Noantri

Historiallinen tapahtuma nimeltä Noantri palaa Trasteveren kaduille 20.-28.7.2024.  Olen aikaisemmin kertonut Festa di Noantrista täällä.

Rooma on täynnä uskonnollisia perinteitä, mutta harvat ovat yhtä suosittuja kuin Festa de' Noantri, joka on houkutellut suuria määriä väkeä joka kesä lähes 500 vuoden ajan. Festa, joka on peräisin 1500-luvun alkupuolelta, sijaitsee kahden historiallisen kirkon välillä Rooman Trasteveren kaupunginosassa.

Keskeistä vuotuisessa tapahtumassa, jonka nimi Noantri (noi altri) käännetään roomalaisesta murteesta "meidän", on Karmel-vuoren Madonnan uskonnollinen juhla. Vuosisatoja vanha festivaali 2024 järjestetään 20.-28. heinäkuuta ja päättyy kahteen tärkeään kulkueeseen. Lauantaina 20. heinäkuuta Trasteveren kapeita mukulakivikatuja pitkin kuljetetaan jalokivikoristeinen ja koristeellinen Neitsyt Marian patsas.

Värikäs kulkue alkaa klo klo 18.00 S. Agatan kirkolta ja matkaa kohti S. Crisogonon kirkkoa, jossa patsas pysyy yhdeksän päivää ennen paluuta laivalla "Fiumarola"-kulkueessa alas Tiber-jokea sunnuntai-iltana 28.7.

Tämän suositun festivaalin alkuperä juontaa juurensa vuoteen 1535, jolloin joukko paikallisia kalastajia löysi puisen Madonnan patsaan Tiber-joen suulta myrskyn aikana. Patsas uskottiin S. Crisgonon karmeliittien käsiin Piazza Sonninolla, ja siitä tuli Trasteveren suojeluspyhimys. Se sijaitsi alun perin kardinaali Scipione Borghesen erityisesti rakentamassa kappelissa, mutta vuonna 1890 se purettiin Viale del Re-kadun tieltä, joka tunnetaan nykyään nimellä Viale Trastevere.

Patsas siirrettiin sitten S. Giovanni dei Genoveden kirkkoon, jossa se pysyi muutaman vuosikymmenen ajan, ennen kuin se siirrettiin nykyiseen kotiinsa S. Agatan kirkkoon Largo S. Giovanni de Mathassa, Via della Lungarettan puolivälissä. Perinteen mukaan patsas poistuu kotoaan vain kerran vuodessa, ensimmäisenä lauantaina Karmelinvuoren Siunatun Neitsyt juhlan 16. heinäkuuta jälkeisenä päivänä.

Täältä löytyy vuoden 2024 Noantri ohjelmisto!

Taverna Trilussa

Fontana di Ponte Siston suihkulähde, Piazza Trilussa

Suihkuläde on toisilta nimiltään Fontanone dei Cento Preti ja Fontana dell'Acqua Paola Piazza Trilussalla. 

Suihkulähteen portailla istuu paljon väkeä iltaisin. Suosittelen saapua torille illalla ja kokea tyypillien roomalainen ilta. Päivällinekin on parasta nauttia torin ympäritössä. Tästä onkin sitten helppo suunnistaa toiselle Rooman suosituista toreista, Piazza Santa Maria Trasteverelle. 

Lähtipä Piazza Trilussan torilta mihin suuntaan tahaansa,  niin aina löytyy mukavia trattorioita ja kahviloita. On vaikea suositella erityisesti jotain ruokapaikkaa, mutta Taverna Trilussaa uskallan suosistella päivällispaikaksi. Se sijaitsee noin 100 metriä Piazzalta etelään päin, Via del Politielman kujan varressa. Sinne on vaan varattava pöytä ajoissa. Kalliin puoleinen mutta ensiluokkainen.

Facebook!

Taverna Trilussa Trasteveressä, Via del Politeama 23. Tänne löyttää helposti kun kävelee Ponte Garibaldin sillan ylitse Trasteveren puolelle ja siitä rantakatua oikealle, kahden korttelin verraan ja siitä vasemmalle Via del Politeamalle. 

Ponte Siston kävelysilta on luonnollisempi tapa ylittää Tevren joki, jolloin tulee yhdelle roomalaisetn susituimalle torille Piazza Trilussalle, ja suoistuille ruokapaikoille, viinibaareihin ja kahviloihin. Torille kokoontuu illan mittaan väkeä, jotkut vaan aikaa tapakseen, toiset tavatakseen kavereitaan ja useimmat tavan mukaan tulla tänne melkein joka ilta. 

Torin ympäristä löytyy halpoja pikaruokapaikkoja, pizzapalaa, hampurilaisia, kepabia ja sun muuta. Täällä sijaitsee myös Trapizzino, missä myydään perinteisiä Trapizzo leipiä täytteellä. Trapizzoja syötiin Roomassa jo antiikin ajalla.

Piazza Trilussalta lähdetään vasemmalle Via del Politeaman kujaa pitkin. Siinä heti vasemalla kädellä sijaitsee erittäin suosittu Freni e Frizionin viinipaari, minkä ameikkalaiset turistit ovat kutsuneet maailman parhaaksi. Tämä on erittäin suosittu nuoremman väen parissa ja etenkin amerikkalaisten yliopisto opiskelijoiden parissa. Roomassahan on muuatamia amerikkalaisia yliopistoja.

Taverna Trilussa on monen turistin suosikki, mutta omasta mielestä hieman liian kallis. Riippuen tietysti mitä syö ja juo. Itse en ole käynyt, mutta maininnut olen takuu varmasti blogissani jossain yhteydessä. Kovasti kehuvat. Taitaa olla ainoa ravintola Roomassa mikä on saanut täydet pisteet. Pastaa kehutaan kovasti. Italiassa laki määrää että jokaisen tuokapaikan edustalla tai heti sisäänkäynissä on oltava ruokalista ja hinnat esillä. Joten kannattaa aina tutustua menuun ensin, ennen kuin päättää ruokailla.

Taverna Trilussa on avoinna vain iltaisin kello 19-23, sunnuntaisin suljettu. Aikaisemmin taverna oli avoinna myös lounaalla, mutta ei näin korkeatoisosita ravintolaa kannata pitää Roomassa avoinna päivällä.

Huomautan teille jotka ette ole käyneet Roomassa tai ette ole siellä syöneet, että ei ole mikään pakko ottaa eturuokaa, pääruokaa ja jälkiruokaa, vaan se on aivan OK valita sitä mitä itse haluaa syödä. Lisukkeet kuten vihannekset ja salaatit ovat usein tarjolla sivupöydässä, mistä ne on itse haettava. Sivupöydässä on usein myös useamman sortin perunoita. Vettä pullossa voi aivan hyvin tilata juomaksi. Ja leipää yleensä tuodaan heti ensimmäisenä pöytään juoman kanssa ruokaa odotellessa.

Primi Piatti, eturuoka siis alkuruuan jälkeen on usein pasta, soppa tai risotto. Seondi Piatti on sitten pääruoka ja se on lihaa, kalaa, kanaa tai äyriäisiä, ja se syödään usein siltään. Mutta sen kanssa voi valita salaattia tai uunissa paahdettuja juureksia.  

Italialaiset ei pysty välttämään jälkiruokaa päivällesellä tai juhlapyhinä. Espressokahvi (usein tupla espresso) on tavallisin jälkiruoka jonkin makean palan lisäksi. Useimmilla ravintoloilla on jonkin sortin pikkuleipä sitä varten, joten sitä ei tarvitse valita. Se voi olla pieni piparkakku tai leivonnnainen. Jotkut juovat Grappaa, Amarettoa, Limoncelloa tai  Sambucaa kaiken päätteeksi. 

Italialaiset taas puolestaan eivät vaikuta olevan yhtä ihastuneita Trilussan ruokaan yhtä paljon kuin turistit, mutta italialaiset ovat erittäin kriittisiä siihen mitä he syövät. Se kuuluu kulttuuriin olla arvoteleva ruuan suhteen. (Suomalaiset näköjään arvostelevat enimmäkseen toisia ihmisiä, kun taas ruotsalaiset ei tee sitä juuri koskaan, ei edes mediassa asvostella).

Löysin yhden suomalaisen arvostelijan ja hän sanoo seuraavasti: "Todellinen Rooman helmi, keskellä täydellisyyttä hipovaa Trasteveren sydäntä ja todella monessa italialaisessa ravintolassa käyneenä sanoisin että yksi parhaista koskaan. Todellista italialaista ruokaa, todellinen italialainen tunnelma ja todellinen ihana italialainen palvelu. Kannattaa ottaa tiramisua, taivaallista!"

Minä en ymmärrä Tiramisun valtavaa suosiota. Mutta en ole mikään jälkiruokien ja kahvileipien ystävä muutenkaan.

Parasta on varata pöytä etukäteen. Voi vaikka pyytää hotellin respan varaamaan. On kuulema vaikea päästä perille, ja voi sattua että tulee kieliongelmia, joten pyydä ystävällisesti respan apua.

Kun italialaiset syövät niin he syövät melkein aina päivällistä television ääreessä. Televiso siis seisoo ruokasalissa tai oleskuleuhuoneessa ruokapöydän lähettyvillä. Päivällisaikana tulee suosituimmat ohjelmat ja kaikista suosituimpia on jännittävät  erilaiset kilpailut, missä voi voittaa suuria summia rahaa. 

Ravintoloissa italialaiset pitää kovaa meteliä. Roomalaiset eivät ole kovin puheliaita muuten, mutta ravintolassa kaikki puhuu yhteen ääneen ja ihmetellä voi että he ehtivät siinä yhtä aikaa syömäänkin.

Kerran me syötiin pienessä ravintolassa Firenzessä yhtä aikaa isomman ranskalaisen seurueen kanssa ja he ei päästäneet sanaakaan suustaan vaan he söivät vaihtamtta sanaakaan keskenään.

Minä vaan en ymmärrä kuinka ihmiset jaksaa syödä pastaa joka ikinen päivä koko elämänsä ajan.Pasta on kuitenkin vieläkin italialaisissa ravintoissa eturuoka minkä jälkeen sitten yödään lihaa tai kalaa, melkein siltään. Miksi ei voi tarjoilla pastaa ja lihaa tai kalaa yhtä aikaa samalla lautsella?

Taverna Trilussa on avoinna kaikkina viikon päivinä paitsi ei suunnuntaisin  19.00:stä puoleen yöhön kello 24.00:ään sakkka. Täällä Menu!

Sotilashautausmaa

 

Via Zabaglia, Testaccio, Via Nicola Zabaglia 50

Avoinna kello 8-12 ja 13-15.30

Huom! Hautausmaa on nyt kesän yli kunnostuksessa, mutta elokuun puolessa välissä avataan taas normaalisti. 

Bussi 83  pysähtyy aivan hautausmaan portin edustalla

Arkkitehti Louis de Soissons suunnitteli tämän sotilashautausmaan, mikä valmistui vuona 1947.Tänne on haudattu toisessa maailmansodassa menehtyneitä sotilaita. Hautausmaa sijaitsee melkein vieri vieressä ns englantilaisen, ei katollisen hautausmaan vieressä, Cimitero inglese di Roma, Via Caio Cestio 6. Italiassa rakennettiin noin 50 samantyyppistä sotilashautausmaata toisen maailmansodan jälkeen. 

Alue on erittäin rauhallinen. Tänne hautausmaalle ei kuulu edes liikkenteen melu. Hautaumaa näyttää kun se olisi suuri puutarha. Vihreitä nurmikkoja ja upeita suuria pinjapuita. Hautausmaa on erittäin huolella hoidettu ja siisti. Hautausmaan ympärillä ei ole muuria, kuten Italiassa muuten on tapana ja siksi tätä hatausmaata ei lukta yön ajaksi,  Täällä käy hieno tuulenhenkäys ja sillloin tällöin kuulee lintujen laulua. Jokunen kissa saattaa venytellä kroppaansa tai maata nurmikolla.

Tänne on haudattu amerikkalaisia, englantilaisia, kanadalaisia...joita ei jostain syystä pystytty kuskaamaan kotimaihinsa.

San Girolamo della Carità

Piazza Santa Catarina delle Rota, Regolan kaupunginosassa

Kuvassa vasemmalla San Girolamo della Caritá (hyvien/pyhien pappien kirkko) ja keskellä Santa Catarina della Rotan kirkko. San Girolamo tarkoittaa Pyhää Hieronymosta. Hän oli yksi kirkkoisistä ja hänen vuonna 383 jaa kääntämänsä Raamattu Vulgata, on vieläkin katollisen kirkon virallinen Raamattu.

Vinosti San Girolamon kirkosta oikealle sijaitsee Pyhän Birgitan luostari, mikä ei näy luonnollisestikaan kuvassa. Tämä on yksi kolmesta Roomassa sjaitsevasta Birgitta luostarista ja kulman takana sijaitsee Pyhän Birgitan kirkko. Luostarissa saa yöpyä, taso on korkea ja hinta  sen mukaan.

San Girolamo della Caritàn kirkon sivu torilta nähtynä. Hätätilaa varten on kirkkojen sivuilla ovi. Via di Monserraton kuja sisäänkäynnin edessä on hyvin kapea. 

San Girolamon kirkon julkisivu ei ole nykyään kovin näyttävä, vaikka sen on suunnitellut barokin ajan suurmestari Carlo Rainaldi. Hän on ollut suunnitelemassa yli kahtakymmentä roomalaista kirkkoa, etenkin julkisisvuja. 

Kirkon vieressä sijaitsee San Filippo Nerin perustaman sääntökunnan Oratoriaanien nunnaluostari, mikä toimi alunperin hospitsina ja vasta myöhemmin kunnostettiin luostariksi. Roomalaiset luostarit ovat erittäin moderneja ja siistejä. Niissä on kirjastohuone missä voi lukea kirjoja ja päivän lehtiä, aamiaishuone ja lounas- ja päivällishuone erikseen.

Kirkosalissa on vain yksi laiva. Sisäkatto on veistetystä puusta. 

Avoinna: 

tiistaista perjantaihin kello 17-19

 sunnuntaisin kello 10-13 

ja launataisin suljettu

Vuonna 1524 antoi paavi Clemens VII:lle (omaa sukuaan Medici) kirkon Confraternita Girolamo della Carità/rakkauden veljeskunta nimiselle veljeskunnalle, nykyään Arciconfraternita di San Girolamo della carità,  jonka hän oli perustanut ollessaan kardinaali Giulio de' Medici. Veljeskunnan jäsenet olivat pääasiassa firenzeläisiä aatelisherroja, ja ehkä ovat vieläkin.

Itse ​​Pyhä Filippo Nerikin tuli Firenzestä Roomaan Hän oli Confoederatio Oratorii S. Philippi Nerii nimisne sääntökunna  perustaja. Hän asui viereisessä hospitsissa monet vuosikymmenet. 

Italiassa on myös confraternita ja arciconfraternita veljeskuntia, joista osa asuu luostaritiloissa. Confraternita on väilimuoto siviilelämän ja luostarisääntöjen mukaan elettävän luostari elämän välillä. Konvsenteissa asuvat munkit saavat liikkua vapaasti yhteiskunnassa, vaikka he asuvat konventissa ja elävät konventn sääntöjen mukaan.

Meikäläisten ei-katollisten on vaikea tehdä eroja luostarin ja konventin välillä ja munkkisääntökuntien ja veljeskuntien välillä. Käytän nimitystä società/järjestö birgittanunnien tapaan Società (yhteiskunta tai yhteisö) nimitystä, mitkä ovat neutraali muoto näille lukuisille 'kuppikunnille'. Fraternita ja confraternita tarkoittavat yksinkertaisesti veljeellistä ryhmää jonkin asian ympärillä. 

Cappella Antamoro

Spadan aatelissuvun kappelin San Gorolamo della Caritàn kirkossa uudisti Virgilio Spada perusteellisesti, joka oli kardinaali Bernardino Spadan veli. Hän tilasi Francesco Borrominilta joitakin parannuksia palatsiinsa. Borromini ei kuitenkaan ollut mukana kappelin suunnittelussa. Kaikki patsaat ovat Gian Lorenzo Berninin opiskelijoiden töitä. Antonio Giorgettin kahdella enkelillä on pitkä marmorikangas, jolla he  näyttävät estävän pääsyn kappeliin, mutta oikeanpuoleisen enkelin siivet ovat puuta ja liikkuvat. 

Kirkko on todella upea ja sen ymmärtää, että Spadan suku halusi pitää kirkon ovet lukossa suojellakseen kirkon kalleuksia ja varsinkin suvun hautakappelia. Palazzo Sapad sijaitsee siinä melko lähellä kirkkoa. Palatsi in nykyään Galleria Spada.

Vuonna 1524 vanha kirkko omistettiin Pyhälle Hieronymus/Gerolamo paavi Klemens VII:lle Arciconfraternita della Caritàlle, veljeskunnalle, jonka hän oli perustanut ollessaan kardinaali Giulio de' Medici ja sen jäsenet olivat pääasiassa firenzeläisiä, ja San Filippo Neri (joka tuli Firenzestä) asui viereisessä sairaalassa vuosia.

Antamoron suvun kappeli

San Gorolamo della Caritán kirkon ohitse kävelee helposti, sillä kirkkoa on vaikea huomata. Se sijaitsee Via di Monserraton ja Via San Girolamo delle Caritàn hyvin kapeiden kujien kulmauksessa. 

Kadun kulmassa aukeaa tori niemeltä Santa Caterina della Rota. Torilla  sijaitsee kirkko nimeltä Santa Catarina della Rota. Kirkko on ollut kauan lukittuuna huonon kuntonsa takia, mutta kirkko on nyt peruskorjattu ja avattu.

Tämä kikko on pyhitetty pyhälle Katarina Aleksandrialaiselle, joka luultavasti eli 200-300 jaa. Hänestä on olemassa usieta legendoita. Hän kuoli marttyyrikuoleman vuonna 305. Kuitenkaan ei ole mitään varmaa onko kysesitä henkilöä ollut edes olemassakaan. Hänet on poistettu Vatilkaanin Pyhimyskalenterista. 

San Girolamon kirkossa on kauniita maalakuksia. Santa Paula a Roma, osa Giuseppe Bottanin maalauksesta 'Lähdössä pyhään maahan'.

Kirkko on rakennettu paikalle missä Santa Paula de Roma (347-404) asui. Paula syntyi Roomassa perheeseen. Hänen vanhempansa kuuluivat arvovaltaisiin sukuihin, Gracchi ja Scipiones. Paulan talosta ​​tuli ensimmäinen naisluostari Roomassa. 

Paula meni naimisiin 15-vuotiaana ja jäi leskeksi 32-vuotiaana. Yhdessä ryhmän roomalaisia ​​naisia ​​hän kokoontui palatsiystävänsä Santa Marcellan luona  kuunnellen raamatunlukua, mitä piti ulkomaalainen munkki nimeltä  Hieronymos/Girolamolta. Munkki asui kirkon tiloissa ja hänestä tuli myöhemmin pyhimys, San Girolamo/Pyhä Hieronymos. Hieronymos syntyi Betlehemissä vuonna 347. Hän oli pappi, teologia ja hirtorijoitsija.Hän käänsi Raamatun hebreasta ja kriekasta lartian kielelle. Tämä kännös,Vulgata, on veilökin katolsen kirkon viralleinRaamtun versio.

Paula teki pyhiinvaelluksen pyhälle maalle  ja rakensi Betlehemiin kaksi luostaria, yhden miehille ja toisen naisille, mitkä toimivat hengellisesti Hieronymuksen johdolla. Hän perusti myös talon pyhiinvaeltajille toteuttaen siten luostari-ihanteensa. Paula käytti kaiken omaisuutensa hyväntekeväisyyteen, hän eli elämäänsä rukoillen ja opiskeli pyhiä kirjoituksia, katui ja oli nöyryyden esikuva.

Kirkko ja luostari kunnostettiin vuonna 1631 tulipalon jäljiltä. 

Vuonna 1985 rakennus kompleksista tuli Opus Dein johtaman paavillisen Pyhän Ristin yliopiston lisärakennus, jonka pääkonttori sijaitsee Sant'Apollinare alle Termen vieressä. Täällä sijaitsevat yliopiston kirjasto, tutkimuskeskus ja professorin toimisto. Kirkosta vastaava pappi on nykyään Opus Dein jäsen, ja kirkkoa kuvataan yliopiston kirjaston kappeliksi. Edistääkseen arvokasta musiikkiperinnettä veljeskunta on perustanut Accademia di San Girolamo della Caritàn.

Helle Roomassa

Huh hellettä!

Roomaan ei kannata matkustaa kesä- heinä- eikä elokuussa. Helle on hengenvaarallista. Tänään on Roomassa +38 astetta ja muutaman päivän päästä yli +40. Ja kuumin aika on vasta tulossa elokuussa. Syys ja kevät ovat parasta aikaa matkustaa Roomaan.

Puhdasta kylmää juomavettä saa nasoneista, vesiposteista. Siinä samalla voi huuhtoa naamansa, kätensä, jalkansa  ja täyttää juomapullon.

Suihkulähteisiin nouseminen on ehdottomaati kiellettyä ja siitä räpäsähtää korkeat sakot. Vaikka te ette huomaa sitä, niin poliiseja on kaikkialla Roomassa. Roomalaist poliiist  saavat usein miten taskuvarkaatkin kiinni. 

Joka vuosi tallustaa noin 30 miljoonaa turistia Rooman katuja. Siis 2,5 miljoonaa turistia per kuukausi!!! Suurin osa vastaan tulijoista on turisteja. Ja sen huomaa katukuvassa. Saa nähdä koska roomalaiset kyllästyy turistimassoihin. 

Juhannus Roomassa

Roomassa festivaaleja pidetään yhtenään kesäkaudella. Saattaa olla kaksikin festaria samalla viikolla. Mutta kirkolliset juhlinnat ovat huomattavasti vähentyneet ja katollisen kirkon Pyhäpäivät on poistettu Italian kalentereista. Vatikaanin kalenterissa ne ovat vieläkin. 

San Giovanni-festivaalia/Pyhän Johanneksen kunniaksi vietetään yleensä 23-24. kesäkuuta joka vuosi, ja se on todellinen ruokaorgia, jonka pitkät pöydät ovat täynnä grillattuja sikoja ja etanapataa. 23.kesäkuuta ja 24.kersäkuuta välinen yö on nimeltään La Notte delle Streghe/Noitien yö, mikä yhdistyy San Giovannin juhlaan. Siis italialainen juhannus.

Johannes nimisiä paavejakin on ollut 23. Johannes, heprealaista alkuperää oleva miehen nimi, mikä tarkoittaa 'Jumala Jehova/Jahve on armahtanut'. 24. kesäkuuta vietetään Pyhän Johannes Kastajan syntymäpäivää.

Päivää on vietetty ainakin 500-luvulta lähtien. Luukkaan (1:44:n mukaan) tämä suurin profeetoista saavutti pelastuksen ilon jo äitinsä kohdussa, ja siksi hänen syntymäänsä (kuusi kuukautta ennen joulua,  Luukaan  1:26 mukaan) juhlitaan päivää suuremmalla juhlalla.

24. kesäkuuta oli vuoteen 1952 asti Ruotsissakin yleinen vapaapäivä, jonka nimi oli Pyhän Johannes Kastajan päivä, ja jo vuodesta 1921 lähtien siitä tehtiin juhannuspäivä.

San Giovannin juhla alkaa 23. ja 24. kesäkuuta välisenä aikana, joka tunnetaan yleisemmin "noitien yönä". Legendan mukaan tänä yönä noidat kokoontuivat Lateraanin niityille, joita Herodiaan ja hänen tyttärensä Salomen haamut kutsuivat ja jotka tuomittiin Pyhän Johanneksen pään mestauksesta, ja kiersivät ympäri kaupunkia vangitakseen sieluja ennen kuin lähtivät Beneventoon, mitä on pidetty par excellence noitien kaupunkina. Olen aikonut jo monta kertaa  tehdä postauksen Beneventosta, mutta se vaan on jäänyt, sillä Beneventosta olisi erittäin paljon kerrottavaa. 

Benevento on kaupunki Italiassa Campanian alueella, Beneventon maakunnassa, 50 kilometriä Napolista koilliseen. Kunnassa oli 59789 asukasta. Benevnto on ollut ruhtinaskunnan pääkaupunki. Kaupunki on ollut katollisen kirkon arkkipiispan toimipaikka vuodesta 969 lähtien. Rooman jälkeen Benevento on Italian antiikin rikkain kaupunki.

Noitein takia roomalaiset siunasivat talojensa sängyt ja oven ja lähtivät sitten soihdut ja kynttilät sytytettyä kohti San Giovanni in Laterano-aukiota. Täällä sytytettiin kokkoja karkottamaan okkulttisia voimia, ihmiset rukoilivat, oli niitä, jotka toivat "callaron" (ison kattilan), jossa he keittivät etanoita kastikkeessa, ruokaa, joka edusti vastoinkäymisten ja huolien tuhoa. 

Vasta aamunkoitteessa kastetta kerättiin pelloilta, sillä sanottiin olevan parantavia voimia, ja valkosipulia ostettiin myös sanonnan mukaan "joka ei osta valkosipulia San Giovannista, on köyhä ympäri vuoden". Yön aikana, jolloin Tiber-kylpylä avattiin, roomalaiset saattoivat vilvoitella San Giovannin suihkulähteellä uskoen, että juhlapäivänä pyhimys tekisi ihmeitä enemmän kuin muuna vuoden aikana.

Suuri juhla, jossa syötiin, juotiin, soitettiin tamburiinia, kelloja, trumpetteja karkottamaan noidat ja okkulttiset voimat. San Giovannin juhla päättyi auringonnousuun Castel Sant'Angelon perinteisiin kanuunan laukauksiin. Näin jumalattomat uskomukset jätettiin syrjään ja messu vietettiin San Giovanni in Lateranon basilikassa.

Sanomattakin on selvää, että San Giovannin juhla ei enää tunnu samalta kuin ennen, mutta jotkut riitit, jotkut perinteet elävät edelleen Roomassa. Esimerkiksi Sannion alueen puutarhoissa noitien yötä vietetään 23.6. Piazza San Giovanni in Lateranon-aukion vieressä olevassa puutarhassa on runsaasti ohjelmaa kaikille ikäryhmille. Nykyään popmusiikkiryhmät esiintyy torilla juhannuksena.

23 päivä kesäkuuta alkaa Piazza Vittoriolta Piero Tuccin johtama historiallis-taiteellinen-teatterikävely Ciambella-yhdistyksen järjestämillä teatterikierroksilla, jotka päättyvät Via Sannion puutarhojen keskelle. 

Illan aikana esitellään ilma-akrobaattista voimistelua ja paikalla on paalukävelijöitä valaistuissa asuissa. Klo 20 ja auringonlaskun aikaan esitetään teatteriesitys Herbarie, joit kutsuttiin noidiksi, tarina kolmesta naisesta lääketieteen alalla ja tietämyksestä keskiajasta aikana, jolloin inkvisitio yritti saada aikaan perinteisen lääketieteen lopun. 

Ja paljon paljon muuta historiallista...

Campi Flegrei, osa II

Solfataran kraateri on osa Campi Flegrein-tulivuorialuetta Pozzuolissa, mikä on Etelä-Italian suurin kaldera. Solfatara di Pozzuoli on uinuva tulivuori, joka edelleen päästää rikkipitoisia höyryjä. Se muodostui noin 4000 vuotta sitten ja purkautui viimeksi vuonna 1198, mikä oli luultavasti räjähdysmäinen höyrynpurkaus, joka aiheutuu pohjaveden vuorovaikutuksesta magman kanssa. Kraatterin pohja oli suosittu turistikohde vuoteen 2017 asti.

Campi Flegrei on supertulivuori, eli tulivuoren tyyppi, jonka magmakammio on tuhat kertaa suurempi kuin tavallisessa tulivuoressa ja jonka purkaukset ovat siksi maan suurimmat ja laajimmat. Campi Flegreissä on 24 kraatteria, ja sen toimintaa voisi verrata meteoriitin putoamiseen maahan, mikä on valtava tuho.

Vaikka emme ole nähneet Campi Flegrein toimintaa vuoden 1969 jälkeen, meidän on oltava tietoisia sen olemassaolosta ja sen riskeistä.

Täältä voi seurata maanjäritsykisiä ja tulivuorenpurkauksia. Napolista on vain 11 kilometriä Pozzuoliin linnuntietä ja autotietä pitkin noin 17,5 kilometriä. Myös Vesuviuksen tulivuoren alueella on tärinää yhtenään.

Olen tehnyt aikaisemmin postauksen täällä. Nyt teen uuden postauksen varoitus mielessä, sillä aluella on yhtenään (noin kymmenen vuorokaudessa) 2-5 magnitudin maanjäristysten tärinää.  Koska vaara on noussut aluella suuremmsat tulivuoren purjakauskesta tai maanjäsityksestä, niin varoitan menemästä alueelle, mikä sijaitsee Napolin länsipuolella. Alueella sijaitsee Pozzuolin satamakaupunki, mistä kulkee autolauttoja Nepalin lahden saarille.

Italian kansallisen geofysiikan ja vulkanologian instituutin mukaan 4,4 magnitudin maanjäristys iski Italian Campi Flegrei supertulivuoreen maanantai-iltana ja aiheutti lieviä vaurioita keskuksen Pozzuolin kaupungissa ja noin 20 kilometrin päässä sijaitsevassa Napolin kaupungissa. INGV). Koulut suljettiin joiksikin päviksi. Italian palokunnan tiedottaja vahvisti CNN:lle, että seinissä on halkeamia ja putoavat kattolistat.

INGV:n tietojen mukaan kolmen kilometrin syvyydessä tapahtunut 4,4:n maanjäristys on voimakkain maanjäristys, joka on iskenyt erittäin seismisellä alueella viimeisen 40 vuoden aikana. Järistys on osa jatkuvaa "seismistä myrskyä", joka on nähnyt yli tusinaa yli 2,0 magnitudin tapahtumaa viimeisen 48 tunnin aikana.

Nyt maanataina klo 20.10 paikallista aikaa tapahtunutta 4,4:n järistystä edelsi 3,5:n maanjäristys tuntia aikaisemmin.

INGV tallensi 1252 maanjäristystä Campi Flegrein alueella huhtikuussa 2024, joista useimmat olivat alle 1,0 magnitudia.

Viimeinen suuri supertulivuoren purkautuminen tapahtui vuonna 1538, mikä johti uuden lahden luomiseen Etelä-Italian rannikolle. INGV on havainnut seismisen aktiivisuuden lisääntyneen vuodesta 2022 lähtien, mikä voi johtua joko magman kerääntymisestä pinnan alle tai kaasujen kerääntymisestä useiden vulkanologien mukaan.

Tulivuori on noin 50 kilometriä (31 mailia) Vesuviuksesta, ja se on alttiina bradyseismiksi tunnetulle ilmiölle, jonka aikana maa nousee ja laskee pinnan alla olevan paineen vuoksi. Viimeinen suuri sykli oli vuonna 1984, mutta useat vulkanologit kertoivat CNN:lle, että alueella on uusi ilmiö.

Yli 500 000 ihmistä asuu punaisella vyöhykkeellä suoraan Campi Flegrein vieressä, kertoo Italian pelastuspalveluvirasto, joka on tänä vuonna työskennellyt päivittääkseen evakuointisuunnitelmia suurkatastrofin sattuessa.

Kesä on jo ovella

Badolato

Badolaton kunnassa, Gatanzanon provinssi Calabrian maakunnassa, asuu noin 2850 asukasta, mikä on keskiaikainen kylä. Tämä on sisi Rooma blogini ulkopuoleta, mutta nyt lähesytään kesää ja kesälomia, joten ehkä tämä lomavinkki on  paikallaan ottaa blogiin mukaan. Badolatossa on jo kesä. Kuumimmat kukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin lömpötilat saattaa nousta pari astetta yli +30. Kesäkuukausina ei sada juuri koskaan.

Kylä on vastikään valittu yhdeksi Italian kauneimmista kylistä/I Borghi più belli d'Italia. Kunta on ottanut vastaan suuren määrän kurdeja. Italiassahan pakolaiset  jaetaan kuntien kesken.

Roomasta on lentoyhetys Lametsia Termeen kerran päivässä! Lametsia Termestä Badolatoon junalla tai bussilla. Bussi saapuu Badolaton rauatieasemalle. Suosittelen junaa! Asema sijaitsee Badolato Marinassa, mistä loppumatka noin 7 minuuttia taksilla. 

Lametsia Termessä ja Badolato Marianssa voi aivan hyvin viettää lomaa. Badolato Marinassa sijaitsee myös erinomainen leirialue Camping L'Oasis, Via Aquila/Via Bocca Barone, jota italialaiset itse pitää yhtenä parhaana leirialueena koko Italiassa ja se kertoo paljon. Pitää muistaa että italialaiset valtaa leirialueet heinäkuun puolesta välistä elokuun loppuun, sekä viikonloppuisin koko kesäakauden aikana.  Hieman pohjoisempana on Mimosa Camping leirialue.

Badolinossa on upeita rantojaja  kristallinkirkkaan sininen meri, maaseutua ja jokia, kukkuloita oliivitarhoineen ja vuosisatoja vanhoineen viinitarhoineen, vuoria vesiputouksineen, pieniä järviä ja luontopolkuja. Aito kauneus ja Välimeren tyylinen rentoelämän tyyli on tässä calabrialaisessa kylässäkin. 

Kylä on nykyään suosittu kohde taiteilijoiden ja intellektuellien keskuudessa, pääasiassa Pohjois-Euroopasta tuleville turisteille. Badolino ei ole paikka tavallisille turisteille, vaan matkailijoille, jotka rakastavat renroa ja hidasta Välimeren elämää, ja  jotka saapuvat ja joskus haluavat jäädä ikuisesti.

Badolatolla on tarjolla monia aktiviteetteja, opastettuja kävelyretkiä kylässä vanhojen kirkkojen keskellä, kapeita katuja, paikallisten sadonkorjuuta, opastettuja vierailuja paikallisiin kellareihin ja tyypillisten tuotteiden maistelua, osallistuminen perinteiseen oliivisatoon, opastettuja vierailuja paikallisiin öljymyllyihin ja EVO-öljyn maistelua.

Välimeren ruoanlaittokurssit italian kielen ja Badolaten murteen kera, kulinaarisia elämyksiä paikallisilla viinitarhoilla ja kylän tyypillisissä ravintoloissa tai viinin ja ruoan maistelua, kävelyretkiä kylässä pitkin vanhoja polkuja, pyöräily mäkisiä teitä pitkin sisämaahan, vaellus ympäröivillä vuorilla Serre Calabresin alueellisessa luonnonpuistossa. 

Henkilökohtaisesti kaipaan niin rauhallista paikkaa kuin suinkin. Lomalla haluan olla rauhassa, liikkua aamupäivät ja levätä iltapäivät. Enkä kaipaa välttämättä hiekkarantaakaan. Badolato on tunnettu juuri sellaisena 'Slow Village'na.

Lametsia Terme on suurempi tajaama kuin Badolito, eikä se sijaitse meren rannalla nimestään huolimatta.  Kunta koostuu neljästä eri taajamasta, mitkä ovat kasvaneet yhteen. Lametzia Termen lentokenttä on kansianvälien kenttä ja tärkein lentokenttä koko Kalabriassa. Täältä pohjoisesta kannattaa lentää Ryanairilla vaikka Bolognaan tai Milanoon ja siitä edelleen Lametsia Termeen.

Badolato

Badolato sijaitsee kukkulalla kahden joen välisellä alueella, mistä on näkölaat niin vuorille kauin merellekin. Kylässä on kaksi bussipysäkkiä. Tässä matka ehdotukset Roomasta Badolatoon! Roomasta junalla Badolaltoon kaksi kertaa päivässä. Juanasema sijaitsee Badolato Marinassa, viiden kilometrin päässä Badolatosta. Siitä sitten, loppumatka bussilla. 

Immacolatan kirkko

Badolato tunnetaan "kirkkojen kaupunkina" alueellaan olevien pyhien rakennusten lukumäärästä, joita on peräti kolmetoista, mutta Badolato on ennen kaikkea kaupunki, jonka historia ja tunnelma liittyvät mereen. Kaupungin vilkkain paikka on itse asiassa sen venesatama, nimeltään Le Bocche di Gallipari, jossa laivojen hälinä ei näytä koskaan loppuvan. Badolaton upeat ja erittäin pitkät rannat, joista voit ihailla meren ihmeitäja jotka kertovat vanhoja legendoja merimiehistä.

Satamaan laskee vuorilta joki nimeltä Torrente Voda, mikä ei ohita Badolatoa kovin läheltä. Sataman pohjoispuolella juoksee kaksi muuta jokea mereen.

Provinssi muodostettiin vuonna 1860 Calabria Ulteriore Secondsin maakunnasta, kun Sardinian kuningaskunta liitettiin Molmepain Sisilian kuningaskuntaan. Kuingaskuntaan kuului Sicilian saari ja eteläinen Italia vuosina 1816-1860.

Alue on seisminen alue,  kuten tavallaan on koko Apneniinien niemimaa. Manjäritykset ovat usien vain 2 magnituudin, eikä näin ollen aiheuta suurempia vahinkojat ällä alueella. Alue kuuluu Zona 2:een (Italiassa on 1-4 tasoa). Tällä vyöhykkeellä kuitenkin voimakkaat maanjäristykset ovat joskus mahdollisia.

Badolato Marina

Badolato Marina sijaitee 5 kilometrin päässä Adrianmeren rannalla on ihana rantakohde, sopiva varsinkin lapsiperheille. Marina Badolatosta löytää Slow Tourismin! Täällä saa mahdollisuuden kokea aitoa italialaista elämää kaikessa rauhassa. Täällä on suomenkieleinen turistisivu!  Airbnb asuntojakin löytyy, mutta varaa ajoissa!

Kylän suoijelija oan Antonio Avellino joka toimi eläessään tetiini pappaina. Vuonna 1712 häenstä tehtiin pyhimys. Badolaton alkuperä johtuu Robert Guiscardista (1080), joka rakensi linnoituksen kylään. Nimi Badolato tulee sanasta Vadolato.

Tässä pieessä kunnassa on 16 kirkkoa ja yhden niistä omistaa luostari. Nunnaluostrai sijaitsee noin 350 mteriä linnuntietä pohjoiseen päin. Luostari vastapäätä tien toisella puolella sijaitsee Badolaton hautusmaa.Maatalous on taantumassa (oliivit, viinit, hedelmät), kun taas matkailu kukoistaa. Itse asiassa Badolato Marinan kylä toivottaa tervetulleeksi kasvavat vierailijavirrat. Badolato Marinassa on turistisatama, nimeltään "Le Bocche di Gallipari", joka on kuitenkin katettu ja tällä hetkellä suljettu.

Valtatie 106 Jonica kulkee Badolaton kautta. Omalla autolla kulkevat voivat aja suosran etelään päin Napolista E 45-tietä ja kääntyä vaika Valalginaossa SP241 tielle Gatnzaroa kohden ja siitä sitten meren rantaan. Kalabrian tiet ovat mäkisiä ja mutkaisia, joten ajelkaa rauhallisesti ja nauttikaa maisemista!

Täällä  on hotelleja mistä valita!

Tor Tre Teste

Katualttari

 Via del Barbio, Tor Tre Teste

Alessandrinon korttelisto, jonka osa-alue on nimeltään Tor Tre Teste

Tor Tre Teste on kaupunginosa, mikä kuuluu Rooman urbaanialueseen ja kuuluu Alessandrinon korttelistoon numero XXIII. Nimensä se on sannut puistoalueesta Tor Tre Teste-Alessandrino. Giovanni Patalucci Park on osa tuota puistoa. 

Lähimmt metroasemat ovat Torre Spaccata ja Alessandrino, molemmat Via Casilinan tien varrella. 

Alessandrinon korttelisto on Lazion maakunnan itäisin korttelisto ja se on saanut nimensä Aleksandrinan akvedukdista (punaisella merkattu kartalle).

Akvedukti rakennettiin Aleksanteri Severuksen ruhtinaskunnan aikana, noin vuonna 226. Alessandrinon akvedukti on 22 kilometriä pitkä ja se oli yhdestoista rakennetuista akvedukteista.

Rooman Saksan miehityksen aikana se oli Rooman vastarinnan päähenkilö Gobbo del Quarticciolo -jengin asuinpaikka. Maaliskuussa 2013 Via Prenestinan ja Via di Tor Tre Testen teiden kulmauksesta löydettiin uuden rakennuksen rakentamista varten tehdyn kaivauksen aikana hautausmaa, joka on peräisin ensimmäsien ja toisen vuosisadan alussa jaa, jota reunustaa muinaisen Via Prenestinan mukulakivet. Alue on nyt arkeologien kaivausalue.

Tor Tre Testeen on istutettu monenlaisia puita. Alueen läpi kulkee Alessandrinin akvedukti, josta on vain pätkä jäljellä.   

Alue sijaitsee juuri ja juuri Aurelianuksen kapunginmuurin ulkopuolella. Nämä Rooman laita-alueet ovat myös mielenkiintoisia historiallisesti. Tor Tre Teste sijaitsee itäisimpänä taajamana kehätien GRAn sisäpuolella ja täällä asuu vain noin reilut  12 000 asukasta. 

Tor Tre Testeen on Rooman keskusrautatieasemalta Terminiltä noin 8 km linnuntietä. Alue kuuluu niin sanottuun Campagna di Romanaan. Alue tunnetaan kauniista luonnostaan ​​ja monista antiikin antiikkiesineistään. Alueen pinta-ala on noin 2100 neliökilometriä.

1700- ja 1800-luvuilla Rooman maaseudunalueita edustivat laajat, lähes asumattomat alueet, joissa usein oli mahdollista kohdata vaikuttavien roomalaisten rakennusten jäänteitä raunioina ja kuvausta Rooman hiipuvasta  suuruudesta yhdessä Bartolomeo Pinellin ja Grand Tourin eurooppalaisten maalareiden pittoreskien kuvausten perusteella. Bartolomeo Pinelli (1781-1835) oli roomalainen taidemaalari, kuvittaja ja kaivertaja. Hän oli Akhille Pinellin isä.

Via Casilian keskiaikainen tie kulkee alueen ohitse ja itäpuolella kulkee E80 tie mikä kuluu osana Rooman kehätiehen GRA:n. Kehätien kupeessa sijaitsee suuri GranRom-ostoskeskus, mitkä Roomassa  aina sijaitsevat kaupungin ulkolaidoilla.

Alueella on ollut asutusta esihistoriallisista ajoista lähtien, mistä ovat osoituksena neljä nekropolia: Osteria del Curato-Via Cinquefrondi, Lucrezia Romana, Romanina ja Ponte delle Sette Miglia. Täällä kaivetaann kuparikaudelta (myöhemmältä pronssikaudelta) peräisin olevia kammiohautoja, jotka liittyvät ns. Ricaldone-kulttuuriin.

Tor di Testen alue on sijoitettu puistolueelle ja palvelut sijaisevat puistoalueen keskellä, missä sijaitsee myös bussipysäkit. Täältä on hieman heikot ja sekavat yhteydet Rooman keskustaan. Bussi kulkee puistoalueen ympärillä. He jotka asuvat Tor Tre Testen eteläpuolella, voivat ottaa Via Casilinan tieltä metron kaupunkiin. Pohjoisosassa asuvat voivat ottaa raitiovaunun 14 Via Prenestinan tieltä.  Täällä  viihtyvät melko varmasti lapsiperheet ja eläkeläiset.

Alue on nimetty travertiini-reliefistä, jossa on kolme päätä, joista yksi on verhottu naaras. Se on sijoitettu Sant'Anna a Tor Tre Testen kirkon julkisivuun.

Sant'Anna Tor Tre Teste, Via Prenestina 219

Raitiovaunut 5 ja 14aja tästä ohitse. Prenestina/Acqua Bullicante. Bussi 19L pysähtyy myös tässä samalla kohtaa.

Kirkko on peäräisn 1100-luvulta. Luultavasti ainoa syy oli se että ei ollut varaa peruskorjata, kun tornin puoleinen seinä hajosi vuonna 1966. Torni ei kuulunut edes alunperin kirkkoon, vaan kirkko rakennetiin kiinni torniin, mikä kuului hajonneelle keisarin huvilalle. 

Chiesa di Dio Padre Misericordioso (Armollisen Isä Jumalan kirkko),

 Piazza Largo Terzo Millenio 8 

Bussi 556 pysähtyy kirkon kohdalla.

Lokakuussa vuonna 2003 vihittiin käyttöön arkkitehti Richard Meierin suunnittelema  tämä 'Isän Jumalan armollinen kirkko', jolle on ominaista kolme valkoista purjetta, kirkkaus ja "savua syövä" sementti, jolla se rakennettiin. 

San Tommaso d'Aquinon kirkon alttari, Via Roberto Lepetit 99

Mosaiikki valmistui vasta vuonna 2011 ja sen on valmistanut Marko Ivan Rupnik, joka on slovakialainen teologia ja pappi ja hän kuuluu jesuiitti sääntökuntaan. Hän on valmistanut mosaiikkeja kirkkoihin Vatikaaniin, Sloveniaaan, Unkariin, Italiaaan ja Espanjanjaan.

Hän on jäsen jesuuttien tutkimuslaitoksessa Aletti Center Roomassa, Via Palolina  25. Centerissä on monelaista toimintaa. Aletti Center vastaanottaa muun muassa pakolaisia ja hankkii heille asunnon, koulutusta ja työpaikan. Rouva Michelle Obama kävi Centerissä Roomassa käydessäään. Mutta kuinka kävikään. Tämä ystävällisen tuntuinen mies potkittiin pois Aletti Centeristä. Jesuiitta Mark Rupnikia on syytetty nunniin kohdistuvasta psykologisesta ja seksuaalisesta väkivallasta. Jesuiitat ovat hiljaa.

San Tommaso d'Aquinon kirkko on mitääsanomattaoman näköinen ulkoa päin. Kirkon yhteydessä on kuitenkin erittäin paljon toimintaa, on esikoulu, ja leikkipuistokin.

Tor Tre Testessä on luonto aina lähellä.  Parco Giovanni Palatuccin  laaja viheralue kaupungin itälaidalla ja kattaa noin 80 hehtaaria. Tor Tre Teste Giovanni Palatucci -puiston monien kasvitieteellisten lajien joukosta löytyy monia erilaisia puulajeja. Puistossa voi ihailla jätteitä viimeisestä suuresta roomalaisesta akveduktista, Alessandrinon akveduktista. Akvedukti kulkee kauniin järven reunalla, jossa voit tarkkailla järviympäristöille tyypillistä eläimistöä ja kasvistoa, kuten lumpeita, lootuksenkukkia, suoruokoa ja kanervaa.

Alessandrian akvedukti

Amphiteatterikin täältä löytyy

Mantelipuu