Colonnan kaupunginosa

Colonnan kaupunginosa numero III

Tämä on kaupungin sydänaluetta. Täällä asuu vain noin 2500 asukasta. Colonnan kaupunginosa käsittää alueen Piazza Barberiniltä läntee Campo Marzion eteläisset osat Piazza San Silvetrolle ja Palazzo Montecitorioon saakka. Palazzo Montecitoriossa istuu Camera dei Deputati, Italian valtion kaksikamarinen eduskunta.

Colonnan alueella sijaitsee kirkkoja tiheään. Kun kävelet täällä, sinusta tuntuu, että törmäät kirkkoon joka toinen askel. Täällä voi shoppailla vaikkapa suositussa Zaran myymlässä, ja erikoisliikkeissä kuten Disney Store.

Nimi Colonna tulee Marcus Aureliuksen kolonnasta, minkä löytää Piazza Colonnalta, aivan Santi Bartolomeo ed Alessandro dei Bergamaschin kirkon edutalta. Samsta paikkaa  löytyy myös Hadrianuksen temppelin, Il Tempio di Adrianon.

Palazzo  di Montecitorio, Piazza di Montecitorio/Piazza Parlamento

Palatsi on 1800-luvulta ja se rakennttiin silloisen paavin Innocenzo X Pamphilin käskystä Ludovico Ludovisi'lle. Gian Lorenzo Berninin suunnitteli, mutta Carlo Fontana sai rakensi sen valmiiksi.  Alkuun rakennuksessa oli Kirkkovaltion tuomioistuin/Curia Apostolica, ja vuonna 1871 muutti Italian eduskunta palatsiin. 

Piazza Colonna, Via del Corson varrella on yksi Rooman keskeisimpiä alueita. Largo Chigi ja Piazza San Silvestro sekä Piazza Venezia ovat kaksi Rooman keskeisintä ja tärkeintä liikenneristeystä, missä useat vaihtaa kyytiä. 

Kolonnassa on kuvattu Aurelianuksen elämää, mutta ylinnä kolonnan päällä ei seiso enää Aurelianuksen patsas,  vaan Pyhän Pauluksen patsas.

Tämä upea colonna/kolonna on antanut torille nimen ja koko kaupunginosalle. Kolonna on valmistettu  keisari Marcus Aureliuksen (121-180 jaa) kunniaksi. Hän oli alunperin nimeltään Marcus Annius Verus, joka sai adoption jälkeen nimekseen Marcus Aurelius Antoninus Augustus. Hänen adoptioisänsä oli hänen isän veli Antonius Pius, joka oli Rooman keisari vuosina 138-161 jaa. Marcus Aurelius Antoninus Augustus sai lisänimen Pius, ”velvollisuudentuntoinen, noustuaan valtaan vuonna 138. Kiesari Piuksen suku tuli alunperin Ranskasta. 

Kolonnan kaupunginosan nimi oli keskiajalla Regio Colonne et Sancte Marie Aquiro, mikä johdettiin Sänta Maria in Aquiron kirkon nimestä mikä sijaitsee Piazza Capranicalla. Kirkosta olen kertonut täällä.

Kolonnan tyyli on imitaatio Trajanuksen pylväästä. Pylväs on 39 metriä korkea ja alunperin keisari Marcus Aurelianuksen haudalle ajateltu pylväs. Se pystytettiin vuonna 180 jaa. Koko pylväs on koristeltu reliefeillä, mitkä kertovat keisarin urotöistä. 

Marcus Aurelianuksen tuhkaa säilytetään Hadrianuksen Mausoleumissa, Castel Sant'Angelossa. Paavi Sixtus rakennutti uuden jalustan Colonnalle ja pyysi laittaa pyhän Paavalin patsaan kolonnan päälle. Nyt Paavali katselee kolonnan päältä Vatikaaniin päin. Giacomo della Porta valmisti suihkulähteen torille kolonnan viereen vuonna 1577.

Keskellä toria seisoo upea Marco Aurelion colonna. Colonnan kaupunginosa on saanut nimensä juuri tästä pylväästä. Torilla seisova suihkulähde on yksi 16. Giocamo della Portan valmistamista suihkulähteestä, jotka hän teki kun Aqua Virgo akvedukti korjattiin 1500-luvulla. Kahdeksankulmaisen suihkulähteen valmisti della Porta Kreikasta Chioksen saarelta haetusta rosanvärisestä marmorista. Samaa marmoria della Porta käytti myös Pyhän Pietarin kirkon ovenpieliin. 

Toria reunustavat Palazzo Chigi, Palazzo Wedekind, Il Tempo lehden toimitus, pieni Pyhän Bartolomeuksen ja Aleksanteri Bergamaschin kirkko ja sen vieressä Palazzo Sasso joka kuului aikoinaan Aldobrandinin suvulle, ja toisella torin reunalla luxus Galleria Alberto Sordi.

Via Frattina on yhdessä Via Borgognonan ja Via Condottin kanssa Rooman tunnetuimmat shopping-kadut. Colonnan kaupunginosassa on monta viihtyisää toria, joilta löytyy kahviloita, baareja ja ravintoloita. Piazza di Pietralla sijaitsee kuuluisa Gran Caffe La Caffetteria. 

Piazza Colonnalla on kahvila di Noto, minkä jäätelö on aivan taivaallista. Yksi pallo vaniljaa ja yksi suklataa ja päviä on pelastettu! Vaikkakin suosikkimakuni on tällä haavaa kirsikka. Mitä tummemmanpunaisempi kirsikkajäätelö, sitä parempi, nam nam. Koska en syö kakkuja ja kahvileipiä diabeteksen takia, niin silti syön joskus jäätelöä.

Pieni varoitus on paikallaan. Tunnetuimpien torien varsilla sijaitsevat kahvilat eivät aina ole parhaita eikä myöskään halpoja, joten kannattaa pistäytyä sisään kahviloihin, jotka tulee matkan varrella vastaan kujia tallatessa. Esimerkiksi Piazza San Silvestrolla maksaa maltaita yksi kuppi kahvia.

Kahvi ja jäätelö kuuluvat roomalaisten arkielämään hyvin tärkeänä osana. Niistä ei tingitä. Eläkeläisetkin käyvät kahviloissa usein, sillä kotona ei pysty keittämään niin nyvää kahvia kuin kahviloiden 'caffamachinoilla'.

Palazzo Montecitorio sieoo keskellä kolonna kaupunginosaa. Palatsissa kokoontuu Italian edutajainhuone/Camera dei deputati= edutajain kammari. Alueella näkeekin edustajat seisoskelemassa jalkakäytävillä jäätelöä syöden.

Santa Maria in Aquiro, Piazza Capranica

Paavi Gregorio III:n rakennuttama kirkko vuosilta 731-741. Nähtävästi ollut tituli, Tituli Equitii, vaikka tutkijat liittävät sen nimen San Martini ai Montin kirkkoon, tai mahdollisesti Santa Maria della Visitazioneen.

Palazzo Centini Toni (Palazzo Pupazzi) e Capolicase, Via Capo le Case

Tästä rakennuksesta voi vuokrata kalustettuja huoneistoja.

Roomassa kasvaa sitrushedelmiä jalkakäytävilläkin siellä täällä

Galleria Alberto Sordi, Piazza Colonna
 Luxus ostosgalleria

Galleriassa on kaksi ulkoilmabaaria. Galleria on aina täynnä ohikulkijoita ja uteliaita katsojia. Kaupat ovat tasokkaita, ja sieltä löytyy jopa hyvin varustettu ja hyvämaineinen kirjakauppakin. Tämä on loistava paikka treffeille tai kahvitauolle. Pakko kerran elämässään kokea tämä upea galleria!

Piazza San Lorenzo in Lucina ja samanniminen kirkko

Tori on kolmionmuotoinen ja "hienostunut". Matrona Lucinan kodin rukoushuoneesta tehtiin kirkko 500-luvulla, mutta valmistui lopullisesti vasta 1200-luvulla. Kirkon vasemmalla puolen sijaitsi aikoinaan kardinaali Almagian suvun asunto. Asuinrakennus ja kirkko oli rakennettu keisari Augustuksen alkuperäisen vapaudenalttarin, Ara Paciksen päälle. Aikoinaan torin keskellä seisoi Obeliski joka siirrettiin Piazza Monte Citoriolle.

Ciampini Roma, Piazza San Lorenzo in Lucina

Piazzalla on yksi Rooman suosituimmista jäätelö/kahviloista, Ciampini Roma. Täällä voi myös ruokailla. Iltapäivästä ja illasta tämä paikka on tipaten täynnä väkeä. Harmi vaan että tämä on kallis paikka, mutta tämä on Gourmé kahvila/gelateria/ravontola. Täällä istuskelee iltapäivän pausen aikana ministereitä ja julkkiksia. Täältä voi ostaa myös heidän tuotteittaan kotiin.  Luultavasti vanhimpia kahviloita Roomassa.

San Lorenzo in Lucina

Rakennettu neljännellä vuosisadalla paavi Marcellus I:n määräyksestä. Paavi Damasus valittiin paaviksi kirkossa vuonna 366 ja oli näin ollen Rooman vanhimpia kirkkoja ja titulus/Titulus Lucianae. Pääalttarin on suunnitellut Carlo Reinaldi ja Guido Reni on valmistanut krusifiksin. Pyhän Laurentianuksen jälkeenjäännökset ovat alttarilla.

San Lorenzo in Lucina, Piazza di San Lorenzo in Lucina

Täällä postaus kirkosta.

Ensimmäinen kirkko tälle paikalle rakennettiin 400-luvulla. Damasus I (366-384) valittiin tämän rakennuksen kardinaaliksi. Hadrianus I kunnosti kirkon vuonna 780.

San Andrea delle Fratte, Via Capo le Case,

 Via Andrea della Fratte 1

 Oma postaukseni kirkosta täällä!

Alkuperäinen kirkko rakennettiin paikalle jo 1200-luvulla. Francesco Borromini rakensi kirkon uudestaan vuonna 1612. Kirkko on toiminut Frati Minimi luostarijärjestön kirkkona. Luostari sijaitsee kirkon yhteydessä ja sen nimi on Santuario Madonna del Miracoli. Santuario oikeastaan tarkoittaa pyhäkköä/rauhoitettua eristettyä aluetta. Facebook!

Gian Lorenzo Berninin suunnittelma enkeli, toinen enkeleistä, jotka alkuun seisoivat Sant'Angelon sillan reunalla, mutta ne tuotiin parenpaan talteen tänne kirkkoon ja tilalle laitettiin kopiot.

Luostarin puutarha/Chiostro on usein avoinna. Sinne pääsee kirkon sisäänpääsyn vierestä oikealta puolelta, jos ovi on auki. Paikallisten virkistyskohde. Varsinkin alueen eläkeläiset näyttää käyvän täällä seurustelmassa. Täällä on lukuisia kauniita freskomaalauksia valveissa, mitkä kertovat San Lorenzon/Pyhän Laurin elämästä. Suosittelen!

Giovanni Guerran (1544-1618) piirustuksiin perustuva luostari aloitetiin rakentamaan 1500-luvun lopun ja 1600-luvun alun välillä, mutta valmistui vasta 150 vuotta myöhemmin.

Freskomaalauksia 1600-luvulta

Santi Bartolomeo e Alessandro dei Bergamaschi, 

Piazza dei Colonna

Kirkko tunnetaan myös nimellä Santa Maria della Pieta, sen näkee myös Maria reliefistä oven yläpuolella. Kirkko on aluneprin viidenneltätoista vuosisadalta ja korjailtu myöhemmin. Kirkkosalin molemmilla seinustoilla on kolme kappelia. Kirkosta löytyy kaksikin puusta tehtyä krusifiksia. Kirkko on Roomassa asuvien bergamolaisten kotikirkko.

Alun perin (1591) kirkko oli Padre Ferrante Ruizin rakentama kappeli Rooman ensimmäiselle mielisairaalalle, Ospedale dei Pazzarellin sairaalalle.

Kirkko on avoinna keskiviikko-perjantai kello 11-13, 17-19, sunnuntaisin kello 17-19. Messu lauantaisin kello 18.00.

San Tommaso da Villanova, Via Sistina

Espanjalaiset augustiiniveljekset rakennuttivat kirkon kuudennellatoista vuosisadalla. Kirkko on pyhietty  Ildefonso av Toledolle (607–667) och Tomas av Villanovalle (1488–1555).

Francesco Grassian valmistama kaunis alttaritaulu

San Giuseppe/Pyhä Josef, Via Capo le Case

Rakennettiin vieressä sijaitsevaa luostarin toivomukesta kuudennellatoista vuosisadalla.

San Macuto, Via del Seminario 120

Kirkon ovat monet omistaneet vuosien varrella. Nykyään se on jesuiittien omistama pieni ja vaatimaton kirkko. Kirkon vieressä sijaitsee Palazzo Macuto, jonka tiloissa sijaitsee  Il Collegio di San Roberto Bellarmino.

Collegio ei ole vain jesuiittaopiskelijoiden koulutuskeskus, vaan myös paikka kokouksille, kulttuurivaihdolle ja hengelliselle kasvulle. Täällä opiskelijat kaikkialta maailmasta kokoontuvat syventämään akateemista tietämystään ja nauttimaan ainutlaatuisesta yhteisöllisyydestä, joka perustuu veljeyteen, ehtoolliseen ja pastoraaliseen palvelukseen.

Taverna del Senatorio, Via del Senatorio 105

Saman kadun varrella numerossa 105 sijaitsee trattoria nimeltä Taverma del Senatorio. Tämä on suosittu ja halpa paikka ruokailla. Kannattaa käydä tutustumassa!

Palazzo Gabrielli Borromeo/Palazzo Macuto, Via del Seminari

Palatsin historia on liittynyt läheisesti Jesuiitti-veljeskuntaan. Jesuiitat ostivat palatsin Mignannellin suvulta. Rakennuksessa on oleskellut monen monta erilaista jesuiittiopinahjoa kukin vuorollaan. Palatsin yhteydessä sijaitsee edellä mainittu kirkkorakennus, San Macuto.

San Silvestro in Capite, Piazza Silvestro 17,

 Ison Britannialaisten kansalliskirkko Roomassa

San Silvestro in Capite

Paavi Stefano II:n perustama kirkko on kahdeksannelta vuosisadalta ja uuskorjattu vuonna 1210. Kirkko toimii nykyään englantilaisten benediktiininunnien kirkkona. Kirkon aarteista kannattaa mainita Johannes Kastajan kallo, joka sijaitsee kirkkosalin vasemmalla puolella olevassa kappelissa.

San Silvestro in Capiten sisäpiha, minkä kautta on sisäänkäynti kirkon tiloihin.

San Silvestro in Capiten sisäpiha

Santa Maria Maddalenan kaunis barokkikirkko, 

Piazza Maddalena 53

Vuonna 1699 rakennettu upea rokokoon ja barokkityylinen kirkko. Carlo Fontana, Giovanni de Rossi, Giuseppe Sardi ovat olleet suunnittelmassa kirkkoa, minkä rakentaminen kesti seitsemänkymmentä vuotta kaiken kaikkiaan. Kirkossa on erittäin kaunis sakristia.

Piazza della Rotonda ja Pantheon

Täällä olen kertonut Pantheonista! 

Pantheon on yksi pakollisista nähtävyyksistä Roomassa!

Piazza della Rotonda

Piazza di Pietra ja Hadrianuksen temppeli/Tempio di Adriano,

 Piazza di Pietra

Rippeet Hadrianuksen temppelistä. Nykyään osassa temppelistä sijaitsee roomalainen börssi. 

Palazzo Zuccari, Via Sistinan ja Via Gregorianan kulmauksessa

Federico Zuccari oli urbinolaista alkuperää oleva taiteilija, joka oli työskennellyt jo Roomassa ja Firenzessä (hänen freskot Santa Maria del Fioren kirkon kupolissa) ja loi huomattavan maineen. Hänet kutsuttiin takaisin Roomaan tehtäviä varten, ja hän päätti luoda itselleen upean asunnon,vmikä heijasti taiteilijan tärkeyttä, hänen tyyliään ja luovuuttaan, paljon grandioosimaisella projektilla kuin se, jonka hän oli luonut Firenzessä sijaistsevaan Palazo Zuccarin.

Palazzo Chigi, Piazza dei Colonna/Via del Corso

Carlo Madernon sunnittelma palasti Aldobrandinin suvulle, jonka sittemmin osti pankkiiri Chigi ja nykyään se on pääministerin virka-asunto.

Palazzo Wedekind, Piazza Colonna, Via del Corso

Palatsi on nykyään Il Tempo lehden päätoimipaikka. Palatsissa on asunut monet henkilöt. Nimensä palatsi sai pankkiiri Wedekindin mukaan, joka asui perheineen jonkin aikaa palatsissa. Myöhemmin rakennus on ollut fasistien pääkallonpaikkana.

Asqua Vergine,  akveduktijohtoveden  juoma-allas,

 Vicolo della Spada di Orlando

Rooman aateliset, osa I

Aeneas ja Tiberinus, Tiberin/nykyisenTevere joen jumala

Roomalainen aatelisto

Roomalaisten mukaan pidetään Aeneasta/Aineista useimpien roomalaisten aatelissukujen esi-isänä. Aeneas on myyttinen henkilö, kuten Tiberinuskin. Aeneas oli Afroditen ja Ankhisen poika. Kuuluisin patricii- suku oli ehkä Gens Julia Alba Longasta, mikä on erittäin historiallinen paikkakunta Albanon järven rannalla. Täällä olen tehnyt postauksen Alba Longasta.

Gens tarkottaa sukua. Vain aatelisilla ja herrasväellä/valtaa pitävillä  oli sukunimi siihen aikaan usemapi sat vuotta eaa. Eikä siitä ole kauaakaan aikaa, kun suomalaiset tavikset saivat sukunimen.

Vuonna 1921 astui voimaan Suomen ensimmäinen sukunimilaki. Tästä vuodesta tuli pakolliseksi jokaisella suomalaisella sukunimi tai efternam/jälkinimi kuten Ruotsissa sanotaan vieläkin. Sitä ennen se oli ollut vaikeaa, koska varsinkin Länsi-Suomessa käytettiin sukunimiä (isänimiä) ja maatilan nimiä sukunimien sijaan. 

Perinnöllisten sukunimien käytäntö levisi Ruotsissa 1600-luvulla. Aikaisemmin sukunimiä olivat käyttäneet vain saksalaista alkuperää olevat kaupunkilaiset ja muutama aatelisto. Tukholmahan oli enempikin saksalaien kaupunki 1300-kuvulla, kuten monet muutkin rannikkokaupungit Ruotsissa. Siihen aikan noin puolet asukksiat puhuiTukholmassa saksaa.

Suurmiehet, soturit, ulosottomiehet, sepät, kauppiaat ja käsityöläiset hakeutuivat pohjoisedn, asettuivat Ruotsiin ja toivat usein sukulaisia, ystäviä ja työntekijöitä  mukanaan uuteen maahan. Korkealla keskiajalla Saksa koki poliittisen ja taloudellisen kukoistuskauden, kun maan keisarit laajensivat valtakuntaa samaan aikaan kun kauppiaat rakensivat kaupallista hegemoniaa Itämeren ja Pohjanmeren rannikolle. Ruotsi lepäsi Saksan kulttuurisessa ja taloudellisessa varjossa ja sitä pidettiin monella tapaa osana Pohjois-Saksan reuna-alueena. Monarkia, kansallinen hallinto, kaupungit ja liike-elämä olivat pohjimmiltaan saksalaisten mallien jäljitelmiä.

Patriisit olivat ainoat Roomassa joilla oli täydelliset kansalaisoikeudet. Kun Rooman ensimmäinen keisari Julius Caesar (100 eaa-44eaa) adoptoi vuonna 44 eaa Oktavianuksen, josta sittemmin tuli keisari Augustus, syntyi ns Giulio-Claudia dynastia. Gens Julia ei ollut mitenkään rikasta väkeä vaan pelkästään joitakin poliittisesti arvovaltaisia henkilöitä löytyi suvusta.

Ennen Gens Julian sukua oli Gens Claudia, Gens Cornelia ja muutamia muita kuten Gens Terentinus ja Gens Octavius suvut mutta ne olivat lyhytaikasia ja pieniä sukuja.

Patrisii nimitys koski roomalaisia aatelisia, joka olivat ainoa yläluokka 400-luvulle saakka, jolloin syntyi patriisien alempi luokka eguiitit/eekvit, jotka taistelivat vallasta roomalaisia vastaan, kunnes roomalaiset alisti heidät vuonna 304 eaa.  He olivat jonkinlaisia kavalleristeja, jotka liikkuivat hevosen selässä. He luonnollisestikin kuuluivat armeijan ratsuväkeen. He kuuluivat myös roomalaiseen ritarikuntaan. Niin patriisien kuin eguiittienkin virka-asema perittiin. Heitä alenpana oli viisi luokkaa kansalaisia ja kaikista alinpana oli proletaarit.

Orsinit

Celestinus III Giacinto Bobone Orsini (1106-1198)

Niccolo III Giovanni Gaetano Orsini (1216-1280)

Benedict XIII Pietro Francesco Orsini (1649-1730)

Orsinin suku on yksi Italian laajimmalle levinneistä aatelisuvuista. Roomassa heidän valtansa oli suurin keski- ja renesanssin ajalla. Heidän suurin kilpailijansa Roomassa oli Colonnan suku. Orsinien vaikutusvalta on ollut mahtava vähän siellä sun täällä Italiassa ja heidän merkityksensä on ollut suuri varsinkin Kirkkovaltion palvelijoina ja "nuoleskelijoina". Itse he pitivät itseään Julius Claudius hallitsijasuvun jäseninä, mihin keisari Augustus kuului, mutta siitä ei ole mitään varmaa todistetta.

Orsinit yhtyivät Bobonin sukuun jo hyvin varhaisessa vaiheessa ja näin ollen olisi oikeampi käyttää nimeä Boboni-Orsini heistä puhuttaessa. Orsininin suku syntyi Bobonin suvusta. Bobonen suku kuoli sukupuuttoon melko aikaisessa vaiheessa. Paavi Celestinus III oli ensimmäinen tunnettu Boboni-Orsini. Kolme heistä on päässyt paaveiksi ja 34 kardinaaliakin on suvusta kehkeytynyt.

Orsinin suvun historia on niin laaja ja monimutkainen ettei siitä saa selvää helpolla. Mainitsen joitakin tärkeimpiä vaikuttajia. 

Roberto Orsini (1295-1345) oli toisen eteläisnen Orsinisuvun haaran päähenkilö jonka tiet yhtyivät jopa Napolin kuningasperheen kanssa. Eteläisessä Italiassa oli suuria Orsinien omistamia läänejä, esimerkiksi Orsinien oma ruhtinaskunta Tarantossa. 

Raimondo teki yhdessä poikansa Raimondellon kanssa "vallankaappauksen" Napolin kuningaskunnassa. Raimondello del Balzo Orsini oli Soleton kreivi, Beneventon ruhtinas, Taranton prinssi, Leccen kreivi, Barin herttua, pyhän roomalaisen kirkon edustaja Napolin kuningaskunnassa...ja ties vaikka mitä muuta.

Pitiglianossa piti Guido Orsini valtaa ja hänen ja hänen jälkeläistensä valta levisi pitkälle ympäristöön, mm Soana ja Nola kuului heidän valta-alueisiinsa, mutta Corsinit sotien riistivät kaiken aikaa Orsineilta alueita. Guidon jälkipolvi onnistui kuitenkin saamaan uusia valta-alueita kunnes vuonna 1640 kuoli koko tämä sukuhaara.

Monterotondon Orsinisukuhaaran perustaja oli Rinaldo jonka jälkeläiset saivat vaiktusvaltaa Roomassa. Francesco soti Milanossa ja Firenzessä, Orso soti Napolissa. Giacomo ja Lorenzo taistelivat Kirkkovaltion puolesta ja myös Napolissa ja Firenzessä. Giagomon yksi tyttäristä meni naimisiin mahtavan firenzeläisen Lorenzo de'Medicin kanssa.

Brancacciano ja suuria alueita sen ympäriltä sai haltuunsa toinen suuren Matteo Rosson pojista. Gentile Virginio Orsinin aikana oli Braccianon linja laajimmillaan. Samaan aikaan 1400-luvun lopulla oli Orsinien valta suurimmillaan Roomassa. He olivat hyvin lähellä kukistaa Corsinien vallan tyystin. Paavi Alessandro VI Borgian myötä nousikin sitten Borgian suku valtaan.

Torloniat

Giovanni Raimondo Torlonia, syntyi Siennassa vuonna 1754 ja kuoli Roomassa vuonna 1829. Hänen isänsä Marin Tourlonias oli syntyään ranskalainen pankkiiri. Hän joutui Roomaan ja meni naimisiin Mariangela Lancin kanssa. Roomassa hän muutti nimeään italialaistyyliseksi Marino Torloniaksi. Giovanni Raimoldo kuitenkin syntyi Siennassa. Marino Torlonia on haudattuna San Luigi dei Francesin kirkossa, Via Santa Giovanna D'Arco 5, Roomassa. Kirkko on Torlonian suvun varoilla koristeltu erittäin promeaksi. Kirkossa on Rooman komein sisäkatto.

Torloniat olivat räätäleitä ja kangaskauppiaita Piazza di Spangalla. Rahaa virtasi joten he perustivat samalla pienen pankin. Italia oli Napoleonin miehittämä ja tilannetta Torloniat onnistuivat käyttämään hyväkseen. Giovanni Torlonia onnistui ostamaan suuria maatiluksia. Torloniat rakensivat kouluja, lastentarhoja, sairaaloita ja korjauttivat useampiakin kirkkoja kuten Santi Apostolin basilikan.

Giovanni osti Braccianon herttuaskunnan vuonna 1803, Pisciarellin kreivikunnan Odescalcheilta vuonna 1809 sekä Polin ja Contin herttuaskunnat. Paavi Pio VII Chiaramonti kiitti Torloniaa hyväntekeväsyydestä ja antoin hänelle erilaisia kunnianimityksiä kuten Noble Roman ja Nobile de Viterbo sekä Civitella Cesin prinssi. Giovanni Raimoldo Torlonian yksi kolmesta pojasta Alessandro Raffaele Torlonia jatkoi pankkialalla. Hän oli Cecin herttua, Romavecchian markiisi ja Civitella Cecin prinssi. Myöhemmin hän sai myös arvonimekseen Fucinon prinssi.

Alessandro Raffaele Torlonia avioitui rikkaan Teresa Colonan kanssa. Vuonna 1875 Alessandro antoi kaikki tittelinsä vanhimmalle tyttärelleen Anna Marialle joka avioitui rikkaan Giulio Borghesen kanssa vuonna 1872. Giulio Borhgesesta tuli avioliiton kautta Fucinon toinen prinssi ja sai kunnian käyttää Torlonian sukunimeä. He saivat kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Toinen tyttäristä avioitui Brescian sukuun ja toinen avioitui prinssi Francesco Chigi Albani della Roveren kanssa.

Torloniat omistivat Fucinon ja Avezzinon ja kylpivät rikkauksissaan. Fucinon pankki perustettiin Roomassa ja se sijaitsee Roomassa, Frocionessa ja Aquilassa. Pankilla on monta haarakonttoria ja pankin omistaa vieläkin Torlonian suku. Napoleonin ja Torlonien tiet yhtyivät monet kerrat, siitä ei ole epäilystäkään.

Villa Torlonia, Via Nomentana 70

Suuri ja kaunis puistoalue huvilan yhteydessä. Puisto on avoinna kaikille. Rakennuksiin on sisäänpääysmaksu. Suosittelen vierailua! Bussit 62, 66, n66, n90. Minulla on ollut tapana käydä tässä puistossa joka kerta, kun oltiin lähdössä Tukholmaan. Kävin ikään kuin hyvästelemässä Roomaa.

Villa dei Quintili, Via Appia Nuova 1092

Torlonian suvun kesänviettopaikka. Avoinna kaikkina päivinä kello 9.00-16.30. Sisäämpääsymaksu 6 €. 

Palazzo Giraud Torlonia, Via della Concoliazione, Vatikaanin edustalla

Pamphilit

Palazzo Doria Pamphilin sisäpiha

Pamphilin suku on ehdottomasti yksi Rooman merkittävimmistä ja arvovaltaisimmista suvuista. Suku käyttää mieluiten sukunimestään muotoa Pamphilj. Alunperin he ovat kotoisin Umbriasta. Jacobo ja Francesco Pamphili muuttivat Rooman vuonna 1461 ja he onnistuivat pian saamaan keisarilta arvonimen greivi Rooman Pyhässä Imperiumissa (Sacro Romano Imperio).

Antonio Pamphili osti palatsin Piazza Pasquino'lta ja naitti pokansa rikkaaseen sukuun ja sai naimakaupan kautta palatsin vieressä olevat rakennuksetkin suvun omistukseen. Hänen pojanpojastaan tuli paavi Innocentius X, jonka elinaikana vaikuttivat Gian Lorenzo Bernini, Francesco Borromini ja Pietro da Cortona muun muassa ja joiden suojelija Innocentius oli.

Innocentiuksen aikana rakennettiin Villa Doria Pamphili, Rooman ehkä upein huvila ja puisto. Pamphilin suku rikastui suuresti useimpien naimakauppojen kautta ja näin ollen he saivat myös korkean aseman yhteiskunnassa. Näin yhdistyi suvut keskenään, Pamphilit, Aldobrandinit ja Sforzat, Facchinettit, Doriat...

Pamphilien suku kuoli mieslinjan kautta vuonna 1760 kun Girolamo Pamphili kuoli. Paavi Clemente XIII antoi suvulle luvan käyttää nykyistä suvun nimeä Doria Pamphilj. Ja näin suku sen kuin jatkui.

Villa Doria Pamphili sijaitee Rooman läntisellä reunalla, Gioanicolon kukkulan ja kaupunginmuurin ulkopuolella, ison puistoalueen keskellä, joka kuuluu huvilaan. Villa oli luonnollisestikin Pamphilin suvun kesäasunto ja palatsi kaupungin keskustassa oli heidän talviasuntonsa. Puisto kuuluu nykyään Rooman kunnalle ja se on hyvin suosittu virkistysalue ja koirien ulkoilutusalue. Palatsi on hallituksen käytössä.

Galleria Palazzo Doria Pamphili, palatsin näkee parhaiten Via del Corso 305. Palatsi on vieläkin suvun omistuksessa ja osa siitä on suvun yksityiskäytössä. Aikaisempi sisäänpääsy oli Via Collegio Romanolta. Palatsi korjaattiin täydellisesti Andrea Doria IV Pamphilji Landin toimesta joka oli naimississa Savoian prinsessan Leopoldinan kanssa. Savoian suku on Italian kuningassuku. Heidän jälkeläisensä asustavat palatsia vielä tänäkin päivänä. Palatsissa sijaitse mahtavan hieno Galleria jota kannattaa käydä katsomassa.

Suvulla oli toinenkin palatsi, Palazzo Pamphili, Piazza Navonan reunalla. Paavi Innocentius X rakennutti tämän palatsin joka nykyään on Brasialian suurlähetystö. Palatsi on valtavan suuri. Se sisältää kolme upeaa sisäpihaakin. Girolamo Rainaldi on suunnitellut palatsin. Palazzi Cybo on rakennettu sen kanssa yhteen. Koko pohjakerros jossa on 23 huonetta on yhtä taidegalleriaa.

Colonnat

Paavi Martino V sai kuvansa kolikkoon

Paavi Martino V oli siviilinimeltään Ottone Colonna (1368-1431)

Colonnan suku on myös Rooman mahtavimpia ja vanhimpia. Suvun juuret johtavat hyvin pitkälle taakse päin ajassa Tuscolanaan. He hallitsivat, kirjaimellisesti omistivat, mahdottoman määrän italialaisia paikkakuntia kuten Monterotondo, Poli, Anticoli Corrado, Guadagnolo, Rocca di Nitro, Rocca dei Sorci, Saracinesco, Segni, Valmontone, Alatri, Guarcino, Collepardo, Soriano, Paliano, Sora, Celano ja Sonnino... Colonnan jälkeläiset ehkä huseeraavat vieläkin monissa noista kunnista.

Viisi paaviakin on tästä sukuhaarasta lähtöisin ja kolmella heistä oli sukunimi Colonna. Napoleonilla oli tapana kehua olevansa Colonnan sukua ja saksalaisen aatelissuvun Hohenzollerin jäsenet sanovat olevansa Colonnia alunperin. Colonna suvulla on ties kuinka monta palatsia Italiassa: Colonna, Palestrina, Zagarolo, Capranica, Pietraporzia... Albanin vuorten ympäritsö on Colonnien sukujuuria. Joka toisen roomalaisen kirkon kardinaali oli Colonna sukuaan 1100-1200-luvilla. Jotkut ovat jopa leikillään sanoneet että kaikki roomalaiset merkkihenkilöt ovat Colonna nimeltään.

Palazzo dei Conservatori al Campidoglio: Marcantonio Colonna (1595)

Via della Pilotta on katu Colonna palatsin kupeessa. Nuo sillat Via della Pilottan yli johtavat Colonnan palatsista heidän kesäasuntoonsa ja sen puistoon. Colonnat omistivat useimmat rakennukset Quirinalen kukkulalla. Casino dell'Aurora Pallavicini on Colonnan tiluksien kupeessa. Kävellessä tällä alueella haistaa ilmassa jo sen määrän varallisuutta jota alueella asuvilla on täytynyt olla aikoinaan.

Kannattaa käydä tutustumassa Casino dell'Auroraan, Via 24 Maggio 45. Casinoa saa käydä katsomassa jokaisen kuukauden ensimmäinen päivä kello 10.00-12.00, sekä kello 15.00-17.00. Ilmainen sisäänpääsy!

Palazzo Colonnan sisäpiha

Palazzo Colonna, Via IV Novembre, Piazza Venezian kulmalla

Vittorio Colonna, markiisitar, 1490-1547

Hän syntyi Marinossa, lähellä Roomaa ja kuoli Roomassa. Colonnan suku osti koko Marinon kylän vuonna 1419 ja pitivät sitä halussaan vuoteen 1914 saakka. Vittoria oli runoilija. Hän meni naimisiin Napolin kuninkaan Francesco Ferrante d'Avalsonin kanssa. Vittoriolla oli monta kosijaa, eräs heistä Savoian herttuas, joka kuului Italian kuninagssukuun. Napolin kuningas oli Pescaran markiisin poika, joten Vittoriosta tuli näin ollen myös Pescaran markiisitar. Tämä hänen muotokuvansa sijaitsee eräässä caputsiini luostarissa.

Chigit

Chigin suvun vaakuna

Chigin suku on peräisin Siennasta. Heillä on kokonainen linna Maremmassa. Chigit juurtavat aatelissuvusta nimeltä Ardengheschi. Heidät aateloitiin vuonna 1300. Agostino Chigi toimi paavin Leo X pankkiirina ja Leo kuului siihen aikaan maailman rikkaimpaan sukuun Medici, jotka pitivät valtaa Firenzessä. Myöhemmin paavi Julius II joka kuului della Roveren sukuun, teki Agostinosta Kirkkovaltion pankkiirin. Agostino Chigi osti Farenesen suvulta Villa Farnecinan asunnokseen.

Paavi Alecxander VII, Fabio Chigi:n hautamuistomerkki Pyhän Pietarin kirkossa

Palazzo Chigi, Piazza Colonna

Kauniimmaksi tuskin enää voi tulla sukukappeli kuin tämä Chigin suvun kappeli Santa Maria in Popolon kirkossa. Santa Maria in Popolon kirkko ja varsinkin Chigin sukukappeli ovat niitä pakollisia käyntipaikkoja Roomassa. Suosittelen!

Chigin kappeli, Gia Lorenzo Berninin ja Rafelin kauniisti koristelema

Agostino Chigin hautamuistomerkki Chigin suvun kappelissa

Auguston pojalle Agostinolle antoi keisari prinssin tittelin. Agostino nai rikkaan Maria Virgina Borghesen ja sai näin kaupanpäällisiksi isoja alueita kuten Farnesen, Capagnanon ja Ariccian, jossa Chigeillä on vieläkin palatsi. Chigin sukuun naitiin Albanin ja useampi della Roveren sukuun kuuluvia, sekä Aldobrandineja. Chigin suku omistaa suuria alueita Siennassa vieläkin. Palazzo Chigi, Via del Corson varrella on nykyään Italian hallitusen omistuksessa ja käytössä.

Sigismundo Chigin hautamuistomerkki ja hauta Santa Maria In Polopon kirkossa.

Cavalierit

Cappella de'Cavalieri, Cavalieri suvun kappeli Santa Maria in Aracoelin kirkossa. Kappeliin on haudattu ainakin Tommaso de' Cavalieri sekä Emilio de' Cavalieri. Tommaso de' Cavalieri oli Micehelangelo Buonarrotin oppilas ja suuri rakkaus ja  rakkaus kesti kuolemaaan saakka. Tommaso on mahdollisesti ollut mallina David patsaalle. Tommaso oli vain 23 vuotias kun Micehelangelo tapasi hänet. Michelangelo oli jo lähemmäs 60 vuotias. Michelangelo kirjoitti Tommasolle yli 300 sonaattia.

Torre del Grillo, aatelissukujen upeita palatseja

Borgheset

Moderni Borghesen suvun jäsen: Junio Valerio Borghese (1906-1974)

Borghesen suvun vaakuna Villa Borghesen julkisivulla

Borgheset ovat kotoisin Sienasta. Bencivenni Borghese oli suvun esi-isä 1300-luvulla. Heidän tiluksensa sijaitssi Tiezzo da Monteciena'ssa ja siellä heillä oli lampaita joiden villanmyynnillä he rikastuivat. Agostino oli sotilas, joka taisteli Sienan ja Firenzen välisissä sodissa. Niccolo oli kirjanpitäjä, filosofi ja paikallispoliitikko. Elämä Sienassa siihen aikaan oli yhtä taistelua vallasta ja näin ollen melkein sietämättömyyden rajoilla.

Marcantonio I oli poliitikko ja asianajaja paavin palveluksessa joten hän oli ensimmäinen Borghesen suvusta joka asui Roomassa. Hänen pojastaan Nacido Camillosta tuli paavi Paulo V ja hän istui paavin tuolilla 15 vuotta. 

Veljelleen Francescolle hän antoi Rignanon herttuakunnan ja toiselle veljelle Gianbattistalle Borgon kuvernöörin tittelin ja näin ollen hän sai Sant'Angel linnoituksen haltuunsa.Siskonsa poika Scipione Caffarelli sai kardinaalin tittelin ja paavi adoptoi hänet samalla. Yhdestä veljen pojasta paavi teki Viveron prinssin. Borgheset olivat siihen aikaan Rooman suurimmat yksityiset maanomistajat. Paavilla oli tapana kirjoittaa nimensä perään Romanus ikäänkuin merkiksi siitä että kuka määrää Roomassa.

Scipione Caffarelli 1576-1633 sai Milanon läheltä abbotin paikan luostarista ja oli siellä noin 30 vuotta. Paavi antoi hänelle kardinaalin tittelin San Crisogonon kirkossa Roomassa ja myöhemmin hänestä tuli San Giovanni Lateranon arkkipiispa, titteli joka on katolisessa kirkon hierarkiassa heti paavin jälkeen. Viimeiset 13 vuotta elämästään hän oli myös Pyhän Pietarin kirkon piispa. Siinä välissä hän ehti olemaan arkkipiispa Bolognassa kaksi vuotta. Hän kuoli 56 vuotiaana ja hänet haudattiin Santa Maria Maggioren kirkkoon.

Kuuluisa Borghesen vaasi joka löytyi Sallustianin puutarhasta, Horti Sallustiani, vuonna 1569 ja joka joutui Louvren museoon Pariisiin, kuten moni muukin kallisarvoinen esine Italiassa Napoleonin vallan aikana.

Berninin upea patsas Galleria Borghese'ssa

Piazza Trilusalta Trasteverestä löytyy tämä suihkulähde joka on saanut nimensä Paavi V:n Borghesen mukaan, Fontana dell'Acqua Paola.

Paavi Paulus V:n patsas Borghese suvun kappelissa Santa Maria Maggioren basilikassa.

San Crisognonon kirkon katosta löytyy Borghese suvun vaakuna

Kaunis aitaus Villa Borghesessa

Villa Borghese, Borghese suvun kesäalaunto

Palazzo Borghesen pääty

Palazzo Borgesen sisäpiha

Palazzo Borghese

San Giovanni in Lateranon basilikan julkisuvussa on iskriptio Borghese suvun kunniaksi: "Apostoli Paulus V Burghesius Romanus Pont. Max anno MDCXII - Pont. VI ".

Santa Maria Maggioren basilikassa sijaitsee Borghese suvun kappeli jossa kuuluisa on Maria ikooni alttarilla: Ikone Maria Salus Populi Romani. Tässä kappelissa pidetään päivittäiset messut useamman kerran päivässä.

Borghese suvun jäseniä: Keskellä Maria Luisa Palagini, Borghese suvun prinsessa, tytön nimi on prinsessa Ottavia Borghese ja hänen molemmin puolin kaksi Ottavian vanhempaa sisarusta. Kuva on otettu huhtikuussa 1944. Ottavia on veiläkin elossa. Hänen isänsä oli Gian Giacomo Borghese ja äiti Sofia Lanza Branciforte.  Ottavia avioitui Giangiacomo Tornabuonin kanssa.