tiistai 10. syyskuuta 2019

Vaaralliset puut



Olen aikaisemmin kertonut Rooman puista, upeista puista, joita ilman Rooma ei olisi niin kaunis kuin se on. Puut tekee kaupungista todellakin viihtyisän ja toimii upeina kulisseina. 

Pinjapuut ovat erittäin yleisiä puita Roomassa. Pinjapuut ovat korkeita, uljaita, jopa hauskan näköisiä. Muistuttavat sateenvarjoa muodoltaan. Pinjat ovat männyn sukulaisia ja kotoisin alunperin luultavasti Espanjasta, tai Korsikan ja Sardnina saarilta. Italiassa pinja kasvaa enimmäkseen Rooman tienoilla ja rannikolla. Pinjaa voi viljellä/istuttaa Italian rannikolla, mutta ei vuoristossa. Pinjapuu ovat Rooman kaupungin symbooli. Mutta korkeat puut ovat myös hengenvaara.


Pinjapuun siemeniä syödään ja ne oavt jopa erittäin terveellistä syötävää. Sopivat salaatteihin ja leivonnaisiin. Tyypillinen italialainen pestokastike, jota syödään usein miten pastan kanssa, sisältää jauhettuja pinjasiemeniä. Genovalaiset ovat varastaneet perinteisen pinjapeston reseptin itselleen ja kutsuu sitä Pesto alla Genovese nimellä. Alla Romana sisältää mynttaa basilikan sijasta, ja Pesto alla Romana sisältää pinjan simenten sijasta hasselpähkinöitä.  


Pesto alla romana:

1 valkosipulin kynsi
kourallinen hasselpähkinöitä tai pinjansiemeniä
1 ruokalusikallinen sitruunaamehua
paljon tuoreita myntanlehtiä (jos et tykkää myntan mausta, niin kokeile vaikka ruccolaa sen sijaan)
3/4 osaa oliiviöljyä,(tai rapsiölyä, joka on mautonta ja hajutonta)
3/4 ruokalusikallista raastettua pecorino romano juustoa, (mielellään runsaasti!)
valkopippuria maun mukaan
 jauha kaikki ainekset morttelissa tai sauvasekoittimella

 Pesto syödään usein miten keitetyn spagetin tai muun pastan kanssa. 




Pinjapuut kasvaa noin 30 metrin korkeiksi ja elävät noin 200-250 vuotta. Pinus Pinea sorttinen pinjapuu on tyypillisin puu Roomassa. Roomassa kasvaa satoja tuhansia pinjapuita ja monet niistä katujen varsilla ja puistoalueilla, jopa leikkipuistoissakin. Pinjat ovat kestäviä puita ja vaativat hyvin vähän hoivaa, jos ne kasvavat pinjoille otollisella alueella, kuten Roomassa. Useimmat pinjat alkaa Roomassa olla samanikäisiä ja nyt kun ne alkaa tekemään kuolemaa kaikki yhtä aikaa, niin tulee monen monta pinjaa kaatumaan kun vähänkin tuuli puhaltaa kovenpaa. Nyt on huomattu että paljon nuoremmatkin puut kaatuilee. Puut kaatuilee talojen ja junien päälle, puhumattakaan jalankulkijoita ja autoilijoita.


Roomassa kasvaa noin 350 000 puuta, joista noin 200 000 puuta  seisoo kaupungin puistoissa ja noin 150 000 puuta katujen varsilla ja pihoissa. Ostaa sata puuta ja istuttaa ne, maksaisi 10 000 €. Juuri katujen varsilla ja pihoissa on pakko pitää huolta puista, leikata ja kaataa vanhimmat ja vaarallisimmat puut, joita on kuulema Roomassa ehkä noin 50 000.  

Vielä 10 vuotta sitten kunnalla oli 1100 puutarhamestaria, nykyään heitä on vain 150. Nimittäin Rooman kunnan talous on ollut jo hyvin kauan erittäin huonolla mallilla. Kaikkien kunnan työläisten palkkoja piti leikata. Italian valtionkin talous on hyvin huonossa kunnossa jo kymmeniä vuosia. Joten eläkkeitäkin  piti leikata. Ympäristöön ei ole varaa panna rahaa, eikä palkata työntekijöitä.

Kunta tarvitsee kuulema puiden kaatamiseen ja leikkuuseen 110 miljonaa €, kun Rooman kunnan vuosittaiset menot ovat noin 65 miljardia €. 

(Vertailun vuoksi...Suomen valtion budjetti on 55 miljardia € ja Ruotsin valtion 110 miljardia €, Italian valtion budjetti 672 miljardia €, josta budjettiin jää alijäämää noin puolet. Valtion on siis selvittävä puolella budjetilla. Yksistään Rooman kunnan budjetti on suurempi kuin Suomen valtion, mutta kunnankin on pakko selvitä noin puolella.)

(Italiassa asuu 60,5 miljoonaa asukasta, Suomessa 5,5 miljonaa ja Ruotsissa 10,2 miljonaa.  Italialle on tyypillistä erittäin suuri harmaa talous ”economia sommersa”. Se on arvoltaan satoja miljardeja dollareita.)




Rooman kunnalla on paljon puistoalueita. Rooma on yksi Euroopan vihreimmistä kaupungeista. Puistot ja viheralueet on kunnostettava ja ennen kaikkea siivottava. Roskia on kaikialla minne päänsä kääntää. Ihmiset heittää roskat maahan, eikä vie mennesään. Jotkut sentään jaksaa heittää roskat roskakoriin, mutta kontit ja koritkin on käytävä säännöllisesti tyhjentämässä ja sekin maksaa. Puistojen siivous on vienyt noin 12 miljoonaa € vuodessa, eikä siinä ole vileä puitten kaatamiset ja leikkaamiset mukana luvuissa.