Giuseppe Barberin suunnittelema Santacroce-Altierin palatsi,
Piazza Umberto I
Oriolo Romano on pieni kunta, missä asuu vain 3700 asukasta. Oriolo Romanon kylä sijaitsee Viterbron porvinssin eteläisinpänä kylänä, alueella mitä kutsutaan nimellä Tuscia.
Tuscia oli nimitys, joka annettiin Etrurialle myöhäisantiikista ja korkealta keskiajalta perustetun etruskien valtakunnan päätyttyä. Etruscia nimitys väännettin Tusciaksi. Nykyään Tuscia tarkoittaa Viterbon aluetta ja Ylä-Laziota yleensä.Oriolo Romano sijaitsee tuossa kartalla Braccianon järven luoteisella puolella, kartan alaosassa. Viterbo sijaistee Bolsena järven ranannalla, noin 30 kilomteriä Oriolo Romanosta pohjoiseen päin.
Roomasta on noin 45 kilometriä Oriolo Romanoon, riippuen mitä tietä ajaa. Viterbosta noin puoli tuntia junalla ja bussilla vajaa tunti. Oriolo Romano kuten koko Tuscian alue on turitikohteita täynnä. Oriolo on ennen kaikkea kuuluisa luonnonalueistaan Parco della Mola ja Faggeta. Vuoristoalueet Oriolon ympäristössä päästää radonkaasua ilmaan vieläkin kauan sitten esiintyneiden vulkaanisten päästöjen jäljiltä. Radonkaasua pidetään yhtenä syynä keuhkosyöpiin.
Kylän itäisellä puolella sijaitsee La Faggetan valtavan suuri luonnonreservaatti, mikä kuuluu osana Naturale Regionale di Bracciano Martignanon suureen luonnonpuisto alueeseen, mikä kattaa koko Braccianon järven ympäristön.
Naapurikylässä Manzianassa, mikä on melkein kasvanyt yhteen Oriolon kylän kanssa, sijaitsee Caldera di Manziana. Kaldaran keskialueella sijaitsee suoalue, jossa vesi päästää kaiken aikaa kaasupäästöjä, joiden pääkomponentti on hiilidioksidi. Manzianan erityistapauksessa nämä kaasut nousevat yleensä tuhansien metrien syvyydestä (> 2 000 metriä), ja ne koostuvat 98-99 % hiilidioksidista ja loput rikkivedystä ja metaanista. Kaldera on rakenteeltaan ihanteellinen ympäristö turpeen muodostumiselle.
Via della Calderaa pitkin, SP2C:n tieltä on reilu kilometri matkaa kalderalle. Parasta kulkea viitotettuja polkuja ja varoa sivureittejä, sillä alue on melko suoperäistä.
Kylä siis sijaitsee lähellä Braccianon järveä Rooman pohjoispuolella. Järvi on syntynyt tulivuorenpurkauksessa kauan sitten. Braccianon alueella tärisee maa yhtenään, mutta sitä ei juuri huomaa koskaan. Mitään suurmepia maanjäristyksiä ei ole ollut aikoihin. Tämä alue Viterbosta Tyrreenin merelle, jonne on vain 30 kilometriä, on melko asumatonta. Täällä sijaitsee vain hyvin pieniä kyliä, missä asuu melkein vain vanhuksia. Alueella on useita argeologisia kaivausaluita ja suuria luonnonpuistoalueita. Etruksit ovat asuneet täällä ennen kuin roomalaiset valloittivat alueen.
Oriolo Romanoon pääsee junalla Roomasta. Kylä sijaitsee paikallisen Via Oriolon kylätien varressa. Monte Raschio on vuori La Faggetan alueella, mikä kuuluu Sabatinin vuoriryhmään.
Pyökkimetsä on kaunis ja lumoava erittäin hiljainen paikka. Vuori ja pyökkimetsä on Unescon perinne kohde. Sinne on järjestetty pic-nic paikka vieraillijoille. Polku La Faggiataan lähtee Oriolo Romanon kylästä sen maksuttomalta parkkipaikalta ja reitti johtaa Monte Raschion vuorelle. Korkeusero on vain noin 200 metriä. Polku on noin 10 kilometriä pitkä. Matkan varrella on levähdyspaikka.
La Faggetan itäisellä puolella sijaitsee Braccianon järvi. Oriolo ei sijaitse mäen pääällä kuten yleensä kylät sijaitsevat Italiassa, vaan tässä kohtaa on melko tasaista.
Palazzo Santacroce Altieri di Oriolo, laajennettu vuonna 1674 Altieri-suvun jäsenen Klemens X:n paavinvallan aikana. Siinä on freskoja, joissa on tarinoita Vanhasta testamentista ja maisemia Altierin entisistä läänistä.
Ensimmäisen Oriolon asutuksen perustaja Giorgio Santacroce määritteli kaupungin "ihanteelliseksi ja onnelliseksi kaupungiksi", ja vielä nykyäänkin kylä antaa vaikutelman kontekstista, joka on osannut kehittyä harmonisesti ympäröivän ympäristön kanssa. se ilmenee erityisesti viittauksesta "Olmatessa", Palazzo Altierin muinaisten puutarhojen luontoon.
Palatsi kaupungin sydämessä kuului Santacrocesille vuosina 1578-1604, ja sillä on tyypillisiä 1500- ja 1600-luvun linnoitettujen asuntojen piirteitä ja sitä ympäröi vallihauta. Vierailla nyt kunnan omistamassa palatsin noin 8 hehtaarin puutarhassa, jonne pääsee pientä siltaa pitkin. Sisällä voit ihailla vuosisatoja vanhoja puita, kuten marjakuusia, kuusia, tammia, kalkkunatammea ja monumentaalista sata vuotta vanhaa marjakuusta. Palazzon sisällä, joka on osa Lazion museokompleksia, eri huoneissa on gallerioita hienosti muotoiltuja maalauksia, stukko- ja uusklassisia huonekaluja ja freskoja.
Tämä on Oriolo Romanon kunnantalo nykyään, mistä löytyy myös kirjasto. Kunnanntalo sijaitsee sekin Piazza Umberton reunalla. Torin reunalla on lukuisia kahviloita ja baareja, mitkä näyttää olevan suuressa suosiossa paikallisten keskuudessa. Torilla tavataan!
Monte Rocca Rojana kuuluu Sabatinin vuoristoon
Colli Albanissa, Monti Sabatinissa, Monti Ciminissä ja Monti Vulsinissa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että vulkaanista alkuperää olevia luonnonkaasuja, erityisesti radonia, radioaktiivisen maakaasun päästöjä, pidetään toiseksi kuolinsyyksi keuhkosyöpään savua ja tietyistä tulivuoren alueiden rakennusmateriaaleista nousevia savuja.
San Giorgion seurakuntakirkko, oikealta nimeltään Parrocchia San Giorgio Martire Oriolo Romano on myöhäisbarokkityylinen. Aatelisherran Giuseppe Barbierin projektiin perustuvat rakennustyöt aloitettiin vuonna 1671 ja valmistuivat useiden keskeytysten jälkeen vasta vuonna 1756.
Kirkko on saanut niemensä Pyhän Giorgion mukaan, mutta kylän perusatjan nimikin oli Giorgio ja sukunimi Santacorce.
San Giorgion kirkko seisoo Piazza Umberton torin reunalla. Tämä tori on erityisen ihastuttava ja kotoisa paikka, missä istuskelee mielellään kahvilassa. La casa della nonna Nandassa/isoäiti Nandan taloissa voi yöpyä. Bussit pysähtyy torilla. Täältä kulkee muun muassa bussi Roomaan Saxa Rubran rautatieasemalle, mistä pääsee junalla Rooman keskustaan. Roomaan on matkaa 52 kilometriä.
San Giorgio/Pyhä Yrjö (208-303) syntyi Turkissa ja kuoli Israelissa. Hän on yksi neljästätoista hädän avustajasta, erityisesti sodan pyhimys. Hän toimi roomalaisena sotilaana. Hän on kansainvälisesti erittäin suosittu pyhimys, jopa Ruotissakin Sankt Göran on ollut suosituu ja erittäin tärkeä pyhimys, sillä kiitos Sankt Göranin ja lohikäärme tarinan mukaan on Ruotsi itsenäinen valtio nykyään, eikä kuulu Tanskalle.
Oriolo Romanon historiallinen keskusta on yksi ensimmäisistä esimerkeistä modernista kaupunkisuunnittelusta, asumattomalla paikalla. Se on hanke, mikä näkyy vielä tänäkin päivänä tiejärjestelmän ominaisuuksissa, komeitten rakennusten ja muun kylän välisissä suhteissa ja mittasuhteissa.
Oriolon vuotuine festivaali, Sagra del Fungo porcino/Porcini-sienifestivaalit pidetään siinä noin 16-17-18 ja 23-24-30 syyskuuta ja 1-2 lokakuuta. Täällä kasvaa sienet puitten rungossakin. Nämä italialaiset paikallisfestivaalit ovat todellakin kokemisen arvoisia. Suosittelen!
Porcini-sienet ovat herkullisimpia sienilajikkeita ja kuuluvat Herkkutattien sukuun. Sienet ovat suojelualueilla sijaitsevissa vuosisatoja vanhoissa kuusi- ja pyökkimetsissä syntynyt lajike, jota on aina juhlittu omistetuilla ruoka- ja viinifestivaaleilla ja tapahtumilla. Valtaro Parmensen posliinisienelle on ominaista ainutlaatuinen maku ja tuoksu, joka muistuttaa metsän tuoksua. Tämäntyyppinen sieni edustaa kokkeja kaikkialta maailmasta hienostuneen alkupalojen, ensimmäisen ja toisen gourmet-ruokien ainesosana.
San Roccon kirkko
San Roccon kirkko on yksi monista kirkoista Oriolo Romanossa. Kirkko seisoo hautausmaan kupeessa. Cimitero Comunale Oriolo Romanon hautausmaan omistaa kunta ja kunta hoitaa kaikki hautaukseen kuuuluvat toimitukstekin, kuten Italiassa on tapana. Arkuista, kukkalaitteista ja kuljetuksista huolehtii myös kunnat.
Papit ei yleensä tule koskaan hautausmaalle. katollisen kirkon mukaan kuollut on kuollut syntineen päivineen, eikä enää auta rukoilla kuolleiden puolestaan. Siksi on tärkeää että pappi ehtii kuolemaa tekevän luokse ennen kuin hän vetää viimeisen kerran henkeä. Italiassahan ei hautaukset kuulu kirkolle, paitsi jotkut julkishenkilöt 'siunataan' kirkoissa pelkästään kyseisen henkilön kunnioituksen vuoksi.
San Rocco tai St Roch on yksi katollisen kirkon 900 pyhimyksistä, jota juhlitaan vieläkin joka vuosi 16. elokuuta, erityisesti Venetsiassa, San Roccon kirkkossa. San Rocco syntyi Ranskassa, Montpellierissä joskus vuosien 1295-1348välisenä aikana. Hän teki nuoruudessaan pyhiinvaellus matkan Roomaan. Hän auttoi ruttopotilaita matkansa varrella. Mutta myöhemmin hän kuoli itsekin ruttoon. Ihmiset alkoivat rukoilla San Roccolta parannuskeinoa ruttoon vähän kaikkialla Euroopassa.
Convento Sant'Antonio/Pyhän Antoniuksen luostari toimii nykyään pyhiinvaeltajien yöpymispaikkana. Voi olla että muutkin saa luostarissa yösijaa. Luostari avattiin vuonna 1675 saman nimisen kirkon ympärille.
Luonto on täällä kaunista ja erikoista. Monte Racshion pyökkimetsä on Unescon perimäkohde, luonnonperintö ihmiskunnalle. Alue on osa valtavan laajasta Parco naturale regionale di Bracciano-Martignan luonnpuistoalueesta.
Oriolo Romanon lähettyvillä sijaitsee useita leirialueita.