Monte Sacro ja Monte Sacro Alto

Monte Sacro, Quartiere XVI

Monte Sacron korttelisto sijaitsee Via Nomentanan varrella, noin reilut kolme kilometriä Terminin rautatieasemalta koillissen. Teveren joen sivujoki Aniene kiemurtelee alueen ohitse ja toimii osittain jopa korttelistojen välisenä rajana. Anienen joki on mitä mahtavin Tivolin kaupungin kohdalla, joka sijaitsee jonkin matkaa Monte Sacrosta eteenpäin. Anienen joki kiemurtelee Rooman itäistä reunaa pitkin ja se saa alkunsa ihanasta Vallepietran laaksosta, Rooman kaakkoispuolelta.

Anienen joki on Teveren joen sivujoki joka on 99 kilometriä pitkä. Anienen joki kiertää Rooman maaseudun ympäri Rooman itäpuolella, sieltä se kiemurtelee Rooman pohjoisosiin ja liittyy Villa Ada'n puiston pohjoispuolella sitten Teveren jokeen.

Ponte Nomentano

Monte Sacro tai Sacromonte, kuten aluetta myös nimitetään, tarkoittaa pyhää vuorta. Alueella on asuttu jo ammoisista ajoista lähtien, jopa niinkin pitkältä aikaa kuin 120 000 vuotta takaperin. Mons Sacer, Monte Sacro, siis pyhä vuori tai pyhä kukkula on sijainnut alueella, Anienen eteläisellä rannalla. 

Nykyinen Ponte Nomentano

Kerrotaan että paavi Leo III ja roomalais-saksalaisen keisarikunnan keisari Kaarle Suuri tapasivat toisensa juuri tällä sillalla vuonna 800, kun hän tuli paavin luokse kruunauttamaan itsensä keisariksi. Yleensähän roomaais-saksalaiset keisarit kävivät vain kruunauttamassa itsensä paavin luona ja matkustivat sitten takaisin Saksaan. Käytännössä silloiset paavit saivat huseerata ihan omin päin Roomassa koska keisareita ei Rooma kiinnostanut.

Wikipediassa kerrotaan:
Paavi Leo III (k.816) oli paavina 26. joulukuuta 795-12 kesäkuuta 816. Hän oli syntyään roomalainen. Virkakautensa alussa Leo herätti vastustusta. Rooman ylhäisö syytti häntä muun muassa vääräst valasta  ja aviorikoksesta. Leo pantiin modllsiesti viralta vuonna 799 ja lähetettiin luostariin. Leon onnistui kuitenkin paeta. Hän pääsi Kaarle Suuren puheille, joka ei tunnustanut Leon viraltapanoa. Leon vastustajat lähettivät Roomasta omat lähettiläänsä Karrel Suuren luokse. Kaarle Suuren neuvonantaja Alkuin huomautti isännälleen, ettei mikään maalllinen oikeus voi tuomita paavia. Silloin Kaarale Suuri päätti antaaa Leolle sotilassaattueen paluumatkan turvaksi.
Marraskuussa vuonna 800 Kaarle Suuri matkusti Roomaan. Leon ja hänen vastustajiensa riita ratkaistiin joulukuussa pidetyssä neuvonpidossa. Leo vannoi, että häntä vastaan esitetyt syytteet olivat vääriä, ja seurauksena Leon vastustajat karkoitettiin.
Leo III kruunasi Kaarle Suuren keisariksi Rooman Pietrain kirkossa joulupäivänä 800.

Ponte Nomentano on kävelysilta nykyään. Autoliikenne on ohjattu viereiselle modernimmalle sillalle, noin parisataa metriä pohjoisemmaksi. Onneksi tämä vanha silta on säilytetty.

Katualttari Ponte Nomentanolla

Monte Sacro Alto, Quartiere XXVIII
  Metro  B1 Conca d'Oro ja siitä kävellen tai busseilla eteenpäin

Esim. bussi 82 Terminiltä Nomentanon rautatieasemalle, tai bussi 83 tai 60 Piazza Venezialta

Monte Sacro'ssa asuu noin 63000 asukata ja Monte Sacro Alto'ssa noin 33000 asukasta. Näitten kahden ympärillä sijaitsee useampia ns zona alueita, Rooman kunnan koillisia äärialueita,  kuten Val Melaina zona I,  Castel Giubileo zona II, Marcigliana zona III, Casal Boccone  zona IV ja Tor San Giovanni zona V.

Val Melainassa asuu noin 38000 asukasta, Castel Giubileossa noin 42000, Marcilinassa noin 6400, Casal Bocconessa noin 16000 ja Tor San Giovannissa noin 6000.

Santissimo Redentore a Val Melaine, Via del Gran Paradiso

Val Melaina on alue Via dei Prati Fuscalin pohjoispuolella ja Via di Valle Melainan länsipuolella. Alueen länsipuolella kulkee junaratoja. Tämä alue on osittain arkkitehtoonisesti ns Barocchetto Romano tyylöinen ( 1920-1930-luvulta).Arkkitehti Gustavo Giovannoni rakensi esimerkikis Garbatellan asuinalueen Rooamssa tällä tyylillä, jota voisi vaikka kutsua "roomalaiseksi uusbarokiksi". Myöhemmin alue on varovaisesti uuskorjattu. Erittäin mukava, kumpareinen, kaunis ja siisti alue. 

Monte Sacron alueella sijaistee La citta giardino Aniene niminen asuinalue varsinaisen Sacro Monten alueen eteläpuolella, Anienen joen mutkassa, Via Nomentanan ja Anienen joen välissä.

Zona Val Melaina on omasta mielestäni viihtyisä, siisti ja kaunis asuinalue. Nämä alueet Agri Romano, Rooman maaseutu, ei alunperin kuulunut Rooman kuntaan vaan liitettiin kuntaan vasta vuonna 1817. Näin ollen näistä tuli Rooman esikaupunkialueita. 

Mutta mitä lähemmäksi Via Salariaa, Urben lentokenttää ja junaratoja sekä Val d'alan rautatieasemaa mennään sitä rauhattomaksi alue muuttuu. Prostitutio näyttää olevan suuri ongelma tällä alueella, vaikka prostitutio on laissa kielletty ulkotiloissa, niin osto kuin myyntikin. Via Salaria on aina ollut tunnettu prositutiostaan. Via Salarialta lähtee itään päin Via dei Prati Fiscalin katu, joka jatkuu Viale Jonio'na ja Via Ugo Ojetti'na ja yhtyy sitten Via Nomentanaan. Tämä reitti on erittäin liikennöity poikkitie.

Tässä vanha filmin pätkä siltä ajalta kun lapsiperheet pääsivät muuttamaan Val Melainan upouusiin moderneihin asuntoihin. Filmissä näkee kuinka siihen aikaan -40 -50 ja -60-luvuilla monet kymmenet tuhannet perheet asuivat rähjäisissä parakeissa ympäri Roomaa. Voi sitä onnea kun pääsivät muuttamaan! Momenti belli!

Tästä on tehty elokuvakin, Amore in Cittá. Ja mitäs sitä uusasukkaat iltapuhteikseen tekivät uudella asuinalueellaan, juu he tanssivat tangoa.

Zona Castel Giubileo sijaitsee anitiikin aikaisen Fidenaen kaupungin vieressä Teveren joen mutkassa. Alueen yksi juna-asemista on saanut nimekseen Fidenae Via Salarian varrella. 

Strateegisesti Castel Giubileo sijaitsee Via Salarian varrella, josta kulki tärkeät tiet Etruskien ja Sabinien asuialueille. Tässä kohtaa myös kaksi moottoritietä A 90 Rooman kehätie ja A 1 Autosrarda del Sole. Kaksi junarataakin kulkee pohjois-etelä suunnassa Castel Giubileon molemmin puolin.

Zona Castel Giubileo

Castel Giubileo on kolmionmuotoinen asuinalue Via Salarian ja Anienen joen kulmauksessa. Alueen pohjoispuolta kulkee kehätie GRA. Alueen kehitys on jäänyt kesken.  Ikävä asuinalue. En olisi aivan valmis muuttaamaan sinne.

Santa Maria della Grazie,Via della Bufalotta 674, Casal Boccone

Miksi ei kirkkokin voi olla kuinka yksinkertainen tahaansa, mutta tämä betonkikolossi on todella ikävää katseltavaa, eikä se kutsu lainkaan luokseen. Todellakin ikävä rakennus. Casal Boccone on melko  nuori asuinlähiö. Kaunista luontoa mielin määrin mutta silti se on ikävä nukkumalähiö, kuten yleensä useimmat uudet lähiöt. Alueen lisärakentamisesta äänestettiin Rooman kunnanvaltuustossa ja päätettiin ettei uusia rakennuksia rakkenneta, ainakaan toistaiseksi. Suunnitteilla oli nimittäin rakentaa neljä pilvenpiirtäjää ja matalia rakennuksia niitten välille. Alueella on jo nyt vaikka kuinka paljon uusia asuntoja tyhjiltään myynnissä. Huonot kulkuyhteydet ei vedä asukkaita alueelle. Joissakin kerrostaloissa on jopa uima-altaatkin pihoilla.

  Casal Boccone

 Casal Boccone

Casal Boccone

Casal Boccone on alue Tufellon itäpuolella, juuri ennen kehätietä GRA, Monte Sacro Alton pohjoispuolella. Täällä asuu noin 15000 asukasta. Alueelle ollaan kehittelemässä uutta taajamasuunitelmaa yhdessä asukkaitten kanssa. Uusia asuntoja on suunnitteilla. Alue sijaitsee kaukana keskustasta ja liikenneyhetydet ovat kehnot kaupunkiin.

Zona Tufello

Tufellon alue sijaitsee Monte Sacron pohjoispuolella ja Casal Bocconen länsipuolella. Täällä asuu noin 15000 asukasta. Tufellossa on jo stabilisoitunut infrastruktuuri ja vaikuttaa melko viihtyisältä alueelta, vaikkakin melko ahtaasti rakennetulta ja silti paljon puita ja pensaita rakennusten välissä. Tufello on jonkinlainen  välimuoto Val Melainan ja Castel Bocconen  asutuksesta. Tufellon aluehan  on rakennettu jo -60-70-luvuilla. Alueen asuntoja on uuskorjattu ja osa vuokra-asunnoista on muutettu omistusasunnoiksi. Täällä on myös asuintaloja jotka rakennettiin jo -20-luvulla ja jotka ovat päässeet ränsistymään.

Tufello

 Tufello

Tufellon pohjoispuolella sijatsee Porta di Roma, ja sen suuri ostoskeskus Galleria Porta di Roma. Helpoiten Galleriaan löytää busilla 38 Terminiltä. Porta di Roma oli aikaisemmin bussin päätepysäkki, mutta nykyään bussit tekee pienen kierroksen ostoskeskuksen jäkeen ja kääntyvät sitten takaisin kaupunkiin päin. 

Jää pois Bene-Lionellon pysäkillä. Bussit 38 ja 80 käyvät kääntymässä noin puolen kilometrin päässä. Se on melko helppo huomata että missä pitää jäädä pois. Alue on aukeaa ja kun bussi lähestyy ostoskeskusta niin siinä on likenneympyrä ja oikealla kädellä näkee  ostoskeskuksen ja Porta Di Roma on kirjoitettu isoilla kirjaimilla. Paina nappia ja jää pos seuraavalla pysäkillä.

Tätä ostoskeskusta ei ikinä olisi rakennettu tänne Porta di Roma'an jos ei Ikea olisi ensin lupautunut rakentamaan oman tavaratalonsa sinne. Ikea  myy hyvin Italiassa joten muutkin uskaltautuvat avaamaan myymälänsä Ikean viereen. Joten toinenkin ruotsalainen italialaisten suosima suuri firma Hennes & Mauriz avasi myös myymlän Galleriassa.

Nyt siellä on noin 220 myymälää, monta elokuvateatteria, jossa on 13 eri salonkia. Tavartalo Rinascente, Auchan, bouwlingahalli, valtava hotelli ja sitäkin valtavampi parkkiaikka, kaiken kaikkiaan 25 000 neliömetriä galleriaa. Luultavsti Euroopan suurin ostosgalleria.

Sant'Alessandron kirkko, Via Nomentana/Tor San Giovanni

Kirkko seisoo ylhäisessä yksinäisyydessään idyllisen Via Nomentanan tien vieressä puitten katveessa. Sen takana on aukeaa peltoa ja vanha hautausmaa. Myös kirkon vieressä on hautausmaa ja vanhan antiikin aikaisen kylän Figulean rippeitä. Kirkon alla sijaitsee katakombi.

Kirkkoa vastapäätä sijaitsee vanha Sant'Alessandron basilika joka on rakennettu viidennellä vuosisadalla. Basiliakssa on kolmen marttyyrin haudat alttarilla, Sant'Alessandro, Sant'Evenzioa ja Sant' Theodule.

Tor de San Giovanni sijaitsee kehätie GRA:n ulkopuolella, Porta di Roman takana. Alue on toiselta nimeltään La Cinquina-Bufalotta. Alue sijaitsee suuren Marciglianan luonnonreservaatin alueella. Täällä asuu noin 600 asukasta. Alue on erittäin modernia ja vakaavaraista.

San Domenico di Guzman, Via Vincezo Marmorale/ Zona Tor San Giovanni,
Alueen seurakuntakirkko

Aniene joen luonnonreservaatti sijaitsee aivan Monte Sacron ja Monte Sacro Alton kupeessa.

Sisäänkäynti luonnonpuistoalueelle

Monte Sacron alue on ollut asuttua jo ikuiset ajat. Täällä sijaitsi jo ennen ajanlaskua aatelissukujen huviloita ja heidän mukanaan tuli myös orjat alueelle palvelusväeksi.

Alla valokuvia Monte Sacron alueesta

1800-luvulla tuli alueesta alueesta virkistysalue kaupungissa asuville. 1900-luvun alussa suunniteltiin  uusia asuinalueita ja ns Città Giardino Aniene/City Aniene/Anienen puutarhakaupunki hanke pantiin alulle. 

Tulos siitä on Citta Giardini niminen asuinalue Monte Sacron eteläisessä osassa, josta on Valle dell'Aniene luonnonpuistoalueelle sisäänpääsy, Anienen joen mutkassa. Alueesta on tullut erittäin suosittu asuinnalue. Kuten jo nimikin kertoo niin Cittá Giardino on erittäin "vihreä" asuinalue. Arkkitehdit Gustavo Giavannino ja Innocenzo Sabbatini suunnittelivat alueen. Moni protestoi urbanisointia siihen aikaan mutta huolestumien on osoittautunut jälkeenpäin turhaksi. Monte Sacro ja Cittá Giardini ovat hyvä esimerkki onnistuneista modernimmista asuinalueista joissa viihdytään. Kun Cittá Giardini valmistui vuonna 1924 annettiin alueelle nimeksi juuri Cittá  Giardini, mutta viralliseksi nimeksi tuli vuonna  1951 Monte Sacro.

Monte Sacro Alto on tyypillinen roomalainen asuinalue. Pinjapuutkin kumartuvat kadun yli, kuten niillä on tapana Rooamssa.

Monte Sacro Altossa on yleenesä valtavan suuret parvekkeet

Monte Sacro Alto käsittää suurelta osin alueen jonka on omistanut Talenti nimien aatelissuku. Monte Sacro Altosta käytetäänkin puhekielessä nimitystä Talenti. Suurin tori alueella on nimitetty viimeisen Talentin suvun jäsen mukaa Pier Carlo. Vielä muutama vuosikymmen sitten täällä oli lamapaat laitumella. Talentien huvila ja maatila sijaitsi Monte Sacro Altosta koilliseen, joka on nykyään Parco Talenti.

Suunnitteilla on ollut jo kauan uusi Metrolija D, jonka kohtalsota en ole lainkaan varma. Osa siistä on valmsi ja avttu käyttöön. Monte Sacrossa on metroasema Conca d'Oro, metrolinjan D1 asema, noin kuusisataa metriä Piazza Sampionelta luoteeseen. Tämä linja on melko uusi, lyhyt metrolinjan pätkä Jonion ja Bolognan metroasemien välillä. Parempi kuin ei mitään.

Monte Sacrossa on pieni rautatieasema, josta kulkee juna FL 1. Sillä junalla pääsee Fiumicinon lentokentälle. Juna tulee Ortesta ja kulkee 15 minuutin väliajoin arkena ja 30 minuutin väliajoin sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. Lapset ja matkalaukut ilmaiseksi. Jos joku ihmettelee että  matkalaukuistakin pitää maksaa niin Italiassa usein miten pitää maksaa isommista matkalaukuista useammanlaisissa kulkuvälineissä. Mutta ei tässä junassa. Juna pysähtyy Roman Nomentanan jälkeen Roma Tiburtina, Roma Tuscolana, Roma Ostiense, Roma Trastevere, Villa Bonelli, Magliana, Muratella, Ponte Galeria ja Fiera di Roma ennen kuin se lopulta saapuu Fiumicinon lentokentälle. Kerta maksu Rooman kaupunginmuurien sisäpuoella on 8 €, jos nyt ei ole sittemmin muuttunut.

Piazza Sampionelta kulkee usieta busseja keksutsaan päin kuten 60, 80L ja 84 Sant'Agnese/Annibalioanon metroB:N pysäkille. Monte Sacrosta ei ole kovin pitkä matka Via NOmentanaa pitkin kesustaan, noin 3-4 km, mutta matka kestää, varsinkin aamuisin. Bussit ovat tipaten täynnä väkeä ja bussit tulee tai ei tule. Joksus saa odotata tunninkin ja sitten tulee useampikin peräjälkeen. Tämmöistä tämä on monessa paikkaa Rooman ympäristössä. Joten metrolinjat olisivat suureen tarpeeseen, mutta kun niitten rakentamien on työlästä ja kallsita. Rooman maanpinnnan alla on monia metrejä arkeologisia löytöjä, pikaka paikoin kymmenisen metriä, joten ei se ole ihme että metrolinjoja ei ole Roomassa onnistuttu noin vain taikomaan.

Piazza Sempione on Monte Sacron keskusta. Kuvassa Santi Angeli Custodi'n kirkko ja luostari. Arkkitehti Gustavo Givannino suunnitteli tämän kirkonkin. Kirkko valmistui vuonna 1925. Paavi Pio XI lahjoitti miljoona liiraa Città Giardinon ja kirkon rakentamiseen. Kirkko kuuluu nykyään Santi Angeli Gustodi järjestölle. Angelo Gustode tarkoittaa suojelusenkeliä.

Piazza Sempione, joka on alueen kohtauspaikka ja liikennekeskus, josta etelään päin on Cittá Giardini ja luonnonreservaatti, pohjoiseen päin Monte Sacro ja sen takana Monte Sacro Alto.

Piazza Sempionen ja Viale Jonion välinen alue on kapeita kiemuraisia kujia ja kauniita rakennuksia sekä paljon puita ja pensaita. Viihtyisä alue.

Monte Sacron markkinapaikka sijaitsee heti kun tullaan Via Nomentanoa pitkin Monte Sacroon, Piazza Menenio Agrippa'lla. Juuri ennen toria vasemmalla puolen Via Nomentana 627 löytyy Menenio Agrippan mausoleumin rippeet. Mausoleumista on vain sen ydin jäljellä. Sen näkee alueen rauta-aitauksen takaa.

San Clemente, Via Val Santerno

Kirkko on pyhietty paavi Celmnente I:lle, joka toimi kolmantena paavina Pyhä Pietarin jälkeen laskettuna.

Santa Gemma Galgani, Via Monte Mela

San Achilles, Via Giovanni Verga, Monte Sacro Alto

Sant'Achillen kirkko, Via Giovanni Verga

Tämäkin kirkko on moderni kirkko, kuten kaikki muutkin kirkot tällä alueella. Ja kirkkoja on täällä varmasti riittämiin. Kirkko on rakennettu tiilestä ja tehty sylinterin muotoiseski. Kirkko on myös fransiskaaniluostarin käytössä ja pyhitetty paavi Pio XI muistoksi.

Freskomaalaus sisäänkäynnin yläpuolella. Tuossa lukee "Herra ja minun paimeneni".

San Ponziano, Via Nicola Festa, Monte Sacro Alto

San Mattia, Via Corado Alvaro, Monte Sacro Alto

San Giovanni Crisostomo, Via Nomentana, Monte Sacro Alto

Universita Salesiana, Piazza dell'Ateneo Salesiano

Salesiaani järjestön perusti Giovanni Bosco vuonna 1859 Pyhän Fransisco de Salesin kunniaksi ja he ottivat de Salesin sukunimen pappisjärjestönsä niemksi. Giovanni Bosco oli kotoisin Torinosta, Piemontesta. Fransiscus di Sales oli ranskalaien ja eli vastasukonpudistuksen 1500-1600-lukujen vaihteessa.  ajalla Hän olis urui kalvinimsin vastustaja.

Salesiaanit toimivat lasten ja nuorten hyväksi kouluttamalla kodittomia tai rikoliselle tielle joutuneita sekä päihdeongelmaisia nuoria. Salesiaaneilla on useita lasten- ja nuorisokoteja ympäri Italiaa.

Don Bosco, Salesianijärjestön perustaja

Sant Ugo, Viale Lina Cavalieri, Castel Giubileon alueella

San Giovanni della Croce a Colel Salario, Via Apecchio

Paavi Benedictus XVI vierailulla kirkossa

Sant'Antonio da Padova, Via Salaria, Zona Marciglianan alueella

Zona Marciglianan alueella on sijainnut kaupunki nimeltä Crustumini, latinaksi Crustumerium. Kaupunki oli olemassa vielä seitsemännellä vuosisadalla eaa. 

Zona Marcigliana sijaitsee Sacro Monte alton kupeessa, koillisessa, Via Nomentanan varrella. Alueella sijaitsee  noin 4000 hehtaaria laaja Marciglianan luonnonreservaatti. Reservaatti on Via Salarian, Rooman kehätien GRA:n ja Via Nomentanan välissä. Suurin osa reservaatin maa-alueesta on ollut yksityisessä omistuksessa.

Cittá Giardinon asutusta

San Valentino/Pyhä Valentinus

San Valentino nimisiä pyhimyksiä on voinut olla kaksikin, tai vielä useampiakin. Yksi heistä oli San Valentino roomalainen, joka toimi pappina  200-luvulla Roomassa. Helmikuun 14-päivää vietetään hänen kunniakseen. Suomessa päivää kutsutaan ystävänpäiväksi. 

Se toinen tunnetuin, josta tässä aion kertoa, oli tämä Ternin piispa. Ternissä sijaitsee jopa San Valentino niminen asuintaajama. Ternissä sijaitsee luonnollisestikin myös San Valentinon basilika.

Ternin hiippakunnan kirjoissa lukee että piispa Valentino olisi matkustanut Roomaan ja että hänet kidutettiin hengiltä Roomassa 14. helmikuuta vuonna 273. Kirjoissa lukee myös että hänet haudattiin pikaisesti lähinpään kirkkomaahan. Martyyrikuoleman kärsineitten pikainen hautaaminen oli paremminkin yleinen tapa eikä poikkeus.

Toisaalta väitetään että kyseessä on yksi ja sama henkilö. Roomalainen Valentino on toiminut piispana ja keisari Claudius II:n käskystä hänet tuomittiin kuolemaan, joten hänestä tuli marttyyri. Kaiken kaikkiaan on ollut olemassa kaksitoista Valentino nimistä pyhimystä. 

No jaa, paikallisia pyhimysnimityksiä Santi beate (pyhitetty todistaja) on voitu jakaa paikallisille marttyyreille tai ansioituneille herroille, ken ties. Muita melkein samannimisiä pyhimyksiä on Valente, Valentina, Valentiniano, Valenzione... Pyhä Valente oli Veronan piispa, Pyhä Valentina oli palestiinalainen naismarttyyri, Pyhä Valentiniano oli Salernon piispa ja Pyhä Valenzione oli espnajalainen pappi.

Koska Pyhästä Valentinosta on kiistelty ja kinattu ja hänestä tai heistä tiedetään hyvin vähän niin katollinen kirkko poisti Pyhän Valentinon vuonna 1969 kalenteristaan, joten hänen päivänään ei enää pidetä liturgisia menoja katollisissa kirkoissa. Roomalaiskatollinen kirkko toki pitää Pyhää Valentinoa vieläkin pyhimyksensä. Kerran pyhimys, aina pyhimys, periaatteella.

Suomalainen pyhimyskalenteri 1300-luvulta,

 Turkulaisesta dominikaaniluostarista

Marttyyrikalenterissa hänen muistopäivänsä on 14. helmikuuta. Ternissä häntä juhliltaan myös 30. heinäkuuta, kuten myös ortodoksinen kirkko tekee.Anglikaanit ja luteraanit sekä katollinen kirkko pitävät perinteisesti kiinni juhlapäivästä 14. helmikuuta. 

Paavi Gelasius I vakiinnutti San Valentinon juhlapävän vuonna 496. 

Pyhää Valentinoa pidetään nuorten, rakastavaisten, varsinkin miespuolisten, ja matkustavaisten suojeluspyhimyksenä. Pyhä Valentino auttoi monta epilepsiakohtauksen saanutta, joten häntä pidetään myös epilepsiaa sairastavien suojeluspyhimyksenä. Tuossa kuvassa yllä nähdään kuinka hän yrittää auttaa maassa makaavaa epilepsia kohtauksen saanutta henkilöä.

San Valentinon kallo löytyy Santa Maria in Cosmedinin nimisestä kirkosta Roomassa.

San Valentinon reliikkejä kerrotaan löytyvän myös Santa Prasseden kirkosta Roomassa, muutamista saksalaisista kirkoista, Puolasta, Tjekistä, Irlannista, Iso Britanniasta ja Itävallasta.

Pyhälle Valentinolle pyhitettyjä kirkkoja on sitäkin useampia Itävallassa, Venäjällä, Tjekissä, Ranskassa, Saksassa, Luxenburgissa, Puolassa, Sloveniassa, Ukrainassa ja Italiassa. Italiassa sijaitsee noin kymmenisen Pyhälle Valantinolle pyhitettyä kirkkoa, joista tärkein sijaitsee Ternissä, jossa Pyhä Valentinolla on oma kappeli, jossa hän lepää lasiarkussa. Nimittäin Pyhä Valentino toimi Ternin piispana.

San Valentino Ternissä, San Valentinon kirkossa

Tämä on kuvaus piispa Valentinosta Ternin basilikassa.

San Valentinon katakombit Roomassa, Viale Maresciallo Pilsudski 2, Pincianon korttelistossa. Katakombit ja basilika sijaitsevat Viale Marcellianon ja Stadio Flaminion välissä. Lähin pysäkki on raitiovaunu 2:n pysäkki Piazza Manilalla. 

Katakombit voi nähdä vain aitauksen takaa. Ainoa mahdollisuus vierailla San Valentinon katakombeissa on vain Pyhän Valentinon päivänä 14. helmikuuta. Ainahan sitä voi ottaa yhteyttä ja sopia käynnistä, mutta se maksaa sitten. 

San Valentinon katakombit omistaa Vatikaani. Katakombeista kerrotaan myös Vatikaanin omilla sivuilla, pcas@arcsacra.va.

Viale Maresciallo Pilsudski 2, Piazzale Manila, Parioli

Jos jatkaa kävelyä ylös tätä samaa katua, niin siletä löytyy suuri alue missä on runsaasti suurlähetystöjä. Tämä on upeaa ja rauahllista aluetta muutenkin. Alue on kuitenkin melko kaukana keskustasta.

Raitiovaunulla 2. Jää pois kyydistä Flaminia/Frascassinin tai Ankara/Tizianon raitiovaunupysäkeillä. 

Bussit n3d ja n201. Jää pois kyydistä Piazzale Ankaralla!

Kaikkien aikojen kaikista tunnetuin arkeologi Antonio Bosio löysi Valentinon katakombit 1600-1700-lukujen vaihteessa. Myöhemmin on kaksi muuta arkeologia tutkineet samaa aluetta ja viimeksi Bruno Maria Apollon ja Ghettiin tutkimuset osoittivat ettei Pyhää Valentinoa oltu haudattu katakombeihin, vaan sen suulle maan päälle. Hän löysi hautapaikan juuri siltä paikalta johon paavi Julius I oli rakennuttanut basilikan 300-luvulla. 

Katakombit oli rakennettu kolmeen kerrokseen. Nykyään ei katakombeista ole paljoakaan jäljellä, sillä tulvat ja maanvyörymät ovat sitä hajoittaneet.

Nykyinen moderni San Valentinon kirkko sijaitsee noin puolen kilometrin päässä San Valetinin katakombeista, Viale XVIII Olimpiade, siis entisessä Olympiakylässä.

Arkkitehtinä toimi Francesco Berarducci. Tyyli on nimeltään  brutalismi. Tyypillistä on raakabetonin käyttö ja tekniset ja toiminnalliset yksityiskohdat.

Palazzo della Cancelleria

Palazzo della Cancelleria, kansliapalatsi, Piazza della Cancelleria 

Avoinna:

Arkisin: 7.30-20.00.

Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä: klo 9.30-19.00.

Yhteystiedot:

Sähköposti: economato@apsa.va (vierailun varaus)

Puhelin: 06 69887566

Palazzo della Cancelleria sijaitsee Corso Vittorio Emanuele II:n ja Campo dei Fiorin torin välisellä kadunpätkällä jonka nimi on Piazza della Cancelleria. Toisella puolen Corso Vittorio Emanuelle II sijaitsee Piazza di San Pantaleo. Palatsi on jämäkkä komea ja iso rakennus, mikä  on melkin sata meriä kertaa sataa metriä.

Palatsin eteläistä sivua kulkee Via del Pellegrinon kapea ja viehättävä katu. Pellegrino tarkoittaa pyhiinvaeltajia ja tätä kujaa pitkin pyhiinvaletajat aikoinaan kulkivat kun he kävelivt Rooman seitsemän pyhiinvaelluskirkon välillä.

Giro delle sette chiese/seitsemän kirkkon kierros, on vieläkin suosittu reitti pyhiinvaeltajien parissa. Tämä vanha kartta on hieman ylösalaisin, pohjoinen alimpana ja etelä ylimpänä. Vatikaani on alimmassa reunassa, Lateraanin kirkko ylhäällä oikealla. Nykyisissä kartoissa on pohjoinen ylinpänä ja etelä alinpana. Tässä kuvassa päinvastoin.

Cancellarian palatsi kuuluu Vatikaanin valtiolle, vaikka se sijaitseekin Rooman kunnan alueella, aivan keskellä Roomaa. Roomassa on muitakin rakennuksia jotka kuuluvat Vatikaanille, vaikka ne sijaitsevat eri ilmansuunilla, kuten esimerkiksi San Giovanni in Lateranon basilika, Santa Maria Maggioren basilika, San Paulo fuori le Muran basilika, Casa Bonus Pastor, Lateraanipalatsin yhteydessä sijaitseva Lateraaniyliopisto, Propaganda Fiden yliopisto Gianicolossa, Palazzo di Porpaganda Fide, lastensairaala Bambino Gesú,  Villa Gabrielli Gianicolossa jne.

 Sisäänkäynti palatsiin ja näyttelyihin 

Näyttelyyn pääsee menemään koska vaan, silloin kun se on avoinna, mutta palatsiin pääsee vain ryhmissä oppaan mukana ja vaatii etukäteis ilmoittautumisen. Kiertokäyntejä on melko harvoin.

Vatikaanin tuomioistuin, Tripunale della Rota romana, ns Sacra Rota, Vatikaanin valtion tuomioistuin ja katollisen kirkon kirkollisoikeus. Rota systeemi on erittäin vanhoillinen tuomioistuinsysteemi, peräisin 1300-luvulta. Rakennuksessa myös koulutetaan asianajajia, jotka sitten voivat toimia Sacra Rota oikeudessa.

 Paavi Sixtus IV:n vaakuna

Palazzo della Cancelleria, Piazza della Cancelleria

Palatsin sisäpiha, cortile, mikä on Donato Bramanten suunnittelema, kuten palatsikin.

Roomassa on runsaasti sisäpihoja joihin voi kuka vaan mennä, mutta niistä on poistettu penkit, jotta kävijät ei jää penkeille makailemaan. 

Sant'Ivo della Sapienzan kirkko palatsin sisäpihalla. Kirkko on avoinna vain sunnuntaisin kello 10-12.

Mainitsen tässä samalla vinkiksi Roomassa kävijöille, että ainakin yhdessä Rooman yliopiston rakennuksessa, Corso del Rinascimenton kadun varrella numerossa 40 Palazzo della Sapinezassa/viisauden palatsiasa, on julkinen sisäpiha, minkä päädyssä seisoo Sant Ivon kirkko, mikä on yliopiston käytössä. Rakennuksessa sijaitsee myös historiallinen upea kirjasto, ehkä Rooman upein kirjasto, nimeltä Biblioteca Alessandrina del Borromini, Corso del Rinascimento 40. 

Raffaele (Sansoni) Riario 1460-1521 

Raffaele oli paavi Sixtus IV:n, Fransesco della Roveren veljen poika. Raffaelesta tuli tai tehtiin luonnollisestikin kardinaali, ja hän rakennutti della Cancellerian palatsin itselleen. Alkuun palatsin nimi oli vain Palazzo papale/paavin palatsi. Raffaelle oli se henkilö joka houkutteli mestari Michelangelo Buonarrotin Firenzestä Roomaan. Raffaelle Riario toimi Michelangelon mecenaattina/taiteilijan suojelijana.

Kardinaali Riario sai useita hiippakuntia vastuulleen, San Giorgio in Velabron Roomassa ja monen monta muuta pitkin Italiaa. Raffaele oli vain 16-vuotias kun hän opiskeli kanoonista oikeutta Pisan yliopistossa. Samaan aikaan syntyi valtavia riitoja Firenzessä ja Riariota syytettiin salaliitosta Medicin sukua vastaan. 

Mutta Lorenzo de'Medici auttoi Raffaelen vapaaksi syytöksistä. Vuonna 1480 sai Raffaele papin viran Cancellerian palatsissa sijaitsevassa San Lorenzo in Damason kirkossa, mistä olen tehnyt erillisen postauksen täällä. 

Rooman saavuttuaan hänen ystänsä Lorenzo Oddone Colonnaa syytettiin Orsinin murhaamisesta ja rangaistukseksi siitä paavi Sixtus IV käski ottaa Orsinin herran hengiltä. Tämä oli sitä aikaa 1400-1500-luvuilla, kun joka puolella Apenniinien niemimaalla aatelisvut tastelivat vallasta ja maa-alueista. 

Vaikka samanlaisia aatelisten taistelua oli useimmissa Euroopan maissa siihen aikaan. Ei ollut valtioita eikä valtioiden rajojakaan, vaan aateliset ottivat omakseen alueita, jotka onnistuivat saamaan ostamalla tai saamaan omikseen sotimalla.

Seuraavan paavin Innocentius VIII:n aikana sai Riario luvan rakentaa palatsin San Lorenzo in Damason kirkon ympärille. Eräänlainen kirkko tai seurakunnan kokoontumistila oli nimittäin seisonut tontilla jo esikristilliseltä ajalta lähtien. Kirkkosali sijaitsi edesmenneen paavi Damason kodissa. Paavi Damaso eli esikristillisellä ajlala 305-384. 

Sellaista alkuseurakunnan kokoontumistilaa nimitettiin nimellä titulus. Titulus tarkoittaa sitä että seurakuntatilta sai titteli nimesä, siis rakennuksen omistajan nimen mukaan. Mitään sukunimiä ei siihen aikaan ollut muilla kuin aatelisilla. Myöhemmin titulus rakennettiin kirkoksi ja sai nimekseen San Lorenzo del Teatro Pompeo, sillä Teatro Pompeo sijaitsi siinä aivan vieressä. 

Paavi Innocentius VIII:n Battista Cibo'n "tuntematon" poika menettii suuren rahasumman Raffaelle Riarion asunnossa kun he palasivat korttia. Kun paavi vaati Riariolta rahoja takaisin, niin Riario sanoi,  että anteeksi vaan, mutta rahat on jo käytettyy palatsin rakentamiseen. 

Riario oli paavin kamariherra ja Riario oli yksi vahvoista ehdokkaista paavin tiaraan kun Innocentius VIII kuoli. Mutta Riario oli aivan liian nuori joten kreikkalaista alkuperää olleen paavin jäkeen istui espnajalaista alkueperää oleva paavi Rodrigo Borgia paavin tuolille. Hän sai nimekseen Aleksanteri VI.

Riario osallostui moeen salaliittoon ja siinä tuoskinnassa hänen oli pakko luovuttaa palatsi paavi Leo X Medicille, joka puolestaan antoi sen serkulleen Giulio de'Medicille.

Baldasarre Peruzzin maalaama sisäkatto palatsissa

Giorgio Vasarilla oli tapana maalata isoja maalauksia tai maalaussarjoja isoihin saleihin. Maalaukset peittäävät seinät kokonaan. Näitä Cancellerian palatsissa olevia  freskomaalauksia kutsutaan nimeltä 100 vuorokautta, ja salia nimellä Sala dei cento giorni. Palatsissa on useita saleja, joiden seinät peittää Vasarin kallkimaalukset.

Maalaustyyli on tyypillistä manierismin tyylistä. Giorgio Vasasri oli Arezzossa syntynyt, mutta Firenzessä melkein koko ikänsä asunut taidemaalari ja arkkitehti. 

Hän kirjoitti myös kirjan nimeltä Taiteilijaelämänkertoja. Hän kirjoitti krittisellä tavalla, joten häntä voidaan pitää historian ensimmäisenä taidekriitikkona.

Hän joka on käynyt Firenzessä ei ole voinut välttyä näkemästä Vasarin frreskomaaluaksia. Vasari toki käytti oppipoikia maalaamaan suurempia pintoja, mutta maalaukset ovat kuitenkin hänen käsialaansa. Firenzeähän pidetään maailman taiteen mekkana. Sanonta kuuluu että noin 80 % maailman korkeimman tason taiteesta sijaitsee Italiassa ja niistä 80 % Firenzessä. Firenze on todellakin mahtava kaupunki niin taiteen kuina arkkitehtuurinsakin kannalta. Minä koin jopa ns Stendalin syndrooman käydessäni Firenzessä ensimmäistä kertaa. Vasta jälkeenpäin sain tietää syndroomasta ja että syndrooman on monet kokeneet Firenzessä käydessään. Se ei ollut mukava kokemus, mutta meni ohitse reilussa puolessa tunnissa.

Wikipedia kertoo: Stendhalin syndrooma eli Firenzen syndrooma on epävirallinen diagnoosi, jolla tarkoitetaan voimakkaasta tai liiallisesta taide-elämyksestä aiheuttuvaa hyvin harvinaista oireryhmää. Sen oireisiin kuuluu heikotusta, pahoinvointia, paniikkia, sekavuutta ja sydämentykytystä. Italialainen psykiatri Graziella Magherini nimesi 1989 oireyhtymän ranskalaisen kirjailijan Stendhalin mukaan, joka kuvasi Firenze-kokemustaan teoksessaan 'Rome, Napels et Florence'. Magherini tapasi useita siitä kärsiviä potilaita, erityisesti ulkomaalaisia matkailijoita.

Omat oireeni oli lähinnä ahdistusta, ensimmäisen kerran elämässäni. Tunne tuli yhtäkkiä iltapäivällä kun olin päivän kävellyt katselemassa rakennuksia ja taidettaa ja kun käytiin Santa Crocen basilikassa ja heti sen perään Badia Fiorentian kirkossa ja sen luostarissa. Käynti Badia Fiorentiassa on elämäni suurin kokemus lasten synnytysten jälkeen. Se oli Badia Fiorentia mikä laukaisi syndrooman.

Koko kroppa tuntui erittäin kevyeltä, ajatukset pysähtyivät ja tunnelma oli ikään kuin kylläinen. Halusin vaan olla. Tunne hävisi lopullisesti tunnin päästä kokonaan. En tarvinnut sentään mennä lääkärin vastaanotolle, koska tunne ei minua häirinnyt tai aiheuttanut sen suurempia vaivoja tai oireita. Vasta jälkeenpäin sain kuulla puhuttavan tästä syndroomasta. Aiheesta on kirjoitettu kirjojakin.

Tässä luettavaa samasta aiheesta.

Leonardo da Vincin työnäyttely Macchine di Leonardo oli avoinna huhtikuun loppuun 2015, mutta näyttely  sai  jatkoaikaa vuoden 30 huhtikuuta 2016 saakka.

 Näyttely on avoinna päivittäin kello 9.30-19.30

Sisäänpääsymaksu 9€, alennettu hinta 7€, lapset 5-12-vuotiaat 6€

Lapset alle 5v ilmainen sisäänpääsy

Niin, Palazzo della Cancelleria'ssa on myös kirkko. Se on rakennettu palatsin sisään, joten sitä ei ole helppo huomata kadulta käsin. Sisäänkäynti kirkkoon on torin puolelta vihreäksi maalatun oven kautta.

Kirkon sisäänkäynti

Toinen sisäänkäynti kirkkoon on Corso Vittorio Emanuele I:n puolelta, mutta se ovi on melko harvoin avoinna. Kesäkuumalla se ovi on auki kaiket päivät. Luultavasti tämä ovi rakkennettiin sen jälkeen kun kirkossa oli tulipalo. Kirkko tarvitsee siis kaksi uloskäyntiä turvallisuus syistä.

Paavi Damaso 305-384. Damaso syntyi ja kuoli Roomassa. Hän toimi paavina 18 vuotta kunnes paavi Sirico, hänkin roomalainen, sai paavin viran. Kaiken aikaa taustalla toimi ns antipaavi. Molempien paavien kannattajat tappelivat Rooman kaduilla niin että veri lensi. 

Lopulta antipaavi karkoitettiin Roomaasta jotta saataisiin rauha aikaan. Mutta antipaavin kannatajat jäivät Roomaan ja pitivät kokouksiaan Sant'Agneta fuori le Muran basilikassa Via Nomentanan varrella ja katutappelut senkuin jatkuivat. Keisari ajoi antipaavi Siriuksen Kölniin, mutta hän palasi Rooman paavi Damason kuoltua. Antipaavi Sirius/Sirico antoi siinä vaiheessa periksi tavoitteensa päästä paaviksi, ja häen kannattajansakin väsyivät.

Paavi Damasus haudattiin tänne  Damason kirkkoon. Hänen kalloaan säilytetään reliikkilippaassa Pyhän Pietarin basilikassa. Hänen käsivartensa sijaitsee reliikkilippassa San Tommaso in Parionen kirkossa.

Vatikaanin arkistossa kerrotaan että paavi Evaristo tai Aristo, joka oli syntyään juutalainen ja syntynyt Betlehemissä, olisi jakanut Rooman seurakunnat seitsemään  diakoniaan ja titulukseen ja että yksi niistä olisi sijainnut Damason kirkon paikalla jo vuonna 112. Damaso aloitti kirkon kardinaalina joka tapauksessa vuonna 366.

 San Lorenzo in Damaso

 Avoinna kaikkina viikonpäiviä kello 7.30-12.00 ja 16.30-19.30

Messu arkisin kello 8.30 ja 18.30

Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 8.30, 10.30, 12,00 ja 18.30

Nykyinen kirkko on 1500-luvulta, kun palatsia alettiin rakentamaan. Asuinrakennuksia tälle alueelle rakennettiin vasta 800-luvulla mutta Teatro Pompeio, Pompeiuksen teatteri, seisoi siinä vieressä jo vuodesta 55 eaa lähtien.

Kirkkosali on melko pimeä, varsinkin talvisaikaan. Melko huonossa kunnossa ja nuhjuinen, mutta marmoria ja kultaa ei olla säästelty. Nykyien kirkko on kasattu ikäänkuin palapeliä eri paloista eri aikakausilta. Pylväätkin on käyty hakemassa Teatro Pompeista, ehkä luvatta.

Sakramenttikappeli