Ponte Rotton sillan rauniot sijaitsevat Isola Tiberina saaren ja Ponte Palatinon välissä, Teveren joessa. Tältä sillalta läksi alunperin Via Portuensis, tai Via Portuense kuten se nykyään on nimeltään. Sillalla on ollut latinakielinen nimikin, Pons Aemelius. Silta on toiselta vuosisadalta eaa. Sillan raunot löytää Forum Boariumin lähettyviltä, Trasteverestä. Via Portuensis rakennettiin keisari Claudiuksen ajalla myötäilemään Teveren jokea, sen pohjoista rantaa. Tie johti Teveren joen suulle, varsinaiseen satamaan.
Keisari Konstantinus rakennutti uuden tien, Via Ostiensin, joka myös kulki kohti merta Teveren joen eteläiselle puolelle. Via Ostiensin päätyi Ostia Anticaan, Rooman vasrinaiseen satamaan meren äärellä Teveren joen suulla. Käytännössä alettiin kulkemaan yhtä tietä Ostiaan päin ja toista Ostiasta Roomaan päin. Via Portuense kulkee aivan samaa reittiä vielä tänäkin päivänä. Tie alkaa Porta Portesesta ja päätyy Fiumicinon kuntaan. Fiumicinossa sijaitsee Rooman suurin lentokenttä, Aeroporto di Fiumicino/Aeroporto Leonardo da Vinci.
Porta Portuensin tai Porta Portese, on kaupunginoprtti Juniculumin, Gianicolon, muurissa. Portti on rakennettu vasta 1600-luvulla kun Ripa Granden satama-aluetta uuskorjattiin ja muokattiin uuteen maalliin. Ripa Grande oli toiminut Rooman satamana siihen aikaan kun Tevereä pitkin vielä pääsi ainakin Ripa Grandeen saakka. Toisen satma Tevren rannalla Rooman kohdalla sijaisti pohjoisenpana Via Rippettan kohdalla.
Giuseppe Vasin kuvaus Porta Portesesta 1700-luvulla
Giovanni Battista Piranesin kuvaus Ripa Grandesta 1700-luvulta. Nykyään Ripa Granden kohdalla Teveren joen varressa rantakadun nimi on Lungotevere Ripa.
Via Portuense 240, Helena Serrano
Via Portuense on 25 kilometeriä pitkä tie Roomasta Fiumicinon kunnantalon edustalle. Aivan merkillinen rakennus tämä kunnantalo.
Fiumicinon lentokenttä sijaitsee Fiumicinon keskustaajaman kupeessa. Fiumicinon satama-alue ja Area Sacra on vanhempaa aluetta kuin Rooma. Argeologit ovat kaivellelet entisen Trajanuksen satama-alueen esille.
Fiumicinossa sijaitse myös Ostia Antica, mikä on omasta mielestäni huomattavasti mielenkiintoisempi ja viihtyisämpi kuin Rooman kekustassa sijaistevat Foro Romano ja Palatnino.
Ja kaiken tämän keskellä sijaitsee erinomainen lerialue, Camping Roma Capitol. Toinen vähintäin yhtä mukava leirialue sijaitsee etelämpänä Camping Internazionale di Castelfusano. Omalla autolla ei voi mennä Rooman keskustaan, joten kannattaa varata paikka jollekin Rooman mukavista lerialueista ja sieltä käsin kulkea tutustumassa Roomaan.
Via Casilina 867/Chi Era Costui?/Sandro Vallcochia
Nykyinen valtatie 6 Via Casilina on 192 kilometriä pitkä tien pätkä joka saa alkunsa Roomasta ja päätyy Pastoranoon, Kampaniaan. Antiikin akainen konsuläärinen tie Via Casilina kulki Roomasta Casilinumiin, joka on nykyän nimeltään Capua, Kampanian maakunnassa. Tie päätyi jokisatamaan nimeltä Santa Maria Capua Vetus, jossa tuo nimi vetus tarkoittaa Capuan vanhinta kaupunginosaa. Nykyisen kunnan nimi on Santa Maria Capua Vetere, joka on oma kuntansa Capuan kupeessa. Roomalaiset omivat Santa Maria Capua Vetuksen ja rakensivat sinne suuren amfiteatterinkin.
Via Casilina on aina lähtenyt Porta Maggiorelta etelään päin Rooman maaseudulle ja se kulkee monen roomalaisen kortteliston ja zona'n läpi kuten Ruscolano, Prenestino, Pigneto, Torpiggnattara, Predestino-Labicano, Don Bosco jne.
Via Casilinan alkupää on aina täynnä parkkeerattuja autoja, aivan kyllästymiseen saakka.
Via Casilina ei muutenkaan ole mikään kaunein tie ajella, mutta vaihteleva ja täynnä yllätyksiä. Vähän matkan päästä tie kapenee entisestään ja muuttuu Via Caslina vecchia'ksi, vanhaksi alkupeäriseksi Via Casilinaksi, jos ei tajua tehdä äkkikäännöstä vasemmalle, siis suoraan ajettaessa tie muuttuu vanhaksi Casilinan tieksi. Äkkikäännösen jälkeen tie kulkee useiden rauatiekiskojen ylitse ja kääntyy taas heti junaratojen jälkeen äkkiä oikealle. Ja vips, nyt onkin sitten yhdensuuntainen liikenne yhtäkkiä. Alue senkuin rähjistyy. Ja yhtäkkiä sitten muttuu tie taas kaksisuuntaiseksi. Via Caslinaa myötäilee tässä kohtaa pitkän matkaa junanrataa ja niitten kupeessa akveduktimuureja. Akveduktimuurin takana kulkee vanha Via Casilina, Via Cacilina Vecchia, joka kulkee aivan akveduktissa kiinni. Oikeastaan, suosittelen ajella tätä vanhaa via Casilinaa pitkin, ihan vaan uteliaisuuden vuoksi. Pian sitten Via Casilina Vecchia muuttuukin Via Mandrioneksi joka lähtee kulkemaan kohti Via Tuscolaanaa seuraten koko ajan junanratoja ja akveduktimuuria. Uudempi Via Casilina onkin tässä kohtaa jo eronnut sen verran että se on noin kahden kilometrin päässä vasemmalla.
Via Casilina 641/Chi Era Costui?/Sandro Vallocchia
Santi Marcellino Pietro ad Duas Lauros, Via Casilina 641
Olen aikaisemmin jo maininnut jossain yhteydessä tästä kirkosta ja sen yhteydessä sijaitsevasta katakombeista. Nykyään kirkko kuuluu Cavannis nimiselle uskonnolliselle järjestölle, mutta kirkko toimii silti alueen normaalina seurakuntakirkkonakin.
Toisella puolen Via Casilinaa sijaitsee Alessandrinon akveduktipuisto. Suoraan kirkkoa vastapäätä lähtee katu nimeltä Via Angelo Berardi, jota pitkin ensin sata metriä ja sitten oikealle lähtee Alessandrian akveduktin puistoalue, jossa voi nähdä akveduktimuurien rippietä. Mitä pitemmälle kävelee sitä antoisammaksi akvedukti muuttuu.
Elenan mausoleumi
Kirkko sijaistee maalauella jonka aikoinaan 300-luvulla jaa omisti keisari Konstantinus Suuren äiti Eelena/Helena. Alue oli melko suuri ja sitä nimitettiin nimellä Duas Lauros, "kaksi laakeripuuta". Alueen nimi on nykyään Centocelle. Itse kirkko ei ole mitenkään näkemisen arvoinen, vaan kirkon takana seisova Elenan mausoleumi ja katakombit, Catacombe dei Santi Marcellino e Pietro.
Catacombe dei Santi Marchellino e Pietro
Via Casilina 323/Chi Era Costui?/Sandro Vallocchia
Alessandrian akvedukti, Giovanni Paltuccin puistoalue, Parco Tor de Tre Teste
Alexandrian akvedukti
Via Casilina 222/Chi Era Costui?/Sandro Vallocchia
Via Cassia lähtee Ponte Milvion sillalta, Rooman pohjoisosista, kohti luodetta. Melko heti lähteen Via Flaminia oikealle, Via Cassia melkein suoraan pohjoiseen.
Via Cassian itäpuolella kulkee tie nimeltä Via Casssia Veientana, mikä lähtee Rooman kehätieltä GRA, ja mikä on saanut nimensä tien vieressä sijaitsevan Veion puistoalueen mukaan. Tien luokitus on paikallinen valtatie numero 2. Varsinainen antiikin aikainen Via Cassia saa alkunsa kun ensin yliteään Teveren joki Ponte Milvion sillan yli. Noin sata metriä Ponte Milvion sillan jäkeen sijaitsee Piazzale di Ponte Milvio ja siinä suuren Gran Madre di Dion kirkon edustalta lähtee Via Cassia kirkon oikeaa kuvetta kohti pohjoista ja Via Flaminia itään päin.
Samalta torilta lähtee myös vasemmalle Via della Farnesina mikä sitten sadan metrin päästä jakautuu, vasemmalle Via della Frangesina ja oikealle Via degli Orti Farnesina. Molemmat tiet ovat erittäin ihastuttavia ajella. Minä voisin kuvitella asuvani näillä seuduin... Alue on Farnesen aatelissuvun "värittämä" monella tavalla. Täällä sijaitsee esikaupunkialueen asutustaajama niemltä Farnesina. Alueella sijaitseee muutamia suurlähetystöjä, kouluja joissa puhutaan englantia ja ranskaa ja muistakin opinahjoja. Ylipäänsä melko korkeatasoinen taajama.
Ponte Milvio on kävelysilta, mutta aivan lähellä sen itäisellä puolen kulkee Teveren yli Corso di Francian moootoritie ja silta mikä on enemmänkin leveä moderni tie kuin silta. Sitä pitkin pääsee niin Via Flavinia Nuovolle kuin Via Cassia Nuovolle, siis kaksi uudenpaa tietä, uusi Flavinia ja uusi Cassian tie. Via Cassia ja Via Cassia Nuova yhtyvät noin 1,5 kilometrin päässä, Tomba di Neronen asuinalueen lähettyvillä.
Vanhaan Via Cassiaan yhtyy lännen puolelta hieman myöhemmin La Giustianan asuinaluen kohdalla Via Trionfale. La Giustianssa on Ostienseen, Braccianoon Cesanoon kulkevan paikallisjunan FL 3:n pysäkki. Täällä Rooman pohjoispuolella on todella paljon teitä ja valtavia teiden risteyksiä, rodelleja joissa on olta silmä tarkkana jotta osuu oikealle kaistalle ja muistettava mihin oltiin menossa.
Parco di Veio
Via Cassia on idyllien kapea tie kun taas tuo Nuovo "uusi" Cassia on hieman leveämpi, mutta kaunis sekin. Via Cassia Nuovan alkupäässä on moderneja kerrostaloja, mutta niitten takana 15000 hehtaaria laaja viherealue nimeltä Parco di Veio. Vanha Cassiakin kulkee viheralueen viertä. Metsäalue muuttuu melko villiksi melko pian. Parco di Veio on historiallinen alue, ehkä Rooman tärkein puisto- ja virkistysalue. Suosittelen lämpimästi kaikille luonnosta ja arkeologiasta kiinnostuneille. Veio oli etruskien kaupunki, noin 15 kilometriä Roomasta. Tämä oli Roomaa lähin etruskinen asuinpaikka. Roomalaiset sotivat yksitoista vuotta kunnes he onnistuivat valloittamaan Veion. Voiton ansiosta roomalaiset saivat alueet Viterbohon saakka.
Isola Farnese
Parco di Veion alueella on useita golfkenttiä, ravintoloita, majoituspaikkoja ja kesäaikaan erilaisia tapahtumia. Jos nyt antasin jonkin kiinnekohteen alueelta voisi olla vaikka Isola Farnese, joka on omalla autolla liikkuvielle Braccianon järven alueelle päin matkaaville erinomainen pysähdys- tai yöpymsikohde. Farnesen aatelissuku omisti suuren alueen Isola Farnesen ympäristöstä. Heillä on täällä oma Castello'nsakin. Isola Farnesen aluetta vastapäätä Via Cassian toisella puolen sijaitsee Olgiata, ns Rooman Beverly Hills. Täällä asuu useimmat erittäin rikkaat henkilöt. Alue on vartioitu eikä alueelle pääse ajamaan autollakan muuta kuin luvan saatua.
Via Francigena on ikivanaha pyhiinvaleluskävelyreitti jota pitkin käveltiin Euroopasta Roomaan. Kävelyreitti on tunnettu 1300-luvulta lähtien. Ensimmäinen pyhiinvaeltaja oli Canterburyn arkkipiispa Sigerico joka teki pyhiinvalelusmatkan vuonna 990 Rooman. Matkan hän raportoi tarkalleen kaikki noin 80 etappia matkallaan. Matkaa tuli 1600 kilometriä. Hän teki matkan neljä vuotta ennen kuolemaansa, suurimman osan patkasta kävellen. Hänen raportoinnistaan on olemassa kirjakin.
Roomasta Via Francigena kulkee vanhaa Via Cassiaa Sutrin kautta Viterbo'hon. Pyhiinvaeltajat kulkivat luostarista luostariin, joissa he saivat yösijaa ja päivällistä. Reitti on merkattu patikoijille, ja sitä voi kulkea lyhempiäkin matkoja, ihan oman mielensä mukaan. Nykyään ei ole enää luostareita, joissa voi yöpyä reitinvarella kovinkaan monta, mutta reitin välittömässä läheisyydessä ehkä. Internettisivuilla on vinkkejä ja majoitusehdotuksia. Loppumtaka noin 18 kilomteriä ennen Roomaa kulkee vilkkaasti likennöityä reittiä suurelta osin, joten sen voi vaikka kulkea paikallisjunalla.
Rooma nähtynä Monte Marion mäeltä
Vasemmalle puolelle vanhaa Via Cassiaa jää luonnonreservaatti Riserva Naturale dell'Insugherata. Alue on 740 hehtaaria laaja.
Via Cassia 1, Helena Serrano
Via Cassio 32, Helena Serrano
Via Cassia 735, Helena Serrano
Tomba di Nerone, on Via Cassian vieressä sijaitseva hauta kolmannelta vuosisadalta. Se on saanut nimensä aivan väärän luulon mukaan. Tämä on sargofagi, mutta sillä ei ole mitään tekemistä keisari Neron kanssa kuten keksiajalla luultiin. Sargofagin ympärille on kuitenkin syntynyt samanniminen asutuskeskus. Tässä kohtaa aikoinaan Via Cassia kohtasi Via Veientana nimisen tien, mikä yhdisti etruskien pääkaupungin Veiin Teveren jokeen.
Tomba di Nerone on myös nimeltään Agro Romanolla sijaitseva asuinalue. Agro Romano tarkoittaa roomalaista viljelymaata ja se on antiikin aikainen nimitys tälle alueelle. Modernin jaottelun mukaan Tomba di Nerone on viideskymmenesneljäs Zona di Roma, Z.LIII. Tämä Rooman kaupungin aluejako on eritäin sekavaa. Alueet voi kuulua kahteen tai kolmeenkin erilaiseen aluejakoon.
Oswald Archenbachin maalaus Pyhiinvaeltajia Via Cassialla. Taustalla häämöttää Pyhän Pietarin basilika.
Ensimmäisenä Via Cassian varrella seisoo mahtava Gran Madre di Dion, Jumalan Äidin kirkko.
Gran Madre di Dio on moderni kirkkorakennus Pohjois-Roomassa, omistettu Neitsyt Marialle ja sijaitsee lähellä Ponte Milviuksen siltaa.
Kirkko perustettiin vuonna 1931 paavi Pius XI:n toimesta Efesoksen kirkolliskokouksen 16. vuosipäivän muistoksi. Kirkko vuonna 431 totesi Neitsyt Marian olevan Jumalan, Theotokosin, äiti. Kirkko rakennettiin Cesare Bazzanin ja Clemente Busiri Vicin piirustusten mukaan ja vihittiin käyttöön vuonna 1937. Kirkon pohjapiirros on kreikkalainen risti.
Omasta mielestäni kirkko on kaunis ulkoa päin mutta erittäin kolkko sisältä päin.
Via Flaminia valmistui jo vuonna 220 eaa. Tie johti Roomasta Fanon ja Pesaron kautta Ariminum'iin, nykyiselle Riminille. Nykyinen Flaminian tie päättyy Fano nimiseen kaupunkiin Marchessa. Fano on mukava rantalomakohde. Paljon mukavampi kuin Rimini tai Riccione. Ehdottomasti. On rantaa, on historiaa, on kujia ja butiikkeja ja hyvää ruokaa ja kaikki kohtuu hintaan, jopa melko halvalla. Rauhallinen ja siisti paikka. Junallakin pääsee Fanoon. Suosittelen! Facebook!
Mukava Camping alue, Madonna Ponte, löytyy myös Fanon reunamalta. Sieltä käsin voi tutustua ympärillä sijaitsevaan alueeseen. Fanon lisäksi Pesaroon, Urbinoon, San Marinoon, San Leoon ja moniin muihin alueen historiallisiin nähtävyyksiin. Pari kilometriä etelänpänä sijaitsee heti toinen leirintäalue, Mare Blu. Italialaiset perheet, varsinkin lapsiperheet, viettävät mielellään lomaansa ja viikonloppuja leirintäalueilla, joten niissä on kaikki tarpeellinen palevelu ja erilaisia yöpymismahdollisuuksia tarjolla.
Flaminion korttelisto on kapea kaistale Via Flaminiuon läntisellä puolella
Rooman päässäkin, Via Flaminian varella sijaitsee lerintäalue Flaminio Village, Via Flaminia Nuova 821, muutama kilometri Rooman keskustasta pohjoiseen päin. Täältä on hieman hankalat yhteydet keskustaan, varsinkin tottumattomalle, mutta matka ei toki ole pitkä, mutta käveltäväksi aivan liian pitkä. Omalla autolla toki ei tee yhtään mitään Rooman keskustassa koska sitä ei voi jättää mihinkään. Rooman laitamilta löytyy parkkitaloja. Via Riano 13 on yksi parkki, joka on vartioitu vuorokaudet ympäri. Piazzale Ponte Milviolta kulkee paljon busseja joka suuntaan.
Fanossa on kerran kuukaudessa suuret antiikkimarkkinat jossa myydään kaikkea taivaan ja maan väliltä. Kohtuullisen korkeatasoista ja hyväkuntoista tavaraa. Fanossa pidetään karnevaaleja ja jazz-juhlat jka kesä. Keskiajalla Via Flaminiaa nimitettiin myös nimellä Via Ravenna, jolloin Ravenna oli erittäin tärkeä kaupunki. Ravenna joutui paavin omistukseen ja hallintaan. Yhteen aikaan Ravenna oli Rooman valtakunnan pääkaupunki. Ravenna on yksi Italian historiallisesti arvokkaimmista kapungeista johon kannattaa paneutua ajan kanssa. Ravennasta löytyy esimerkiksi kahdeksan varhaiskristillistä rakennusta, jotka ovat päässeet Unescon maailmanperinnelistalle. Aivan mahtava kaupunki. Ikävä kyllä moniin nähtävyyksiin on nykyään melko korkeat sisäänpääsymaksut, mutta korkeatasoisia nähtväyyksiä Ravennassa riittää. Renessanssin ajalla Flaminian tie oli tärkeä armeijan kannalta varsinkin Napoleonin ja toisen maailmansodan aikoina. Nykyään tie on Strada Statale 3, valtion valtatie numero 3. Tämä tie toimii pääasiallisena kulkuväylänä vielä tänäkin päivänä Rooman ja Adrianmeren välillä. Alun perin Via Flaminia alkoi nykyiseltä Piazza Venezialta, mutta nykyään katu on nimeltään Via del Corso Piazza del Popololle saakka. Piazza Falminiolta lähtien ja Flaminion metroaseman luota tie on Via Flaminia, joka päättyy juuri enen Ponte Milvion siltaa, joka on kävelysilta. Ponte Falminion silta sijaitsee hieman itään päin. Jos aikoo omalla autolla Teveren joen ylitse Ponte Flaminion siltaa pitkin ja edellen Via Flminiaa pitkin ulos kaupungista, niin on parasta varautua jo ajoissa Corso di Francialle, joka johta suoraan Ponte Flaminian sillalle. Via del Belle Artin kohdalla Via Flaminia muuttuu yksisuuntaiseksi kapunkiin päin kulkevaksi kaduksi. Mutta sen vieressä kulkee saman suuntainen katu nimeltä Viale Tiziano, joka on yksisuuntainen katu kaupungista ulospäin. Piazzale Manilalla kannattaa viimeistään kääntyä oikealle ja ajaa pitkin Corso di Franciaa Ponte Flaminion sillalle. Jo ennen ajanalkua 200- ja 300-luvuilla oli tie hyvin tärkeä kulkuväylä, varsinkin ruokatavaroiden kuljetuksessa.
Porta Flaminio/Porta del Popolo kaupunginmuurin sisäpuolelta nähtynä. Tuolta portin ulkopuolelta alkaa Via Flaminio, mutta sen alkupäässä lyhyellä kadun pätkällä on liikenne killettyä. Siinä metroaseman luona on raitiovaunun numero 2 päätepysäkki.
Tie kulki Taveren jokilaaksossa ja siitä yli Apenniininen vuoriketjun. Roomassa se kulkee Ponte Milvion sillalta 3,5 kilometriä Porta Flaminion luokse, kaupunginmuuriin, Piazza del Popolon "ulkopuolella". Ennen kuin Rooman Aurelianuksen kaupunginmuuri rakennettiin kulki Via Flaminia suoraan Piazza Venezialle saakka. Piazza del Popololta Piazza Venezialle kulkeva suora katu on nykyään Via Flaminia sijasta Via del Corso.
Ponte Milvion nykyinen silta on vuodelta 109 eaa. Silta on erittäin historiallinen monella tapaa mutta erikoisesti tärkeä tapahtuma oli Milviuksen sillan taistelu. Taistelussa Konstantinus Suuri löi vuonna 312 kilpailijansa Maxentinuksen hengiltä. Maxentinus putosi Teveren jokeen ja Konstantinus Suuri marssi Roomaan, josta hänestä tehtiin Rooman keisari. Se oli Konstaninus Suuri joka laillisti kristinuskon Rooman valtakunnassa. Konstantinus Suuri on yksi tärkeimmistä ja vaikutusvaltaisimmista historiallisista suurmiehistä. Kristinuskoa ei ehkä olisi lainkaan olemassakaan, jos Konstantinus ei sitä hyväksynyt.
Ponte Milvion sillalle käyvät rakastavaiset parit laittamassa lukkoja joita sitten poliisit poistavat syystä että silta on vanha ja lukkoejn painosta silta voii jopa hajota. Ponte Milvion sillalla on ollut ajokielto jo pitkät ajat.
Ponte Milvion silta on suosittu kävelysilta.
Ponte Milvius
Porta Falaminio/Porta del Popolo kaupunginmuurin ulkopuolelta nähtynä
Paavi Paulus II rakennutti Via del Corson kadun ja sen ympäristöä 1460-luvulla. Via del Corsolla pidettiin aikoinaan hevoskilpailuja. Hevoset juoksivat Piazza del Popololta pitkin Via del Corsoa Piazza Venezialle saakka. Paavi Paulo II istui Palazzo Venezian pienellä parvekkeella, samalla parevekkeella, josta Napoleon ja Mussolinkin myöhemmin pitivät puheitaan. Parvekkeelta paavi seurasi hevosten juoksua maaliin. Parveke on vieläkin jäljellä. Hevoskilpailluja pidettiin useampi sata vuotta. Joskus juoksivat aasit hevosten sijasta tai juutalaiset miehet. Nämä juoksukilpailut lopetettiin vasta vuonna 1668.
Porta Fontelnalis oli alkuperäinen Via Flamian kaupunginportti joka oli rakennettu aikaisempaan kaupungimuuriin, Serviuksen muuriin. Kuvassa on rippeet siitä alkuperäisestä portista. Ne sijaitsee Vittorianon muistomerkin kupeessa, Museo del Risorgimenton luona. Karttakuvassa alla numerossa 13.
Serviuksen kaupunginmuuri merkattu punaisella ja Aurelianuksen kaupunginmuuri mustalla.
Nykyinen Via Flaminia lähtee Piazza del Popolon luota pohjoiseen päin ja päätyy Ponte Milviolle. Jotta pääsee nykyiselle Via Flaminia Nuovolle niin on erottava Via Flaminiasta Piazzale Ankaralla ja ajettava oikealle Corso di Francialle. Parin kilometrin päästä käännytään vasemmalle Via Flaminia Nuovalle, kun vasemmalle lähtee Via Cassa Nuova. Via Faminia Vecchio, vanha Via Flaminia, kääntyy oikealle Corso di Francia'lta melko pian ylitettyä Teveren joen ja kulkee vain lyhyen matkaa Campo San Pietrolle, jossa bussi 332 käy kääntymässä. Tämä bussi kulkee vain puolen kilometrin matkan edestakaisin ja sillä on vain viiisi pysäkkiä. Mahtaa olla ikävä kuskille ajaa tuota väliä kaiket päivät. Huom! Tämä bussi 322 on lakkautettu, koska se kulki usein ilman matkustajia. Bussi 32 pyöräyttää ympäri tämän Tor di Quinton alueen.
Kuvassa pätkä Via Flaminia Vecchia, siis sitä alkuperäistä Via Falminian tietä.
Uudempi tie on nimeltään Via Flaminia Nuovo (uusi), ja vanhasta Via Flaminiasta Vecchia'sta on jäljellä vain lyhyitä pätkiä.
Sant'Eugenion kirkosta ei ole montakaan askelta Via Flaminian alkuun. Via Flaminian kautta tulivat aikoinaat niin kuinkaalliset, keisarit, pyhiinvaeltajat, sotilaat, munkit, kirjailijat, taiteiljat, aatelsimiehet ja muut matkamiehet Roomaan. Jotkut tulivat jalkaisin, toiset hevoskärryillä ja viimeinen Teveren joen ylitys oli Ponte Milviolla. Ensimmäinen silta Teveren yli rakennettiin vuonna 220 eaa ja se oli yksinkertainen puusilta. Uudempi silta rakennettiin vuonna 109 eaa joka tehtiin kivestä.
Heti Milvion sillan jälkeen löytyy tämä iso kirkkoo. Teiden väliin jää iso mahtava kirkkorakennus nimeltä Gran Madre di Dio. Ponte di Falminlta tie jatkuu alkuun Corso de Francia nimellä, mutta myöhemmin jakaantuu kahtia, vasemmalle Via Cassia Nuovana ja oikealle via Flaminia Nuovana.
Via Flaminia Vecchia 470, Helena Serrano
Rettoria Sant'Andrea del Vignola, Via Flaminia 194
Rettoria tarkoittaa pappilaa. Tämä entinen kirkko on Santa'Eugenio kirkon alaisuudessa. Arkkitehti Giacomo Barrozzi da Vignola suunnitteli tämän erikoisen kirkon ja kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1553. Se on erittäin harvinaista että kirkko on saanut nimensä arkkitehdin mukaan mutta "Jacopo" Vignola oli "paavillinen" arkkitehti siihen aikaan. Hän oli paavi Julius III:n suosikki ja paavin kuoltua Jacopo sai töitä Farnesen suvulta ja hän teki töitä Michelangelo Buonarrotin kanssa. Jacopo Vignola on saanut kunnian tulla haudatuksi Pantheoniin.
Kirkolla on ollut monta epävirallista nimeäkin. Kirkko lopetti tomintansa kirkkona vuonna 1805, samana vuonna kun Giuseppe Valandier uuskorjasi kirkon viimeisen päälle ja on toiminut sen jälkeen pappilana. Kirkko on 13 x 10 metriä kooltaan.
San Michele Arcangelo al Flaminion hautausmaan kirkko, Via Falminia 1444. Kirkko sijaitsee keskellä hautausmaata.
Flaminion hautausmaa on aivan valtavan iso. Hautausmaata kutsutaan myös nimellä Cimitero Prima Porta. Tämä on Italian suurin hautausmaa, kokonaista 140 hektaaria suuri. Hautausmaalla on 37 kilometriä hautausmaan sisäisiä teitä. Täällä on oma alueensa kullekin uskonnolle, juutalaisille, katollisille, protestanteille, islaminuskoisille jne. Juutalaisten hautakappelin perustivat puolalaiset juutalaiset. Luonnollisesti löytyy myös krematorio hautausmaalta.
Hautausmaa on aivan liian iso. Paikka paikoin hautausmaa on sotkuisessa ja rähjäisessä kunnossa. Yksityiset henkilöt siivoavat usein hautausmaata. Kun taas toiset eivät välitä vaan sotkevat ja heittävät roskat maahan. Hautausmaista pitää kunnat huolen Italiassa, joitakin yksityisiä haustausmaita lukuunottamatta. Kunnat hoitaa kaiken, arkut, kukkalaitteet, kuljetukset ja säilytykset ja hautaukset.
Nykyisin haudataan monet noihin yhteisiin hautarakennuksiin. Polttohautaus on paljon halvenpaa ja vie hyvin vähän tilaa. Ennen vanhaan oli jokaisella suvulla oma pieni kaunis hautarakennus ja sellaisiakin löytyy täältä Flaminion hautausmaalta vieläkin, sen vanhemmasta osiosta. Vanhemmat hautausmaat ovatkin kuin kuolleiden kaupunkeja. Polttohautaus on nykyään kaikista suosituin Roomassa.
Mitenkään kaunis hautausmaa tämä Prima Porta ei ole.
Hautusmaan yhteyteen on syntynyt myös erikoinen hautausmaaniitty abortoiduille sikiöille ja keskenmenoissa kuolleille lapsille. Heitä ei voi perinteen mukaan haudata pyhälle maalle. Useista italialaisista kaupungeista löytyy toreja joiden alla on sikiöiden ja keskenmoissa kuolleita lapsia haudattuina. Ennen vanhaan uskottiin että sikiöt ja keskemenossa kuolleet lapset jäivät eräänlaiseen limbotilaan, joten heitä ei voitu pitää individeinä ja haudata pyhälle kirkkomaalle.
