Prati

Pratin kaupunginosa on erinomainen valita yöpymista ajatellen. Alue on erittäin rauhallinen ja siisti. Pratista on kävelymatka moniin Rooman kuuluisiin nähtävyyksiin. Alueella sijaitsee kaksi metroasemaa, Lepanato ja Ottaviano. Aluelela on myös hyvät bussiyhteydet lähtipä mihinkä suuntaan tahaansa. Bussi 70 kulkee keskustan kautta Terminille saakka.

Tällä alueella on myös runsaasti viehättäviä baareja ja perinteisiä italialaisia ​​leipomoita, joissa voit maistella Rooman herkullisimpia leivonnaisia.

Pratissa on kuuluisia jazzbaareja ja useita muita  livemusiikkipaikkoja. Vilkkaasta yöelämästään ja rennosta meiningistään huolimatta kaupunginosassa on myös rauhallien ja turvallinen. Osta muotia, hienoja viinejä ja tuoreita tuotteita!

Piazza Cavour ja sen ympäristö on oma mansikkapaikkani Pratissa. Tästä kulkee ohitse bussi 70 sekä 30, 81, 87, 100, 280, 990. Huomautan siitä ettei roomalaiset bussikuskit välttämättä pysähdy pyaäkeillä, joten ota askel kohti jalakkäytävän reunaa ja heilauta kättäsi  oikein kunnolla merkiksi.

Saatan hyvällä säällä istua penkillä Piazza Cavourilla ja nauttia rauhallisuudesta.  Minun vakiopenkki apteekin edustalla on poissa ja apteekin sijasta siinä on nyt ravintola, Trattoria Memmo. Likenne puiston ympärillä on nykyään aivan hirvittävää. Roomassa avataan ja suljetaan yhtenään myymälöitä, ravintolta, kahviloita ja jopa pankkilukaaleja. Ja silti pankkilukaaleja ei varmaan ole missään niin paljon kuin Roomassa.

Tämä Piazza Cavour on erittäin elegantti tori. Vaikuttava Palazzo di Giustizia kohoaa aukion yläpuolella. Roomalaiset kutsuivat sitä aiemmin "Palazzaccioksi", ja arkkitehti Guglielmo Calderini rakennutti sen vuosina 1889–1911. Vastakkaisella puolella on historiallinen Teatro Adriano, nykyään elokuvateatteri, joka syntyi vuonna 1898 nimellä Politeama ja jossa esitettiin oopperoita, tansseja, komedioita ja sirkusesityksiä. Aukion toisella puolella seisoo varhaiskristillisen basilikan arkkitehtuurista inspiroitunut valdolaiskirkko, joka vihittiin käyttöön vuonna 1914.

Valdese kirkko, Via Marianna Dionigi 59

Aukiolle on ominaista Nicodemo Severin suunnittelema elegantti puutarha, jonka rakentaminen aloitettiin virallisesti vuonna 1884 Cavourin muistomerkin kilpailun yhteydessä. Stefano Gallettin veistämä patsas vihittiin käyttöön kuningas Umberto I:n läsnäollessa yksitoista vuotta myöhemmin, 24. syyskuuta 1895.

Työ hidastui edelleen oikeuspalatsin rakentamisen vuoksi, ja puutarha vihittiin käyttöön vasta vuonna 1910. Erilaiset palmulajit erottuvat edukseen, mukaan lukien taatelipalmut, aavikkopalmut, kanarianpalmut ja Pietarinpalmut, jotka Ventimiglia istutti vuonna 1909 ja myi Rooman kunnalle, sekä mäntyjä, oleantereita, likustereita, viburnumeja, kirjopalmuja ja granaattiomenoita. 

Chiesa Sacro Cuore del Suffragio, Lungotevere Prati

Olen tehnyt tästä merkillisestä kirkosta postauksen täällä.

Oikeuspalatsi

Piazza Cavour, taustalla Valdese kirkko, vaikka valdesialaiset kutsuvat kirkkoaan temppeliksi.

Piazza Cavour 

Tämä suuri suorakaiteen muotoinen aukio sijaitsee Pratin kaupunginosassa ja on nimetty piemontilaisen valtiomiehen Camillo Benson, Cavourin kreivin, mukaan. Cavourin patsas seisoo keskellä aukiota.

Vaikuttava Palazzo di Giustizia kohoaa aukion yläpuolella. Roomalaiset kutsuivat sitä "Palazzaccioksi", ja arkkitehti Guglielmo Calderini rakensi sen vuosien 1889 ja 1911 välillä.

Vastakkaisella puolella on historiallinen Teatro Adriano, nykyään elokuvateatteri, joka syntyi vuonna 1898 nimellä Politeama ja jossa esitettiin oopperoita, tansseja, komedioita ja sirkusesityksiä. Aukion toisella puolella seisoo varhaiskristillisen basilikan arkkitehtuurista inspiroitunut valdolaiskirkko, joka vihittiin käyttöön vuonna 1914.

Aukiolle on ominaista Nicodemo Severin suunnittelema elegantti puutarha, jonka rakentaminen aloitettiin virallisesti vuonna 1884 Cavourin muistomerkin kilpailun yhteydessä. Stefano Gallettin veistämä patsas vihittiin käyttöön kuningas Umberto I:n läsnäollessa yksitoista vuotta myöhemmin, 24. syyskuuta 1895.

Työ hidastui edelleen oikeuspalatsin rakentamisen vuoksi, ja puutarha vihittiin käyttöön vasta vuonna 1910. Erilaiset palmulajit erottuvat edukseen, mukaan lukien taatelipalmut, aavikkopalmut, kanarianpalmut ja Pietarinpalmut, jotka Ventimiglia istutti vuonna 1909 ja myi Rooman kunnalle, sekä mäntyjä, oleantereita, likustereita, viburnumeja, kirjopalmuja ja granaattiomenoita.

Lyhyen kävelymatkan päässä Pratista on Vatikaani ja Pietarinkirkko. Tämä kuuluisa myöhäisrenessanssin basilika rakennettiin 1500- ja 1600-luvuilla korvaamaan vanhaa Pietarinkirkkoa. Sen sanotaan rakennetun paikalle, jonne Jeesuksen opetuslapsi Pietari on haudattu.

Käy Vatikaanin museoissa ja ihaile upeita renessanssimaalauksia, egyptiläisiä antiikkiesineitä, etruskien esineitä sekä kreikkalaisia ​​ja roomalaisia ​​veistoksia. Näe Michelangelon freskot ja kattomaalaukset Sikstuksen kappelissa, jonka alttariseinä kuvaa viimeistä tuomiota ja katto luomiskertomusta.

Voit tehdä ostoksia kuuluisilla ostoskaduilla Via Ottavianolla ja Via Cola di Rienzolla. Täältä löydät laadukkaita italialaisia ​​kenkiä ja nahka-asusteita. Mercato Trionfale on yksi Rooman suurimmista kapuppatoreista. Kauppahalli sijaitsee Pratin keskellä ja myy esimerkiksi juustoa, tuoreita hedelmiä ja gourmet-kahvia.

Toisin kuin Rooman keskustassa, viikonloppu Pratissa tarjoaa rauhallisen tukikohdan lomallesi, ja kadut ovat hiljaisia ​​ja rauhallisia yöllä. Prati on hieman yli 1,5 kilometrin päässä Vatikaanista. Pääset alueelle metrolla Ottavianon tai Leptanon asemille.

Päätä päivä Pratissa iltakävelyllä Via della Conciliazionen katua pitkin, mikä kulkee Vatikaanin ja Castel Sant'Angelon välillä. Saat ihailla henkeäsalpaavia näkymiä Pietarinkirkkoon ja muihin upeisiin rakennuksiin Vatikaanissa.

Yhtä ainoaa "parasta" katua ei ole, mutta Via Cola di Rienzo on Pratin kuuluisin ja arvostetuin ostoskatu, kun taas alueet kuten Borgon alue (Vatikaanin lähellä) ja Castel Sant'Angelon ympäristön kadut tarjoavat sekoituksen kulttuuria, eleganssia ja rauhaa upeilla ostosmahdollisuuksilla ja ravintoloilla. 

Rentouttavampaa asuintunnelmaa etsivät roomalaiset rakastavat Pratia sen turvallisuuden, viehättävien bulevardien ja Vatikaanin läheisyyden vuoksi, mutta vähemmän turistisen ilmapiirin vuoksi kuin kaupungin keskustassa.

Via Cola di Rienzon katu Pratin sykkivällä ostoskeskuksella, josta löytyy niin suuria vaatetusketjuliikkeitä kuin pienempiä putiikkejakin, elegantteja rakennuksia ja upeita kahviloita.

Borgo Pio (Borgo) Vatikanin kupeessa on viehättävä keskiaikainen kaupunginosa, missä on kapeita kujia ja viehättäviä ravintoloita, jotka tunnetaan paikallisesta tunnelmastaan.

Käyntiä Piazza Cavourilla on suositeltava!  Ja jos kiinnostaa shoppailu, niin torin lähettyvillä on Rooman parhaat shoppailiu mahdollisuudet!

Helle

Jo nyt Juhannusviikolla on Roomassa hellettä! Koko Etelä-Euroopassa on ollut tänä vuonna tavallista aikaisemmin helteitä. Itse en ole ollut Roomassa kesällä, vaan olen lähtenyt jo touko-kesäkuun vaihteessa viimeistään Tuukholmaan. En kertakaikkiaan kestä helteitä. Ja kuumempi aika on vielä edessäpäin.

Joten varsinkin vanhempien suomalaisten ei kannata matkustaa keskikesällä Italiaan, noh jaa, Aalpeilla ehkä on huomattavasti viileämpää. Eikä lapsia kannatta ottaa mukaan Roomaan, niin säästyy valituksilta. Ehkä 8-10-vuotiaat jaksaa kolme vuorokautta tallata katuja. Roomassa ei näe koskaan lapsia missään. 

Mutta Tukholmassa on ani harvoin helteitä, joten olette tervetulleita kesällä Tukholmaan!

Ankara ja tukahduttava helleaalto, joka vaikuttaa laajaan osaan Italiaa, jatkuu laantumattomana. Vaikka monissa kaupungeissa on tähän aikaan vuodesta todella poikkeuksellisia lämpötiloja, kysymys kuuluu, kuinka kauan tämä ankara afrikkalainen helleaalto kestää.

Italiassa on edelleen meneillään tämän poikkeuksellisen kesäkuun kuumin aika, ja lämpötilojen odotetaan nousevan selvästi keskimääräistä korkeammiksi monissa osissa maata tänä viikonloppuna. Subtrooppinen antisyklooni, joka on ollut hallitsevana jo useita päiviä, pitää yllä vakaata ja aurinkoista säätä käytännössä kaikkialla.

Rooma, Firenze, Bologna ja Perugia ovat kaupunkeja, joissa odotetaan korkeimpia lämpötiloja, ja niissä maksimilämpötilat voivat nousta jopa 38–39 °C:een. Erittäin korkeita lämpötiloja odotetaan myös Ternissä, Foggiassa, Materassa ja Sardinian sisämaassa, missä vielä korkeammat lämpötilat ovat mahdollisia paikallisesti.

Tilanne on vaikea Po-joen laaksossa, jossa Milanon, Parman, Modenan, Mantuan, Pavian ja Ferraran on taisteltava paitsi kovan kuumuuden myös korkean kosteuden kanssa. Näillä alueilla lämpötilan ja kosteuden yhdistelmä voi nostaa lämpötiloja selvästi yli 40 °C:een keskipäivän tunteina.

Ensi viikolla: laajalle levinnyttä ja kosteaa kuumuutta, hellemyrskyjä Alpeilla, Apenniineilla ja lähialueilla, supertrooppisia öitä (alin lämpötila yli 25 °C). Lämpötilat nousevat jopa 40 °C:een.

Helle tulossa

Roomaan on tulossa kova helle ensi viikolla, siinä +35-40 C. Jo  viikonloppuna tulee olemaan +40 C. Normaalioloissa on heinäkuu kuumin kuukausi Roomassa, mutta elokuussakin on vielä hellettä Roomassa.

Roomassa ei juuri koskaan nää aurinkoa, koska kadut ja kujat ovat kapeita, mutta kukkuloilta käsin voi nähdä auringon. Mutta auringonsäteet löytää sinut.Varjoisella puolella katua voi mukavinta kulkea, ja katujen risteykset ovat viileitä pakkoja joissa usein miten käy mukava tuulenvire. Suojaa ihosi ja pääsi auringolta. Pidä lepotaukoja, juo vettä. Vältä alkoholia. Ehkä sattuu löytymään vilpoisa kahvila ohimemennen, missä voi lepuuttaa jalkojaan kahvikupin ääressä.

Kannattaa lähteä liikenteeseen aamuvarhain ja pitää siesta, tai pause kuten roomalaiset kutsuvat iltapäivän taukoa. Roomalaiset pitää tauon kevyen lounaan jälkeen, lepää tai nukkuu siinä noin kello 12.30-15.30.

Roomaan ei kannata matkustaa keskikesällä sillä me pohjoismaiset ei olla totuttu helteisiin, siis koviin helteisiin. Roomasta on 25 kilometrin matka merelle, joten siihen on varauduttava. Ei ole uimarantoja sen lähempänä. 

Lido di Ostia, nlin5 kilometriä pitkä Ostian ranta sijaitsee Lazion alueella Italiassa ja siellä on useita ainutlaatuisia rantoja, mutta joista useimmat ovat maksullisia.

Il Capannon rantaclubi Ostian alueella, ja se tunnetaan luonnonkauneudestaan ​​ja läheisyydestään Roomaan, kun taas  tarjoaa rennon ja rauhallinen tunnelman lähellä lentokenttää ja se on ilmaien rnta, missä on kuitenkin kiaki mukvuudet. 

Spiaggia Libera Verde, julkinen ranta, on tunnettu syvästä merestään ja lempeästä sisäänkäynnistään veteen.

Moai Beach on suosittu rauhallisuudestaan ​​ja mukavuuksistaan, ja pieni ranta La Spiaggetta tunnetaan vilkkaista iltabileistään. Tänne kulke buui Roomasta ja Fiumivinbosta. Täältä löytyy hyvät palvelut,

Lido di Castel Fusano, josta olen aiksemmin maninnut, on merkittävä ranta Rooman Ostian alueella. Tänne pääse junalla ja bussilla. Alue on erityisen ihailtu luonnonkaunista estetiikkaansa, jolle on ominaista hiekkadyynit, jotka ovat suosittuja auringonottopaikkoja, ja männyt, jotka tarjoavat virkistävää varjoa vierailijoille. 

Ranta on suosittu kohde roomalaisille perheille ja se tunnetaan rauhallisesta ympäristöstään, erityisesti aikoina, jolloin siellä on vähemmän ruuhkaa. Roomasta Terminin rautatieasemalta Eur Palaceportinmetroasemalle /Eur Fermin bussipysäkille ja siinä vaihto bussiin 070, mikä vie suoraan Castel Fusanon rannoille. 

Sieltä löytyy mukavia hotellejakin jos haluaa yöpyä. Siellä sitten voi paikallisbusseilla ja junalla kulkea pitkin rantaa. Ostian keskustan on vaajat 4 kilometriä, mutta useimmat rannat lähempänä Ostiaa ovat varattuja maksullisia clubeja. Castel Fucano on ehdottomasti Ostian rannan siistein ja rauhallisin alue. Rannalta löyty myös mukava leirialue. Italialaiset leirialueethan ovat erittäin hyviä aj monipuolisia, sekä erityisen suosittuja italialaisten perheiden parissa. Joten varaa ajoissa!

Suhkulähteisiin ei saa koskea, mutta ympäri kapupunkia löytyy vesilähteitä, noin 200 nasonia, joista saa erittäin puhdasta juomavettä (samaa lähdevettä mitä roomalaiset ovat juoneet 100 vuotta), ja missä voi täyttää juomapullonsa, huuhdella kätensä ja kasvossa joksevan veden alla. 

Kansallispäivä

Kansallispäivä/Festa della Repubblica on yksi harvoista pyhäpäivistä Italiassa. Sitä vietetään 2 päivä kesäkuuta. Tänä vuonna järjestetään 80. kerran tämä vuosittainen tapahtuma, joka muistuttaa vuotta 1946, jolloin italialaiset äänestivät tasavallan puolesta ja monarkiaa vastaan, joka oli horjutettu toisen maailmansodan aikana. 

Kansallisessa tilaisuudessa presidentti Sergio Mattarella laskee seppeleen Tuntemattoman sotilaan haudalle Vittoriano-muistomerkillä Piazza Venezialla Roomassa kesäkuun 2. päivän aamuna.

Presidentin laskettua seppeleen alkaa yksi Rooman Festa della Repubblican suosituimmista tapahtumista: upea ilmailunäytös, jossa Frecce Tricolori-suihkukoneet lentävät muodostelmassa kaupungin keskustan yllä ja lähettävät ilmaan Italian lipun punaisia, valkoisia ja vihreitä värejä.

Suuri sotilasparaati järjestetään Via dei Fori Imperialilla Colosseumin taustalla. Paraatiin osallistuu tuhansia Italian armeijan, laivaston ja poliisivoimien jäseniä.

Toinen vaikuttava spektaakkeli on palomiesten avaama jättimäinen italialainen kolmivärinen lippu Colosseumilla.

Italia juhlistaa Festa della Repubblicaa jo neljättä vuotta peräkkäin avaamalla valtion museot ja arkeologiset kohteet ilmaiseksi 2. kesäkuuta.

Kansalaisten keskuudessa tämä päivä ei ole kovinkan suosittu, mutta saapahan yhden vapapäivän jos juhlapäivä sattuu viikolle. Festa della Repubblica on tiistaina vuonna 2025, sillä monet italialaiset pitävät maanantain vapaana nauttiakseen pitkästä "siltaviikonlopusta", minkä seurauksena julkiset virastot, koulut ja supermarketit suljetaan.

Italialaiset eivät ole kansallismieleisä, ja sne ymmrättä, sillä moenlla on murhelelsite fasismin jan  tapahtumat. Mutta  vain  paikallipatriootteja, aivan kuten ruotsalaistekin. 

Italialainen fasismi oli totalitaarinen ja ultranationalistinen ideologia, jonka Benito Mussolini perusti 1900-luvun alussa. Vuosien 1922 ja 1943 välillä hän muutti Italian diktatuuriksi, jolle oli ominaista valtion sorto, demokratian lakkauttaminen ja aggressiivinen ulkopolitiikka.

Hadrianuksen temppeli

Tämä kuva on Tivolista, missä Hadrianuksella oli huvila ja upea puutarha huvilan ympärillä.

En malta olla kertomatta Hadrianuksen elämästä, sillä hän oli aikoinaan merkittävä valtaa pitävä herra Rooman valtakunnassa.

Hadrianus, alun peri Caesar Publius Aelius Traianus Hadrianus Augustus oli Rooman keisari, joka hallitsi vuosina 117-138 ja, ja oli Rooman keisari vuodesta 117 kuolemaansa asti.

Kuten edeltäjänsä Trajanus, hän polveutui Espanjasta. Hadrianuksen hallituskauden alkupuolella Rooman valtakunta saavutti laajimmansa laajuuden. Hadrianus toimi tätä ennen Syyrian kuvernöörinä.

On epäselvää, adoptoiko Trajanus Hadrianuksen ja nimittikö hän hänet Rooman uudeksi hallitsijaksi, vaikka kuolevalla keisarilla olikin sellaisia ​​suunnitelmia. On mahdollista, että adoption takana oli Trajanuksen vaimo Plotina. Heillä ei ollut omia lapsia ja hän oli hyvin kiintynyt Hadrianukseen.

Kymmenvuotiaana Hadrianus menetti isänsä ja Trajanuksesta tuli hänen holhoojansa. Lahjakas poika muutti Roomaan, jossa hän opiskeli muun muassa kreikan kieltä ja kirjallisuutta. 15-vuotiaana hän suoritti asepalveluksen Espanjassa. Lopulta hänestä tuli Tonavan legionan upseeri ja hän meni naimisiin Trajanuksen sisaren tyttärentyttären kanssa.

Hadrianus oli hieman yli 40-vuotias tullessaan Rooman keisariksi. Heti saatuaan tietää hänen ylennyksestään hän pyysi senaattia tunnustamaan hänet keisariksi.

Rooman valtakunta vuonna 117 jKr saavutti suurimman laajuutensa. "Rauha koko maailmalle" oli Hadrianuksen iskulause. Keisari Augustus oli jo julistanut, että Eufratin, Tonavan ja Reinin tulisi muodostaa Rooman valtakunnan rajat eikä Rooman valtakunnan tulisi valloittaa näiden jokien takaisia ​​alueita.

Hadrianuksen mausoleumi Roomassa = Castel Sant'Angelo

Tähän rakennukseen on Hadrianus haudattu vaimonsa Vibia Sabinan kanssa.

Hadrianus otti käyttöön ankaramman koulutuksen sotilailleen ja halusi jakaa sotilaittensa elämän ja vastoinkäymiset. Hän uskoi, että komentajana hänen tulisi kestää kaikki vastoinkäymiset, joita hänen sotilaittensa joutuivat kestämään. Hadrianus ei koskaan ajanut vaunuissa, vaan ratsasti tai käveli.Hadrianus oli kiertävä keisari. Hän matkusti noin kymmenen vuoden ajan Rooman valtakunnan laidalta toiselle. Aika ajoin hän pysähtyi lyhyitä matkoja Roomaan. Keisari halusi tutustua valtakuntansa eri osiin.

Germaniassa, Saksan roomalaisessa nimessä, hän rakennutti Reinin rajalinnoitukset. Pohjois-Britanniassa, Skotlannin rajalla, hän rakennutti kivimuurin linnoituksineen leireineen ja vartiotorneineen. Hadrianuksen muuri, kuten sitä kutsuttiin, oli 118 kilometriä pitkä ja 5–6 metriä korkea. Espanjassa hän rakensi siltoja, temppeleitä ja akvedukteja.

Hadrianus oli palavasti kiinnostunut Kreikasta ja matkusti kaikkien Kreikan alueiden läpi. Ateenassa, jossa hän vietti pitkän aikaa, hän rakennutti muun muassa Olympian-temppelin, Zeuksen kunniaksi rakennetun temppelin. Roomassa hän perusti Atheneumin, jossa roomalaiset saattoivat opiskella kreikan kielioppia ja kreikkalaista kirjallisuutta.

Hadrianus halusi yhdistää kauneimmat asiat, joita hän oli pitkien matkojensa aikana nähnyt. Siksi hän rakennutti valtavan huvilan, jonka eri osat nimettiin kuuluisien paikkojen mukaan, joissa hän oli käynyt.

Rooman valtakunta vuonna 117

"Rauha koko maailmalle", oli Hadrianuksen iskulause!

Monet huvilasta löydetyistä patsaista, rintakuvista ja reliefeistä kuvaavat kaunista nuorta miestä nimeltä Antinoos, jonka kanssa Hadrianuksella oli rakkaussuhde. Hadrianus ei voinut unohtaa Antinoosta. Hänen huvilaansa ja lukemattomiin muihin paikkoihin valtakunnassa hän rakennutti Antinoosta kuvaavia taideteoksia.

Hadrianuksen valtavassa huvilassa oli kirjastoja, kylpylöitä, suihkulähteitä, puistoja ja teatteri. Kaiken tämän rakentaminen kesti kuusitoista vuotta. Rauniot kattavat kaksi kolmasosaa neliökilometriä.

Hadrianuksen hautausmonumentista, jota on kutsuttu Castel Sant' Angeloksi 500-luvulta lähtien, ei kuitenkaan ole löydetty uurnia tai arkkuja.

Keisari Hadrianus sai aikaan uuden muoti-ilmiön, hän otti käyttöön parran. 500 vuoden ajan lähes kaikki kreikkalais-roomalaisen maailman miehet olivat ajaneet partansa puhtaaksi.

Hadrianuksen huvila Tivolissa

 

Hadrianuksen temppeli/Il Tempio di Hadrianus

Hadrianuksen temppeli/Templum Divus Hadrianus/Hadrianum on antiikin roomalainen rakennus Campus Martiuksella Roomassa. Sen omisti jumalallinen keisari Hadrianus, jonka hänen ottopoikansa ja seuraajansa Antoninus Pius omisti vuonna 145 jKr. Temppeli tunnettiin aiemmin nimellä Neptunuksen basilika. Neptunus oli yksi sen ajan Jumalista.

Hadrianuksen basilika/Hadrinauksen temppeli, Piazza di Pietra

Piazza di Pietran toria keskellä Roomaa reunustaa valtava Hadrianuksen basilika, viralliselta nimeltään Tempio di Vibia Sabina e Adriano.

Rakennuksen tilasi luultavasti keisari Hadrianus. Temppeli rakennettiin keisari Hadrianuksen kunniaksi, joka julistettiin jumalaksi hänen kuolemansa jälkeen. Hadrianus antoi  vaimonsa Vibia Sabinan tulla haudatuksi temppeliin. Hänkin julistettiin jumalaksi vuonna 136. kuolemnasa jälkeen. Rakkennus kuitenkin valmistui noin vuonna 145 hänen poikansa ja seuraajansa Antoninus Piuksen toimesta.

Temppelin lyhyillä sivuilla oli kahdeksan ja pitkillä sivuilla kolmetoista pylvästä; se seisoi korkealla korokkeella, johon pääsi itäpuolelta portaita pitkin. Pääosin restauroitu arkkitraavi on koristeltu runsaasti palmeteilla ja leijonanpäillä. Sisätilat koostuivat puolipylväistä, jotka lepäävät korkeilla jalustoilla, joita koristavat Rooman provinssien personifikaatioita kuvaavat reliefit. Nämä reliefit ovat nyt Kapitoliinimuseoissa ja Napolin kansallisessa arkeologisessa museossa.

Roomassahan ei ole varsinaista arkeologista museota. Roomassa on argeologiset nöytetetRoma Capitalen museojärjestelmä koostuu erittäin monipuolisesta joukosta museokohteita ja arkeologisia kohteita, joilla on suuri taiteellinen ja historiallinen arvo. 

Vuonna 1695 Carlo Fontana liitti Hadrianuksen temppelin jäännökset Palazzo della Dogana di Terraan, joka oli tarkoitettu Roomaan maitse saapuvien tavaroiden kuljetukseen. Vuonna 1831 rakennuksessa toimi Rooman pörssi. Vuonna 1873 kauppakamari osti rakennuksen ja teki siitä pääkonttorinsa. Kunnostustyöt suoritti Virginio Vespignani.

Nykyään rakennuksen pitkällä pohjoispuolella olevasta pylväikkökäytävästä on jäljellä vain osa, jossa on yksitoista 15 metriä korkeaa ja halkaisijaltaan 1,44 metriä olevaa pylvästä.

Vuonna 2023 Vibia Sabinan monumentaalisen, yli kaksi metriä korkean patsaan väliaikainen näyttely.Patsas oli keskeinen hahmo Rooman poliittisessa ja institutionaalisessa elämässä ja se on säilytetty Hadrianuksen huvilassa. Patsas antoi aiheen nimetä paikka uudelleen Vibia Sabinan ja Hadrianuksen temppeliksi, aivan kuten keisarin ottopoika Antoninus Pius olisi halunnut omistaa rakennuksen molempien puolisoiden muistolle.

Porta San Sebastiano

Olen aikaisemmin ohimennen maininnut San Sebastianon kaupunginportista, mutta kun löysin videon portista, niin ajattelin tehdä portista postauksen.

Porta San Sebastiano on Rooman Aurelianus-muurien puolustusmuurien suurin ja parhaiten säilynyt portti. Alkuperäinen nimi oli Porta Appia, koska Via Appia, teiden kuningatar, mikä alkoi hieman kauempaa, Serviuksen muureilla olevalta Porta Capenalta, kulki sen läpi, ja se säilytti tämän nimensä pitkään.

Vasta 1400-luvun puolivälin jälkeen nimi, mikä sillä on edelleen tänäkin päivänä, vahvistettiin lopullisesti sen läheisyyden vuoksi San Sebastianon basilikaan ja katakombeihin.

Giuseppe Vasin kuvaus San Sebastianon portista

Pyhä Sebastian, syntyi noin vuonna 256 Narbonnessa Galliassa, kuoli 20. tammikuuta 288 Roomassa, oli keisari Diocletianuksen armeijan kristitty sotilas, joka kärsi marttyyrikuoleman. 

Häntä kunnioitetaan pyhimyksenä roomalaiskatolisessa kirkossa, ja hänen muistopäiväänsä vietetään 20. tammikuuta. San Sebastianin pyhäinjäännöksiä kunnioitetaan San Sebastian  on haudattu San Sebastianin katakombeihin (Catacombe di San Sebastiano) Roomassa. Hänen jäänteitään kunnioitetaan San Sebastiano fuori le Muran basilikassa, mikä sijaitsee Via Appia Anticalla.

Porta San Sebastianon portti/Porta Appia, johtaa Appia Anticalle

Portti on yksi Unescon roomalaisista perinnekohteista

Bussit 118 ja 218 

Portti on toiminut tärkeänä kaupungin eteläisenä sisäänkäyntinä antiikin ajoista lähtien. Se rakennettiin 300-luvulla keisari Aurelianuksen hallituskaudella ja sitä muutettiin myöhemmin Honoriuksen hallituskaudella. Porttia on restauroitu useita kertoja vuosisatojen saatossa, ja nykyään portilla sijaitsee Muurien museo (Museo delle Mura).

Museosta pääsee noin 350 metrin pituisen osuuden kulkemaan muurin päällä kulkevaa kävelypolkua, mikä on katettu galleria, jonka välissä on kymmenen tornia. Polku päätyy avoimelle kävelytielle, jota suojaavat kaiteet.

Matkan varrella Appia Anticalle on säilynyt kuudennelta vuosisadalta jaa osa Honoriuksen muureja, joissa kuvataan nuolipolkuja jousiampujille ja suuria avoimia kaaria kaupungin vastakkaisella puolella, sekä portaat joidenkin tornien sisällä, joita käytettiin ylempiin valvomotiloihin pääsyyn, joita ei enää ole olemassa.

 Oroniuksen/Horoniuksen kolikko (400-luvulla)

Länsi-Rooman keisari Honorius yhdistetään vahvasti Rooman Aurelianus-muureihin/Mura Aureliane. Hänen hallituskautensa aikana, erityisesti noin vuonna 401 jaa kaupungin puolustuslinjoja parannettiin ja muurit rakennettiin suojelemaan Roomaa goottilaisten hyökkäyksiltä.

Erityisen huomionarvoisia kolmannesta tornista käytävälle poistuttaessa ovat maassa olevat alkuperäisen lattian jäänteet, joiden keskellä oleva halkeama merkitsee Aurelianuksen rakenteen ja Honoriuksen tekemän myöhemmän laajennuksen välistä yhteyslinjaa. Korkealla tornin uloskäynnin lunetissa on maalaus, joka kuvaa Madonnaa ja lasta ja muistuttaa tornin käytöstä erakon vetäytymispaikkana, mahdollisesti keskiajalla.

Museo delle Mura ("Muurien museo") on arkeologinen museo. Se sijaitsee kahdessa kerroksessa Porta San Sebastianon kaupungin portissa. Näyttelyt dokumentoivat Rooman eri muurien historiaa ja rakennustekniikkaa Rooman kuningaskunnasta nykypäivään; osa Aurelianuksen muureista on avoinna vierailijoille. Sisäänpääsy on ilmainen.

Museo avattiin virallisesti vuonna 1990. Museo tarjoaa yksityiskohtaisen historian muurien rakentamisesta ja ympäröivästä alueesta, ja tiedot ulottuvat aina 700-luvulla Rooman kaakkoispuolella Ardeassa rakennettuun muuriin asti. 

Museossa kuvataan ensimmäinen roomalainen muuri, jonka rakennutti legendaarinen kuudes kuningas Servius Tullius, toisen muurin, joka rakennettiin 300-luvulla eaa. gallialaisten valloitettua Rooman, ja 300-luvulla jaa. rakennetun Aurelianuksen muurin rakennusmenetelmät sekä myöhemmät muurien korottamista ja puolustusrakenteiden parantamista koskevat työt ja myöhemmät lisäykset ja muutokset aina 1900-luvulle asti. Tekstin ja kaavioiden lisäksi esitellään myös muurien pienoismalleja.

Ardean kaupunginmuuri (agger), roomalaisten rakentama kaupunginmuuri,  rakennettu 700-luvulla eaa ja 300-luvulla eaa.

Ardea on historiallinen, alunperin kreikkalaisten asuttama kylä ja kunta Rooman metropolialueella, noin 35 kilometriä Roomasta eteläänpäin. Ardea on yksi Länsi-Euroopan vanhimmista kaupungeista, se perustettiin jo 700-luvulla eaa.

Ardean jäänteisiin kuuluu vanha puolustusmuuri (agger), joka on peräisin 8. vuosisadalta eaa. ja jota myöhemmin (4. vuosisadalla eaa.) modernisoitiin suuremmilla muureilla.

Via Ardeatina (Ardeatinian tie) SP3-tie on muinainen Roomassa kulkeva tie Ardeaan, jonka mukaan tie on nimetty. Tie saa alkunsa Appia Antican tieltä. Vähän matkan päässä sijaitsee Mausoleo delle Fosse Ardeatine, Via Ardeatina 174.

Mausoleumi saa aikaan valtavan vaiuktuksen, joten mieti kaksi kertaa haluatko mennä  sisään.

Fosse Ardeatine kertoo toisen maailmansodan julmuuksista, jonka saksalaiset SS-joukot tekivät.

Mausoleumi  on 335 ihmiselle, jotka joutuivat natsien uhreiksi 24. maaliskuuta 1944. Verilöyly oli kostotoimi italialaisten partisaanien edellisenä päivänä tekemästä hyökkäyksestä. Ryhmä kommunistisia vastarintataistelijoita oli tappanut 33 SS-sotilasta väijytyksessä Via Rasellalla lähellä Piazza Barberiniä Rooman keskustassa.

Ruotsalainen argeologi Axel Boethius on saanet muistolaatan tutkimuksitaan alueella. Arkeologiset kaivaukset ovat paljastaneet neljä temppeliä. Osa basilikan (noin 100 eaa.) jalkakäytävästä on myös löydetty muinaisen Forumin ympäristöltä.

Minun mieltä kiehtoo nämä kaupunginmuurit. Joka kerta kun saavun Roomaan tai Firenzeen ja näen kaupunginmuurit, niin näky liikuttaa mieltäni.

Ardea on yksi Euroopan vanhimmista asuintaajamista ja erityisen argeologisesti arvokas paikkaunta. Roomasta Ardeaan on noin 35 kilometriä, ja halvin matkustustapa on metro-bussin yhdistelmä, mutta nopein tapa on juna-bussi yhdistelmä. Ardeatianssa voi käydä päiväseltään, jos vaan lähtee ajoissa aamulla, jotta ehtii näkemään niin paljon kuin mahdollista. Ardeassa on hyviä ja melko halpoja hotelleja ja uimarantakin on lähellä. Ardeassa asuu noin 50000 asukasta.

En aio tehdä omaa postausta Ardeasta. Laitan tähän pari You Tube-viedota!

 

 

Villa di Massenzio

Tämä vuosi 2025 on Vatikaanin juhlavuosi, ja Rooman kuntakin osallistuu omalla tavallaan juhlavuoteen, tarjoamalla erityisiä kiertokäyntejä kunnan kohteissa, jotka ei normaalisti ole avoinna.

Vuosi 2025 on pyhä vuosi, joka toistuu joka 25. vuosi. Tämän vuoden teema on "Toivon pyhiinvaeltajat", ja sen odotetaan houkuttelevan miljoonia pyhiinvaeltajia Roomaan.

Villa di Massenzion portti, Via Appia Antica 153, avoinna joka päivä kello 10-16, ainkin kesäaikaan.

Lähin bussipysäkki Basilica S. Sebastianon pysäkki, mistä pääsee San Sebastianon katakombeille, on Via Appia Antican tiellä, missä pysähtyy bussit 118 ja 660 (mikä lähtee Arco di Travertinon metropyskiltä).

Busseista tuo 118 on kätevin, ajatellen koko Appia Antican aluetta. Rooma-Terminiltä Via di Massenziolle!

Bussilinja on vartta vasten suunniteltu Via Appia Anatican alueelle! Bussipsyäkiltä on Villa di Massnezion portille noin 150 metriä, mutat tieltä näkee melko hyvin miltä aluella aidan takana näyttää.

Villa di Massenzio/Maxentiuksen huvila, jota kutsuaan myös nimellä Romuluksen mausoleumi on omistettu keisari Maksentinuksen pojalle. Marcus Aurelius Valerius Maxentius oli Rooman keisari 306–312. Hän oli keisari Maximianuksen poika.

Marcus Aurelius Valerius Maxentius (272-312) toimi Rooman keisarina vuosina 306-312. Hän keinotteli keisarin viran  itselleen. Alkukesästä 312 Konstantinus marssi Galliasta Italiaan ja kukisti Maxentiuksen kuuluisassa Mulviuksen sillan taistelussa. Maxentius kaatui taistelussa ja Konstantinus antoi kantaa hänen päätään seipään nokassa, kun hän marssi Roomaan. Konstantinus sai lisänimekseen Suuri ja hän on vielä tänäkin päivänä roomalaisten suosikki kesari.  

Prinssi Giovanni Torlonia, joka tarjosi tukensa Via Appia Antican järjestelmä suunnitelmalle, aloitti arkkitehti ja topograafi Antonio Nibbyn avulla Massenzian alueen järjestelmällisen kaivauksen. Tuona aikana löydetyt lukuisat taideteokset tallennettiin pääosin Torlonian omistaman Palazzo di Borgon yksityiskokoelmaan, ja Appian varrella sijaitsevasta tilasta tehtiin maanviljeys tila, joka säilyi pakkolunastukseen (1943) asti.

Giovanni Raimondi Torlonia (1755-1829) sytyi Roomassa Kirkkovaltiossa. Hän oli ranskalais-italialainen pankkiiri ja upporikas maanomistaja. Hänen isänsä oli muuttanut Kirkkovaltioon Augerolles'sta Ranskasta.

Giovannista tuli menestyvä liikemies Roomassa. Hänestä tuli menestyvä liikemies ja pankkiiri Roomassa. Palkkiona Vatikaanin taloudenhoidosta hänestä tehtiin vuonna 1794 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan aatelismies, ja paavi Pius VI nimitti hänet Pisciarellin kreiviksi. Vuonna 1803 paavi Pius VII nimitti hänet edelleen Romavecchian ja Turritan markiisiksi sekä Civitella Cesin ensimmäiseksi prinssiksi (Princeps Romanus). Vuonna 1803 hän osti Braccianon herttuaskunnan, vuonna 1809 hänet nimitettiin patriisiksi ja vuonna 1820 hänestä tuli Polin ja Guadagnolon herttuas. Ingen annan italienare on saanut niin monta arvonimeä, että voimme kutsua häntä principe/ruhtinaaksi.

Villa di Massenzio on yksi niistä kohteista mikä on avoinna joskus iltaisinkin. Kesäviikonloppuisin Via Appian arkeologinen alue on avoinna auringonlaskusta lähtien vierailujen ja esitysten merkeissä. Roomassa on kesällä kuumaa, noin +35 C, jopa joskus +40 C astetta, joten nämä iltatapahtumat ovat erittäin suosittuja.

Villa di Massenzion rippeet sijaitee Via Appia Antican varrella. Siellä oli juuri lauantai-iltana ilmainen musikkitapahtuma taivasalla, niin pitkälle kuin istuinpaikkoja riitti. Massenzion alue on ulkoilmamuseo.

Lauanatii-illan esitys oli Jubilus Ensemble Association kuorokonsertti nimeltä  'L'Amor che move il sole e le altre stelle'/Rakkaus, mikä liikuttaa aurinkoa ja muita tähtiä. 

Roomalaisen keisarin Maxentiuksen pojan Valerius Romuluksen mausoleumi avattiin uudelleen yleisölle 20 vuotta kestäneen restauroinnin jälkeen. Maxentius rakennutti suuren pyöreän rakennelman 300-luvun alussa Appian Wayn varrelle, luultavasti perheen haudaksi. Kun hänen nuori poikansa kuoli noin vuonna 309 – hänen sanotaan hukkuneen Tiber-jokeen – hänet haudattiin mausoleumiin.

Dynastinen mausoleumi, joka tunnetaan myös nimellä "Romuluksen hauta" keisarin pojan mukaan, joka oletettavasti haudattiin tänne, on majesteettinen pyöreä rakennelma, jota edelsi aikoinaan suorakulmainen pronaos. Myöhemmin, 1700-luvulla, pronaos liitettiin Torlonian maalaistaloon, joka rakennettiin tukemaan roomalaista pyöreää rakennelmaa.

Valerius Romulus (294–309) oli Maxentiuksen, keisarin ja myöhemmin vallananastajan, ja Valeria Maximillan, Rooman keisari Galeriuksen tyttären, vanhin poika.

Gianicolo

Gianicolense/Janiculum on Rooman kunnan osa-alue numero XII, siis esikaupunkialuetta, ja yksi suurimmista Rooman kunnan taajamista Alue on kuitenkin suurelta osin luonnonsuojelualuetta. 

Harjulle lähtee bussi 870 ja bussi 115 Corso Vittorio Emanuele II:n kadun reunalta, Paolan bussilaiturista. Suosittelen ottaa bussin, sillä tie harjun päälle on kapea, mutkainen ja jyrkkä. Bussitkin ottaa kovan vauhdin päästäkseen ylös harjulle. Kävelijöitä varten on polut molemin puolin harjua, ettei tarvitse kävellä samaa vaarallista tietä mitä autot ajavat.

Ehdotan tehdä paluumatkan Trasteveren tai Gianicolon kautta, koska nämä bussit laskeutuu harjulta alas sen etelä puolella.

Tästä lähte Passegggiata/käevlypolku pohjoiseen päin tai alas Trastevereen

Toinen mahdollisuus on laskeutua alas Piazza Gianicolta Trastevereen Passeggiata del Gianicolon kävelykujaa pitkin. Tai päinvastaiseen suuntaan.

Muinaisina aikoina alueen halki kulki Via di Monteverden tie, mikä oli sivukatu aikoinaan Via Portuenselle ja jonka alkuperäinen reitti vastasi nykyistä Via Giuseppe Parinin katua, sekä Via Vitellan katua, jotka yhdistivät Janiculumin Tyrrhenanmeren rannikolla.

Faro di Roma (majakka) on kaunis valotorni, jonka argentinalaiset maahanmuuttajat rakensivat.

Gianicolo/Jamiculum on roomalainen kukkula, tai oikeastaan harju, mikä kohoaa Tiber-joen läntisellä rannalla ja jonka enimmäiskorkeus on 88 metriä. Tällä asuu ihme kyllä lähemmäksi 50000 asukasta, vaikka sitä ei huomaa. Passeggiata del Gianicolo/Gianicolon kävelyreitin varrella on yksi Rooman historiallisen keskustan vaikuttavimmista panoraamoista, koostuu kahdesta suuresta plataanipuiden reunustamasta kujasta.

Näkymä Gianicolon kukkulalta on todellakin upea! Gianicolo on Roomna kahdeksas kukkula, mutta Gianicollta löytyy useita mielenkiintosia monumentteja kuten Fontanone dell'Acqua Paola, San Pietro in Montoro, keskipäivällä ampuva tykki (älä unohda, sillä hyppäät todella sen kuollessasi). Liikaa turisteja ei vielä ole tarjolla, joten  mene ihmeessä Gianicoloon!

Parco del Gianicolo (Janiculum-kukkula) on historiallinen kukkula ja puistoalue, mikä tunnetaan upeista panoraamanäkymistään kaupunkiin, sankari Garibaldin muistomerkistä, argentiinalaisten maahanmuuttajien rakentamasta majakasta ja päivittäisestä tykkitervehdyksestä keskipäivällä, joka tarjoaa rauhallisen pakopaikan kaupungin hälinästä. Se sijaitsee Trasteveren lähellä ja on suosittu paikka sekä turistien että paikallisten keskuudessa rentoutumiseen ja nähtävyyksien katseluun.

Ylinnä Piazzale Gianicollolla on Giuseppe Garibaldin monumentti. Garibaldi (1807-1882). Hän oli keskeinen hahmo taistelussa yhdistyneen Italian puolesta. Hän johti sotilasretkiä ja auttoi yhdistämään Pohjois- ja Etelä-Italian kuningas Viktor Emmanuel II:n alaisuudessa.

Bussit 115 ja 870 tekevät kiertolenkin harjulla.

Villa Lante nähtynä alamäestä

Harjulla ei ole tavallista asutusta vaan useita uskonnollisia instituutteja ja vastaavia. Harjulla seisoo esimerkiksi Villa Lante, minkä omistusoikeus siirtyi Suomen valtiollle vuonna 1950, ja rakennuksessa sijaitsevat nykyään Institutum Romanum Finlandiae ja Suomen Vatikaanin suurlähetystö.

Kukkulalta voit nauttia Rooman historiallisen keskustan upeimmista näkymistä. Alue oli Rooman tasavallan taisteluiden sankarillisten tapahtumien näyttämö vuonna 1849. Katujen reunoilla on 84 rintakuvaa kuuluisista Garibaldin sotilaista.

Garibaldin muistomerkki

Tämä on Ranskan vuoden 1849 hyökkäyksen vastarinnan muistoksi pystytety musitomerkki.  Garibaldi ja hänen joukkonsa pitivät pintansa vihollisiaan vastaan ​​viikkoja ennen kuin Ranskan armeija kukisti heidät.

Vuodesta 1904 lähtien Belvedere del Gianicolon alapuolella on joka päivä kello 12 kolme sotilasta ladannut haupitsinsa ja ampuneet laukauksia. 

Aluetta kutsutaan myös nimellä Monteverde, alue mikä on Trasteveren puoleinen osa Gianicoloensesta. Monteverde on 74 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitseva kukkula, joka kohoaa Roomassa Tiber-joen rannalla, historiallisen kaupungin keskustan länsipuolella, Monteverden aseman alueella. Itärinne laskeutuu kohti Tevere-jokea ja Trastevereä, kun taas läntinen, loivempi rinne muodostaa modernin Monteverden alueen vanhimman osan. Gianicolensen muurien takana sijaitsee Monteverde, asuinalue täynnä komeita huviloita ja elegantteja rakennuksia, joissa voi tehdä miellyttävän kävelyretken.

Gianicolense ja Monteverde ovat kodikkaita ja rauhallisia alueita. Voin suositella asuinpaikaksi! Trastevren rautieasaema sijaitse alueen eteläsiellä laidalla ja Piazaz Venzilat lähtee raitiovauvaunu 8, mikä kulkee Trastevren kautta ja Gianivolnesen lävitse Casalettoon.  Raitiovaunu 3 kulkee Trastevren asemalle Piazza di Porta Maggiorelta. Kätevin on ehkä kuitenkin minun lemepibusinia (toisen oman suosikki bussini 492  kanssa) bussi H!  Kukkulalta löytyy kahvikatos Al Gianiocolo. Mutta minä suoitelen otaman omat eväät ja juomat mukaan.

Toisaalta... kukkulalta voi lähteä kävelemään toiseen suuntaan, kahta eri reittiä pitkin kohti Trastvereä. Molemmat tiet ovat ihastuttavia, mutta ehkä silti Passeggiata del Gianicolo on suosituin tie.

Monteverden alueella on runsaasti historiallisia todisteita ja täällä  sijaitsivat Caesarin puutarhat, monia pakanallisia palvontapaikkoja sekä joitakin juutalaisia ​​ja kristillisiä katakombeja, kuten Ponziano ja San Pancrazio samannimisen basilikan alla. 

Monteverde tunnetaan suihkulähteistä, patsaista ja kävelyreiteistä. Alueen puistoja ovat esimerkiksi Villa Sciarra ja Villa Doria Pamphili.  Passeggiata del Gianicolo‑kadulla on jäätelöbaareja, kahviloita, pizzerioita ja perhospuutarha. Kadun varrella on myös majakka, Giuseppe Garibaldin muistomerkki ja näköala paikkoja kaupungin katseluun.

Antiikin ajalla alueen halki kulki nykyinen Via di Monteverde, joka oli Via Portuensen sivuhaara ja jonka alkuperäinen osuus voidaan nykyään tunnistaa Via Pariniksi, sekä Via Vitellia, joka yhdisti Janiculumin Tyrrhenanmeren rannikolle.

Mäen alapuoella sijaitsee kaunis puistoalue Orto Botanico di Roma, mistä olen tehnyt aikaisemmin postauksen täällä. Sissäänkäynti Largo Cistina di Swezia  23. 

1600-luvulla useiden viinitarhojen yhdistämisen myötä alueen pohjoispuolelle syntyi Villa Doria Pamphilj, Rooman suurin julkinen puisto, jossa sijaitsee Alessandro Algardin suunnittelema kasino, joka pakkolunastettiin ja avattiin yleisölle vuonna 1972. Huvila-alue yhdessä Vascellon ja Porta San Pancrazion kanssa oli veristen taisteluiden näyttämönä vuonna 1849 Rooman tasavallan puolustuksen aikana.

Porta San Pancrazio/Porta Aurelio on historiallinen portti Aurelianuksen muurissa.

Portti sai nimensä siitä, että sen kautta kulki Via Aurelia.500-luvulla sitä kutsuttiin myös nimellä Porta Pancratiana läheisen San Pancrazion (Pyhän Pancratiuksen) kirkon mukaan, sekä nimellä Porta Transtiberina.

Villa Lante, Villa Lante on rakennus Gianicolon kukkulalla, jossa toimii Suomen roomalainen instituutti (Institutum Romanum Finlandiae).

Bussit: 115 ja 870

Kukulalle on renessanssista lähtien rakennettu useita kauniita huviloita, kuten Villa Lante ja Villa Doria Pamphili. Paavi Urbanus VIII ympäröi kukkulan osaksi kaupunkia niin kutsutulla Gianicolon muurilla 1600-luvulla. Kukkulalla käytiin merkittävä tägälä Giuseppe Garibaldin joukojen ja paavi Pius IXn käishtamien ranskalaisten joukjojen vuonna 1849. Tänään kukkula on pääosin puistoaluetta.

Villa Doria Pamphilii, Via San Pancrazio 

Bussit: 31, 33 ja 791

Huvilaan kuuluu kuuluisa barokkityylinen maalaistalo Casino del Bel Respiro/Casino Algardi, jonka Alessandro Algardi ja Giovanni Francesco Grimaldi rakennuttivat vuosina 1644–1652 prinssi Camillo Pamphiljille, paavi Innocentius X:n sukulaiselle.

Pamphiljin suvun kartano, mukaan lukien Palazzo Doria-Pamphilj Corsolla kuuluisan taidekokoelmansa kera, periytyi vuonna 1760 genovalaiselle Doria-suvulle.

Huvila on kuulunut Italian valtiolle vuodesta 1957. Yhdessä ympäröivien barokkipuutarhojen kanssa se palvelee pääasiassa seremoniallisia tarkoituksia, erityisesti Italian pääministerin järjestämiä ulkomaisten valtion- ja hallitusten päämiesten vastaanottoja.

Lähetä palautetta