Galleria D'Arte Moderna Roma Capitale,
Rooman kunnan modernin ja nykytaiteen museo,
Rooman kunnan modernin ja nykytaiteen museo,
Via Crispi 24 Fransesco
Google Art-projekt!
Huom! Tätä ei pidä sotkea toisen melkein saman nimisen museon kanssa. Roomassa on nimittäin vastaava valtiollinen museokin nimeltä Galleria Nazionale d'Arte Moderna.
Tämä kunnan omistama modernin taiteen museo avattiin vuonna 1925 ja vanhimmat teokset ovat vuodelta 1883, josta lähtien Rooman kunta alkoi kasaamaan roomalaisten taiteilijiden luomaa nykytaidetta. Alkuun kokoelma sijoitettiin Palazzo Caffarelliin Capioliumin kukkulalle, nykyisen Capitoliumin Museon taakse.
Kokoelma kasvoi ja tarvittiin laajemmat tilat.Via Fransesco Crispin varrella sijaitsi nämä tilat jossa oli aikaisemmin sijainnut karmeliitti nunnaluostari San Giuseppe e Capo Casen kirkon vieressä. San Giuseppe tarkoittaa Pyhää Josefia. Luostarin nunnat alkoivat vanheta ja kuolivat pois ja ja lopulta luostari seisoi tyhjiltään.
San Giuseppe e Capo Case, San Francesco Crispi 24
Tämä kirkko on enempi tai vähempi seisonut aikansa tyhjän panttina. Arciconfraternita del Preziosissimo Sangue di Nostro Signore Gesú Cristo/Kristuksen veri niminen järjestö on saanut luvan kokoontua kirkossa. Kaikki paikalle tulleet saivat nauttia espanjalaisten nunnien valmistamaa paellaa ja he saivat tehdä kiertokäynnin tiloissa.
Jeesuksen veren kunnioituksen taustalla on Vanhan testamentin uhrikultti, ja sen täyttyminen Jeesuksen ylimmäispapillisessa uhrissa, Mutta Paavi Johannes XXIII antoi vasta vuonna 1960 virallisen hyväksynnän kalleimman veren litanialle sekä yksityiseen että julkiseen käyttöön koko maailmassa.
Tuolla samalla järjestöllä on ainakin yksi kirkko Roomassa, Via Flaminian varrella, Tor di Quiton asuinalueella. Tämä järjestö vaikuttaa olevan Maranatan tai Helluntaiseurakunnan herätysliikkeiden tapainen uskonnollinen vapaakirkko, tai lahko kuten ehkä suomalaiset tätä kutsuisi.
Ruotsalaiset eivät halua käyttää nimitystä sekt/lahko, ei ainakaan julkisesti, vaan he puhuvat vapaakirkoista. Mutta katollisessa kirkoissa on myös lahkoja, kuten muissakin kristityissä uskontokunnissa. Näitä vapaakirkkoja on paljon Ruotsissa, hyvin paljon.
Kirkon museossa on reilut 3000 taide-esinettä, maalauksia ja patsaita. Tämä luostari on erinomainen valinta tälle museolle. Tyyliltään maalauset ovat realismia, symbolismia, divisionismia ja Roman School, joka on typillien roomalainen tyylisuuntaus, enempikin tilapäinen tyylisuuntaus vuosien 1928-1945 välisenä aikana. Muutama roomalainen expressionistinen taidemaalari kehitti tämän paikallisen taidesuuntauksen.
Taiteilijat Antonietta Rafael ja Mario Mafai muuttivat Via Cavourin varteen rakennuskeen joka sittemmin hajoitettiin kun Via dei Imeprialin paraatikatua alettiin rakentaman. Asunnon isoin huone toimi ateljeena. Pian asunnosta tuli paikallisten taiteilijoiden kohtauspaikka. Sinne saapui Falqui Enrico, Giuseppe Ungaretti ja Leonardo Siniscalli. He olivat jo kokeneita taidemaalareita mutta nuoremmat aloittelijat halusivat myös mukaan taiteilijaseurueeseen, joten Scipione, Renato Mario Mazzacurati ja Corrado Cagli eivät malttaneet pysyä pois seurasta. Valtavaa intoa ja kreativisuutta pursuen kaverukset alkoivat maalata räiskyviä, värikkäitä, voimakasluontoisia maalauksia. Mutta ajan kanssa into laski.
Myöhemmin syntyi uusi tuulahdus samaa intoa ja useita taiteilijoita liittyyi joukkoon ja joitakin entisiä poistusi porukoista. Joukkoon liittyi Guglielmo Janni, Renzo Vespigniani, Corrado Cagli, Carlo Levi, Emnuele Cavalli, Roperto Mellija Capogrossi, joista Carlo Levi on vielä tänäkin päviänä ehkä se kuuluisin. Myöhemmin liiittyi porukkaan myös Fausto Dello, Cuttuso Renato Raffaele Frumenti, Sante Muniz ja John Omiccioli.
Villa Torlonian puistossa sijaitsee Casino Nobile niminen rakennus, jonka toisessa kerroksessa sijaitsee Museum Roman School, josssa voi saada kattavan kuvan tuosta roomalaisesta taidesuuntauksesta.
Carlo Levi'stä on aivan pakko kertoa hieman lisää. Hän ei ollut vain taidemaalari, vaan hän oli myös kirjailija ja lääkäri. Hänen tunnetuin kirjansa on filmatisoitu, 'Cristi si é fermato a Eboli' (=Italian TV- RAI:n versio), ruotsiksi tämä on kännetty 'Kristus stannade på Eboli' ja suomeksi sen nimi on 'Jumalan selän takana'. Tämä kirja on kulttikirja ja siitä tehty filmi on yksi omia suosikkejani. Olen nähnyt sen monen monta kertaa ja joka kerta se kertoo jotain uutta. Se on erikoinen elokuva ja se vetoaa katsojien alitajuntaan aivan erikoisella tavalla.
Galleria D'Arte Moderna Roma Capitale
Kirkko syntyi kappeliksi ensimmäiselle karmeliittiluotrille, jonka Francesco Soto avasi Roomassa vuonna 1597. Vuonna 1628 kardinaali Marcello Lante rakennutti kirkon uudelleen ja muutti kirkon Rooman ensimmäiselle karmeliittaluostarille.
Avautumisestaan nykyiseen sijaintiinsa, entiseen San Giuseppe a Capo le Casen luostariin vuoden 2011 lopussa lähtien Galleria d'Arte Moderna on esitellyt kokoelman teoksia vuorotellen ja esitellyt valikoiman niistä vaihtuvissa näyttelyissä.
Galleria d'Arte Moderna di Roma Capitalen kokoelma sisältää yli kolmetuhatta teosta: maalauksia, veistoksia, piirustuksia ja kaiverruksia, jotka muodostavat arvokkaan perinnön Rooman keräily- ja taiteilijahistorialle 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla.
Auguste Rodin: Passeggiata al Pincio
Tämä on niitä harvoja maalauksia tässä museossa, jota ei ole maalannut italialainen taiteilija vaan ranskalainen, ollessaan Roomassa. Auguste Rodin'han on maailmankuulu kuvanveistäjä, eikä ehkä kaipaa sen kummenpaa esittelyä. Hän oleskeli aikansa Roomassa, kuten monet muutkin eruooppalaiset taiteilijat. Tämä maalaus esittää päiväkävelyä Pincion puistossa Roomaassa. Tämä taulu on kuitenkin vain tilapäisesti siellä näytillä, kuten joitakin muitakin maalauksia. Samaan aikaan on ollut Rodinin marmoriveistoksia esillä Diocletianuksen Termeillä, Museo Nazionale Romano'ssa.
Kaikki maalaukset tässä museossa on maalattu 1800-luvun luvulla ja 1900-luvun alkuvuosien aikana.
Siinä melkein heti vieressä sijaitsee Gagosian Gelleria, yksityinen taidegalleria, jonka voi vaikka katsastaa saman tien.
