Angelus ja Rosary Vatikaanissa
Herran Enkeli rukous on perinteinen katolinen rukous, jota rukoillaan kuudelta aamulla, keskipäivällä ja kuudelta illalla. Herran enkelin rukouksen rukousajan ilmoittamiseksi soittavat katoliset kirkot kellojaan.
Enkelin tervehdyksen rukoileminen kolme kertaa päivässä löytyy nykyäänkin käytännössä kaikista katolisista rukouskirjoista ja paavi suosittelee uskovia rukoilemaan sen. Vuosisataista esimerkkiä näyttäen nykyinenkin paavi rukoilee sen sunnuntaisin ja pyhäpäivisin Pietarinkirkon aukiolla. Tällöin hän asettuu aukiolle suuntautuvan asuntonsa ikkunan ääreen niin, että ikkunan läheisyydessä aukiolla olevat ihmiset näkyvät ja kuulevat hänet. Pääsiäisaikana rukoillaan Angeluksen sijasta "Regina Coeli"-rukous.
Ruusukko (lat. rosarium) tarkoittaa sekä sen nimistä rukousta että rukousnauhaa, jonka avulla rukous voidaan rukoilla. Ruusukkorukous on eräs pidetyimpiä rukouksia katollisessa kansanhurskaudessa. Erityisesti Neitsyt Marialle omistettuina kuukausina toukokuussa ja lokakuussa rukoilevat katolliset ruusukkorukousta säännöllisesti.
Katollinen kirkko painottaa rukouksen olevan mariaanisesta luonteestaan huolimatta sisimmältään kristologinen rukous. Mariologia on oma osuutensa katollisessa kirkossa. Rukouksessa lausutaan Enkelin tervehdys rukous yhteensä 53 kertaa, Isä meidän-rukous 6 kertaa ja uskontunnustus 1 kerran ja Kunnia Isälle (Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle, niin kuin oli alussa, nyt on ja aina, iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen.) 6 kertaa.
Katolinen Mariologia ei ole monelle luterilaiselle tuttu, mutta se on tärkeä osa katollista kirkkoa. Mariologia on Neitsyt Mariaa ja hänen asemaansa pelastusjärjestyksessä tutkiva teologian alue. Mariologinen tutkimus keskittyy pääasiassa katollisen kirkon piiriin. Kirkkojen käsitystä Mariasta ja Mariaan kohdistuvaa kunnioitusta tutkitaan teologisista oppiaineista etupäässä dogmatiikassa, joka muutoinkin tutkii kirkkojen oppia ja opillisia käsityksiä. Mariologia on erittäin vahva Etelä-Amerikkalaisissa kulttuureissa.
Koska kristillisillä kirkkokunnilla on Mariasta jonkin verran erilaisia käsityksiä, mariologia on myös kirkkojen välisten ekumeenisten keskustelujen kohteena. Tämän vuoksi mariologiaa tutkitaan myös ekumeniassa. Mariologian juuret ovat Raamatun kertomuksissa, minkä vuoksi mariologisella tutkimuksella on kiinnekohdat myös Uuden testamentin eksegetiikkaan, tekstien tulkinnan estetiikkaan.
Ortodoksisessa ja katollisessa kirkossa Marialle osoitetaan suurta kirkollista kunnioitusta. Mariaa kuten muitakaan pyhiä ei rukoilla sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan Marialta pyydetään esirukouksia. Marialla osoitetaan kunnioitusta (adoraatio), kun taas todellinen palvonta (vere latreia) kuuluu Jumalalle.
Tunnetuimpia rukouksia ovat Ave Maria-rukous sekä Marialle omistettu ruusukkorukous.
Maalaus löytyy National Gallery, London
Reformaatiossa/uskonpuhdituksessa ei vastustettu Marialle osoitettua kirkollista kunnioitusta. Päinvastoin, Mariaa pidettiin hurskaana Jumalan äitinä. Luther kirjoitti selitysteoksen Marian ylistyslauluun (Magnificat). Reformaatiossa kuitenkin vastustettiin Marialle osoitettua liiallista perinteistä kansanhurskautta. Erityisesti kritisoitiin Marialle osoitettuja rukouksia, ja muun muassa ruusukkorukousta pidettiin "hyödyttömänä" (Augsburgin tunnustuksen puolustus: Pyhien avuksihuutaminen; Luostarilupaukset). Tästä huolimatta myös reformaatiossa ajateltiin, että Maria ja kaikki pyhät rukoilevat joka hetki taivaassa ihmisten puolesta.
Katollisella kirkolla on dogmi perisynnittömän Marian taivaaseenottamisesta (assumptio Mariae). Dogmin julisti paavi Pius XII 1.11.1950 konstituutiossa Munificentissimus Deus. Dogmin mukaan Maria otettiin maallisen elämänsä päätteeksi ruumiineen ja sieluineen taivaaseen. Dogmin muotoilu jättää avoimeksi, kokiko Maria fyysisen kuoleman.
Kerron tässä samalla että Paavi rukoili ja kehoitti helluntaisaarnassaan kaikkia kristityjä rukoilemaan rauhan puolesta Pyhässä maassa.
