. Sopii hyvin istuskella kauniilla säällä ja meditoida tai vain nauttia lintujen viserryksestä. 

Sant'Agnese ja Costanzan mausoleumi sijaitsevat erittäin rauhallisella asuntoaleueella puitten ja puskien keskellä. Tänne on toki vajaat kolme kilometriä Terminin rautatieasemalta. 



Pihalta löytyy tämä ulkoilma-alttari jonka edessä käyvät paikalliset ja ohikulkijatkin hiljentymässä, usein myös lähiluostareiden nunnat.


Kaunis barokintyylinen alttariabsidi valmistettiin 600-luvulla.
 
Kirkossa on kivestä valmistettu piispantuoli on 600-luvulta ja marmoriset kynttilänjalat 1200-luvulta. Joka vuosi 21. tammikuuta siunataan kaksi lammasta alttarilla. Sen jälkeen lampaat viedään Santa Cecilian dominikaaniseen nunnaluostariin Trastevereen. Vuodesta 1654 on pyhän Agneksen kirkko ollut normaali saurakuntakirkko ja ensimmäisenä pappina toimi aatelisherra Baccio Aldobrandini.


Sant'Agnesen basilika on todellakin kaunis. Tämä on yksi minulle rakkaimmista kohteista Roomassa. Ollaan asuttu tässä lähhettyvillä, joten alue on tullut tutuksi. Triesten kortteslitoa voin suositella asunipaikaksi.


  Katakombit

Katakombit ovat avoinna vuodet ympäri, mutta ei jouluna, uutenavuotena eikä pääsiäisenä. Pyhän Agnesen katakombi on suljettu sunnuntaina aamupäivisin ja maanantaina iltapäivisin. 

Muuten avoinna:
 Kello 9.00-12.00, 14.00-17.00.
 Katakombeihin on sisäänpääsymaksu.


Katakombien sijainti maan alla.


Yksi Rooman kauneimmista pääalttareista


Pyhä Agnese kuvattuna kattokasetissa

Sant'Agnesen basilikassa on hyvin vilkasta paikallista toimintaa ja sunnuntaisin messuissa on kirkkosali tipaten täynnä, jopa väki seisoo kun ei riitä istumapaikat.




Mausoleumin ja kirkon välissä sijaistee vain edellä mainittu sisäpiha.

Mausoleumi avoinna:
 kaikkina viikonpäivinä kello 9.00-12.00 sekä 16.00-18.00.

Tämä mausoleumi on rakennettu luultavasti 360-370-luvulla. Koristelu on suurelta osin pakanallisen ajan tyyliä mutta sisältää joitakin esikristillisiä kuviota. Paljon mahdollista mausoleumi oli rakennettu keisari Konstantinus Suuren tyttärelle Costanzalle, tai Costanzan siskolle Helenalle, joka oli naimisissa keisari Julianus Apostatan kanssa. 

Nähtävästi Helena haudattiin esnin masuoleumii ja Costanzan jälkeenjäännökset siirrettiin sinne myöhemmin. Mausoleumista tehtiin kirkko 1300-luvulla. 

Paavi Alessandro IV otti Costanzan jälkeenjäännökset suurimmasta sargofagista ja sijoitti sen keskeiseen alttariin ja vihki rakennuksen Costanzan kunniaksi 12. maaliskuuta vuonna 1256. Argeologit kaivelivat kirkon atriumissa vuonna 1992 josta saatiin lisävalaisua rakennukseen historiasta.


Erittäin kaunista mosaiikkia Santa Constanzassa 400-luvulta


Mausoleumin pääalttari kupolin alla jonka ympärillä on kaksitoista paria roomalaisia pylväitä. Seinät olivat aikoinaan marmorista. Kupolin mosaiikit ovat tuhoutuneet.




Kostantinan sargofagi, se alkuperäinen on Vatikaanin museossa, kopia siitä Mausoleumissa. Sargofagi sijaitsee takaseinustalla, vastapäätä sisäänkäyntiä. Sargofagi on mahdollisesti kuitenkin ollut Helenan joka oli Keisari Julianuksen vaimo. Costanzan hauta on luultavasti pyhän Pietarin kirkossa sijaitseva porfyrista valmistettu "kylpyamme" joka vietiin basilikaan vuonna 1606.



Konstaninin basilikasta on vain rauniot jäljellä.

Konstantinus Suuri oli Rooman keisari 300-luvulla jaa. Hän oli yksi maailmanhistorian suurmiehiä. Konstaninusken äiti Helena oli hurskar kristitty joka kävi jopa Jerusalemsisa ja toi sieltä reliikkejä Roomaan mukanaan. Reliikit hän laittoi omaan palatsiinsa, josta on sittemmin tehty basilika Santa Croce in Gerusalemme/ Jerusalemin Pyhän ristin basilika. Pyhän Helenan mausoleumi sijaitsee Via Casilinan varressa, josta olen kertonut täällä.

Konstaninus muutti Byzantioniin, nykyiseen Itanbuliin. 
Konstantinus antoi kaupungille uuden nimen, Nova Roma/Uusi Rooma. Kaupungista tuli uusi Rooman valtakunnan pääkaupunki. 

Historia kertoo että Konstantinus oli ensimmäinen kristitty keisari. Hän kääntyi kristinuskoon kuten äitinsä Helenakin. Helena kävi Jerusalemissa ja toi mukkanaan pyhiä esineitä, muun muassa palan Jeesuksen rististä,  joita säilytetään Santa Croce Gerusalemmen kirkossa Roomassa, mikä on rakennettu Pyhän Helenan kodin yhteyyteen vartat vasten tämän Jerusalemin pyhiinvaellus matkan takia. 

Kerrotaankin että Helena olisi pyytänyt poikansa Konstantinuksen ottamaan kirtinuskon Rooman valtakuntaan.  Näin Rooman valtakunnasta tuli kristitty valtakunta. Tässä vain hyvin lyhysesti selitettynä.