perjantai 3. lokakuuta 2014

Via Flaminia


File:Estradas consulares.svg

Via Flaminia  valmistui  jo vuonna 220 eaa. Tie johti Roomasta Fanon ja Pesaron kautta Ariminum'iin, nykyiselle Riminille. Nykyinen Flaminian tie päättyy Fano nimiseen kaupunkiin Marchessa. Fano on mukava rantalomakohde. Paljon mukavampi kuin Rimini tai Riccione. Ehdottomasti. On rantaa, on historiaa, on kujia ja butiikkeja ja hyvää ruokaa ja kaikki kohtuu hintaan, jopa melko halvalla. Rauhallinen ja siisti paikka. Junallakin pääsee Fanoon. Suosittelen! Facebook!

Mukava Camping alue, Madonna Ponte, löytyy myös Fanon reunamalta. Sieltä käsin voi tutustua ympärillä sijaitsevaan alueeseen. Fanon lisäksi Pesaroon, Urbinoon, San Marinoon, San Leoon ja moniin muihin alueen historiallisiin nähtävyyksiin. 

Pari kilometriä etelänpänä sijaitsee heti toinen leirintäalue, Mare Blu. Italialaiset perheet, varsinkin lapsiperheet, viettävät mielellään lomaansa ja viikonloppuja leirintäalueilla, joten niissä on kaikki tarpeellinen palevelu ja erilaisia yöpymismahdollisuuksia tarjolla.


Flaminion korttelisto on kapea kaistale Via Flaminiuon läntisellä puolella

Rooman päässäkin, Via Flaminian varella sijaitsee lerintäalue Flaminio Village, Via Flaminia Nuova 821, muutama kilometri Rooman keskustasta pohjoiseen päin. Täältä on hieman hankalat yhteydet keskustaan, varsinkin tottumattomalle, mutta matka ei toki ole pitkä, mutta käveltäväksi aivan liian pitkä. Omalla autolla toki ei tee yhtään mitään Rooman keskustassa koska sitä ei voi jättää mihinkään. Rooman laitamilta löytyy parkkitaloja. Via Riano 13 on yksi parkki, joka on vartioitu vuorokaudet ympäri.

 Piazzale Ponte Milviolta kulkee paljon busseja joka suuntaan.


Fanossa on kerran kuukaudessa suuret antiikkimarkkinat jossa myydään kaikkea taivaan ja maan väliltä. Kohtuullisen korkeatasoista ja hyväkuntoista tavaraa. Fanossa pidetään karnevaaleja ja jazz-juhlat jka kesä.

Keskiajalla Via Flaminiaa nimitettiin myös nimellä Via Ravenna, jolloin Ravenna oli erittäin tärkeä kaupunki. Ravenna joutui paavin omistukseen ja hallintaan. Yhteen aikaan Ravenna oli Rooman valtakunnan pääkaupunki. Ravenna on yksi Italian historiallisesti arvokkaimmista kapungeista johon kannattaa paneutua ajan kanssa. Ravennasta löytyy esimerkiksi kahdeksan varhaiskristillistä rakennusta, jotka ovat  päässeet Unescon maailmanperinnelistalle. Aivan mahtava kaupunki. Ikävä kyllä moniin nähtävyyksiin on nykyään melko korkeat sisäänpääsymaksut, mutta korkeatasoisia nähtväyyksiä Ravennassa riittää.

Renessanssin ajalla Flaminian tie oli tärkeä armeijan kannalta varsinkin Napoleonin ja toisen maailmansodan aikoina. 

Nykyään tie on Strada Statale 3, valtion valtatie numero 3. Tämä tie toimii pääasiallisena kulkuväylänä vielä tänäkin päivänä Rooman ja Adrianmeren välillä. Alun perin Via Flaminia alkoi nykyiseltä Piazza Venezialta, mutta nykyään katu on nimeltään Via del Corso Piazza del Popololle saakka. Piazza Falminiolta lähtien ja Flaminion metroaseman luota tie on Via Flaminia, joka päättyy juuri enen Ponte Milvion siltaa, joka on kävelysilta. Ponte Falminion silta sijaitsee hieman itään päin. 

Jos aikoo omalla autolla Teveren joen ylitse Ponte Flaminion siltaa pitkin ja edellen Via Flminiaa pitkin ulos kaupungista, niin on parasta varautua jo ajoissa Corso di Francialle, joka johta suoraan Ponte Flaminian sillalle. Via del Belle Artin kohdalla Via Flaminia muuttuu yksisuuntaiseksi kapunkiin päin kulkevaksi kaduksi. Mutta sen vieressä kulkee saman suuntainen katu nimeltä Viale Tiziano, joka on yksisuuntainen katu kaupungista ulospäin. Piazzale Manilalla kannattaa viimeistään kääntyä oikealle ja ajaa pitkin Corso di Franciaa Ponte Flaminion sillalle.

Jo ennen ajanalkua 200- ja 300-luvuilla oli tie hyvin tärkeä kulkuväylä, varsinkin ruokatavaroiden kuljetuksessa.


Porta Flaminio/Porta del Popolo kaupunginmuurin sisäpuolelta nähtynä. Tuolta portin ulkopuolelta alkaa Via Flaminio, mutta sen alkupäässä lyhyellä kadun pätkällä on liikenne killettyä. Siinä metroaseman luona on raitiovaunun numero 2 päätepysäkki.

Tie kulki Taveren jokilaaksossa ja siitä yli Apenniininen vuoriketjun. Roomassa se kulkee Ponte Milvion sillalta 3,5 kilometriä Porta Flaminion luokse, kaupunginmuuriin, Piazza del Popolon "ulkopuolella". Ennen kuin Rooman Aurelianuksen kaupunginmuuri rakennettiin kulki Via Flaminia suoraan Piazza Venezialle saakka. Piazza del Popololta Piazza Venezialle kulkeva suora katu on nykyään Via Flaminia sijasta Via del Corso. 


Ponte Milvion nykyinen silta on vuodelta 109 eaa. Silta on erittäin historiallinen monella tapaa mutta erikoisesti tärkeä tapahtuma oli Milviuksen sillan taistelu. Taistelussa Konstantinus Suuri löi vuonna 312 kilpailijansa Maxentinuksen hengiltä. Maxentinus putosi Teveren jokeen ja Konstantinus Suuri marssi Roomaan, josta hänestä tehtiin Rooman keisari. Se oli Konstaninus Suuri joka laillisti kristinuskon Rooman valtakunnassa. Konstantinus Suuri on yksi tärkeimmistä ja vaikutusvaltaisimmista historiallisista suurmiehistä. Kristinuskoa ei ehkä olisi lainkaan olemassakaan, jos Konstantinus ei sitä hyväksynyt.


Ponte Milvion sillalle käyvät rakastavaiset parit laittamassa lukkoja joita sitten poliisit poistavat syystä että silta on vanha ja lukkoejn painosta silta voii jopa hajota. Ponte Milvion sillalla on ollut ajokielto jo pitkät ajat.


  Ponte Milvion silta on suosittu kävelysilta. 


 Ponte Milvius


Porta Falaminio/Porta del Popolo kaupunginmuurin ulkopuolelta nähtynä

Paavi Paulus II rakennutti Via del Corson kadun ja sen ympäristöä 1460-luvulla. Via del Corsolla pidettiin aikoinaan hevoskilpailuja. Hevoset juoksivat Piazza del Popololta pitkin Via del Corsoa Piazza Venezialle saakka. Paavi Paulo II istui Palazzo Venezian pienellä parvekkeella, samalla parevekkeella, josta Napoleon ja Mussolinkin myöhemmin pitivät puheitaan. Parvekkeelta paavi seurasi hevosten juoksua maaliin.  Parveke on vieläkin jäljellä. Hevoskilpailluja pidettiin useampi sata vuotta. Joskus juoksivat aasit hevosten sijasta tai juutalaiset miehet. Nämä juoksukilpailut lopetettiin vasta vuonna 1668.


Porta Fontelnalis oli alkuperäinen Via Flamian kaupunginportti joka oli rakennettu aikaisempaan kaupungimuuriin, Serviuksen muuriin.

Kuvassa on rippeet siitä alkuperäisestä portista. Ne sijaitsee Vittorianon muistomerkin kupeessa, Museo del Risorgimenton luona. Karttakuvassa alla numerossa 13.


Serviuksen kaupunginmuuri merkattu punaisella ja Aurelianuksen kaupunginmuuri mustalla.

Nykyinen Via Flaminia lähtee Piazza del Popolon luota pohjoiseen päin ja päätyy Ponte Milviolle. Jotta pääsee nykyiselle Via Flaminia Nuovolle niin on erottava Via Flaminiasta Piazzale Ankaralla ja ajettava oikealle Corso di Francialle. Parin kilometrin päästä käännytään vasemmalle Via Flaminia Nuovalle, kun vasemmalle lähtee Via Cassa Nuova. 

Via Faminia Vecchio, vanha Via Flaminia, kääntyy oikealle Corso di Francia'lta melko pian ylitettyä Teveren joen ja kulkee vain lyhyen matkaa Campo San Pietrolle, jossa bussi 332 käy kääntymässä. Tämä bussi kulkee vain puolen kilometrin matkan edestakaisin ja sillä on vain viiisi pysäkkiä. Mahtaa olla ikävä kuskille ajaa tuota väliä kaiket päivät.

Huom! Tämä bussi 322 on lakkautettu, koska se kulki usein ilman matkustajia. Bussi 32 pyöräyttää ympäri tämän  Tor di Quinton alueen.



Kuvassa pätkä Via Flaminia Vecchia, siis sitä alkuperäistä Via Falminian tietä.

Uudempi tie on nimeltään Via Flaminia Nuovo (uusi), ja vanhasta Via Flaminiasta Vecchia'sta  on jäljellä vain lyhyitä pätkiä.


Via Flaminia Vecchia 502, Chi Era Costui?,  Helena Serrano

File:Q01 - s Eugenio alle Belle Arti 1000879.JPG

Sant'Eugenio, Via delle Belle Arti

Sant'Eugenion kirkosta ei ole montakaan askelta Via Flaminian alkuun. Via Flaminian kautta tulivat aikoinaat niin kuinkaalliset, keisarit, pyhiinvaeltajat, sotilaat, munkit, kirjailijat, taiteiljat, aatelsimiehet ja muut matkamiehet Roomaan. Jotkut tulivat jalkaisin, toiset hevoskärryillä ja viimeinen Teveren joen ylitys oli Ponte Milviolla. Ensimmäinen silta Teveren yli rakennettiin vuonna 220 eaa ja se oli yksinkertainen puusilta. Uudempi silta rakennettiin vuonna 109 eaa joka tehtiin kivestä.


Heti Milvion sillan jälkeen löytyy tämä iso kirkkoo. Teiden väliin jää iso mahtava kirkkorakennus nimeltä Gran Madre di Dio.

Ponte di Falminlta tie jatkuu alkuun Corso  de Francia nimellä, mutta myöhemmin jakaantuu kahtia, vasemmalle Via Cassia Nuovana ja oikealle via Flaminia Nuovana.




Via Flaminia Vecchia 470, Helena Serrano


Rettoria Sant'Andrea del Vignola, Via Flaminia 194

Rettoria tarkoittaa pappilaa. Tämä entinen kirkko on Santa'Eugenio kirkon alaisuudessa. Arkkitehti Giacomo Barrozzi da Vignola suunnitteli tämän erikoisen kirkon ja kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1553. Se on erittäin harvinaista että kirkko on saanut nimensä arkkitehdin mukaan mutta "Jacopo" Vignola oli "paavillinen" arkkitehti siihen aikaan. Hän oli paavi Julius III:n suosikki ja paavin kuoltua Jacopo sai töitä Farnesen suvulta ja hän teki töitä Michelangelo Buonarrotin kanssa. Jacopo Vignola on saanut kunnian tulla haudatuksi Pantheoniin.

Kirkolla on ollut monta epävirallista nimeäkin. Kirkko lopetti tomintansa kirkkona vuonna 1805, samana vuonna kun Giuseppe Valandier uuskorjasi kirkon viimeisen päälle ja on toiminut sen jälkeen pappilana. Kirkko on 13 x 10 metriä kooltaan.


 Via Flaminia 499, Chi Era Costui?, Helena Serrano


Via Flaminia 499, Chi Era Costui?, Helena Serrano


Via Flaminia 1009, Helena Serrano

Fil: San Michele Arcangelo al Flaminio 02.jpg


San Michele Arcangelo al Flaminion hautausmaan kirkko, Via Falminia 1444. Kirkko sijaitsee keskellä hautausmaata.


Flaminion hautausmaa on aivan valtavan iso. Hautausmaata kutsutaan myös nimellä Cimitero Prima Porta. Tämä on Italian suurin hautausmaa, kokonaista 140 hektaaria suuri. Hautausmaalla on 37 kilometriä hautausmaan sisäisiä teitä. Täällä on oma alueensa kullekin uskonnolle, juutalaisille, katollisille, protestanteille, islaminuskoisille jne. Juutalaisten hautakappelin perustivat puolalaiset juutalaiset. Luonnollisesti löytyy myös krematorio hautausmaalta.

Hautausmaa on aivan liian iso. Paikka paikoin hautausmaa on sotkuisessa ja rähjäisessä kunnossa. Yksityiset henkilöt siivoavat usein hautausmaata. Kun taas toiset eivät välitä vaan sotkevat ja heittävät roskat maahan. Hautausmaista pitää kunnat huolen Italiassa, joitakin yksityisiä haustausmaita lukuunottamatta. Kunnat hoitaa kaiken, arkut, kukkalaitteet, kuljetukset ja säilytykset ja hautaukset.


Nykyisin haudataan monet noihin yhteisiin hautarakennuksiin. Polttohautaus on paljon halvenpaa ja vie hyvin vähän tilaa. Ennen vanhaan oli jokaisella suvulla oma pieni kaunis hautarakennus ja sellaisiakin löytyy täältä Flaminion hautausmaalta vieläkin, sen vanhemmasta osiosta. Vanhemmat hautausmaat ovatkin kuin kuolleiden kaupunkeja. Polttohautaus on nykyään kaikista suosituin Roomassa.




Mitenkään kaunis hautausmaa tämä Prima Porta ei ole.


Hautusmaan yhteyteen on syntynyt myös erikoinen hautausmaaniitty abortoiduille sikiöille ja keskenmenoissa kuolleille lapsille. Heitä ei voi perinteen mukaan haudata pyhälle maalle. Useista italialaisista kaupungeista löytyy toreja joiden alla on sikiöiden ja keskenmoissa kuolleita lapsia haudattuina. Ennen vanhaan uskottiin että sikiöt ja keskemenossa kuolleet lapset jäivät eräänlaiseen limbotilaan, joten heitä ei voitu pitää individeinä ja haudata pyhälle kirkkomaalle.