perjantai 19. marraskuuta 2010

Konstantiinin basilika, Basilica di Massenzio


Konstantiinin basilika

Basilica di Massenzio tai Konstantinin basilika tai Basilica Nuova, Via dei Fori Imperialin varrella, sisäänpääsy Foro Romanolta käsin.

Keisari Konstantinus, tai Konstantinus I ja oikealta nimeltään Gaius Flavius Valerius Aurelius Constantinus. Hän syntyi Naissuksessa, Serbiassa vuonna 272 ja kuoli Nicomediassa, Turkissa vuonna 337. Hänesltä tuli Rooman keisariksi vuonna 324. Konstantinus hyväksyi kristinuskon kuolinpedillään ja näin kristinuskosta tuli virallinen valtionuskonto. 

Konstantinus perusti Konstantinopelin kaupungin vuonna 325. Hänen isänsä oli Constantinus I Chorus ja hänen äitinsä Flavia Julia Helena. Konstantinus on pyhimys ortodoksisessa kirkossa ja Helena roomalaiskatolisen kirkon pyhimys. Konstantinus valitsi edellsien kerisarin Augustus Maximianusken tyttären Fautsan vaimokseen. 

Maxemianus yritti kuitenkin ottaa vallan Konstantinukselta. Fausta tietsi ja tunsi arvovlatnsa, olihan hän keisarin tytär ja hänen miehensä myös keisari ja hän sai kaksi poikaa joista toinen sai nimekseen Konstantin ja toinen Constantinus. Konstantinista tuli Rooman seuraava keisari. Flavialla oli siis kunnia kutsua itseään Augustaksi.

Keisari Maxentinus alkoi rakentaa basilikaa vuonna 308 ja se valmistui vuonna 312. Pääalttarin oikealla puolen sijaitsi valtavan suuri istuvan Konstantinuksen marmorista tehty patsas jonka rippeet ovat Palazzo dei Conservatorion (Musei Capitolini) sisäpihallä. Alunperin se oli Maxentinuksen patsas mutta Konstantinus vaihtoi pään omaansa taisteltuaan voiton Ponte Milviuksen sillalla ja saatuaan vallan Maxentinukselta.

Basilikan päälaiva oli noin 80 metriä kertaa 25 metriä ja sen lisäksi oli kaksi sivulaivaa. Nykyään on jäljellä vain pohjoisen sivulaivan seinä. Päälaivassa oli kolme valtaava ristiholvia joita tuki suuret korinttilaiset pylväät ja viimeisin näistä pylväistä siirrettiin 1600-luvulla Santa Maria Maggioren basilikan eteen. Päälaiva oli 36 metriä korkea. Eteläpuolela oli toinen sisäänkäynti Via Sacralle. Kirkko muistutti enemmänkin rakennustyyliltään roomalaista kylpylää kuin kirkkoa. Kirkkoa käytettiin oikeussalina ja kokoustiloina. Rakennus särkyi mahdollisesti maanjäristyksessä vuonna 847.


Rippeet suuresta jättiläsimäisestä Konstantinuksen (Massenzion) patsaasta

Campodoglion kukkulalla sijaitsevan Capitolium museon, Palazzo dei Conservatori, sisäpihalla.



Kuva on otettu pohjoisen puolelta, Via dei Fori Imperialin puolelta


Foro Romanolta nähtynä



Santi Marcellino e Pietro ad Duas Lauros, 
samannimisten katakombien luona, Via Casilina 641


Casilinan varrella sijaitseva katkombialue on valtavan laaja mutta suljettu argeologisten kaivausten takia. Santi Marcellino e Pietro ad Duas Lauros katakombit ovat Rooman kolmanneksi laajimmat ja sisältävät runsaasti freskomaalauksia.


Mauseleo di Sant'Elena, Via Casilinan varrella, Puisto Villa De Sanctisin alueella
Konstantinuksen äidin Helenan hautamuistomerkki.

Mausoleo di Santa Costanza jonne Konstantinuksen sisko Helena on haudattuna.
Bussi 30 Terminiltä tai bussi 60 Piazza Venezialta, avoinna: ma 9-12, ti-la 9-12, 16-18, su 16-18. Vapaa sisäänpääsy. Mausloseo on yksi Rooman vanhimmista muistomerkeistä, erittäin hyvin säilynyt rakennus ja sisältää kauniita freskomaalauksia. Todellakin näkemisen arvoinen!


Pyhän Helenan sarkofagi Vatikaanin musoessa (kopio), alkuepräinen sijaitsee Mauseleo di Sant'Elenassa, Via Casilinan varrella.
File:Flavia Iulia Helena - Musei Capitolini - antmoose.jpg

Pyhän Helenan, Flamia Lulia Helena Augusta, patsas Capitoliumin museossa

Konstantinuksen vaikutus kristinuskon syntymiselle on merkittävä, erittäin suuri tapahtuma historialliselta kannalta, mutta myös Konstantinuksen äiti, Pyhä Helena on kristinuskon keskeisimpiä naishenkilöitä, jonka vaikutusvalta kristinuskon synnylle ja arvostukselle on aivan valtava.


Pyhän Helenan muistomerkki Pyhän Pietarin basilikassa


Pyhän Helenan hautamuistomerkki, Santa Maria in Aracoelin kirkossa

Vuonna 312 saapui Konstantinus Suuri Roomaan. Hän päätti vuonan 323 että Rooman valtakunna pääpaikaksi tulee Bysantti joka sai uudeksi nimekseen Konstatinopeli, Konstanitiinin mukaan. Nicean kirkolliskokouksessa päätettiin että Konstantinus Suuri on kaikkien uskontojen Herra ja hän itse näki itsensä Rooman imperiumin kristittynä Jumalana. Vanha Pyhän Pietarin kirkko vuodelta 333 oli Rooman isoin kirkko ja Rooman piispa oli kristillisen kirkon päämies, paavi.

Valtava Konstantinuksen patsas rakennettin Konstantiinin basilikaan, luultavasti itse Konstantinuksen vaatimuksesta. Kerrotaan että pelkästään pää oli noin 10 metriä halkaisijaltaan. Konstantiinin basilikan keskilaiva oli korkeampi kuin sivulaivat ja näin ollen se oli basilika. Se oli kaikkien aikojen ensimmäinen basilika. Basilika tarkoittaa oikeastaan "kuninkaallista rakennusta".