keskiviikko 27. toukokuuta 2015

Rooman kukkulat


I sette colli di Roma/Rooman seitsemän kukkulaa: Aventino, Celio, Palatino, Capitolino (Campidoglio), Esquilino, Viminale ja Quirinale. Yhteisellä nimellä septimontium.

Rooma on rakennettu seitsemälle kukkulalle tarinan mukaan. Palatino on se kukkula, jolla Rooma perustettiin Romulus ja Remus tarinan mukaan. Romulusta ja Remusta pidetään Rooman perustajahahmoina.



Peter Paul Rubensin kaunis maalaus Lubercal-luolasta. Romulus ja Remus syntyivät Lubercal sudenluolassa, Palatinon kukkulalla. Romulusta pidetään Rooman ensimmäisenä kuninkaana. Rooma perustettiin 21. huhtikuuta vuonna 756 eaa. Lubercal luola on ihan virallisesti löydetty vuonna 2007, uskokaa tai älkää.


Capitoliumin museossa on tämä patsas, missä susi imettää Romulusta ja Remusta. Paljon pienempi versio tästä löytyy kaupungintalon nurkalta Campidogliolla.

Capanne protostoriche sul Palatino, nei pressi delle scalae Caci dove Plutarco racconta vi fosse la residenza di Romolo.[1]

Romuluksen asunnon rippeet Palatinolla, aivan kuten Plutarkos oli väittänyt. Romuluksen koti sijaitsi Scalae Caci'n/Scale di Caco'n varrella, antiikin aikaisten portaiden luona Palatinon lounaisessa nurkkauksessa. Caco on esiroomalaisen ajan tulen Jumala, jäta palvottiin juuri Palatinon kukkulalla.


Area of the Lubercal, Palatino

Aluetta Palatinolla kutsutaan nykyään nimellä Area of the Lubercal. Lultavasti alueelle ei pääse käymään, ainakaan vielä. Romulus ja Remus olivat sodanjumala Marsin ja papitar Rhea Silvian poikia. Romulusta pidetään myös Rooman ensimmäisenä kuninkaana. Veljekset perustivat Rooman tarun mukaan 21. huhtikuuta 753 eaa. He riitautuivat kaupunkinsa perustamisesta, ja Romulus tappoi Remuksen. Rooma sai nimensä Romuluksen mukaan.

Caci/Cacus/Caco oli roomalaisen mytologian mukaan tultapuhaltava jättiläinen joka myös asui samalla alueella kuin Romulus. Caco oli Vulcanus jumalan poika. Cacolla oli tapana varastaa karjaa naapurikukkuloilta. Mutta Herkules lopulta tainnutti Caco hirviön ja sai hänet hengiltä. Roomalaiset pitivät Herkulesta jonkinlaisena miehuuden perikuvana.


Via del Pellegrinon kadun varrelta, Regolan kaupunginosasta, löytyy tämä kivilaatta, mikä oli merkkinä siitä, että tästä kulki Pomeriumin raja, Pyhän kaupungin raja.

Roma quadrata, Rooman alkuperäinen keskusta, on keskusteltu aihe minkä sijainnista ei olla aivan varmoja. Filosofi ja elämäkertakirjailija Plutarkos, syntyi luultavsti vuonna 46 eaa,  sanoi että Roma quadrata sijaitsi Palatinolla. Joka tapauksessa se sijaitsi Pomeriumin alueella. Pomeriumilla tarkoitettiin varsinaista Roomaa, pyhää kaupunkia. Alue sen ympärillä, ager, oli Rooman territoriumia, mutta ei Roomaa, vaan Rooman hallitsemaa aluetta. Pomeriumin ympärillä ei ollut muuria. Eikä edes kaikki seitsemän kukkulaakaan sijainneet Pomeriumin alueella. Palatino sijaitsi Pomeriumissa, mutta Capitolium ja Aventino eivät sijaineet.

Septimontium eli seitsemän kukkulaa oli roomalaisten uskonnollisten juhlallisuuksien nimet. Alkuperäiset uskonnolliset kukkulat olivat Oppius, Palatium, Velia, Fagutal, Cermalus,  Caelius ja Cispius. 


Tältä siis näytti Rooman perustamisen aikoihin, 21.huhtikuutta 753 eaa, siis 2768 vuotta sitten. Kuten kuvasta näkyy niin Roomassa oli muutamia järviäkin. Tuo kuvassa oikealla sijaitseva pyöreä järvi kuivatettiin ja sen päälle rakennettiin Kolosseumi. Järvi ja jokialue oli suoperäistä aluetta, joten Kolosseumi seisoo melko huteralla pohjalla. 

Kolosseumissa on sensorit ja hälyytyslaitteet, sillä maakin tärisee hieman päivittäin. Mitään suurempia maanjäristyksiä ei ole Roomassa olut pitkiin aikoihin, mutta kattolamput heiluu silloin tällöin ja esineteet putoilee, sekä muurit ja seinät halkeilee. Kolosseumi on suuressa vaarssa hajota, vaikka sitä on jatkuvasti tuettu. Oikeastaan Kolosseumissa ei ole mitään aitoa jäljellä. Se on turistirysä, jolla Rooman kunta tienaa ainakin korjauskulut. Kolosseumin alta kulkee myös metrojunat.



Myöhemmällä ajalla Rooman kukkuloihin luetaan Aventino, Celio, Capotolium, Esquilino, Palatino, Qurinale ja Viminale. Näitten lisäksi voidaan mukaan lukea vielä Janiculum, Pincio, Vatikaanin kukkula ja Velia.

File:Piranesi-17007.jpg

Campidoglion (Capitoliumin) kukkula 1700-luvulla

File:Tempio Divo Vespasiano Foro Romano.jpg

Tabularium, Caitioliumin (Spagna) kukkualla tai Campidogliolla, kuten roomalaiset tätä kukkulaa nimittävät. Tämä on kaupungintalo missä kunnavaltuusto ja kunnan porimestari työskentelevät. Tämäkuva on otettu Foro Romanon rauniolalueen puolelta ja tässä näkee että uudempi kaupungintalo on rakennettu vanhemman päälle. Pylväät Tabulariumin edustalla ovat Vespanianuksen temppelin raunioita.


Tämä nykyinen tabularium on peräisin vuodelta 78 eaa

Capitoliumin kukkula tai Campidpglio on ehdottomasti Rooman keskeisin kukkula, miltä on johdettu Roomaa ikuiset ajat. 

File:Campitelli - rupe Tarpea 1060740.JPG

Capitoliumin kukkulalla sijaitsee myös Tarpeian kallionkieleke, jolta syöstiin rikolliset alas varmaan kuolemaan. Kuva on otettu Piazza del Consolazionen'lta jonne pääsee portaita Via Monte Tarpeo'a pitkin alas Campidogliolta. 

Aikaisemmin tätä kautta pääsi Foro Romanolle, mutta nykyään ei enää pääse kulkemaan vapaasti alueen lävitse, vaan on mentävä Via dei Imperialin sisäänkäyntien kautta. Siitä ei ole kovinkaan kauan aikaa kun Foro Rmanolle ei ollut sisäänpääsymaksua, joten siksi ei Foro Romanoa oltu suljettu aitauksilla, vaan pääsi aivan vapaasti kulkemaan sen lävitse. Se lyhensi kovasti matkaa, jos oli asiaa Foro Romanon toiselle puolelle.

File:Aventino.jpg

Aventinon kukkula Teveren joelta päin nähtynä. Täällä olen aikaisemmin kirjoittanut Aventinosta.

File:David Roberts - Rome, View on the Tiber Looking Towards Mounts Palatine and Aventine.JPG

David Robertsin kuvaus noin vuonna 1863 Aventinolta Teveren rannalta. Takana häämöttää Campidoglio/ Kapitoliumin kukkula. Vain Circo Massimo, Circus Maximus on Palatinon ja Aventinon välisessä laaksossa. 

Aventinolla sijaitsi useita esikristillisen ajan jumalten temppeleitä. Ensin muutti alempi roomalainen kasti asumaan kukkulalle, kunnes sinne alkoi muuttaa ylempää patriisikastia ja myöhemmin myös senaattoreja. Aventinolla oli myös muutamia kylpylöitä, joista ei enää ole juuri mitään jäljellä. Nykyään Aventino on Rooman keskustan alueista yksi idyllisimpiä ja rauhallisimpia yhdessä San Saban alueen kanssa. Täällä on useita mielenkiintoisia kirkkoja ja muita kauniita rakennuksia, joihin voi tutustua. Täällä sijaitsee myös Maltan Ritarikunnan päämaja.



Palatinon kukkula

Via dei Cerchin kuja Circo Massimon/Circus Maximus ja Palatinon välissä. Via dei Cerchin varrella kuten kuvastakin näkyy, sijaitsee useita rvintoloja ja baareja vieri vieressä. Mukavin ja kotoisin noista paikoista on 0,75- zerosettantacinque. Monipuolinen tarjonta ja halvat hinnat. Erillinen lounas- ja päivällislista. Siisti paikka. Avoinna joka päivä kello 10.00-02.00. Lapsillekin löytyy syötävää. Siinä kadun varrella Marmissa  myydään myös naisten jalkineita. 

Rooma on rento paikka, missä ei tarvitse miettiä etikettejä, joista suomalaiset usein näkyvät keskustelevan netissä. Ruotsalaiset ei koskaan puhu etiketeistä. Tuskin ymmärtävät edes sanan merkitystä. Täällä on kaikki melkein mahdollista, kuten Tukholmassakin, kunhan vaan ei sytytä tupakkaa sisätiloissa. Tukholmassa suunnitellaan julkisille paikoille ulkoilmassakin tupakanpolttokieltoa, mm terasseille ja bussipysäkeille. Ei Roomassakaan tykätä tupakanpoltosta, sen puoleen.


Gelateria ai Cerchissä saa ihanaa jäätelöä. 


Siinä vieressä sijaitsee elintarvikemyymälä ja Pizza al Massimo, jossa myydään myös pizzapalojen lisäksi erilaisia valmisruokia, jotka voi ottaa mukaansa ja syödä vaikka ulkona luonnossa.


Via dei Cerchin varrella sijaitee luksusluokan hotelli, Circo Massimo. Kallis kuin mikäkin. Ruhtinaallinen yöpymispaikka. 

Roomassa  yökerhot, ja yöbaarit sijaitsevat usein miten alueilla, missä ei asu ketään lähellä, koska roomalaiset ei halua, että heidän yöunia häiritään. 

Mutta silti kesäaikaan kuuluu valtava musiikin rämpytys Gianicolon kukkulalta ainakin puoleen yöhön saakka. Ja siellä sijaitsee uskonnollisia instituutteja ja Gianicolon takana useita luostareita. Ikkunoita ei pysty pitämään avoinna edes kesäkuumalla viikonloppuisin musiikin kovaäänisyyden takia. Roomalaiset valittaa...


Tämä penkki on Rooman paras penkki istua ja ihmetellä maailaman menoa ja sen historiaa. Tässä saa sen tunteen ikään kuin olisi joutunut keskelle historiaa. Penkki sijaitsee Via del Circo Massimolla, Piazza Ugo de La Malfalla. Penkkejä on useampikin. Tässä kohtaa pysähtyy useat kiertoajelubussit kaupunki kierroksellaan.

Palatinon kukkula nähtynä Aventinolta on mahtava näky. Tässa edustalla sijaitsee Circo Maximuksen kenttä, mikä sijaitsee montussa. Circo Maximuksella pidettiin aikoinaan kilpa-ajoja, jotka oli keisareiden suurta huvia. Tänne mahtui 200 000 katsojaa. Nykyään alue on erittäin suosittu virkistysalue, missä pidetään kesäaikaan konsertteja.  

Tämä alue on kappale kauneinta ja historiallisinta Roomaa. Todellisuudessa paljon vaikuttavampi kuin valokuvissa. Maaginen paikka istuskella.  Melkein 3000-vuotinen historia ympärillä ja ihana Aventino selän takana. Vanhemmissa italialaisissa elokuvissa näkee tämän alueen usein. Olen monet kerrat istunut penkillä tällä Aventinon puolella Via del Circo Massimolla, ja nauttinut maisemasta Palatinon kukkulalle. Aivan mahtava paikka mihin en tule ikinä kyllästymään. 

Tänne pääsee kiertoajelu busseilla, jotka pysähtyy tässä näköalapaikan kohdalla. Metro Circo Massimolta länteen päin lyhyt kävelymatka ja samalta metroasemalta itään päin sijaitsee Caracallan kylpylä. Useampikin bussi pysähtyy näköalapaikan kohdalla.  Kolosseumilta voi ottaa raitiovaunun numero 3:n Circo Massimon metroasemalle. Minä tykkään ajella raitiovanulla Roomassa.


File:Peracvestigi157515.jpg

Etienne Duperacin kuvaus Celion kukkulasta  noin vuonna 1575

Caelius tai Celio, kuten kukkulan nimi on nykyään, on kaunis ja rauhallinen kukkula, millä ei juuri ole muuta kuin muutamia kirkkoja ja luostareita  ja kaunista puistoa ja puutarhaa. Tälläkin kukkualla sijaitsi aikoinaan esikristillisen ajan temppeleitä ja pyhiä lehtoja.


  Celion kukkula


Celio on yksi lempikukkuloistani Aventinon ja "pikku-Aventinon", siis San Saban rinnalla. Celion kukkula on säilytetty semmoisenaan, eikä sinne ole ollut lupaa rakentaa. 

Täällä olen kertonut ihanasta San Saba'sta. Aventinosta olen tehnyt useammankin postauksen: Colle Aventino, Aventino osa I ja Avetino osa II. Olen myös tehnyt yhteisen postauksen Aventinosta ja Testacciosta.


Claudian temppellin rauniot Celion kukkualla, Via Claudian varrella. Alueella on arkeologit tekemässä kaivauksiaan.


Celio - T del Divo Claudio contrafforti del convento 1260093.JPG

Claudian temppeli

1530RomaClivioScauro.jpg

Clivus Scauri kertoo myös ikivanhasta asutuksesta kukkulalla. Tänne pääse käymään ja kulkemaan Via di Clico di Scauroa ja Via di San Paulo della Croce'ta pitkin. Tässä porttivalvissa on ovi, mistä pääsee museoon Domus Romana al Celioon maan alle. 


Mielenkiintoinen museo. Käykää ihmeessä, jos aika antaa periksi!

Bussi 81 Claudio Celion pysäkille ja siitä sitten Via di San Paolo della Crocen kujalle. Bussit 75, 81, 118, 160, 3NAV pysähtyvät  myös Aventino/Crico Massimon pysäkillä.  Ja siitä sitten kävellen Piazza San Gregoriolle ja edelleen Clivo Scaurolle. 

Museo Case Romane del Celio  sijaitsee kaariholvissa. Museossa on erinomainen mahdollisuus tutustua vanhoihin roomalaisiin asuinrakennuksiin. Vieressä sijaitsee kirkko nimeltä Santi Giovanni e Paulo.


Esquilinon kukkula

Oikeaastaan koko Esquilinon alue on ollut kumpuilevaa mäkistä aluetta ja on sitä vieläkin paikka paikoin. Esquilinossa useimmat kadut kulkevat mäessä ja portaita on useita.


Via de'Ciangaleoni


Via in Selci


Via Panisperna

File:View from Palatine Hill 2011 6 edit.jpg

Foro Romano nähtynä Palatinon kukkulalta. Foro Romanoon, Colosseumiin ja Palatinolle myydän nykyään vain yhdistelmä lippuja. Lippu on voimassa pari vuorokautta ja se oikeuttaa menemään suoraan lippujonojen ohitse, joten säästyy jonottamasta. Itse hekilökohtaisesti pidän erittäin paljon Palatinosta.

Colosseumissa en edes ole käynyt, enkä tule käymäänkään. Foro Romanon lävitse  olen kulkenut monet monet kerrat siihen aikaan kun sitä ei oltu suljettu aitauksiin, eikä sinne ollut sisäänpääsymaksua. 

File:View from Palatine Hill 2011 1.jpg

Palatinolta näkymä Celion kukkulalle

Palatinolle on oma sisäänkäyntikin Via di san Gregoriolta. Bussit 75, 81, 3NAV ja 118 pyshtyvät  melkein sisäänkäynnin edustalla.


Palatinon korkein kohta on tuo kuvassa ylhäällä sijaitseva Giardini Farnese (Horti Farnesiani), Farnesen puutarha, josta on mukavat näköalat kaupungille. Minun vinkkini on että ottakaa evästä ja juotavaa mukaan Palatinolle ja kävelkää rauhassa Palatinolla, varatkaa puoli päivää aikaa Palatinolle. Ottakaa opaskirja ja kartta mukaan, mieluiten tutustukaa alueeseen jo etukäteen historian kirjoista, opaskirjan ja kartan avulla. Nauttikaa käynnistänne Palatinolla, istuskelkaa tai makailkaa rauhassa tässä rauhallisessa ja erittäin histroriallisessa paikassa. Älkää jättäkö käymättä tuota Farnesen puutarhaa.

Orti Farnesiani sul Palatino

 Kardinaali Farnesen puutarha aikoinaan, Horti Farseniani

Paavi Paulo III Franese (1468-1549) antoi kardinaalin hatun pojan pojalle Alessandrolle, kun poika oli vain viisitoista vanha. Alessandrosta kehkeytyi ajan kansa jesuuttiystävällinen henkilö, joka rakennutti omilla varoillaan Il Gesu kirkon Roomaan. 

Farneseilla oli upea palatsi Pizza Franesella, johon Alessdandro keräsi taidetta. Hän eli kuten renessanssin ajalla elettiin, jolloin Rooman historia oli muodissa. Hänestä tuli elämäniloinen, nautinollinen ja optimistinen renessanssi persoonallisuus. Alessandro osti suuren tontin Campo Vacciolta/lehmien laidunmaalta (kuvassa yllä) ja rakkennutti sinne kesäresidenssin. Il Vingola sai arvon toimia arkkitehtinä. 

Vieressä sijaitsi myös Mattein suvun huvila ja kaksi luostaria Sant'Bonaventuran ja San Sebastianon. Molemmat luostarit sijaitsevat alueella vieläkin. Täällä olen kertonut luostareista.

File:RomaPalatinoOrtiFarnesianiUccelliera.jpg

Horti Farnesiani/Farnesen puutarha

File:View from the Farnese Gardens, Rome (Camille Corot).jpg

Horti Farnesiani, Jean-Baptiste Camille Corot, maalaus vuodelta 1826


Quirinalen kukkulalla sijaitsee Presidentin palatsi ja Italian Senaatti.