sunnuntai 30. elokuuta 2015

Museo Barracco


Museo Barracco, tai Museo di Scultura Antica Giovanni Barracco,
 Corso Vittorio Emanuelle II 166

Avoinna tiistaista suununtaihin kello 10-16. Ilmaisen sisäänpääsy kaikille.

Museo Barracco'ssa on noin 400 esinettä kolmessa kerroksessa. Museossa on egyptiläinen, sumeerinen, assyrialainen, mesopotamialainen, kreikkalainen, etruskilainen, kyproslainen ja roomalainen kokoelma sekä muutama fenisiäläistä esinettä.


Tämä museo sijaitsee 1500-luvulla rakennetussa palatsissa jonka nimi oli Farnesina Baullari alunperin.  Bretangnelainen prelaatti Ranskasta Thomas le Roy rakennutti palatsin 1500-luvulla. Hän saapui Roomaan 1400-luvun lopulla kuningas Kaarle VIII kanssa ja hän otti osaa hyvin ahkerasti Kirkkovaltion kurian toimintaan.

Vuonna 1900 rakenus peruskorjattiin. Kauan luultiin että rakennuksen olisi suunnitellut Antonio da Sangallo, mutta myöhempien tutkimusten mukaan arkkitehtina on toiminut ranskalainen Jean de Cenevieres, joka oli Ranskan kuningas Ludvig IX  hoviarkkitehti.

Silvestrin suku omisti rakennuksen 1600-luvulla. 


Barooni Giovanni Barracco syntyi eteläisessä Italiassa vuonna 1829 ja kuoli Roomaassa vuonna 1914. Hän oli monitoimimies. Hän toimi senaattorina kuningasvallan ja tasavallan ajalla. Hän oli kiinnostunut vuoristokiipeilystä. Hän kiipesi ueimpien Euroopan korkeimpien vuorten huipulle. Hän oli intellektuelli ja ahkera keräilijä. Hän syntyi rikkaaseen sukuun Kalabriassa jossa he omistivat valtavat maa-alueet. Hän oli jo nuorena poikana kiinnostunut antiikin ajasta ja oli mukana arkelogisissa kaivauksissakin. 

Kuten useimmat nuoret kalabrialaiset aatelismiehet, niin Giovanni Baroccokin muutti Napoliin, jossa hän opiskeli juridiikkaa yliopistossa. Hän tutustui Milanossa myös kuningassuvun jäseniin. Hänen ystäväpiiriinsä kuului niin aatelisia kuin kuninkaallisiakin. Giovannin sisko Emilia meni naimisiin Aquinon ja Carmanicon prinssin kanssa. Tämä prinssi toimi ensin Lontoossa ja Pariisissa Napolin suurlähettiläänä ja myöhemmin Sisilian varakuninkaana.

Poliittisen uransa sivussa hän käytti paljon aikaa keräilyyn. Hän keräsi kirjoja, taidetta ja arkelogisia esineitä. Kun Giovanni Barracco muutti Roomaan niin hän avasi yhden Rooman hienoimmista argelogisisita museoista, Museo Barracco. Hänellä oli hyvät ja läheiset suhteet useisiin sen ajan eruooppalasiin taiteen ja arkeologian asiantuntijoihin. Hän rakasti myös runoutta ja piti kotonaan runonlausunta iltoja. Paikalla oli jopa Eleonora Duse, joka oli erittäin sivistynyt ja intelelgentti naishenkilö, josta tuli näyttelijä. Duse teki teatteriturnauksia jopa Amerikoihin saakka ja  hän kuoli myöhemmin USA:ssa vuonna 1924. Runoilloissa oli usein myös mukana Italian kuningatar Margherita. Kun kuningas Umberto kuoli niin senaatti lähetti Barraccon kuningatteren luokse lohduttamaan kuningatarta.

Barrocco ei avioitunut koskaan eikä hänellä ollut lapsia. Joten hän lahjoitti koko omaisuuteensa Rooman kunnalle testamentissaan. Sen kunniaksi hänelle jaettiin Rooman kunniakansalaisen arvonimi. 



Museo Barracco

Alkuun Barraccon omaisuus ja kokokelmat sijaitsivat Corso Vittorio Emanuele II:n varrella, vastapäätä San Giovanni dei Fiorentinin kirkkoa. Barraccio asui viimeiset vuotensa samassa rakennuksessa, jossa sijaitsi myös hänen suuri privaatti kirjastonsakin. Mutta kun Corso Vittorio Emanuele II:n katua alettiin korjaaman ja Ponte Vittorio Emanuele II:n siltaa alettin rakentamaan niin Barroccon rakennus oli hajoitettava pois tieltä. Kaikki esineet vietiin Kapitolisen museon varastaoon. Tämä nykyinen Museo Barracco avattiin vuonna 1948. 








Museo Barracco - Magna Grecia 1010650.JPG

Museo Barracco - urna funeraria da Preneste III aC 1010641.JPG

Rilievo arcaistico frammentario, epoca augustea, marmo pentelico, acquistato a Roma.JPG



lauantai 22. elokuuta 2015

Pigneto


 Porta Maggiore on peräisin vuodelta 52 jaa.


Porta Maggiore on Rooman ehdottomasti sotkuisin alue, eikä muureja voi hajoittaakaan, koska ne ovat muinaismuistoja ja kultturisuojattuja rakennelmia. Tottumattomalla on vaikea alueella suunnistaa. Porta Maggiorella pysähtyy usieta eri raitiovaunuja, 3, 5, 8, 14, 19, ja kukin niistä eri kohdassa toria. Vaikea tietää etteä missä kohtaa toria ja mihinkä suuntaan ne tästä lähtevät. Ja vessoista ei ole tietoakaan koko aukiolla.

Torin pohjoisella reunalla pysähtyy muutamat bussit, 50, 105, A01, ja näitten bussien aikataulut on sovitettu lähinnä normaaleihin työaikoihin, eikä ne taida edes kulkea joka päivä. 

Porta Maggiore, italialainen "suurempi portti", on muinainen kaupungin portti Itä -Roomassa. Alkuperäisen portin rakensi keisari Claudius vuonna 52 ja siitä tuli osa Aqua Claudian vesijohtoa. Kun keisari Aurelianus ympäröi Rooman suuren muurin ympäröimänä 270 -luvulla, portti työnnettiin siihen.

Portin läpi kulki kaksi tietä, Via Praenestina ja Via Labicana. Via Praenestina oli itäinen tie Praenesteen kaupunkiin ja Via Labicana johti kaakkoon Tusculumiin ja sitten Labiciin.

Portilla on kirjoituksia, jotka ylistävät keisareita Claudiusta, Vespasianusta ja Titusta heidän ponnisteluistaan ​​portin läpi johtavien kahden vesijohdon, Aqua Claudian ja Aqua Anio Novuksen, suhteen.

Via Predestinan tie lähtee Porta Maggiorelta, kaupungimuurin portista Terminin rauatieaseman eteläpuolelta. Tässä kohtaa Porta Maggioren ulkopuolella on aivan mahtava liikennerysy. Kaupunkia sen paremmin tuntemattomalle tässä on vaikea äkkisestään suunnistautua. Siinä kulkee ensinnäkin parisenkymmentä rautatiekiskoa vierekkäin. Siinä kulkee paikallisjunat omilla kiskoillaan joita on myös useampikin. Siinä kulkee raitiovaunut omilla kiskoillaan. Siinä kulkee vilkkaasti liikknnöityjä teitä, jotka kulkevat ylhäällä paalujen päällä ja jonka tarkoitus on avustaa liikennettä niin että keskikaupunki säästyisi suurilta liikennepaineilta.




Piazza Porta Maggiore on melko ikävystyttävä paikka, jossa liikenne on sotkuista ja jossa monen roomalaisen on pakko vaihtaa kyytiä.

Sopraelevata.jpg

Via Prenestina


Vihreällä merkattu rinki on Rooman kehätie GRA. Sen sisällä sitten kulkee ns puolikas kehätietä, joka kulkee Pariolista, Triesten, Nomentanon, Pietralatan, Tiburtinon kautta Tuscolanoon ja edelleen Viale Casterenzeä pitkin Porta di San Giovannille. Kehätie GRA on hyvään tarpeeseen jos saapuu omalla autolla Roomaan.

Kartalta näkyy että kaksi moottoritien pätkää tunkeutuu kehätien sisäpuolelle. Pigneto sijiatsee tuon A24 moottoritiepätkän ja Via Casilinan tien välisellä alueella.


Via Prenestina on 37 kilomertiä pitlä suora katu/tie, mikä johtaa Roomasta Palestrinaan, minkä nimi oli antiikin ajalla Praenestre. Tässä kulke paikalli sliikenteen junia ja raitiovaunuja, sekä joitakin busseja.


Antiikin aikainen Porta Maggiore vuodelta 52 jaa ei enää ole käytössä. Mutta tässä kohtaa kulki ja kulkee vieläkin Claudian akvedukti, jossa on portteja, joiden läpi auto- ja raitiovaunuliikenne kulkee. Hän joka jalkaisin joutuu ensimmäisen kerran Porta Maggiorelle niin siinä menee helposti pää pyörälle. Siinä ei oikein tiedä että mihinkä päin mennä ja mistä ottaa kyydiin itselleen.

Mutta Porta Maggiorelle on hyvät liikenneyhteydet ja alueelta löytyy joitakin melko halpoja ja hyviä hotelleja kuten Hotel Porta Maggiore, Hotel Emona Aquaeductus ja luostarimajoitus Suore Missionarie Pallottine

A train at Porta Maggiore.


Vain kivenheiton päässä Terminin rautatieasemalta, noin 4 km, sijaitsee Pigneton kolmionmuotoinen asuma-alue. Pignetoon pääsee nykyään metrojunalla C. En oikein tiedä kuinka tämä sujuu käytännössä, sillä metrolinja on vasta osittain valmis. Kolmen viimeisen pysäkin väliä kaupungin päässä ei ole vielä saatu vamiiksi. Tekeillä on myös jatkolinja San Giovannilta Fori Imperialille.

San Giovannilta on yhteys metrolinjaan A.  Ja kun San Giovannin ja Lodin välinen linja on valmis niin sitten voidaan ehkä toteuttaa jo kauan suunniteltu linja Vatikaaniin ja siihen suuntaan.

Tämä metro C on täysin aautomatisoitu metrolinja ja junat kulkee ilman kuskia. Asemille on rakennettu myös turvaseinät ettei kukaan voi heittäytyä tai vahingossa joutua junan alle. Samalainen systeemi tulee olemaan myös Tukhoman uudessa metrolinjassa keskellä kaupunkia.
  
Eihän se ole ihme että tämä metro C-linjan valmisteleminen on kestänyt. Kaiken kaikkiaan linja on tosi pitkä. Kymmenen kilometriä linjasta kulkee maan alla, loput kahdeksan kilometriä maan päällä ja sen varrella on 21 pysäkkiä.

Pigneton asema sijaitsee Vicolo Pigneton varrella ja se avattiin nyt kesäkuussa käyttöön. Pigneton metroasema sijaitsee Via del Pigneton ja Via Casilian kulmauksessa. Metroasema sijaitsee torin reunalla ja siinä vieressä sesioo tavaratalo Conad, joka enimmmäkseen on keksittynyut talous- ja ruokatavaroihin. 


Via Pigneton katu kulkee Pigneton lävitse. Pignetoa kutsutaan Rooman Brooklyniksi. Pigneto on tunnettu ravintoloistan, baareistan ja yöelämästää. 


Täältä näyttää Via Prenestinan alkupäässä. Raitiovaunut kulkevat tässä alla. 


Piazzale Prenestino 26 sijaitsee Trabant Bar niminen pikaruokapaikka, aivan raitiovaunupysäkin vieressä. Tämä  ruokapaikka kulkee nimellä lihapullashop. Täältä löytyy jokaiselle jotakin jos nyt ei ole ronkeli ja halua syödä ensiluokkasessa ravintolassa. Erittäin suosittu paikka varsinkin nuoremman väen parissa.



Suppli, tyypillinen pikaruoka Roomassa

Suppli on ehkä se kaikista roomalaisin ruoka. Supplia löytyy ympäri Italiaa mutta roomalaiset rakastavat suppliaan sydämensä pohjasta. Se on supplin kanssa melkein sama asia kuin aamuisten cornettojenkin. Niitä ei vaan voi olla ilman.

Mistään ei puhuta Roomassa niin paljon kuin siitä että mistä saa parhaat cornetot ja supplit. Cornetot ovat kinkkisiä valmistaa kotona ja suppleja en ikinä edes yritittäsi valmistaa kotona. Aikaakin siihen menee ja sitä ei työssäkäyvillä roomalaisilla ole paljoakaan ylimmääräistä.Työmatkoihin menee paljon aikaa ja keskipäivän "pause" pidentää vielä entisestäänkin pitkiä työpäiviä. Ei siis ihme että raitiovaunussa ja busseissa seisokeleva ja tungeksiva työväki ei juuri hymyile. 

Supplit ovat friteerattuja juustolla täytettyjä riisipalloja, joita on syöty jo 800-luvun alulta lähtien Roomassa.

Pignetsossa saa maukkaita suppleja Nuovo Mondo Pizza nimisessä pikaruokapaikassa, Via dell'Acqua Bullicante 231. Sijaitsee hieman laitamalla, mutta jos liikkuu sillä aluella niin suosittelen käydä syömässä supplit. Sama kalabrialainen suku on omistanut tämän pikaruokapaikan jo 40 vuotta. Mondo Pizza on luonnollisestikin modernisoitu. Täällä on riisipallot aina taatusti kotitekoisia ja Rooman halvimpia. Kalabrialaiseen tapaan supplit sisältävät myös vahvasti maustettua jauhelihaa ja niitä kutsutaan nimellä "nduja". Nduja on salamityyppinen veitsellä
 leviettävä  leivänpäällys.

Pigneto Food Market Via Pigneton kadun varrella on kokemisen arvoinen, kunhan vaan pitää kunnolla kiinni rahapussistaan. Tämä sääntö koskee kaikkialla Roomassa missä liikkuu paljon ihmisiä. Luonnollisestikin Food Marketin ruokapaikoista löytyy suussa sulavia vastavalmisettuja suppleja.

Luonnollisesti täällä myydään vihanneksia, hedelmiä ja ruokatarvikkeita mutta mös paljon leivonnaisia, piirakoita, juomia, jäätelöä, kahvia ja vegetaarisia ruokalajeja. Enemmistö torilla kävijöistä on nuorta porukkaa jotka tulevat tänne syömään ja tapaamaan toisiaan. Pignetosta on kehittynyt trendikäs paikka. Monen suosikkialue Roomassa.


Osa Via del Pingneton pääkatua on kesäaikaan ns Isola del Pigneto, autoliikenteeltä suljettu alue. Alueella sijaitsee tiheään kahviloita, baareja ja ravintoloita. 




Värikästä pastaa







Pier Paulo Pasolini runoilija, kirjailija ja elokuvaohjaaja. Ennen kaikkea hänet tunnetiin Roomassa kulttuuripersoonana, jonka ympärille syntyi kultti. Hän oli erikoinen prsoonallisuus jonka tuotanto oli melko vähäinen ja yhtä erikoinen kuin hän itsekin. Pasolini murhattiin niin että hänen päälleen ajettiin useamman kerran. Ehkä se lisäsi vielä entisestäänkin hänen kulttistatustaansa. Ei vielä tänäkään päivänä olla varmoja että kuka tai ketkä ottivat hänet hengiltä.

Pier Paulo Pasolini sanoi Pignetosta että se on orjantappurakruunu, joka ympäröi Jumalan kaupukia. Hän vetosi siihen että Pigneto oli alun perin ns kåkstad/ hökkeliasuinalue, jossa kaikista köyhimmät ja syrjäytyneimmät elivät melkoisessa kurjuudessa.

Pigneton asuinalue syntyi Porta Maggioren ulkopuolelle, siis juuri ja juuri kaupunginmuurin ulkopuolelle. Alue lähtee Piazzale Labicanolta ja rajoittuu kolmion muotoiseen alueeseen kolmen kahdun väliin, Via Prenestina, Via Casilina ja Via dell'Acqua Bullicante. Tänne voisi melkein kävellä Terminiltä jos ei liikenne olisi niin vilkasta, eikä kaikkialla olisi katuja, teitä ja junanratoja.

En suosittele lähteä kävelemään. Mutta jos on aikaa ja seikkailumieltä niin melkoinen kokemushan se on kävellä Via Prenestinaa ja sitten noitten siltojen alla kääntyä Via del Pignetolle. En suositteele naishenkilöiden lähtevän yksikseen kävelemään näille kaduille. Ei siellä ole juuri kävelijöitä, eikä välttä mättä mitään vaaraakaan,  mutta kuitenkin.

Pignetoon pääsee myös raitiovaunuilla 5 ja 14 Terminiltä, sekä Piazza Porta Maggiorelta  nuemrolla 19.  Jää pois psyäkillä Prenestina/Giovenale ja siitä sitten kävellen.



 Necci dal 1924, Via Fanfulla da Lodi 68

Pigneton läpi kulkee Via Pigneton katu joka toimii alueen hermona. Katu toimii yhteisenä olohuoneena, jonka varrella on ravintoloita, kahviloita, myymlöitä ja kaikki tarvittava. Aamupäivällä tulee maajussit myymään tuotteitaan ja heidän vanavedessään muut myyjät jotka asettavat pöytänsä Via Pignetolle. Kun lähtee Porta Maggiolta kauemmaksi niin alue muuttuu rennoksi, boheemiksi ja viihtyisäksi.

Alueella asuu paljon maahanmuutajia, taiteilijoita ja boheemia porukkaa ja varsinkin eäkeläisiä. Pigneto on huomattavasti paremmassa kunnossa mitä se oli alunperin ja poissa on on kaikki hökkelit. Täällä elää hipstereitä, punkkareita, moderneja hippejä, katutaiteilijoita ja juuri katutaiteestaan Pigneto on tullutkin nykyään tunnetuksi. 

Pigneto on trendikäs kaupunginosa Roomassa, joka on erittäin suosittu nuorten roomalaisten keskuudessa. Täällä on rentoja ulkobaareja ja luksusravintoloita, mutta se ei ole aina ollut niin mukavaa. Täällä, kaukana muinaisista raunioista, oli aiemmin kaupungin slummialue. Siksi Pasolini valitsi tämän alueen taustaksi Snyltarenille, elokuvalle sodanjälkeisen ajan köyhistä italialaisista.

Elokuvassa näkyy Bar Necci, jossa Accatone tapasi Stellan, naisen, jonka hän yritti muuttaa prostituoiduksi. Elokuva oli skandaali, kun se ilmestyi vuonna 1961. Voit oppia siitä lisää Bar Neccissä, joka myy valokuvia ja kirjoja Pasolinista, joka asui baarin yläpuolella kuvausten aikana.


Necci

Ravintola Necci dal 1924 on ehdottomasti yksi suosituimmista kohtauspaikoista Pignetossa. Täällä tapaa mukavia ihmisiä, mukavassa rennossa ja leppoisassa ympäristössä. Ruoka ja kahvi on hyvää. Silloin tällöin täällä on myös vintagemyyntiä. Monen tyyppiset henkilöt pitävät Necci'stä. Paikalliset hipstersit tietystikin, mutta paljon enempi nuorenpaa väkeä tulee muualtakin Roomasta tänne viettämään iltaa. Kerrotaan että itse Fellinikin on hengaillut täällä Accatonen elokuvaa filmatessa 1960-luvulla.


Minun oma lempipaikkani Pignetossa on I Porchettoni, toiselta nimeltään Trattoria PignetoVia del Pignetto 68. Tykkään Porchettosta niin paljon että ostan usein Tukholmassakin Porchetton valmiina käärityynä uuniin pantavaksi.


Tyypillinen italialainen cantina, työväenruokala, missä istutaan pitkien pöytien ääressä penkeillä. Ulkonakin on hyvällä säällä mahdollisuus ruokailla. Moni varmasti hakee täältä ruokaa kotiinsa.

I Porchettoni/ sijaitsee noin 500 metriä Via del Pigneton alkupäästä etelään. Via del Pignetolla eletään. Kaikenikäiset tapaa tällä kadulla toisiaan ja viettää iltaa.

Kuten kuvasta yllä näkyy niin porchetta on kokonaisena grillattu pieni sika, josta sitten leikataan siivuja. I Porchettonissa on pitkät puupöydät ja penkit kuten kestikievareissa ennen vanhaan. Pöydillä ei ole liinoja. Tunnelma on kuin kotona. Täällä saa pastaa ja muutakin syötävää ja jälkiruuaksi tyypillisiä kuivia Ciambelline piparkakkuja, joita on iät ajat Roomassa syöty jäkiruuaksi. Leivonnaiset kastellaan punaviiniin syötäessä. Monet palaavat varmasti takaisin tähän paikkaan kun ovat kerran siellä käyneet. Hyvää ruokaa halpaan hintaan.


Porcetta sandwichs

Yksi minun lempiruuistani Roomassa on ehdottomasti porchetta. Ostan sitä joka kerta kun siihen törmään. Tavallisissa kahvila/pikaruokapaikoissakin ja paninoteca/voileipäkaupoissa,  löytyy porchettolla täytettyjä leipiä. 

Olen myös kuullut hieman negatiivistä viestiä tästä borchettoruokalasta Pignetossa. Mutta eniten kylläkin vain kehuja. Kun TV:stä tunnettu kokki Anthony Bourdain kävi Roomassa ja ruokaili juuri täällä I Porchettonissa niin eikös siitä alkanut heti kansainvalleus tähän ruokapaikkaan. Täällä porchetton saa voipaperiin kääräistynä oluen tai viinin kera. Se on tavallisin tapa syödä porchettoa, mutta kyllä sitä saa myäs leivän sisällä tai salaatin kanssa, jos niin haluaa.

Koska Pignetoon asti ei kehtaa lähteä porchettoa hakemaan niin löytyyhän porchettoa toki keskikaupungiltakin. Er Buchetto on toinen minun suosikkipaikoistani. Kolmas on Da Enzo Trastevressä ja neljäs on Trattioria Augusto, Piazza de'Renzillä Trastveressä.  Er Buchetto sijaitsee Via del Viminale 2, siis aivan keskellä Roomaa. Paikka on pieni ja ahdas, mutta borchetto on hyvää ja halpaa.






Necci baari näytti tällaiselta ennen vanhaan

Elokuvnaohjaja Roberto Rosselini filmasi myös osittain elokuvansa Roma Citta'Aperta ja useammat muutkin elokuvansa juuri täällä Pignetossa.

Sanonta kuuluu että kaupunginosat ovat kaupungin sielu, mutta kun tulee kyse Pignetosta niin se on Rooman sydän, monen mielestä. Pignetosta on tullut kulttuurikeskus. Pignetoon vaelletaan nykyään ottamaan oluet, ruokailemaan tai vaan viettämään iltaa ja tapaamaan ihmisiä. Pignetoon pääsee vastikiään avatulla metrolla C. Terminiltä Pignetoon on vain kolme kilometriä.


Via dei Prenestina alkupäässä numerossa 118 sijaitsee mukava, kodikas ja erittäin suosittu etiopialainen ravintola nimeltä Mesop. Muistaakseni olen tästä jo aikaisemminkin maininnut. Tämä ei ole mikään luksusravintola vaan ihan tavallinen korttelistoravintola, missä saa erinomaisen hyvää etiopialaista vegetaarista ruokaa. Ja sehän sopii aivan mainiosti minulle. Tänne on helppo löytää. Parin pysäkin väli raitiovaunulla Terminiltä. Mesop sijaitsee heti San Leonen kirkon jälkeen, lähellä raitiovaunupsyäkkiä. Yöbussi N12 kulkee siitä ohitse. 

Ar Pigneto

Pignetossa on aivan omalaatuisensa subkulttuuri.


Rosti, Via Bartolomeo Alviano 65

Rosti on ruokapaikka/kahvila, johon ei voi olla ihastumatta. Mahdottoman mukava paikka. Tänne vaan syömään!

Iso avara piha jossa voi syödä lämpiminä iltoina. Täällä on tarjolla melkein mitä vaan grillatusta, pizzaan ja vegetaarisiin ruokalajeihin. Raavattua lohta ja näkkileipääkin. Hampurilaisia tietystikin. Brunssi päivälliseksi. Arkena avoinna vain iltaisin kello 17 jälkeen, lauantaina ja sunnuntaina koko päivän. Täällä pidetään ruuanlaittokursseja lapsille.

Ravintolan omistaa Marco Callotta joka omistaa Primo nimisen ravintolankin, myös Pignetossa, Via del Pigneto 46, lähellä Pigneton metroasemaa. Primo on perinteisempi ensiluokkainen ravintola, mutta silti ihan normaalihintainen.



Hän joka on kiinnostunut katselmaan seinämaalauksia niin Pignetosta niitä löytää vaikka minkä määrän. Ainakin seuraavilta kaduilta, Via Raimondi, Via dei Lucani, Via Prenestina, Via del Pigneti, Via Degli Etruschi, Via degli Ausoni, Via Fnafulla da Lodi, Via Aquilonia, Largo Prenestre, Via Fransesco Baracca, Via Galeazzo Alessi, Via Gbrio Srrbelloni, Via dell'Acqua Bullicante.