HUOM! Ketä tämä ei kiinnosta, voi aivan hyvin jättää lukematta! Tämä johtuen siitä että olen saanut kritiikkiä joiltakin suomalaisilta kun olen maininnut maanjäristyksistä Italiassa.
Käytännöllisesti katsoen koko Apenniinien vuoristoketju on maanjäritys aluetta, siis Sisilian saari mukaan luettuna. Italiassa maa järisee kaiken aikaa, vaikka onnkesi vain noin 2 magnitudin tärinää, mitä ei helposti tunne tai huomaa. Minuelle on tullut tavaksi seurata maanjäristyksiä Italiassa, varsinkin Rooman lähistöllä.
Roomassa ei kuitenkaen ole ollut aikoihin suurempia järistyksiä, mutta pienempää tärinää on melko usein. Vahvin maanjäristys lähellä Roomaa oli vuonna 2009 L'Aquilan alueella. Geofysiikan ja vulkanologian instituutti kirjasi maanjäristyksen, jonka hetkellinen magnitudi oli 6,3.
Roomai on joutunut kärsimään Apenniinien maanjäristyksistä (tunnetuimpia ja voimakkaimpia ovat vuoden 1349, 1703, 1915, 2009 ja 2016 maanjäristykset sekä Albanin kukkuloilla vuosina 1806, 1899 ja 1988 tapahtuneet maanjäristykset
Toinen erittäin hyvä nettisivu mitä suosittelen!
Marchen maakunta (osittain myös Umbrian) ja Apenniinien vuoristoketju on se alue missä maa tärisee yhtenään. Tällä haavaa vasinkin Sant'Angelo in Pontanon kylän ympärillä ja Penna San Giovannin kylässä Maceratan provinsissa. San Nicola dell'Alton kylä Kalabriassa on toinen missä tärisee melkien yhtenään. Jonkin ajan kuluttua tärinä saattaa muuttaa aluetta ja siellä sitten täristä viikkoja, jopa kuukausia kunnes tärinä taas vaihtaa paikkaa.
Maanjäristyksille alttiimmat Italian alueet keskittyvät niemimaan keski- ja eteläosiin, pääasiassa Apenniinien rinteille, sekä Calabrian ja Sisilian alueille. Nämä alueet ovat suurimmassa vaarassa, koska ne sijaitsevat lähellä Euraasian ja Afrikan laattojen kohtauspaikkoja.
Täällä voi seurata livenä maanjäristykiä!
Ajankohtaiset maanjäristys alueet
Kun maa alkaa tärisemään niin se tulee yleensä sen jälkeen järisemään lyhyin välein kuukausia tai jopa joskus vuosia. Kun suurentaa karttaa (netissä) niin tule huomaan kuinka tiheään niitä tärinöitä on. Vain kaikki yli 2:n magnitudin tärinät rapotoidaan tilastoihin ja kartalle.
Roomassa on lievää tärinää jatkuvasti Vatikaanin pohjoisosassa sekä Gelion ja Aventinon kukkuloilla. Italiassa esiintyy keskimäärin joka neljäs vuosi maanjäristys, minkä magnitudi on vähintään 5,5.
Juuri nyt parhaillaan kun teen tätä postausta (5.päivä tammikuuta 2026) on tilanne Italiassa seuraavanlainen:
On otettava huomioon että Castelluccio di Norcia sijaitsee maanjäristys alttiilla alueella ja joillakin teillä voi olla rajoituksia. Tarkista aina vallitsevat tieolosuhteet ennen liikkeelle lähtöä Apenniineille. Italian länsirannikolla ajaminen on turvallista.
Viimeisen 24 tunnin aikana Marchen maakunnan länsirajan lähettyvillä on ollut 71 maanjäristystä, joiden voimakkuus on ollut jopa 3,8 magnitudia:
3 maanjäristystä, joiden voimakkuus on yli magnitudin 3
17 maanjäristystä magnitudin 2 ja 3 välillä
51 maanjäristystä, joiden voimakkuus on alle magnitudin 2, joita ihmiset eivät normaalisti tunne.
Roomaa koskevat tärinät:
Viimeisen 24 tunnin aikana Roman alueella on ollut 2,2 magnitudin maanjäristys.
Viimeisen 30 päivän aikana Romassa on ollut 19 maanjäristystä, joiden magnitudi on ollut jopa 2,6.
10 maanjäristystä yli 2 magnitudin
9 maanjäristystä alle 2 magnitudin, joita ihmiset eivät normaalisti tunne.
Italia sijaitsee merkittävällä maankamaran siirroslinjalla, jossa kaksi mannerlaattaa kohtaa, ja maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset ovat väistämätön osa elämää Italiassa. Useat Italian osat ovat seismisiä alueita.
Jokainen Italian kunta luokitellaan yhteen neljästä riskivyöhykkeestä. Vyöhyke 4 (harmaa) katsotaan melko turvalliseksi, ja sen seismisten vaurioiden todennäköisyys on pieni. Ainoa Italian alue, jota ei pidetä maanjäristyksellisenä, on Sardinian saari.
Italian Napolissa on rekisteröity vuonna 2024 maanjäristys, jonka voimakkuus oli 4,6 magnitudia. Uutistoimisto Ansan mukaan järistys on voimakkain alueella 40 vuoteen mitattu. Maanjäristys tapahtui viiden kilometrin syvyydessä kello 13.
Ei maanjäristyksiä tarviste pelätä, mutta tietysti olisi parasta ainakin varautua muutamilla alueilla Italiassa mahdollisiin vakavampiin maanjärityksiin (ei koske Roomaa) ja tietää mitä on tehtävissä, kun tilanne saattaa tulla yht'äkkiä. Omasta mielestäni ensimmäinen ehto on juosta rakkennuksista ulos ja mennä kaikista aukeimmalle alueelle ja ottaa vesipullo mukaan.
Ruotsissa on määrätty mahdolllisen sodan varalta pakkaamaan vettä ja syötävää oven pieleen jos lähtö tulee pommisuojaan. Onneksi meillä on pommisuoja tässä talossa missä asutaan. Talo on rakennettu niin että kellarikerros on kallion sisällä.
Ruotsissakin on silloin tällöin maanjäristyksiä mitkä ovat hieman yli kahden magnitydin. Nyt viimeksi oli muutama päivä sitten Pohjois Ruotsissa ja etelä Ruotsissa viikon välein. Meillä ei kuitenkaan ole sen suurenpaa vaaraa.
Italiassa raportoidaan maanjäistykset (kahdesta magnityditä ylöspäin) tai maanjäristysten uhat säätiedoitusten yhteydessä. Alle kahden magnitudin tärinää ei juuri huomaa, eikä se aiheuta muuta kuin maan vyörymiä. Mutta se alle kahden magditudin aiheuttama tärinä on hyvin tavallista, voisi sanoa jokapäiväistä.
Italian valtion geofisican ja vulganologian instutuutilla on erinomaiset nettisivut, joilta voi tutustua koko Italian ja monen muunkin maan maanjäristyksiin syvemmin.
Täällä on Europan seismologisen instituutin omat nettsivut maanjäritsyksistä! Täältä löytyy koko maapalloa käsittävä kartta maanjäristyksitä!
Täällä Ruotsin maanjäristyksiä ja maavyöryjä koskevat nettisivut ja täällä Suomen vastaavat. Näyttää siltä että Suomen nettisivuilta on helpointa seurata tilannetta maapallolla.
Rooman varsinaisessa keskuksessa Centro Storicossa ei juuri koskaan maa tärise niin paljoa että sen huomaisi. Mutta muutama pävä sitten oli Roomankin alueella tärinää mikä ylitti kahden magnitydin, mutta ei aiheuttanut minun tietääkseni vahinkoja. Näköjään maa tärisi jopa Saksassa ja Kreikassakin samaan aikaan.
23. päivä marraskuuta vuonna 1980 klo 19.34 oli Roomassa voimakas maanjäristys. Viimeisimmän 10 vuoden aikana Rooman lähellä sattunut maanjäristys tapahtui 30. lokakuuta 2016 kello 07.40 paikallista aikaa. Sen voimakkuus oli 6,6 magnitudia ja se tapahtui 118 kilometriä Roomasta koilliseen 8 kilometrin syvyydessä.
Tällä on ajankohtainen aikajana Rooman maanjäristyksistä! Lista kertoo että maanjäristysten episentrumi on melko kaukana Roomasta. Ei ole suurta vaaraa että vakava maanjäristys sattuisi juuri Roomassa, eikä edes sen lähimmässä ympäristössä 100 kilometrin säteellä.
Roomassa on yksi alue missä maa tärisee jatkuvasti, mutta ei juuri koskaan (tähän mennessä) ole ollut kuin hieman yli kahden magnitydin tärinää. Siihen on kuitenkin uskallettu rakentaa jopa Cipron metroasemakin. Cipron metroasema sijaitsee hyvin lähellä Vatikaania, sen luoteisella puolella.
Muuten...Cipron alue on hyvä valinta asumista ajatellen. Ciprossa on kaikki palvelut ja erittäin hyvä julkinen liikenne.
Maanjäristysalue sijaitsee Vatikaanin pohjoispuolella Via Cipron, Via Vittor Pisanin ja Via Fra Albenzion kolmion muotoisella alueella. Alueella on kolme isoa sairaalakompleksia, joista yksi on erikoistunut kroonisiin sairauksiin.
Mainitsen samlla että Italian julkisen terveydenhuolto järjestelmän (Servizio Sanitario Nazionale, SSN) puitteissa terveydenhuolto on usein ilmaista tai erittäin edullista maan asukkaille ja EU-kortin haltijoille, jotka maksavat samat maksut kuin italialaiset. Yksityinen hoito maksaa enemmän, noin 30–70 euroa yleislääkäreille ja 80–150 euroa erikoislääkäreille, mutta se voi olla nopeampaa ja tarjota paremman saatavuuden.
Niin kaun kuin Colosseo seisoo niin kauan Rooma seisoo. Kun Colosseo kaatuu niin Roomakin kaatuu, ja kun Rooma kaatuu niin koko maailma kaatuu. Näin on luultu sitten 800-luvulta lähtien. Yleinen uskomus, että paavin läsnäolo suojelee kaupunkia maanjäristysten kaltaisilta tapahtumilta, ei todellakaan ole uusi. Se on saattanut syntyä niin kutsutun Avignonin paaviuden ajalla, jolloin paavit asuivat Ranskan kaupungissa noin 70 vuotta.
Juuri tuona aikana, vuonna 1349, Roomassa koettiin Apenniineilla koskaan kirjattu voimakkain ja tuhoisin maanjäristys. Tämä maine on todellakin säilynyt vuosisatojen ajan, kuten käy ilmi kanoonikko Settelen päiväkirjoista vuoden 1812 maanjäristystä koskevasta kommentista, jossa hän muistelee, että kun paavit, erityisesti Pius VI, joutuivat ranskalaisten vangiksi vuonna 1798, Sienan alueella tapahtui maanjäristys. Vaikka Pius VII pakeni Roomasta ranskalaisten takia ja pysyi poissa pääkaupungista yli kolme vuotta, vuoden 1812 maanjäristys tapahtui.
Itse asiassa ajassa taaksepäin katsottuna pääkaupunki, paavius ja paavit itse olivat osallisina ja kärsivät Keski-Apenniinien voimakkaimpien maanjäristysten vaikutuksista. Merkittävä esimerkki on paavi Klemens XI, joka näki kaksi voimakasta maanjäristystä, jotka tapahtuivat vuonna 1703 vain 19 päivän välein: 14. tammikuuta Umbriassa ja 2. helmikuuta Abruzzossa.
Keski-Apenniineilla, noin 60–130 kilometrin etäisyydellä Roomasta, on useita tärkeitä seismisiä vyöhykkeitä, joiden maanjäristykset ovat vastuussa kaupungissa havaituista voimakkaimmista seismisistä häiriöistä. Merkittävin alue on L'Aquila, jossa tapahtuivat vuoden 1349 ja 1703 suuret maanjäristykset, jotka tuntuivat Roomassa lähes VII MCS:n intensiteeteinä tai sitä suurempina.
Merkittävä on myös Fucinon vyöhykettä vastaava seisminen vyöhyke, jossa tapahtui vuoden 1915 katastrofaalinen maanjäristys, mikä aiheutti Roomassa kohtalaisia ja laajoja vahinkoja koko kaupungissa.
Edellisten kanssa verrattavissa olevia tapahtumia, jotka eivät kuitenkaan aiheuttaneet vahinkoja Roomassa, pääasiassa pidempien etäisyyksien (140–180 km) vuoksi, olivat Maiellan vuonna 1706 ja Sannio-Molisen vuonna 1456 jälkijäristykset. Muita Keski-Apenniinien alueita, jotka ovat usein vastuussa Rooman jälkijäristyksistä, ovat Valnerina, Reatino ja Monti della Laga. Näissä paikoissa on melko usein ja voimakkaasti seismistä toimintaa, mutta niiden pääjäristykset, vaikka ne saavuttivatkin korkeita episentraalisia intensiteettejä, aiheuttivat pienempiä vaikutuksia kuin voimakkaimmat maanjäristykset (1349, 1703 ja 1915) L'Aquilan ja Fucinon alueilla.
Nämä edellä maintiut Keski-Apenniinien seismogeeniset alueet olivat myös äskettäisten voimakkaiden maanjäristysten (2009) tapahtumapaikkana L'Aquilan alueella ja vuosina 2016–2017 tapahtuneen seismisen sarjan tapahtumapaikkana Keski-Italiassa Amatricen, Visson ja Norcian välillä.
Keski-Apenniineilla, noin 60–130 kilometrin etäisyydellä Roomasta, on useita tärkeitä seismisiä vyöhykkeitä, joiden maanjäristykset ovat vastuussa kaupungin voimakkaimmista seismisistä häiriöistä. Merkittävin alue on L'Aquila, jossa tapahtuivat vuoden 1349 ja 1703 suuret maanjäristykset, jotka tuntuivat myös Roomassa.
Järistystä edelsi ja seurasi lähes sata pienempää maanjäristystä tammikuun 2009 jälkeen. Eniten vaurioituneita olivat Abruzzon pääkaupunki, keskiaikainen L'Aquilan kaupunki ja sen lähikaupungit, mukaan lukien Fossa. 297 ihmistä kuoli, mikä tekee maanjäristyksestä tuhoisimman sitten vuoden 1980 Irpinian maanjäristyksen.
Myös Fucinon vyöhykettä vastaava seisminen vyöhyke on merkittävä, sillä siellä tapahtui katastrofaalinen vuoden 1915 maanjäristys, joka aiheutti Roomassa kohtalaisia tai laajoja vahinkoja koko kaupungissa.
