Tarquinia

Tyypillinen etruskien hautakammio freskomaalus

Tarquinia on yksi parhaimmista kohteista etruskeista ja historiasta kiinnostuneille. Etruskeja pidetään Apenniinien niemimaan vanhinpana kulttuurikansana. Tarquinia on Unescon maailmanperinne kohde.

Tarquinia sijaitsee E 80 tien varressa, noin 70 kilometriä Roomasta luoteeseen päin.

Ara della Regina Tarquinia on arkeologinen kaivausalue etruskien asuinalueella. Tärkeimmät etruskiset arkelogiset löydöt on tehty juuri täällä. Peter Romanelli johti kaivauksia ja ne päättyivät vuonna 1938. Arkelogiset löydöt on esillä Tarquinian kansallismuseossa.

Etruskit olivat vanha antiikinaikainen kansakunta Apenniinien niemimaalla. Heidän kielensä on kreikankielellä tyrrhenoi, josta sitten on Italian länsipuolella sijaitseva merialue saanut nimensä, Tyrrhenian meri. Latinan kielellä etruskeja nimitettiin nimillä etrusci tai tusci. Etruskien asuinaleutta nimitettiin nimellä Etruria, suurin piirtein nykyinen sama kuin nykyinen Toscana.

Etruskien kulttuuri kukoisti noin vuodesta 1000 eaa tuonne jonnekin 200-luvulle eaa, jolloin se jo oli alkanut sulaa yhteen roomalaisen kulttuurin kanssa. Toki roomalainen kulttuurikin sai paljon vaikutteita etruskien kulttuurista. 

Rooman kuningaskunnan viides kuningas, Lucius Tarquinius Priscus, oli eteruskilainen ja kotoisin juuri Tarquiniasta. Priscius oli samalla ensimmäinen etruskilainen kuningas ja hän vallitsi vuosina 616 -578 eaa. Myös Rooman ensimmäinen konsuli Lucius Junius Brutus oli etruskilaista alkuperää. 

Välimeren ympäristössä vallitsi neljä suurta kulttuuria rinta rinnan 500-luvun molemmin puolin eaa, nimittäin etruskit, kreikkalaiset, roomalaiset ja kartagolaiset. Etruskeilla oli erittäin vilkasta kaupankäyntiä näitten kolmen muun kuttuurialueen kanssa.

Roomastakin löytyy erittäin mielenkiintoinen etruskimuseo, Villa Giulia, josta olen kertonut täällä.

Etruskien kultakolikko 200-luvulla eaa

Tutkijoiden mukaan etruskien kulttuuri on suoraan Villanova kulttuurista periytyvä kulttuuri, joka sitten suli yhteen roomalaisen kulttuurin kanssa. Villanova kulttuurilla tarkoitetaan juuri tämän alueen rautakautista kulttuuria vuosina 900-700 eaa. Tämä pitkä kultuurillinen assimilaatio sai alkunsa kun roomalaiset valloittivat Veii'n vuonna 396 ea. Veii sijaitsi noin 16 kilometriä Roomasta pohjoiseen päin, suurin piirtein paikalta jossa nykyään sijaitsee Isola Farnese. Veii oli etruskien eteläisin kaupunki. Hieman pohjoisenpana Etruskien alueella sijaitsee ihastuttava ja valtavan iso luonnonpusitoalue Parco di Veio.

Täällä on neuvot kuinka löytää Veii:n arkeologiselle kaivausalueelle Isola Farnesessa. Sisäänpääsymaksu 2€. Aukioloajat kannattaa tarkistaa ennen kuin lähtee matkaan. Roomasta Saxa Rubra'lta (Via Falminian verrelta) Cotral'in paikallisbussilla Formello'on ja siitä loppumatka kävellen. Saxa Rubraan kulkee useampikin Rooman kaupungin paikallisliikenteen Atac'in busseista.

Roomalaiset kutsuivat etruskeja nimellä etrusci tai tusci. Kreikkalaiset nimittivät etruskeja tyrrhenoi nimellä. Heidän asuinaluetta nimitettiin nimellä Etruria, joka sitten historian varrella kehittyi nimeksi Tuscia, josta moderni nimi Toscana tulee. Etruskeja asui suurin piirtein koko nykyisessä Viterbon provinssissa, osassa nykyistä Toscanaa ja myös jonkin verran Umbrian puolella.

Monterozzin hautausmaa, Tarquinia

Tarquinian ja Cerveterin etruskiset hautausmaat kuuluvat Unescon maailmanperinnelistaan. Tarquiniassa sijaitsee etruskien hautausmaa Monterozzi, jonne on myös sisäänpääsymaksu 6 €. Samalla lipulla pääsee myös museoon. Kannattaa tarkistaa aukioloajat ensin.

Tarquinia sijaitsee Lazion maakunnassa, Rooman ja Viterbon provinssien rajamailla. Roomasta Tarquiniaan pääsee junalla tunnissa. Tarquinian rautatieasema sijaitsee kolmen kilometrin päässä Tarquinian keskustasta. Tarquiniasta on noin viisi kilomteriä Lido di Tarquiniaan, Tarquinian omalle uimarannalle.

Omalla autolla Via Aureliaa pitkin mieluiten, vaikka ehkä nompeammin pääsee E 80 tai autostradaa pitkin. Matka vie noin tunnin. Fiumicinon lentokentälle ja Viterbo'kaan ei ole kovinkaan pitkä matka.

Kun Rooman kuningaskunta hajosi vuonna 509 eaa pakeni Rooman keisari Superbus perheineen Tarquiniaan ja asettui asumaan Caere'een, nykyiseen Cerveteriin, joka sijaitsee Rooman provinssin puolella, noin puolivälissä matkaa Roomasta Tarquiniaan. Cerveteri on yhdessä Taquinian kanssa kaksi tärkeintä Etruskien asuinaluetta. Cerveteristä ole tehynyt postauksen täällä.

Tarquinialaiset joutuivat sotimaan roomalaisia vastaan useammankin kerran, mutta lopulta Tarquinia joutui roomalaisten haltuun, vaikka roomalaisilla ei oikeastaan ollut mitään hyötyä Tarquiniasta. 

Mutta toisaalta...Italiasta on hyvin vaikea löytää paikkakuntaa josta ei historia paista läpi. Tarquiniassa on vielä tänäkin päivänä vahvasti keskiaikainen tunnelma.

Tarquiniassa viljellään korketasoisia viinejä. Alue on myös erittäin suotuisaa maanviljelylle.

Tarquinian vanhimmat kaupunginosat sijaitsevat ylemmällä tasanteella jota kutsuttiin aikoinaan nimellä civita. Civita nimityksestä tulee sana sivilisaatio, jolla aikoinaan tarkoitettiin kulttuuriyhteisöä, asuntoaluetta. Tarquinia on myös kantanut nimeä Corneto. Vasta vuonna 1922 fasismin ajalla muutettiin nimi historiallisesta suuruudesta kalskahtavaksi Tarquiniaksi.

Lido di Tarquinia, yleinen ilmainen ranta, missä on tungosta kesäaikaan.

Ranta on noin 2,5 kilometriä pitkä ja suurelta osin maksullinen. Hotelleilla on omat osuutensa rannasta aurinkotuoleineen ja palveluineen. Puolessa välissä rantaa on leirintäalue, mikä on erinomainen,  kuten italialaiset leirialueet bruukaa olla. Perimmäisenä on koirien oma ranta.

Tarquinialla on oma merenranta vajaan viiden kilometrin päässä. Tarquinian rautatieasema sijaitsee puolessa välissä kapunkia ja rantaa. Rannalla pidetään Tarquinian festivaaleja elokuussa. Paljon musiikkia, ruokaa, juomaa, teatteriesityksiä, cabareeta, muotiesityksiä... Kaikki ovat tervetulleita ja sisäänpääsymaksua ei ole. Vain ruuasta ja juomasta joutuu maksamaan. Festivaaleja vietetään kokonaista kaksi viikkoa. Tarquiniassa voi yhdistää kaupunki- ja rantaloman aivan mainiosti. Hotellit ovat täällä halpoja. Kallein aika on heinäkuun puolesta välistä elokuun loppuun.

Torrione di Matilde de Canossa

Matilde da Canossa tai Matilde de Toscana (1046-1115) oli Toskanan markiisi, joka aatelisskaalassa asettuu herttuaan ja kreivin välimaastoon. Matilda lahjoitti vanhoila päivillään kaikki maa-alueensa Kirkkovaltiolle. Matilde peri isältään Reggion, Modenan, Mantuan, Brescian ja Ferraran herttuaskunnat, joiden herttuas Matildan isä oli.

Tarquiniassa on erittäin "aito" tunnelma. Paikalliset ovat ystävällisiä ja rauhaa rakastavia. Täällä ei ole lainkaan samanlaista hässäkkää kuin Rooman keskustassa jossa liikenne on paikka paikoin melkein sietämätöntä. Tarquiniassa paikalliset auttavat ja opastavat mielellään turisteja.

Tarquinian vanhassa kaupungin osassa Via Vitelleschi 9 löytyy pieni ihana ravintola Pane Pelle Vino erittäin kapean ja rauhallisen kujan reunalta. Siinä on joitakin pöytiä kujallakin.

Hän joka haluaa asua recidenssissä niin niitäkin löytyy Tarquinian ulkopuolelta, kuten tämä Tre Portali. Omalla autolla tai taksilla noin 6 km rautatieasemalta.

 Piazza Giacomo Matteo

Piazza Matteotti on Tarquinian historiallinen keskusta. Torin reunalla sijaitsee kaupungintalo ja kansallismuseo. Giacomo Matteotti oli Italian sosialistipuolueen PSU:n johtaja vuosina 1885-1924. Matteotti murhattiin Roomassa. Ollaan melko varmoja siitä että syyllinen löytyy fasistipuolueesta. Mussolinia syytettiin murhasta jonka johdosta hän ottii vallan omiin käsiinsä ja teki vuonna 1924 Italiasta diktatuurivaltion.

Piazza Matteotti on yksi kauneimmista keskiaikaisista toreista jonka olen nähnyt. Tarquinia on erittäin soma kaupunki, kaikin puolin.

Perinteistä pakallista juhlintaa kapungintalon edustalla. Perinteet juontuvat yhdeksänneltä vuosisadalta ennen ajan alkua. Etruskien korkeakultuuri aika sijoittui Villannovan kultturuin jatkeeksi joka sijoittuu ajalle 900-100 eaa. Etruskit eivät koskaan perustaneet yhtenäistä valtiota vaan etruskiyhteiskunta perustui kaupunkivaltioille.

Piazza Giocamo Matteo on Tarquinian keskustaa, missä sijaitsee vanha ja uudenmpi kunnantalo, Suffraggion kirkko, mikä ei ole sen kummempi nähtävyys, Tarquinian Kansallismuseo, joka sijaitsee Piazza Cavourin reunalla ja kadun varella sijaitsee kaikki tarvittavat palvelut.

Piazza Cavour sijaitsee osittain kaupunginmuurin sisäpuolella ja myös sen ulkopuolella. Ulkopuolella sijaitsee turisti-info, bussiasema, parkkipaikka ja bensiiniasemia sekä tupakkakauppa, josta saa bussilippuja.

Portin sisäpuolella sijaitsee kahviloita ja useampikin jäätelöbaari ja kioksi. Traquiniassa on valtavan paljon nähtävää ja koettavaa, joten varatkaa aikaa. Yksi päivä ei riitä.

Tarquiniassa on ihmeen paljon penkkejä joilla voi levähtää. Roomassa ja Tukholmassakin on tottunut ettei penkkejä ole enää.

San Francescon kirkko ja sen luostari

  San Salvatore

San Martino

San Agostino

Museo Archeologico Nazionale Tarquiniense/
Tarquinian etruskinen kansallismuseo

Museo sijaitsee upeassa Palazzo Vitellechissä jonka on omistanut kardinaali Giovanni Maria Vitelleschi 1400-luvulla. Museo on täynnä etruskien kulttuuria ja historiaa, ja varsinkin sargofageja ja keramiikkaa vaikka millä mitalla.

Linnan sisäpiha kuuluu myös museoon

Santa Maria in Castello on Tarquinian kirkoista kaikista upein, vaikka uuskorjausten jälkeen se menentti Traguinian katedraalin virkansa. Alun perin kirko oli nimeltään Santa Maria ad rupes 1100-luvulta. Kirkko on romaaninen tyyliltään. Nykyinen kirkko on 1400-luvulta ja uudesti korjattu vastikään. Tänne löytää kun kävelee Porta di Castellon kaupunginmuurin portista ulos ja kulkee muurien reunustamaa kujaa pitkin suoraan kirkon luokse.

 Ciborio pääalttarilla

Santa Maria in Castello

Giovanni di Guittonen valmistama ambone/saarnastuoli 1300-luvulta.

Kasteastia/kastevesiallas

Aivan mahtavan upea cosmaattisesti kuvioitu lattia

Piazza San Martino

Necropoli dei Etrusca Menterozzi

Tämä on Unescon maailmanperinne kohde. Via Ripatgrettan kadun molemmin puolin on ikivanhoja etruskihautoja vaikka millä mitalla. Luultavasti tällä alueella on noin 6000 hautaa. Haudat rakennettiin maan alle ikään kuin huoneiksi, joiden seinät koristeltiin upeilla freskomaalauksilla. Etruskit uskoivat kuoleman jälkeiseen elämään, joten tämä maailma maan alla oli todellinen negropoli, kuoleitten kaupunki.

Tien toisella puolella aluetta nimiteään nimellä Etruscopoli.

Santa Francesca Romana

Santa Francesca Romanan kirkko ja luostari Tor de'Specchi
 Piazza di Santa Francesca Romana 4,

luostarin sisäänkäynti Via del Teatro Marcello 32

Venus ja Roman temppelien rauniot kuvassa etummaisena ja sen takana sijaitsee Santa Fransesca Romanan kirkko.

Avoinna:

10.30-12.30 ja 15.30-18.00

Messut: 
arkisin kello 8.00 ja sunnuntaisin kello 8.00 ja 12.00

Huom! Tietääkseni luostari on nykyään avoinna vain 9.maaliskuuta, jolloin on Santa Francesca Romann kuolinpäivä. Ota yhetys luostariin puh. 06 6797135.

Mutta en ole varma asiasta. 

Santa Fransesca Romanan kirkko oli alun perin mimeltään Santa Maria Nova ja se rakennettiin Foro Romanolla maanjäristyksessa hajonneen kirkon Santa Maria Antiquan sijaiskirkoksi.

Kolosseumin kohdalta on päässyt Santa Fransescan kirkkoon Via dei Verbitiltä polkua pitkin. Alueella on tehty suuria muutoksia, uusia aitauksia rakennettu ja muutenkin siistitty aluetta. Siitä ei ole nimittäin kovinkaan montaa vuotta, kun Foro Romanolle pääsi ilmaiseksi ja roomalaiset käyttivät Foro Romanoa läpikulkutienään. Säästyi paljon aikaa ja vaivaa...

Kyllä tänne kirkkoon täytyy vieläkin päästä Kolosseumilta päin jotain polkua pitkin, esimerkiksi Ckivo di Vebree Feliceä pitkin Via dei Verbitiltä käsin.

Kirkko rakennettin  800-900-luvuilla. Arkkitehtinä toimi Carlo Lambardi. Kirkosta tuli roomaanisen rakennustyylin kirkko. 1400-luvulla tuotiin Santa Fransesca Romanan pyhät jälkeenjäännökset kirkon kryptaan. 

Antoniazzo Romanon freskomaaalus Santa Francesca Romanasta vuodelta 1462. Freskomaalaus sijaitsee Tor de Specchin luostarissa, Tor delle Oblate di Santa Francesca Romana, Via di Teatro Marchello 32. Campidoglio/Capitoliumin kukkula sijaitsee kirkon ja luostarin välissä. 

Tor de Specchin luostari ja sen kirkko kuuluvat yhteen Santa Fransesca Romanan kirkon kanssa, vaikka ne sijaitsevat erillään toisistaan. Tor de Specchin luostari on omasta mielestäni mielenkiintoisin mutta sinne ei nykykyään pääse käymään muuta kuin kerran vuodessa tai erikoispyynnöstä etukäteen.

Santa Francesca oli oikealta nimeltään Francesca Bussa dei Ponziani. Hän syntyi Roomassa vuonna 1384 ja kuoli maaliskuun 9 päivä vuonna 1440. Fransesca asui vanhempiensa palatsissa Trasteveressä. Francesca kuvataan usein valkoisessa hunnussa ja kädessä hedelmäkori. Hän oli aatelissuvun tytär ja vanhemmat halusivat naittaa Francescan rikkaalle aatelismiehelle Lorenzo dei Ponzianille. Avioliitto oli onnellinen ja han saivat kuusi lasta. Kun rutto saapui Roomaan järjesti Francesca palatsiinsa tilat sairaille. 

Francescan huoneen ikkuna Tor de'Specchin palatsin tornissa

Tor de'Specchin luostari, Via del Teatro di Marcello, aivan Piazza Venezian kupeessa. Tämän keskeisenpää sijaintia ei luostarille voi löytyä Roomasta. Luostari ja nunnajärjestö Le Oblate Santa Fransesca Romana perustettiin vuonna 1433, seitsemän vuotta ennen Pyhan Francescan kuolemaa. 

Yhdessä Pyhän Pietarin, Pyhän Paavalin, Pyhän Filippo Nerin kanssa on Pyhä Francesca Roomana ja roomalaisten suojeluspyhimys. Mikään muu roomalainen luostari ei ole herättänyt minun mielenkiintoani niin kovasti kuin tämä Tor de'Specchi. Noh jaaaa ... Santi Quattro Coronatin luostari panee myös mielikuvituksen liikkeelle.

Horace Gentileschin maalaus Santa Francesca Romanasta

Tor de'Specchin luostarissa ei enää tarjota huoneita vaan heillä on muunlaista toimintaa, etenkin hengellistä aktiviteettia, kuten rippikouluja. Luostarissa asuu vain neljä nunna jos nyt hekään kaikki ovat enää elossa. Joitakin munkkejakin on saanut asuintilat luostarista, kun nunnien kuoltua on vapautunut huoneita. Luostarissa voi kuitenkin vierailla Santa Francescan päivänä 9. maaliskuuta siina kello 9.00-11.30 ja 14.30-18.00. Suosittelen vierailua jos sattuu siihen olemaan mahdollisuus!

Tavallisen turistin kannalta Trasteveressä sijaitseva  Santa Francesca Romanan luostari on mukava vaihtoehto hotellille, jo sijaintinsa, historiansa ja miljöönsä takia. Se toimii kuten hotellit konsanaan. Sen lähellä sijaitsee usemapikin Rooman suosituimmista ruokapaikoista, kuten Da Enzo , ja monta monta muuta ... kuten Roma Sparita. Juuri tämä kulmaus ja tämä puoli Viale Trastevereä on mielestäni erittäin mukavaa aluetta. Eikä niin "turististakaan" kuin Viale Trasteveren pohjoispuoli.

Luostarin sisäänkäynti Via del Teatro di Marcellolta. Heti täman sisäänkäynnin vieressä sijaitsee kahvila Antico Caffe del Teatro Marchello, jota en suosittele kenellekään. Kahvila pitäisi sulkea tyystin. Huono palvelu ja aivan liian kallis.

Paavi Benedictus XVI vierailulla luostarissa 

Paavi Benedictus XVI vierailulla. Tuo kullattu arkki on Santa Fransescan alttari ja luultavasti alttarin sisällä on hänen reliikkejään.

Luostarin sisäänkäynti. Vierailusta pitää sopia etukäteen tilaamalla ajan. Tai Santa Maria Fransesca Romanan juhlapäivänä 9.maaliskuuta on luostari avoinna muutaman tunnin.

  Entinen refettorio, ruokasali

Luostarissa on kaksi kirkkoa

 Luostarin sisäpihan pylväskäytävä



 Luostarin sisäpiha

Fransesca itse asettui asumaan Torre de'Speccin aateliskodin torniin, nykyisen Tor de Specchin tiloissa. Torde'Specci'stä tehtiin sittemmin tämä Franciscanan nimissä perustetun luostarijärjestön Oblate di Santa Francesca Romanan luostari.

Palazzo Ponziani sen sijaan sijaitsee Vicolo dei Vascellari 60, Piazza dei Ponzianilla, Trasteveressä, kivenheiton päässä Trasteveressä sijaitsevasta Santa Fransescana Romanan luostarista, joka toimii hotellina nykyään.

Takasin Basilika Santa Fransesca Romanan kirkkoon

Piazza Santa  Fransesca Romana  4. Aikaismemin tänne pääsi suoraan Via dei Imaperialilta, mutta nykyään on epävarmaa, sillä aluetta on muokattu ja aitauksia rakennettu. Kyllä sinne luultavasti pääsee silti kuten ennenkin Via dei Impaerialin poikkikadulta, Via dei Verbitiltä. Mutta Via Sacraa pitkin  mentäessä pitää maksa sisäänpääsymaksu Foro Romanolle. Sehän voi olla niinkin että kirkkoon pääsee vain Foro Romanon kautta, en osaa sanoa juuri nyt...Kirkkohan on todellakin näkemisen arvoinen. 

Basilikan pääalttarin kallisarvoinen Maria bysantialainen ikooni, Madonna Cycophilousa, Hellyyden Madonna.

Basilikan pääalttari on todella kaunis

Alttarin alla sijaitsevan reliikkikaappin on suunnitellut Gian Lorenzo Bernini. Pääalttarin oikealla puolelta löytyy paavi Gregorius XI: n hautamuistomerkki.

Santa Fransescan pyhät jälkeenjäännökset kryptassa

Pyhä Francesa Romana on haudattu Santa Francesca Romanan luostarikirkon pääalttarin alle kryptaan. Alttarin on sunnitellut Bernini joka suunnitteli myös kryptan. Francesca perusti oman fransiskaanisen luostarijärjestön haaran, Le Nobili Oblate di Monte Oliveto vuonna 1425. Santa Francescan luostarissa asustaa nykyään myös Olivetani munkit. Heillä on Ascianossa, Sienan lähellä Toskanassa, aivan mahtavan kaunis iso luostari. 

Santa Francesca Romanan kirkko oli aikaisemmin nimeltään Santa Maria Nuova. Vuonna 1608 kirkko vaihtoi nimeä. Se valmistui kymmenennellä vuosisadalla. Kellotorni on noin kaksisataa vuotta nuorempi. Carlo Lambardi valmisti julksivun vuonna 1615. Foro Romanolla sijaitsi jo yksi Pyhälle Marialle pyhitetty kirkkorakennus, Santa Maria Antiqua, joka oli hajoamaisillaan kymmenennellä vuosisadalla ja aivan liian pieni edes luostarin käyttöön. Santa Maria Antiqua oli rakennettu jo viidennellä vuosisdalla ja oli siis Rooman vanhimpia kirkkorakennuksia.

Ennen kuin kristityt rakensivat Santa Fransesca Romanan kirkon tälle paikalle sijaitsi siinä oratorio 700-luvulta, joka oli pyhitetty Pietarin ja Paavalin muistoksi. Kirkon sakristiassa on seinään muurattu neljä kiveä, joissa näkyy apsotolien polvenjäljet ​​myytin mukaaan. Olivetana munkit, jotka kuuluvat benediktiiniläisjärjestöön, ovat pitäneet kirkkoa hallussaan 1300-luvulta saakka. Järjestön perusti Bernardo Tolomei vuonna 1313 yhdessä kahden muun sienalaisen kanssa, Patrizio Patrizi ja Ambrogio Piccolominis. Nimi Oliveto tulee vuoresta Monte Oliveto jolle raklenenttiin "äitiluostari" Monte Oliveto Maggiore , Toskanassa, noin 10 km Ascianosta eteläänpäin.

Niels Fredrik Schiøttz-Jensenin maalaus vuodelta 1941



Max Merkerin maalaus Santa Francesca Romanasta

Laitan tähän vielä vielä pari videonpätkää, jotka on tehty kodittomien eläkeläisten Santa Fransesca Romanan vanhainkodissa. Vanhainkoti kodittomille sijaitsee samassa rakennuskompleksissa kuin Santa Fransescan luostari Trasteveressä, Via Pio Perettin päässä. Luostari on nykyään hotelli, vaikka kun se vaihtoi omistajaa niin sitä kutsutaankin nyt hostelliksi. Olen jo kerran aikaisemmin jo julkaissut tämän videon pätkän.