Kansallismuseo/Museo Nazionale Romano

Piazza della Repubblica/Piazza Esedra

Kansallismuseo käsittää monta eri rakennusta ympäri Roomaa:

 1. Museo delle Terme di Diocleziano, Via Enrico dei Nicola

 2. Palazzo Massimo, Largo di Villa Peretti

   

 3. Palazzo Altemps, Via Sant'Apolinare 46

 4. Crypta Balbi, Via delle Botteghe Oscure 31

 Avoinna:

 kaikki neljä kohdetta kello 9.00-19.45.

Kaikki neljä ovat avoinna kaikkina muina viikonpäivinä paitsi ei manantaisin. Sisäänpääsymaksu 16 € (audioguiden kanssa 21 €) ja lippu on voimassa kolme vuorokautta. Samalla lipulla pääsee kaikkiin neljään museoon.

Dioclezianon kylpylän raunioissa sijaitsee kirkko nimeltä Santa Maria degli Angeli e dei Martiri sekä osa kansallismuseota, jonka sisäänkäynti on päinvastaisella puolella raunioaluetta.

Museoon on todellakin kasattu paljon löytötavaraa pitkin Roomaa. Erittäin mielenkiintoinen museo ja sen sijainti on aivan ehdoton, entisen kylpylän ja luostarin raunioissa. Museo vihittiin vuonna 1890. Kokoelmissa on esineitä 500 eaa 300 jaa, siis noin 800 vuoden ajalta.

Itse mestari Michelangelo Buonaroti on suunnitellut raunioalueen ihastuttavaan kuntoon. Ennen kaikkea Santa Maria degli Angelin kirkko on loistava esimerkki Michelangelon suuruudesta mestarina. Ruotsalainen kardinaali Anders Arbolius sai Santa Maria degli Angelin kirkon omaksi nimikko kirkokseen ja hänellä on siitä nyt päävastuu.

Luostari 1600-luvulta on myös osa museota nykyään.

Palazzo Altemps sijaitsee Ponten kaupunginosassa, Piazza Navonnan pohjoispuolella. Alueella on sijainnut Apollo temppeli josta läheinen kirkko ja tori ovat saaneet nimensä, Sant'Apollinare. Täällä on postaukseni palatsista.

Nykyinen kirkko on 700-luvulta. Ponten alueella asui keskiajalla paljon aatelissukuja. Itäistä aluetta kontrolloi Colonnan suku ja läntistä Orsinit. Colonnat olivat keisarivallan kannattajia kun taas Orisinit kannattivat paavinvaltaa. Kiista ja kilpailu raukesi 1500-luvulla jolloin Altempsien palatsi rakennettiin.

Palatsin ensimmäinen omistaja oli Girolamo Riario, joka oli sukua paavi Sixtus VI delle Rovarelle. Kardinaali Marco Sittico Altemps osti kuitenkin palatsin melko pian. Hän oli paavi Pius IV Medicin siskon poika. Rakennusmestari Martino Longhi sai uuskorjata rakennusta ja samlla rakensi näköalatornin palatsiin. Kardinaali Altempsista ei kuitenkaan ollut papiksi, sillä hän oli aivan liikaa ihastunut naishenkilöihin. Hän sai Roberto nimisen pojan rakastajatterensa kanssa. Paavi Sixtus V antoi käskyn teloittaa Roberton. 

Palazzo Altempsin sai Vatikaani omakseen 1900-luvulla ja Vatikaani lahjoitti vuorostaan palatsin Italian valiolle vuonna 1982. Palatsi pantiin korjausten alle ja 15 vuoden päästä avattiin museona.

Palazzo Altempsiin on koottu useampien rikkaitten aaltelissukujen taidekokoelmia kuten Boncompagnin, Mattein ja Ludovisin. Palazzo Altemps on vierailun arvoinen museo, ehdottomasti. Täällä on enimmäkseen patsaita ja vestoksia.

Altempsin suvun ykistyiskappeli on täynnä taidetta.

 Attarille on haudattu paavi Anicetus I

Palazzo Massimo alle Terme, Largo di Villa Peretti 1

Paavi Sixtus V asui alueella jolloin palatsin nimi oli Villa Montalto Peretti. Huvila purettiin kun Terminin rautatieasemaa alettiin rakentamaan. 

Nykyinen palatsi rakennettiin jesuiiteille seminaariksi. Toisen maailmansodan aikana se toimi armeijan sairaalana. Vuonna 1981 osti Italian valtio rakennuksen halvalla ja korjautti sen museotiloiksi. Museo vihittiin käyttöön vuonna 1995. Museo sisältää paljon patsaita sekä valtavan kolikkokokoelman. Monet kolikot ovat suuria harvinaisuuksia. Museossa on myös paljon koruja.

Yksi museon suurista nähtävyyksistä on tämä patsas, Via Labicana Augustus. Patsas on peräisin vuodelta 12 eaa. Se löydettiin Oppian kukkulalta, Via Labicanan varrelta vuonna 1910. Patsaan korkeus on 207 cm.

Sokrates

Komea sargofagi

Erittäin kaunista mosaiikkia

Crypta Balbi, Via delle Botteghe Oscure 31

Avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 9.00-19.45. Sisäänpääsy 7 euroa

Argeologit tekivät kaivauksia 1980-luvulla kahden kirkon välisellä alueella, Santa Caterina dei Funari ja San Stanislao dei Polacchi.

Kaivausalueesta maan alla tuli museo ja se vihittiin vuonna 2001. Museossa pääsee näkemään miltä Rooma näyttää rakennusten ja katujen alla kun arkeologit tekevät kaivauksiaan. Museo käsittää kaksi rakennusta. Alueella sijaitsi luostari nimeltä Santa Maria Domine Rose, mikä oli rakennettu Teatteri di Balbon tiloihin ja Conseravtorio di Santa Caterian dei Funari jonka rakennutti Ingnazius Loyola nuoria tyttöjä varten jotka olivat joutuneet prostitutioon mukaan.

Näkymä kadulta käsin.

Piazza Caetani Mattei, Palazzo Mattei

Palazzo Mattei ja oikealla Caterina dei Funarin kirkko

Tuo kuja tuossa rakennusten välissä on Via Michelangelo Caetani. Kuvassa vasemmalle lähtee Via dei Funari ja oikealle kirkon edestä Via dei Funari jatkuu. Tässä edustalla ei ole enää aukeaa vaan rakennuksia on hyvin tiheään. 

Kun lähtee Largo di Torer Argentinalta suoraan etelään päin Via Paganincaa/Piazza della Encioclopedia Italianaa, niin tulla tupsahtaa melko heti Piazza Matteille.

Mattein aatelissuvun vaakuna

Tämä on yksi Mattein suvun palatseista. Mattein suku omisti suuremman alueen tämän torin ympäriltä ja siitä torille nimi.

Palazzo Mattei de Giove, Via Michelangelo Caetani 32

Piazza Mattei sijaitsee Sant'Angelon kaupunginosassa, siis aivan juutalaisten asuinalueen rajalla. Mattein suku omisti useimmat rakennukset torin ympärillä ja sen välittömässä läheisyydessä. 

Palazzo Mattei de Gioven rakentaminen vei noin 20 vuotta. Carlo Maderno suunnnitteli sen. Viisi muuta alueella sijaitsevaa palatsia kuului myös Mattein suvulle. Palazzo Caetanin, Via delle Botteghe Oscura 32 rakennutti Alessandro Mattei, jonka jälken palatsin omisti Negroni, Durres ja lopulta Caetanit. Celion puistossa sijaitsi Mattei suvun kesäahuvila. Ciriaco Mattei rakennutti Villa Celimontanan perheen kesäasunnoksi. 

Mattein suku oli erittäin vallanhimoista porukkaa ja he taistelivat vallasta toisten arvovaltaisten aatelissukujen kanssa Roomassa 1400- ja 1500-luvuilla. Mutta samalla he tekivät hyväntekeväisyyttä. Heidät karkoitettiin 1600-luvulta pois Roomasta. Mattein suvulla oli oikeus lukita ja sulkea juutalaisen ghetton portin. Mattein suku on alunperin kotoisin Veronasta.

Trasteveresä oli Mattein suvulla myös palatsi Piazza Piscinulalla ja se on jäljellä vieläkin. Hän oli eirttäin hyvä ja läheinen ystävä Carvaggion kanssa joka oli yksi barokin aikaisista suurista mestareista ja nykyään hänen maalauksensa ovat erittäin korkealle arvostettuja.

Kaunis sisäpiha

Ciriaco Mattei eli 1500- ja 1600-lukujen vaihteessa ja oli aikansa suurimpia taiteenkeräilijöitä. Hän oli Alessandro Mattein ja Emilia Mazzatostan poika. Hän oli kardinaali Girolamo Mattein, Asdrubale Mattein ja markiisi di Gioven veli. Giove on paikkakunta Umbriassa jonka Mattein poika hamusi itselleen ja alkoi kutsua itseään Gioven markiisiksi. Ciriaco meni naimisiin Giulia Matuzzin kanssa joka oli Pamphili suvun avioliiton ulkopuolella syntynyt tytär. He saivat vuorostan kaksi poikaa, Giovanni Batista Mattei ja Alessandro Mattei.

Mattein suvun aito sargofagi löytyy Vatikaanin museosta ja kopia täältä Mattein palatsista.

 Piazza Mattein reunalla seisoo myös modernimpi palatsikin

Mattein suvusta oli lähtöisin kaiken kaikkiaan kahdeksan katollisen kirkon kardinaalia mm Girolamo, Gaspare, Alessandro, Mario, Lorenzo Girolamo, Rugger, Luigi Emidio  ja Antici Mattei.

Alkuperäinen suihkulähde

Piazza Mattein, Fonatana delle Tartarughe, kilpikonnasuihkulähde

Kun Aqua Virgon akvedukti rakennettiin vuonna 1570 niin Mattein sukukin sai vesijohdot ja voitiin rakentaa suihkulähde torille. Piazza Matteilta vesi virtasi eteenpäin juutalaisten ghettoon Piazza Cinque Scole'lle. 

Luultavasti suihkulähteen on suunnittelut Giacomo della Porta yhdessä Taddeo Landinin kanssa. He valmistivat marmorista neljä nuoren miehen patsasta ja kahdeksan delfiiniä. Neljä delfiineistä kuitenkin vietiin Fontana della Terrina nimiseen suihkulähteeseen jonka löytää Chiesa Nuovan kirkon edustalta. 

Gian Lorenzo Bernini ja Andrea Sacchi valmistivat ihastuttavat kilpikonnat paavi Alessandro VII:n pyynnöstä. Kilpikonnat on varastettu useanpaan kertaan. Yksi alkuepräisistä kilpikonnista on tyystin kadoksissa vieläkin. Muut säilytetään Kapitoliumin museossa ja suihkulähteessä on kopiot vuodesta 1979 lähtien.

Via di Sant'Ambrogio on vain pari metriä kapea kuja, mikä johtaa Rooman Ghetton läpi Via del Potico d'Ottavialle, joka taas puolestaan on leveä ja vilkas katu jolla on aina elämää. Kuja Via delle Reginelle toiseen suuntaan Palazzo Costagutin vierestä vie vielä suorenpaan Rooman Ghettoon.

Kuvassa vasemmalla oleva rakennus on Palazzo Costaguti jonka rakennutti sen aikaisen paavin Paulo III Farnesen pankkiiri Constantino Patrizi. Sittemmin palatsin osti genualainen suku Costaguti, jotka omistavat palatsin vielä nykyäänkin.Palatsin toinen sisäänkäynti on Piazza Costagutilta, Vicolo Costagutin päädystä. Tuo kuvassa oleva palatsin kulmaus oli aikoinaan juutalaisen asuinalueen Gheton rajapyykki.

Kuvassa keskellä olevassa rakennuksessa sijaitsee hotelli Kame Hall. Kuvassa suihkulähteen takana on toinen Mattein palatsi, Palazzo di Giacomo dei Mattei ja sen vieressä kuvan ulkopuoella oikealla toinen Palazzo Mattei de Giove, jonka vieressä sijaitsee Catararina dei Funarin kirkko ja sitä vatsapäätä Palazzo Patrzi. 

Kuvassa keskellä kulman takana Via dei Paganican puolella sijaitsee Palazzo di Giacomo dei Mattein takana Palazzo Paganica ja sitä vastapäätä sijaitsi SS Valentino e Sebastianon kirkko, jota ei enää ole.

Bartaruga niminen viihtyisä baari torin reunalla on kuulema suljettu, mutta kerroataan että  se taas pian avattaisiin.

Mattein sukukappelin lattia Santa Maria Aracoelin basilikassa.