Avoinna joka päivä kello 9.00-19.00, mutta suljettu keskiviikkona
perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina avoinna kello 20 00 saakka.
Sisäänkäynti Via del Corso'lla
Koska olen aikaisemmin jo tehnyt postauksen Palazzo Doria Pamphilj'ista ja Villa Doria Pamphilji'sta niin ei ole aihetta toistaa, vaan annan kuvien kertoa.
Palatsi Spadan rakennutti kardinaali Fabrizio Spada (1643-1717) piispa Girolamo Recanati Capodiferrolle 1500-luvulla. Hänet valittiin piispaksi Nizzaan, joten hän jätti Rooman, joka oli hänen synnyinkaupunkinsa.
Tällä alueella sijaitsee runsassti palatseja ja pieniä toreja sekä kirkkoja. Muuten alue on erittän rauhallista ja hiljaista, eikä täällä ole juuri lainkaan liikennettäkään, koska kujat ovat hyvit kapeita.
Palatsi Spadan ja Palatsi Farnesen välillä sijaitsee vain yksi rakennus ja lyhyt katu nimeltä Vicolo dei Venti, jonka reunalla sijaitsee miellyttävä, yksi Rooman rauhallisimmista toreista, Piazza della Quercia. Torin reunalla sijaitsee kirkko nimeltä Santa Maria della Quercia dei Maccelai.
Tämä patsas koristaa suihkulähdettä, mikä seisoo palatsia vastapäätä sijaitsevan toisen palatsin seinustalla.
Piazza della Quercia jatkuu Palazzi Spadan edustalle ja siinä torin nimi on Piazza Capo di Ferro. Harmi vaan että tälläkin torilla saa parkkeerata autoja.
Kirkon vieressä sijaitsee erittäin mukava ravintola nimeltä Osteria La Quercia, missä tarjoillaan sisilialaista ruokaa.
Olen kovasti ihastunut tähän toriin. Kerran istuin ja levähdin Osteria La Quercian penkillä, aivan Osterian sisääänkäynnin vieressä. Kuulema suosittu perinteinen sisilialainen osteria.
Osteria La Quercia, on erittäin mukava osteria, pieni mutta kotoisa ja ruoka ja viini ovat kohtuuhintaiset. Keskellä kesää saa istua tuon ison tammipuun alla ja nauttia talon antimista, ihan tavallisista sisilialaisista ruokalajeista. Nurkan takana Piazza Farnesen puolella maksaa ateriointi omaisuuden, joten eikun tänne nurkan taakse nautiskelemaan kaikessa rauhassa.
Jos kinnostaa niin kulman takana Piazza Farnesella sijaitsee Pyhän Birgitan luostari, kirkko ja ensiluokkainen luostariasuntola. Sisäänkäynti luostariin Via di Monserraton pulelta. Ehdoton suosikkini Roomassa, vaikka hinnaltaan tämä on samaa luokkaa kuin ensimmäisen luokan hotellit. Sijaiti on paras mahdollinen.
Piazza Capo dei Ferron torin nurkkauksessa seisoo myös Santa Maria Quercian kirkko, joka on erilaisten kiltojen käytössä enimmäkseen, mutta kirkon yhteydessä sijaitsee myös luostari. Torin keskellä seisoo yksi iso tammipuu. Tori kapenee palatsi Spadan edustalle, jossa aina seisoskelee vahteja. Palatsissa nimittäin sijaitsee jokin valtioneuvosto. Palatsissa sijaitsee myös upea Galleria Spada.
Santa Maria Quercian kirkko on kaunis, mutta se on erittäin harvoin avoinna. Ainakin sunnuntaisin pääsee sisään kello 10-00-12.00 välisensä aikana ja messu pidetään kello 10.30. Keskikesällä kirkko on suljettu.
Olen monesti miettynyt että mistä mahtaa johtua, että joihinkin paikkoihin ihastuu ensisilmäyksellä. Luultavasti se johtuu omasta tunne-elämästä, jostain alitajuntaisesta seikasta. Mutta se on meillyttävä tunne kun se tulee. Tässä ja nyt on hyvä olla-tunne.
Kardinaali Bernardini Spada muutti palatsiin 1700-luvulla. Hänen veljenpoikansa Fabio Spada muutti myöhemmin palatsiin ja kokosi suuret määrät taidetta. Arkkitehtinä toimi Bartolomeo Baronino mutta stuccot, seinien koristelut teki Giulio Mazzoni. 1600-luvulla sai Fransesco Borromini tehtäväkseen suunnitella palatsia uudestaan. Hän rakensi 8-metriä pitkän galleriakäytävän, mikä näyttiää pitemmältä kuin mitä se on. Hän onnistui luomaan eräänalaisen forseeratun perspektiivin.
Spadan suku on ruhtinassukua, minkä alue on nimeltään Castel Viscardo. Se sijaiste Ternissä Umbrian maakunnassa. Sapdan suvlla on sueita palsteja siellä sun täällä.
Santa Caterina dei Funari, Via dei Funari, Sant'Angelon kaupunginosassa
Avoinna:
Kaikkina muina viikonpäivinä paitsi ei sunnuntaisin kello 11-13 ja 14-18. Kirkko oli kauan suljettuna kun kirkossa tehtiin perusnkorjauksia. mutta nyt se on avoinna taas.
Santa funari tarkoittaa hautajaisia. Kirkon ympäristössä asui aikoinaan köydentekijöitä, jotka pitivät kirkkoa omanaan. Mutta löysin sanalle selityksen. 1200-luvulla köydentekijäöitä kutsuttiin funari nimellä.
Minä tykkään tästä alueesta koska se on erittäin vanhaa aluetta. Tällä alueella seisoo paljon palatseja, joiden välissä kulkee erittäin kapeita kujia.
Alkuperäinen kirkko oli kolmilaivainen basilika, nimeltään "Santa Maria Dominae Rosae in Castro Aureo", josta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1192 paavi Celestinus III:n asiakirjassa. Se rakennettiin 800-luvulla yksilaivaisena ja omistettiin Aleksandrialaisen Pyhälle Katariinalle, jota myöhemmin kutsuttiin myös nimellä Alkuperäinen kirkko oli kolmilaivainen basilika, nimeltään "Santa Maria Dominae Rosae in Castro Aureo", josta mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1192 paavi Celestinus III:n asiakirjassa. Se rakennettiin uudelleen 800-luvulla yksilaivaisena ja omistettiin Aleksandrialaisen Pyhälle Katariinalle, jota myöhemmin kutsuttiin myös nimellä Santa Caterina dei Funari.
Kirkosta tuli hyväntekeväisyysjärjestön, Conservatorio di Santa Caterina della Rosan kotipaikka, mikä tunnetaan myös nimellä Compagnia delle Vergini Miserabili Pericolanti. Kirkko rakennettiin uudelleen vuosina 1560–1564 kardinaali Federico Cesin määräyksestä ja se omistettiin Aleksandrialaisen Pyhälle Katariinalle.
Hyväntekeväisyysjärjestön tehtävänä oli pelastaa "köyhiä neitsyitä" köyhyydestä ja prostituutiosta. Järjestöön rakennettiin myös 150-paikkainen kasvihuone ja 20 nunnalle tarkoitettu kasvihuone. Hyväntekeväisyysjärjestöä johtaneet confratellit etsivät "haavoittuvia tyttöjä bordelleista" ja toivat heidät "ex faucibus daemonis" (paholaisen kidoista) tiukasti eristettyyn ympäristöön, jossa he oppivat lukemaan ja kirjoittamaan, heille opetettiin kristillistä oppia ja työelämässä tarvittavia taitoja, kuten ompelua ja kutomista. Kun he tulivat täysi-ikäisiksi, tytöt integroitiin takaisin yhteiskuntaan avioliiton kautta tai he liittyivät luostariin.
Sisäänkäynti Crypta Balbiin
Museo Crypta Balbi, Via delle Bottege Oscure 31, on museo joka kuuluu Museo Nazionale Romano'on
Crypta Balbi syntyi Teatro di Balbo'n, Balbin teatterin, raunioihin. Teatterin rakennutti keisari Augustuksen pankkiiri Lucio Cornelio Balbo vuonna 13 eaa. Teatteri paloi vajaat sata vuotta myöhemmin. Teatteri oli valtavan suuri. Se kattoi kokonaisen kortteliston tältä alueelta. Se oli koristeltu viimeisen päälle onyksi marmorilla. Nykyään on teatterin rippeitä nähtävillä Museo Crypta Balbissa, maan alla.
Osa Balbin museosta on kaivettu entisen nunnaluostarin ja tyytökodin tiloihin. Nunnaluostarin tilat seisoivat tyhjiltään fasismin ajalta 80-luvulle, kunnes arkeologit alkoivat kaivella Babin teatteria esille ja törmäsivät luostariin. Osassa tyttökotia on toimintaa vielä tänäkin päivänä.
Tämä kuva on otettu Piazza Lavatellin puolelta.
Kirkko on 1200-luvulta ja toimi köydenvalmistajien kirkkona. Nimittäin kirkon lähettyvillä sijaitsi köysitehdas jonka työväelle tämä kirkko ensisijaisesti rakennettiin. Siitä kirkko on saanut nimekseen funari.
Kirkko korjattiin perusteellisesti 1500-luvun lopulla. Arkkitehtinä toimi Guidetto Guidetti, joka oli firenzeläistä alkuperää oleva arkkitehti ja joka on tullut kuuluksi ennen kaikkea Santo Spirito in Sassian kirkon julkisivusta. Hän on koristellut myös Santa Maria dell'Orton kirkkoa Trasteveressä. Guidetti oli yksi Michelangelo Buonnarotin oppilaista. Hän on ollut mukana koristelemassa Palazzo dei Conservatoria, Palazzo della Sapienzaa ja Santa Maria in Sopra Minervaa.
Paavi Paulus III antoi kirkon Sant'Ignazio di Loyolan huostaan ja hän perusti kirkon yhteyteen Conservatorio Di Santa Caterina della Rosa nimisen hyväntekeväisysjärejstön IPAB, joka toimii siinä vieläkin. Conservatorio tässä tarkoitaa eräänlaista sisäoppilaitosta, jossa tytöt asuivat ja opiskelivat, siinä toivossa että he psytyisivät elättämään itsensä, ilman että heidän on langettava prostitutioon. Muita vaihtoehtoja oli vain avioliitto tai mennä luostariin nunnaksi. Nuoret naiset olivat suosittuja naimismarkkinoilla varsinkin vanhempien ja vauraiden herrojen parissa mutta sellainen avioliitto ei antanut minkäänlaita varmuutta tai turvaa. Roomalaiset avioliitot olivat erittäin löysiä joten kumpi jompi aviopuoliso saattoi jättää partnerinsa koska vaan. Vauraat miehet löysivät aina uuden, nuoren ja kokemattoman vaimon itselleen mutta naishenkilö jonka mies oli heittänyt ulos pesästä joutui valitseaman joko pristutution tai luostarin välillä.
Kardinaali Frederico Cesi kustansi luostarin ja conservatorion ja kirkon rakentamisen. Mutta ne sijaitsivat synkässä vanhassa rakennuskompleksissa jonne ei aurinko juuri koskaan paistanut. Kirkko on pyhitetty pyhälle Katerina Aleksandrialaiselle.
Samoissa peruskorjatuissa tiloissa on Rooman kunnalla vastaanottokoti väkivaltaakärsineille naishenkilöille, jotka tarvitsevat suojapaikan ja yöpymistilat.
Innocenzzo Tacconi ja Annibale Caracci, Santa Margherita
Kirkkosali ei ole suuri mutta sen molemmilla seinustoilla on kolme suurta kappelia ja jokasen kapelin kauniit kaarivalvit ovat samalla tyylillä kuvioituja. Keskimmäisestä kappelista vasemmalla seunustaalla pääsee ulos Via Michelangeli Caetanin kujalle. Tämä lisäovi on rakennettu jälkeenpäin turvallisuussyistä.
Cappella de Torres
Kardinaali Ludovico de Torers sai viimeisen lepopaikkansa tästä kirkosta ja tässä de Torreksen suvun kappelissa. Kappeliin on haudattu useampikin hänen sukulaisistaan. Alattritaulun ja ferskomaalausket on tehnyt Marcello Venusti. Allttaritaulun oikealla puolella on maalaus Kardnaali Ludovico de Torreksesta ja vasemmalla maalaus, joka kuvaa hänen isäänsä, joka oli myös nimeltään Frederico de Torres.
