Santi Quirico e Giulitta
Avoinna:
Klo 8.00-12.30 ja 17.00-20-00
Kirkon matala kellotorni näkyy vain kirkon takaa
Santi Quirico e Giulittan kirkko sijaitsee keskellä Roomaa, Via Tor de' Contin kujalla. Kirkon varsinainen nimi on Santi Quirico e Giulietta ai Fori, missä tuo sana Fori johtaa kirkkoa vastapäätä sijaitsevaan Fori Imperialiin, Keisarilliseen foorumiin.
Harvempi ohikulkija kiinnittää huomiotaan kirkkoon, koska sen julksivu ei erikoisemmin houkutele. Katse kohdustuu kirkkoa vastapäätä sijaitsevaan foorumiin. Mutta kirkko on sisältä päin yllättävän kaunis.
Santi Quiricon ja Giulittan kirkkoa valvovat San Francescon kolmannen ritarikunnan veljet. Kirkko kuuluu pappilalle. Tällä hetkellä kirkon pappilassa asuu ja palvelee neljä munkkia: Cherubinosta, Faustosta, Alceosta ja Paolo Benantista, jotka ovat kotoisin San Francesco d'Assisin maakunnan provinssin ministeriöstä. Pyhän Franciscuksen kolmannen ritarikunnan sääntökunta (TOR) on muinainen fransiskaanien perheeseen kuuluva veljeskunta. Tällä hetkellä sillä on yli 800 veljeä, jotka asuvat veljeksissä yli kolmessatoista eri maassa.
Kirkko on ns. titulus/tittelikirkko, mistä vastaa irlantilais-syntyinen Seán Brady, joka on kardinaali ja arkkipiispa.
Venäläinen ikooni, mikä kuvaa Pyhää Quiricoa ja Giulittaa/ruotsiksi Quiricus och Julitta, (heidän suomalaisia nimiä en tiedä).
Kuvaus 1300-luvulta
Pyhä Quiricus syntyi Iconiumissa, nykyajan Konyassa, Turkissa, nykyään Tarsusissa, Turkissa ja hänen äitinsä Giulietta/Julitta kärsivät kristittyjen vainosta Rooman keisarin Diocletianuksen alaisuudessa marttyyrikuolemana. Perinteen mukaan heidät tapettiin Tarsoksessa vuonna 304 jaa.
Quiricoa ja Giuliettaa kunnioitetaan pyhimyksinä sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa. Katollisen pyhimysten kalenterin mukaan heidän juhlaansa vietetään 16. kesäkuuta ortodoksisessa kirkossa 15. heinäkuuta.
Konyasta tulee mieleen Ruotsiin muuttaneet (noin 11000) turkkilaiset, sillä hyvin suuri osa tänne muuttaneista turkkilaisista on tullut juuri Konyasta.
Kirkko on pakanalliselta ajalta alunperin ja kristitty 600-luvulla. Kirkkoa on ajan saatossa muokattu moneen kertaan. Nykyään se muisuttaa tyyliltään barokin aikaa. Kirkon vieressä sen vasemmalla puolella on Museo del Presepio eli seimimuseo. Vanhasta luostarista tehtiin hotelli Forum, mikä on erittäin kaunis ja suosittu hotelli.
Perinteen mukaan tälle paikalle rakennettiin kirkko paavi Vigiliusin paavin (537–555) aikana. Kirkko rakennettiin uudelleen 1300-luvulla ja kunnostettiin 1470-luvulla Baccio Pontellin toimesta. Vuonna 1584 toteutetun jälleenrakennuksen yhteydessä kirkon suuntaa muutettiin siten, että julkisivu koottiin nyt vanhan apsin paikalle. Ei ihme että kirkko vaikuttaa monella tapaa omaalaatuiseltaan.
Mitä tulee Sikstuksen kappeliin, mieleen tulevat lähes automaattisesti Michelangelon vertaansa vailla olevat raamatulliset freskot ja niiden vaikea luomishistoria. Mutta yhtä tärkeä on hankkeen pääarkkitehdin, firenzeläisen Baccio Pontellin, hahmo.
Bartolomeo Pontelli syntyi Firenzessä vuonna 1450. Hänen uransa aloitti työskentely puumaalarin ja erinomaisen enkrustaattorin Francesco Di Giovannin ateljeessa. Siellä hän opiskeli punapuutaidetta, puusepäntyötä, upotusta ja suunnittelun periaatteita. Hän on ollut mukana monen roomalaisen kirkon koristelussa.
Kirkkosalin molemmin puolin on kaksi kappelia. Kirkossa lepää myös prienteen mukaan roomalaisia aatelisia. Aatelisethan ovat kustantaneet suurelta osin kirkkojen rakentamisne, koristelut ja korjauksetkin. Näin he saivat oikeudet sukukappeliin kirkoissa. Tämä on perinne koko Italiassa.
Kirkossa on kauniit vaaleat kattomaalaukset, mitkä tekee salin valoisammaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Frescot on maalannut roomalainen Pietro Gagliardi 1800-luvulla. Hän sai koulutuksensa maapallon arvovaltaisimmassa Accademia San Luca'ssa Roomassa. Hän on ollut monen roomalaisen kirkon koristelussa mukana. Kirkkosali on romaanien tyyliltään joten katon rajassa on ikkunoita, jotka valaisee niin kattoa kuin saliakin.
Tässä voin mainita että San Gimignanossa viljellään San Quiricon maatilalla muun muassa San Quirico nimisiä viinejä. En ole viinin asiantuntija, enkä edes juo viinejä, mutta satuin vaan lukemaan tästä. Maatilalla voi käydä maistelmassa viinejä. Tila on avoinna maanantaista lauantaihin kello 10-19. Näkyy olevan hieman vaikea löytää maatilalle, mutta se ei sijaitse kaukana San Gimignanosta, vain noin reilu nelisen kilomteriä maantietä SP1. Sinne näkyy kulkevan bussi 128, mikä pysähtyy maatilan edustalla.
Tämä alue San Gimignanon ja naapurikuntien ympäristössä on aivan mahtavaa aluetta. Olen käynyt vain kerran Firenzessä ja siitä on jo aikaa noin 20 vuotta. Mieli tekisi kovasti mennä uudestaan alueelle. Ikivanhoja milenkiintoisia kirkkoja on noin sadan metrin välein. Ja yöpymispaikkoa yhtä tiheään.
