Velletri

Velletri on yksi omista mansikkapaikoistani Lazion alueella. Tykkään erityisesti pienistä historiallisita ja rauhallisista kylistä.

Roomasta on Velletriin noin 35-40 kilometriä. Tie SS7 vie suoraan tietä Velletriin Viale Roomaa pitkin Piazza Giuseppe Garibaldin aukealle.Siis sopivan matkan päässä päiväreissuksi. Velletri sijaitsee Rooman etelä puolella, Albanin vuorten rinteellä, mutta Velletrin kunta kuuluu Rooman metropolialueeseen. Italiassa on 15 metropolialuetta.

Nopein ja suositelluin tapa matkustaa Roomasta Velletriin on junalla. Junia kulkee keskimäärin 50 kertaa päivässä, ja matka kestää noin tunnin. Velletrin ympäritössä on useita ikivanhoja pieniä kyliä joihin pääsee helposti nousemalla Cotralin bussiin Velletrin rautatieasella.

Velletrin kunnassa asuu vain noin 53000 asukasta. Velletrin perusti luultavasti italialainen volsci-heimo, ja kylä joutui Rooman vallan alle vuonna 338 eaa. Taajaman muinainen nimi oli Velitrae. Joidenkin historiallisten lähteiden mukaan tuleva keisari Augustus syntyi Velitraessa (Velletri volskien kielellä) 23. syyskuuta 63 eaa.

Velletri on myös viinintuotantoalue, ja se tunnetaan herkullisesta ruuastaan ​​ja festivaaleistaan, joten älä unohda kokeilla paikallisia erikoisuuksia siellä ollessasi!

Castelli Romanon aluella on lieviä maanjäristyksiä yhtenään, mutta ei mitään vakavampaa ole tapahtunut pitkiin aikoin. Järvet alueella ovat syntyneet tulivuoren purkauksissa kauan sitten. Olen useamman kerran aikaisemmin kertonut paikkakunnista alueella.

Velletri on yksi 16:sta kaupungista Castelli Romanon alueella Albanin vuorilla, ei kuitenkaan kuuluisin kylä, mutta rauhallisin kylä, mikä sijaitsee alueen etelä reunalla. 

Castelli Romani on 16 pienen kylän alue Rooman kaakkoispuolella Albanin kukkuloilla. Alue, joka tunnetaan myös nimellä "Roomalaiset linnat", on historiallisesti ollut suosittu kesälomakohde varakkaille roomalaisille kauniin maisemansa ja järviensä ansiosta.

Alueen kuuluisiin kaupunkeihin kuuluvat viineistään tunnettu Frascati ja paavin kesäasuntona toimiva Castel Gandolfo. 

Velletrin kunta on yksi Lazion maakunnan eteläisimmistä kunnista. Se on Rooma-Velletri-rautatien päätepiste, jonka Paavi Pius IX vihki käyttöön vuonna 1863, ja se on yksi keskuksista, jonka kautta Via Appia Nuova (nykyaikainen Appian tie=Via Appia Nord ja Via Appia Sud) kulkevat. Velletrin rautatieasemalla käy lukuisat bussilinjat mukaanlukien Lazion maakunnan  bussifirma Cotral. 

Velletri sijaitsee miellyttävällä paikalla tuliperäisellä kukkulalla, joka on yhteydessä muihin kukkuloihin vain pohjoisessa ja tarjoaa laajan ja esteettömät näkymät kolmelle suunnalle.

Muinaisina aikoina Velitraena tunnettu kaupunki ylpeilee rikkaalla historialla ja kulttuurilla. Se oli volskien asutuskeskus esiroomalaisella ajalla. Legendan mukaan se joutui konfliktiin roomalaisten kanssa Rooman neljännen kuninkaan Ancus Marciuksen hallituskaudella. 

Volskit olivat italialainen heimo, ja Rooman tasavallan aikana he asuttivat Lazion eteläosaa. He olivat Rooman kilpailijoita useiden vuosisatojen ajan, mutta heidän alueensa oli vallattu ja sulautettu 300 eaa. mennessä. Gens Octavia, Augustuksen isänpuoleinen suku, oli kotoisin Velitraesta, jossa hän myös vietti lapsuutensa (vaikka hän syntyi Ox Headsissa,Capita Bubulassa, pienessä kartanossa Palatinuksen kukkulalla Roomassa).

Viinitarhojen ympäröimä kaupunki valittiin roomalaisten lomakohteeksi (aateliset rakensivat aikoinaan huviloita alueelle), ja se on edelleen suosittu matkailukohde. Luonnonhistoriallisesti merkittävänä kohteena Velletri on myös osa Castelli Romanin alueellista puistoa. Vuonna 1787 Goethe vieraili Velletrissä ja oli siitä niin liikuttunut, että hän päätti kirjoittaa siitä kuuluisassa teoksessaan "Italian matka".

Piazza Cairoli

Ei kaukana Torre del Triviosta on Piazza Cairolin suihkulähde. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tälle aukiolle piti tulla kaksi Gian Lorenzo Berninin suunnittelemaa suihkulähdettä. Lopulta arkkitehti Gian Battista Rainaldi suunnitteli suihkulähteen vuonna 1623.

Velletrin keskusta on eräänlainen kohtauspaikka ja monien teitten risteys. Rooman kunnassa on ollut tapana muuttaa teitten nimiä, joten joillakin teillä on jo kolmas nimi käytössä. Tämä aiheuttaa sekaannusta turistien keskuudessa, saatikka paikallisten.

Museon kokoelmat, mukaan lukien kaupungin kirkkojen taideteokset, muodostettiin 1800-luvulla, ja niitä säilytettiin alun perin kapitulitalossa sen pommituksiin asti toisen maailmansodan aikana, Kaupungin kirkkojen taideteokset koottiin myös 1800-luvulla, ja niitä säilytettiin alun perin myös kapitulitalossa.

Katedraalia tuskin huomaa ulkoapäin, mutta silältä päin se on tilava ja kaunis. Katedraali San Clemente on sekä kaupungin että Velletri-Segnin esikaupunkialueen tärkein palvontapaikka. Kirkko rakennettiin alun perin 300-luvulla Marsille omistetun muinaisen roomalaisen temppelin paikalle.

Kapunginmuurista ei enää ole paljoakaan jäljellä, mutta tämä mahtava Porta Napoletanan kaupunginportti etelään päin on säilynyt silti hyvin. Velletrin eteläinen portti on mahtava, mikä on ainoa kuudesta kaupunginportista, mitä on jäljellä.

Velletri on nykyään suht'koht moderni taajama, vaikka tämä on ikivanha volskien kylä. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset valloittivat kylän. 

Nykyaikaiset tutkimukset osoittavat, että muinaisen Velitraen kaupunkivaihe juontaa juurensa 700-luvun lopulta jaa. Tätä päivämäärää todistavat keraamiset materiaalit, mitkä löydettiin niin sanotun Stigmata-temppelin alueelta, kukkulan lounaispäädystä, jossa muinaisen kaupungin alue sijaitsi.

Alueella on vierailtu paljon rautakaudesta lähtien (8. vuosisadalla jaa). Luultavasti 700-luvulla. Aluetta asutti esihistoriallisella kaudella homo sapiens neandertalensis. Alunperin täällä puhuttiin latinaa, mutta myöhemin etruskit muuttivat kylään ja he puhuivat omaa etruskien kieltä. Pian hekin alkoivat puhua latinan kieltä.

Täältä lähtee myös Via Vecchia in Napolin tie, siis vanha Napoliin kulkeva tie. Velletri sijaitsee Rooman ja Napolin välimaastossa, minkä kautta on jo ammoisista ajoista lähten kuljettu Roomasta Napoliin. Tie muuttuu myöhemmin Via degli Aranciksi, ison Azienda Agricola Di Palma Riccardo nimisen maatilan kohdalla. Tilalla voi käydä maistelemassa viinejä ja ostaa niitä jos haluaa.

Velletriin pääsee parhaiten Roomasta Terminin rautatieasemalta  paikallisjunalla. Tänne kulkee Cotralin bussit mitkä käy alueen melkein kaikissa kylissä. Bussit kulkee vain SS7 tiellä Velletrin asemalle. Kylän keskustassa on kapeita keskiaikaisia kujia, joten niille ei busseilla pääse. 

Velletrissä on noin parikymmentä kirkkoa, mutta San Clementen tuomiokirkko on Velletrin todellinen ylepys. San Clementeä juhlitaan 23. päivä marraskuuta. Katedraali on 1200-luvulta.

San Clementen tuomiokirkko, Piazza San Clemente

Muinaisen perinteen mukaan roomalainen raatihuone, joka oli olemassa 4. vuosisadalla, muutettiin kristilliseksi kirkoksi ja omistettiin Rooman paaville ja marttyyri Clementelle, jonka sanotaan saarnanneen Velletrissä ja toimineen paavina vuosina 91-101. jaa. Se säilyttää arvokkaan ja muinaisen ikonin Madonna delle Grazie samannimisessä kappelissa.

Celemens I toimi paavina noin vuodesta 91 vuoteen 101, siis kristillisen kirkon melko varhaisessa vaiheessa. Hänet lasketaan yhdeksi niin sanotuista apostolisista isistä ja häntä kunnioitetaan marttyyrina ja pyhimyksenä.

14 Velletrin piispaa on valittu paaveiksi, mukaan lukien paavi Benedictus XVI, joka vieraili katedraalissa 23. syyskuuta 2007 ja lahjoitti Velletrin kaupungille pronssisen pylvään, joka on nyt esillä kirkon edustalla sijaitsevalla aukiolla.

Velletrin Madonna

Tämä on Roomalaisen taiteilija Gentile da Fabrianon (1370-1427) mestariteos.

Vuonna 1950 Velletrin piispa kardinaali Clemente Micara johti sodassa vahingoittuneen katedraalin korjauksia yhdessä arkkitehti Giuseppe Zanderin kanssa.

Museo Diocesano di Velletri/Velletrin hiippakuan museo sijaitse lähellä tuomiokirkkoa. 

Yksi Velletrin arkeologisen museon arvokkaimmista aarteista on niin kutsuttu Velletrin sarkofagi, jossa on Herkuleksen 12 työtä. Se on roomalainen sarkofagi vuosilta 140–150 jKr. Siinä on yhteensä 86 ihmis- ja jumalallista hahmoa (mukaan lukien karyatidit ja telamonit), 43 myyttistä olentoa ja 40 eläintä.

Velletrissä ja sen lähistöllä on useita luostareita. Kuvassa oleva luostari Covneto del Carmine, Piazza Trento e Trieste, on peräisin 1600-luvulta. Nykyään entinen Convento del Carmine on Rooman taideakatemian sivuhaaraosato. 

Tässä ainutlaatuisessa rakennuskompleksissa sijaitsee myös Velletrin kirjasto, mikä koostuu arvostetusta salongista, joka on otettu olemassa olevasta keskiaikaisesta Sant'Antoninon kirkosta 1000-luvulta, sekä luostarista ja ruokasalista,jossa on merkittäviä freskoja ja lunetteja, 1600-luvun roomalaisten maisemamaalarien teoksia, jotka on äskettäin nostettu esiin huolellisen restauroinnin jälkeen.

Ex Convento del Carminen alueeseen kuuluivat 1600-luvulla Sant'Antoninon kirkko (1065) ja Confraternita della Misericordia -seurakunnan rukoushuone (1533), jotka molemmat lahjoitettiin kaupunkiin saapuneille karmeliittamunkeille. 

Kaupunkilaisten avokätisten lahjoitusten ansiosta he pystyivät rakentamaan sinne tyypilliseen karmeliitta-arkkitehtuuriin perustuvan luostarin (tilojen tuli olla yksinkertaisia, vankkoja ja toimivia), neliön muotoisen useassa kerroksessa olevan rakennuksen. 

Kellarikerroksessa sijaitsivat varastotilat, pohjakerroksessa luostari, ruokasali, keittiö ja kirkko rukoushuoneineen, yläkerrassa munkkien sellit ja priorin huoneet. Luostarin ja osan ruokasalista koristelu on peräisin 1600-luvun jälkipuoliskolta, ja sen on luultavasti maalannut Gaspard Dughet (1615-75), Poussinin lanko, joka toimi tuolloin aktiivisesti Rooman ympäristössä.

Velletrin kunta sijaitsee harvaan asutulla alueella, minkä pohjoinen osa kuuluu Colli Albanin vuoriston alueelle ja eteläinen osa alueelle missä Lazialen tulivuori (kaldera) romahti. Aluella on keskitasoista seismistä maanliikettä. 

Kunnassa on maan-ja hedelmäviljelystä. Velletristä kaakkoon on suuri laaja alue Torrecchia Vecchia, mihin ei ole haluttu rakentaa uusia tajaamia eikä vetää uusia teitä. Torrecchia Vecchian alue on yksityisomistuksessa. 

Torrecchia Vecchia sijaitsee Cisterna di Latinassa, missä sijaitseee yli 1500 hehtaarin laajuinen yksityinen maatila, johon voi tutustua luvalla. Se sisältää yli 625 hehtaaria metsää, tunnustettiin luonnonmuistomerkiksi vuonna 2007.

Tila käsitti alun perin keskiaikaisen kukkulan, missä oli kylä ja raunioitunut linna, mutta se hylättiin noin 800 vuotta sitten. Vuonna 1991 prinssi Carlo Caracciolo, italialainen sanomalehtiparoni, ja hänen vaimonsa Violante Visconti ostivat kartanon ja palkkasivat arkkitehti Gae Aulentin muuttamaan sen 1600-luvulta peräisin olevan navetan huvilaksi.

Siellä on aivan ihana privaatti puutarha, Via Cori Cisternan tien varressa, missä voi käydä ihailemassa luontoa. Tilan ja koko Torrecchia Vecchian alueen omistaa prinssi Carlo Caracciolo, joka oli napolilaisesta aatelista Caracciolosta kotoisin olevan prinssi Filippo Caracciolo di Castagneton ja amerikkalaisen Margaret Clarken poika.

 

Hautausmaa

Piazza Giovanni Garibaldin tori sijaitse Velletrin pohjoisosassa, teiden risteyksessä kun tullaan Velletriin pohjoisesta päin.

Keskellä aluetta sijaitsee Cori, Campineto Romano, Sermoneta ja Norman kylät. Alue on olut nimeltään Volsci, missä asui volskeja. Volskit puhuivat volskien kieltä, mikä oli sukua umbrillen, oskillen ja latinan kielille.  

Volskit olivat roomalaisten kovimpia vastustajia Italian niemimaalla. Volskien tärkeimpiä keskuksia olivat Antium, Tarracina, Circeji, Satricum, Velitrae, Sora, Arpinum ja Atina. Italiassa on ollut paljon näitä paikallisia kieliä, joten ei ihme ettei kaikki Italiassa asuvat osaa italian kieltä. Siitä ei ole kauaakaan kun Italian kieli tehtiin viralliseksi kieleksi koko maassa, mutta siitä huolimatta ainakin vanhempi väki puhuu paikallisia kieliä. UNESCOn mukaan Italiassa puhutaan tällä hetkellä yhteensä noin 30 murretta ja vähemmistökieltä.

Velletrin argeologinen Museo Civico archeologico Oreste Nardini sijaitssee keskellä kylää, Via Goffredo Mamelin kadun varrella. Sen vieressä seisoo toinen museo, Musei Civici di Velletri/Velletrin kansallismuseo. Kun näinkin pienellä kunnall on oma kansallismuseo, kertoo paljon siitä, kuinka kansallismielisiä nämä pient kunnat on Italiassa. Italia on aina ollut monikansallinen maa. Ei ihme että he puhuvat omaa kieltään, eivätkä tunne mitään yhtenäisyttä Rooman vallanpitäjien kanssa.

Piazza Giuseppe Mazzini on Velletrin viihtyisin piazza.Sen ympäriltä löytyy jokaiselle viihtyisä rentoutumispaikka.