perjantai 30. marraskuuta 2012

San Giorgio in Velabro



San Giorgio in Velabro, Via del Velabro 19

 Avoinna:
 keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin kello 10.00-12.30 ja 16.00-18.30

 Messu:
 tiistaisin, keskivikkoisin ja perjantaisin kello 12.30 ja sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 8.00

Confessio italiaksi, hollanniksi, ranskaksi, englanniksi, swahiliksi ja saksaksi. Confessio tarkoittaa uskontunnusta. Arkkitehtuurissa tarkoittaa confessio reliikkisäilöä tai pyhimyksen hautaa pääalttarilla alttaritaulun alapuolella.

Paavi Gregorius Suuri rakennutti oratorion/rukoushuoneen 500-luvulla tälle samalle  paikalle. Oratorio sijaitsee nykyisen kirkon alttarin alla. Paavi jakoi apua ja tukea köyhille oratoriossa. 

Paikka jolla kirkko seisoo on Rooman historiallisimpia paikkoja. Kerrotaan että se oli juuri tällä paikalla kun Romulus tappoi veljensä Remuksen. Nykyinen kirkkorakennus on rakennettu 700-luvulla paavi Leo II:n toimesta. Kirkon alue oli aikaisemmin suoperäistä aluetta ja siitä nimi Velabrum. Alueella myytiin viiniä, ruokaöljyä ja muuta ruokatavaraa. Alueella on seisonut Felicitas temppli. Felicitas oli onnen ja menestyksen Jumalatar.


 Velabro vuonna 1814

Kirkko pyhitettiin Pyhälle Sebastianolle joka kuoli marttyyrikuoleman ja hänen rumiinsa heitettiin kirkon vieressä kulkevaan Cloaca Maxima, joka oli 400-luvulla eaa rakennettu likaviemäriverkosto. Kirkko pyhitettiin myös pyhälle Giorgiolle, Pyhälle Yrjölle.



Arco di Giano/Januksen kaari


Janus jumalan nimestä tulee januari/tammikuu moneen kieleen. Taustalla näkyvä rakennus on Palazzo Velabro, jossa on huoneistohotelli nimeltä Residence Palazzo Velabro

Palazzo Velabro Via di San Giovanni Decollaton kadun varressa.Tuosta portaita ylös ja sitten rakennuksen kuvetta kulkevaa kujaa pitkin pääsee Velabron kirkon eteen.Toinen tie kulkee Via di San Teodorolta.Näitten kahden manitsemieni katujen välillä kulkee kuja Via del Velabro, mutta se on todellakin vain kapea polku tuossa portaiden yläpäässä.




San Grigorio in Velarbron kirkko rakennettiin kreikkalaisten asuttamalle alueelle. Paavi Zacharius oli kreikkalaista alkuperää. Hän toimi paavina 700-luvulla. Paavi haetutti Kappadokiasta Pyhän Grigoriuksen jälkeenjäännökset San Giovanni in Lateranon basilikaan. Myöhemmin paavi Zacharius haetutti hänen jälkeenjäännöksensä San Grigorio in Velabron kirkkoon vuonna 741. Luultavasti hänen reliikkinsä on vieläkin kirkon pääalttarin alla. Samaan aikaan rakennettiin nykyinen San Grigirio in Velbron kirkkorakennus. Pyhää Yrjöä juhlitaan joka vuosi 23 huhtikuuta.

Fil: Ripa - san Giorgio al Velabro baldacchino 1010870.JPG


San Grigorio in Velabro on melko varmasti vanhimpia esikristillisen ajan kulttipaikkoja, mutta myös hyvin varhainen kristittyjen kokoontumispaikka.




File:Ripa - san Giorgio al Velabro altare 1010866.JPG

Pyhät reliikit upessa confessiossa pääalttarin alla. Kosmaattinen koristelu on 1200-1300-luvulta.



Absidifreskossa Kristus keskellä, Pyhä Maria, Pyhä Yrjö, Pyhä Pietari ja Pyhä Sebastiano. Fresco on 1300-luvulta, mahdollisesti Cavallinin tai Giotton käsialaa. Freskomaalaukset ovat restauroitu rohkeasti ja siitä syystä on vaikea ottaa selvää kuka on ne maalannut, mutta se kallistuu Cavallinin suuntaan. 

File:Ripa - san Giorgio in Velabro - porta 00907.JPG




File:RomaArcoArgentari.jpg

Arco degli Argentari

Portikko rakennettiin vuonna 204 jaa keisari Septimus Serviuksen ja hänen perheensä kunniaksi. Vuonna 1993 portikko oli terroistikohde. Pommi hajoitti pahasti portikkoa.


File:RomaArcoGianoCostantino1.JPG

Arco di Giano, Januksen kaari

Kaari valmistettiin Konstantinuksen I Suuren ja hänen poikansa Konstantinus II:n kunniaksi. Keskiajalla Frangipanin suku rakennutti sen omaksi linnoituksekseen. Frangipanit ja Annibaldit käyttivät keskiajalla Colosseumiakin sukunsa linnakkeena.

Rooma on erittäin hyvin yövalaistu. Tässäkin kirkon edutalla on kaunis yövalaistus. Roomassa on  mukava maleksia myöhään iltasin ja öisinkin, eikä täällä ole sen vaarallisenpaa öisin kuin päivisinkään. Ainoat joita voi varoa on taskuvarkaat, eikä heitä ole missään myöhään illalla tai yöllä. Ei he norkoile jossain kapeilla sivukujilla ja odota että joku sattuisi tulemaan ohitse. Taskuvarkaat liikkuvat päiväsaikaan siellä missä on pitkiä jonoja turisteja tai suuria turistiryhmiä, sekä keskustan busseissa, varsinkin Vatikaaniin kulkevassa bussissa 64. Taskuvarkaat ovat melkein aina naisia ja lapsia.





tiistai 27. marraskuuta 2012

San Lorenzo Fuori del Mura


San Lorenzo fuori le Mura, Piazzale del Verano 3

Avoinna kello 7.30-12.30 ja 15.30-19.00
Sunnuntaiisn kello 7.30-12.30 ja 16.00-20.00

Pyhä messu arkisin kello 8.00 ja 18.00
sunnuntaisin kello 8.30, 10.00, 11.00, 12.00, 18.00 ja 19.00


Koska San Lorenzo Fuori el Muran basilika sijaistee hieman laitakaupungilla niin tänne on otettava bussi tai raitiovaunu. Alla joitakin ehdotuksia. San Lorenzo Fuori le Mura kuuluu seitsemän pyhiinvaelluskirkon joukkoon, joissa kaikkien Roomaan tulleiden katollisten olisi käytävä. Ennen vanhaan tänne kävletiin mutat nykyään on liikennekin jo sellaien haitat ettei tuksin kukaan kehtaa lähteä kävelemään. Termninin rautatieasemalta ei ole kilometriäkään kävellä tänne yliopiston alueen lävitse, joten ei se ole mahdottomuus tervejalkaisen kävellä tätä matkaa. Perillä hautausmaalla tulee sitten käveltyä ehkä kilometri tai kaksi, joten takaisin päin on ainakin parasta ottaa kyyti.


Bussi 71, jää pois Veranon pysäkillä.


 Bussi 492


 Raitiovaunu 3
Veranon autsumaasta olen tehnyt kaksikin eri postausta, täällä ja täällä. Campo Veranon hautausmaa on hyvin erikoien hautausmaa. Se on nykyään eräänalien hautausmaamuseo, jossa viihtyyy vaikka kuinka kauna kierrellä ja katsella jos sattuu oelman hyvä säää. Suosittelen lämpimästi! San Lorenzo Fuori el Muran basilikakin on todellakin käymisen arvoinen paikka. Täällä sielu lepää!

Kirkko kulkee myös nimellä San Lorenzo al Verano, vieressä sijaitsevan erittäin huolella hoidetun hautausmaan mukaan. Hautausmaa on kulttuurillinen kohde jossa on katollisten lisäksi myös juutalaisten, musliimien ja valdeesikirkon jäseniä haudattuina. Hautausmaa on  melkein viisi neliökilometriä laaja, kumpuilevaa aluetta jossa on erilaisia alueita ja monenlaista tyyliä. Hautausmaa on täynnä mitä erikosiempia hautakappeleita ja patsaita. Varaa muutama tunti aikaa basilikalle ja hautausmaalle.



Täydelliseltä nimeltään kirkko on Basilica Papale di San Lorenzo fuori le Mura, siis paavillinen basilika. San Lorenzo fuori le mura (fuori le Mura tarkoittaa kaupunginmuurin ulkopuolella) on yksi seitsemästä pyhiinvaelluskirkosta ja yksi neljästä (aikaisemmin niitä oli viisi) patrialkaalisista basilikoista. 

Ortodoxisella kirkolla  on oma jaottelunsa. San Lorenzon kirkko on luovutettu kuuluvaksi ns Jerusalemin patriarkaattiin, Patriarcato di Gerusalemme dei Latini. Muut kolme ovat Alexandria, Antiochia ja Kontantinopel. Näitten lisäksi on "patriarkaatteja" joilla ei ole itsenäistä statusta, se on vain kunniamaininta ja vanha perinne ja ne ovat suoraan Paavin alaisia.

San Lorenzon basilika on pyhitetty  pyhälle Laurille/Laurentinukselle, Lorenzo italiaksi. Hän kuoli marttyyrikuoleman vuonna 258. Hänet kirjaimellisesti halstaroitiin paikalla jossa nykyään sijaitsee San Lorenzo in Panispernan kirkko, joka sijaitsee saman nimisen kadun varrella. Laurentinus toimi Rooman kirkon diakonina. Kristinusko ei ollut vielä silloin sallittu Rooman valtakunnassa.



Laurista/Laurentinuksesta tuli yksi katollisen kirkon suosituimmista marttyyreistä ja pyhimyksistä. Laurentinuksesta tuli myös erittäin rikkaan ja vaikutusvaltaisen firenzeläisen Medici suvun suojeluspyhimys ja he suoltivat paljon varoja Laurentinukselle pystytettyjen kirkkojen rakentamiseen ja koristeluun. Keskiajalla  oli yksistään Roomassa 34 Laurentinukselle pyhitettyä kirkkoa. Suomessakin niitä on useita kuten Lohjalla, Janakkalassa, Isokyrössä, Mynämäessä, Perniössä, Vantaalla ja Hämeenkoskella josta on vain rauniot jäljellä.


Kuvassa kirkon kyljessä sijaitseva kapukkiiniluostari O.F.M.cap. ja sen sisäänkäynti. Luvallista on mennä heidän luostarinsa sisäpihalle. Luostariin pääsee myös kirkon sisältä sakristian kautta. 

Kirkon sisäpihan käytäville on kerätty kaikenlaista vanhaa ikivanhaa löytötavaraa kun kirkkoa on rakennettu tai uuskorjattu. Ovi Cyriacan katakombeihin sijaitsee kirkkosalin päädyssä vasemmalla puolen mutta sinne on harvoin sisäänpääsyä. Siellä on oikeastaan useampikin katakombi lattian ja luostarin alla mutta suurin osa niistä on tuhoutunut ja ne ovat täynnä vettä. Nimittäin toisen maailmansodan aikana saksalaiset pomittivat aluetta ja niin kirkko kuin katakombit ja hautausmaakin vaurioituivat pahasti.


Monesta Rooman kirkosta haluaa mielellään käyttää nimitystä kaunein kirkko. Makuasiahan se on. Kuitenkin uskallan väittää että juuri tämä San Lorenzo fuori le Muran basilika eroaa monella tavalla muista ja kaikessa yksinkertaisuudessaan on se ehkä sittenkin kaikista kaunein. Viihtyisä se ainakin on. Riippuen kellonajasta ja vuodenajasta on kirkkosalissa erilainen valoisuus, joskus vallitsee melkein pilkkopimeys.







Alue johon kirkko on rakennettu sijaitsi kaupunginmuurin ulkopuolella ja se oli aatelisten asuinaluetta. Esimerkiksi Lucius Veruksen maatila sijaitsi nykyisen hautausmaan paikalla ja myös leskirouva Cyriacalla oli maatila siinä vieressä. Cyriaca hautasi Laurentinuksen tänne koska paikka oli jo aikaisemmin tunnettu marttyyrihaudoistaan. 

Konstantin I Suuri peri alueen ja kun hänestä tuli keisari hän käski rakentaa oratorion Laurentinuksen haudan päälle. Keisari Konstantinus I Suuri kastoi istensä kristinuskoon vuonna 312 jaa. Hän rakennutti ison oratorion hallin josta sitten kulki portaat alas Laurentinuksen haudalle. Moni halusi tulla haudatuksi Laurentinuksen lähelle. Hautahallista tuli pyhiinvaelluspaikka lähimmiksi vuosisadoiksi. 

Paavi Sixtus III rakennutti 400-luvulla kirkon hautapaikan viereen. Paavi Zosimus haudattiin kirkkoon, paavi Hilarius lahjoitti lahjoja pyhäkköön ja rakennutti luostarin, kylpyaltaan ja kirjaston kirkon viereen ja hänetkin haudattiin katakombeihin kirkon alle. Paavi Felix III rakennutti uuden kirkon Pyhän Agapetuksen kunniaksi. Kirkkojen absidit rakennettiin vastakkain. Paavi Symachus rakennutti hospitsin pyhiinvaeltajille kirkkojen luokse.



Laurentinuksen katakombien ynpärillä oli vilkasta elmää 600-luvulla. Pappeja ja pyhiinvaeltajia, kerjäläisiä ja kauppiaita tungeksi päivittäin torilla. Pienet kirkkorakennukset hajosivat käsiin ja paavi Pelagius  II päätti 500-luvun lopulla että on rakennettava aivan uusi kirkko. Näin yhdistettiin molemmat kirkkorakennukset ja pyhiinvaeltajat pääsivät katsomaan Laurentianuksen hautaa aivan sen vierestä. Paavi haetutti pyhän Stefanuksen reliikit Konstantinopelista ja samalla tuli muitakin pyhiä jälkeenjäännöksiä Roomaan. Useimmat paavit vuorollaan  korjauttivat kirkkoa. Nykyinen basilika on 1200-luvulta paavi Honorius III:n ajalta, jolloin kirkot lopullisesti yhdistettiin yhdeksi suureksi kirkkosaliksi.



Pääalttarin alla oleva krypta jossa Pyhän Laurentinuksen jälkeenjäännökset sijaitsevat yhdessä pyhän Stefanon ja pyhän Justinianuksen jälkeenjäännösten kanssa.

Minä olin kerran jäädä lukkojen taakse tuonne kryptaan jos vahtimestrairouva ei huomannut tulla katsomaan. Oli kirkon sulkemisen aika enkä minä sitä ajatellut lainkaan. Tuo krypta on paljon laajempi alue kuin miltä se näyttää. Siellä on useita huoneita.









Kosmaattisen tyylinen saarnastuoli



Paavi Pio X hautakappeli





Kosmaattinen lattiakuvioitus






 Eteishallissa on Laurentinuksen elämää kuvaavia maalauksia



Vanha sargofagi eteishallissa



Campo Veranon hautausmaan pääsiäänkäynti



Hautausmaan muurin takaa näkyy kapukkiiniluostari basilikan vieressä

Campo Veranon hautausmaa

Campo Veranon hautausmaan colombario







Luostarin ruusutarha



Luostarin sisäpiha








Katakombeihin johtavan oven yläkarmi