Palazzo Sapda/Gaelleria Spada

Palazzo/Galleria Spada, Piazza Capo dei Ferro13, Regolan kaupunginosa

Palatsi Spadan rakennutti kardinaali Fabrizio Spada (1643-1717) piispa Girolamo Recanati Capodiferrolle 1500-luvulla. Hänet valittiin piispaksi Nizzaan, joten hän jätti Rooman, joka oli hänen synnyinkaupunkinsa. 

Tällä alueella sijaitsee runsassti palatseja ja pieniä toreja sekä kirkkoja. Muuten alue on erittän rauhallista ja hiljaista, eikä täällä ole juuri lainkaan liikennettäkään, koska kujat ovat hyvit kapeita. 

Palatsi Spadan ja Palatsi Farnesen välillä sijaitsee vain yksi rakennus ja lyhyt katu nimeltä Vicolo dei Venti, jonka reunalla sijaitsee miellyttävä, yksi Rooman rauhallisimmista toreista, Piazza della Quercia. Torin reunalla sijaitsee kirkko nimeltä Santa Maria della Quercia dei Maccelai.

Tämä patsas koristaa suihkulähdettä, mikä seisoo palatsia vastapäätä sijaitsevan toisen palatsin seinustalla.

Piazza della Quercia jatkuu Palazzi Spadan edustalle ja siinä torin nimi on Piazza Capo di Ferro. Harmi vaan että tälläkin torilla saa parkkeerata autoja.

Kirkon vieressä sijaitsee erittäin mukava ravintola nimeltä Osteria La Quercia, missä tarjoillaan sisilialaista ruokaa.

Osteria la Quercia ja Santa Maria Quercian kirkko.

Olen kovasti ihastunut tähän toriin. Kerran istuin ja levähdin Osteria La Quercian penkillä, aivan Osterian sisääänkäynnin vieressä. Kuulema suosittu perinteinen sisilialainen osteria.

Osteria La Quercia, on erittäin mukava osteria, pieni mutta kotoisa ja ruoka ja viini ovat kohtuuhintaiset. Keskellä kesää saa istua tuon ison tammipuun alla ja nauttia talon antimista, ihan tavallisista sisilialaisista ruokalajeista. Nurkan takana Piazza Farnesen puolella maksaa ateriointi omaisuuden, joten eikun tänne nurkan taakse nautiskelemaan kaikessa rauhassa.

Jos kinnostaa niin kulman takana Piazza Farnesella sijaitsee Pyhän Birgitan luostari, kirkko ja ensiluokkainen luostariasuntola. Sisäänkäynti luostariin Via di Monserraton pulelta. Ehdoton suosikkini Roomassa, vaikka hinnaltaan tämä on samaa luokkaa kuin ensimmäisen luokan hotellit. Sijaiti on paras mahdollinen.

Piazza Capo dei Ferron torin nurkkauksessa seisoo myös Santa Maria Quercian kirkko, joka on erilaisten kiltojen käytössä enimmäkseen, mutta kirkon yhteydessä sijaitsee myös luostari. Torin keskellä seisoo yksi iso tammipuu. Tori kapenee palatsi Spadan edustalle, jossa aina seisoskelee vahteja. Palatsissa nimittäin sijaitsee jokin valtioneuvosto. Palatsissa sijaitsee myös upea Galleria Spada.

 Tuolla kirkon katolla on kattopuutarha

Kirkko on terustajien killan Santa Maria della Quercia dei Macellai di Roma Capitalen käytössä. Nimittäin samanniminen veljeskunta ja kirkko löytyy myös Viterbo'sta.

 Veljekset

Madonna della Quercia sijaitsee pääalttarilla

Santa Maria Quercian kirkko on kaunis, mutta se on erittäin harvoin avoinna. Ainakin sunnuntaisin pääsee sisään kello 10-00-12.00 välisensä aikana ja messu pidetään kello 10.30. Keskikesällä kirkko on suljettu.

Olen monesti miettynyt että mistä mahtaa johtua, että joihinkin paikkoihin ihastuu ensisilmäyksellä. Luultavasti se johtuu omasta tunne-elämästä, jostain alitajuntaisesta seikasta. Mutta se on meillyttävä tunne kun se tulee. Tässä ja nyt on hyvä olla-tunne.

Kardinaali Bernardini Spada muutti palatsiin 1700-luvulla. Hänen veljenpoikansa Fabio Spada muutti myöhemmin palatsiin ja kokosi suuret määrät taidetta. Arkkitehtinä toimi Bartolomeo Baronino mutta stuccot, seinien koristelut teki Giulio Mazzoni. 1600-luvulla sai Fransesco Borromini tehtäväkseen suunnitella palatsia uudestaan. Hän rakensi 8-metriä pitkän galleriakäytävän, mikä näyttiää pitemmältä kuin mitä se on. Hän onnistui luomaan eräänalaisen forseeratun perspektiivin.

Spadan suku on ruhtinassukua, minkä alue on nimeltään Castel Viscardo. Se sijaiste Ternissä Umbrian maakunnassa. Sapdan suvlla on sueita palsteja siellä sun täällä.

Se kuulusia käytävä... 

Sapada Galleriassa  on runsaasti korkeatasoista taidetta.

 Palatsin puutarha

Santa Maria del Divino Amore

Santa Maria del Divino Amore, Via del Santuario 10, Via Ardeatinan varrella

Pyhän Marian jumalallinen rakkaus nimien pyhäkkö sijaitsee jonkin matkaa Rooman kehätien GRA:n ulkopuolella, Rooman kunnan jaottelun mukaan kunnan osassa IX. Alue on nimeltään Castel di Leva. Tämä alue on ns Agro Romanoa, Rooman maalaisseutua, maanviljelyaluetta. 

Tänne löytää bussilla 218 Piazza di Porta San Giovannilta tai bussilla 702 Laurentina metroasemalta. Itse Divino Amoren kylä ei ole iso mutta sieltä löytyy tarvittavat välttämättömät palvelut ja pyhäkkö sijaitsee keskeisellä paikalla. Kaikki toiminta pyörii tavallaan pyhäkön ympärillä. Pyhäkön tuntumassa sijaitsee myös iso parkkipaikka, hotelli ja ravintola

Joka lauantai-iltana pääsiäisestä lokakuuhun pyhiinvaeltajat kävelevät Piazza Porta Capenalta Roomasta pitkin Via Appia Antica'a tänne Divino Amoreen. He kävelevät siis  Quo Vadis kirkon ja Calliston katakombien kautta. 

Täällä on myös majoituspaikka Casa del Pellegrino (pyhiinvaeltajien koti tai talo), Via del Santuario 80. Yksi hotellikin löytyy lähistöltä ja ravinola aivan pyhäkön tuntumasta. Täällä voi kuka vaan yöpyä, ilman että on missään tekemisossä pyhäkön kanssa. Vinkki heille jotka liikkuvat omalla tai vuokra-autolla.

Tässä samalla voin mainita että Roomasta löytyy samanniminen kirkko Campo Marzion alueelta, Vicolo del Divino Amoren kujan varrelta. Kuja lähtee Piazza Borgheselta. Kirkko on avattu vuonna 1131. Kirkkoa käytettiin alkuun Pyhän Cecilian palvonta- ja rukoushuoneena. Seinässä on laatta, missä lukee että 'Hec est domus in qua orabat Sancta Cecilia MCXXXI consacravit´=Tämä on talo, jossa Pyhä Cecilia rukoili ja vihittiin käyttöön vuonna 1831.

Kirkko rakennettiin 1500-luvulla Compagnia dei materassi nimiselle patjoja valmistavalle firmalle. Tästä järjestöstä ei enää taida olla paljoakaan tietoa, mutta se oli kaiketi alkuperäinen San Biagio'lle pyhitetty järjestö. Paavi Pius VIII antoi kirkon 1800-luvun alussa Divino Amore järjestön haltuun.

Kuvassa oleva vanha Divino Amoren pyhäkkö kävi ahtaaksi ajan mittaan joten rakennettiin uusi. Tämä vanha kirkko on peräisin vuodelta 1745.

Katukyltin alla on mainittu että Divino Amore on avattu vuonna 1768.

Herää kysymys että kuinka tämä pyhäkkö on syntynyt tänne maaseudulle. Siihen löytyy selityskin. Kuten kaikki muutkin pyhäköt niin tämäkin on syntynyt sille paikalle jossa on tapahtunut miraakkeli, ihmeteko tai -tapahtuma. Tällä paikalla oli 1300-luvulla Savelli-Orsinin suvun linnoitus. Linnoituksen nimi oli Castel di Leva. Yhdessä linnoituksen torneista oli lyhty, jossa oli Madonna ikooni Jeesuslapsi sylissään. Kuvassa oli myös kyyhky, joka symbolisoi Pyhää Henkeä, Jumalan rakkautta. Paikalliset paimentolaiset palvoivat  juuri tätä ikoonikuvaa.

Ensimmäein miraakkeli tapahtui tällä paikalla vuonna 1740. Rooman matkalla olleen vaeltajan kimppuun syöksyi joukko koiria, jotka olivat matkalla teurastukseen.  Vaeltaja näki tuon Madonna ikoonin ja huusi Madonnaa apuun. Miraakkeli tapahtui, koirat rauhoittuivat. Tämän tapahtuman vuoksi otettiin Madonnakuva pois tornista paavi Bendictus XIV:n käskystä. Paavi käski viedä ikooni San Giovanni in Lateranon basilikaan ja lupasi samalla, että ikooni palautetaan heti kun sille on rakennettu oma pyhäkkö. 

Lateranon veljeskunnan oli vaikea löytää pappia,  joka olisi halunnut asua niinkin autiolla alueella, kuin täällä Agro Romanolla.  Joten ensimmäiset 185 vuotta oli pyhäkkö avoinna vain toisesta pääsiäispäivästä heinäkuuhun saakka. Seurakunta perustettiin vuonna 1912, mutta pyhäkköä ei vielä silloinkaan alettu pitmään avoinna muina aikoina. Vuonna 1930 kävi varkaat pyhäkössä ja nyt oli pakko saada pappi asumaan ja vahtimaan pyhäkköä. Ensimmäinen pappi oli nimeltään Umberto Terenzi ja hän korjautti pyhäkköä ja perusti sisarkunnan auttamaan häntä pyhäkön huollossa. Viisi vuotta myöhemmin alkoi tänne kulkea bussi. 

Toisen maailmansodan aikaan oli ikooni tallessa Sant'Ignazion kirkossa Roomassa. Paavi piti roukoustilaisuuksia Sant'Ignazion basilikassa ikoonin äärellä rukoillen että sota päättyisi ja lupasi koristella pyhäkön jos Madonna suojelee kapunkia. Kun liittoutuneet tulivat Roomaan pelastamaan Rooman 4. kesäkuuta 1944 pidettiin tätä miraakkelina, jonka uskottiin Madonnan saaneen aikaan. Syyskussa vietiin Madonnaikooni omaan pyhäkköönsä suuren saattueen kanssa.

Votiivitaluja löytyy kirkon pihalta muurista

Votiivi on lahja, joka annetaan kirkoissa ja pyhiinvaelluspaikoissa Jumalalle, Neitsyt Marialle tai jollekin pyhälle avurukouksen yhteydessä tai kiitoksena sellaisen vastaanottamisesta.

Itse  alkuperäinen pyhäkkö ei ole tämän kummempi, jos nyt niin voi sanoa. Vuonna 1991 avattiin uusi kirkko tai paremminkin kirkkosali. Pyhäkön omistaa nykyään järjestö nimeltä Oblati Figli della Madonna del Divino Amore, joka on pappisjärjestö.

  Tornissa sijaitseva ikoonin kopio

Uusi pyhäkkö on postmoderni teos vuodelta 1999. Kaksi sen isoa seinää on kokonaan värjästystä lasista. Sinien väri on dominoiva joten uusi kirkko sai kutsumanimekseen melko pian sininen luola. Tasainen katto kumatuu toiselta puolelta kirkonseinää alas maan tasolle ja katon päällä kasvaa ruohikko.

Uusi kirkkosali, jossa on isot lasiseinät antamassa valoa. Valkoinen marmorialttari on murrettu etusoastaan joten se näyttää kuin se olisi tehty kankaasta ja siihen olisi jäänyt iso vekki. Katossa on ympyrän muotoien ikkuna josta laskeutuu alas kolmio jonka pisin kulma laskeutuu alttarin taakse. Valkoiseen kolmioon on asennettu kopio siitä alkuepeäisestä miraakkeli ikoonista.

Paavi Johannes Paulus II liitti vuonna 2000 seitsemän pyhiinvalelluskirkon joukkoon ja reittiin mukaan tämän Divino Amoren pyhäkön. Samalla paavi poisti Via Appia Antikan varrella sijaistevan San Sebastiano fuorile Muran basilikan pyhiivaelluskirkkojen joukosta. Joten pyhiinvaelluskirkkoja on vieläkin seitsemän. 

Täällä on paljon erilaista toimintaa kuten taide- ja käsityöläsiverstas. Täällä on lasten alakoulu ja päiväkoti, vanhusten koti, terveydenhuolto vammaisille ja ties mitä muuta. 

Tässä se on, Madonnaikooni

Vanhan kirkon seintä ovat tipotäynnä votiivitauluja. Votiivitaulut ovat kiitoksen merkki siitä että on sannut apua ja tukea sekä siunausta.

Katualttari

Katualttari

Foro di Traiano ja Mercati di Traiano

Foro di Traiano, Trajanuksen foorumi ja markkinat, Virtuaalien vierailu

Foro tai foorumi tarkoitti keisarien ajalla toria. Torilla pidettiin poliittisia kokouksia ja siellä käytiin kauppaa. Tori toimi myös uskonnollisena kulttipaikkana. Yhteisellä nimellä näitä keisarillisen ajan foorumeja kutsutaan Fori Imperiali nimellä, joka viittaa luonnollisestikin Rooman Imperiumiin. 

Foorumeita rakennettiin viisi ja Julius Caesarin Foorumi on niistä vanhin. Se rakennettiin jo vuosina 51-29 eaa. Keisari Julius Caesar pani alulle fooruminsa rakentamisen, mutta se valmistui vasta keisari Augustuksen ajalla. 

Augustus vuorostaan rakennutti oman fooruminsa Caesaren Foorumin taakse, Largo Magnapolin  liikenneympyrästä  Salita dei Grillon jyrkälle kadulle  ja siitä Piazza del Grillon kohdalla oikealle, erittäin kapealle Salita Campo Carleon lyhylle kujalle, mitä suosittelen erikoisesti!

Tänne oi tulla myös vastapäiväisestä susunsta Via Cacourin kadun päästä Via de Tor Gontille. Lähtipä kummasta päästä tahaansa niin kanattaa kävellä koko matka kumpaan jompaan suuntaan. Via dei Contilla tai sen ympäristössä on erittäin korkeatasoisia mutta kalliita hotelleja ja sijainti on paras mahdollinen.

Keisari Vespaniksen foorumi tai vapaudenfoorumi, oli vähemmän tärkeä.

Minervan temppelin rauniot Nervan Foorumilla

Nervan Foorumi tai Foro Transitorio oli melko pieni ja se sijaitsi Augustuksen ja Vespanianuksen foorumeiden välissä. Sitä voi lähemmin katsella  myös Via dei Tor Conti'n kadultakin.

Trajanuksen Foorumi rakennettiin viimeiseksi ja siitä on myös luonnnollisestikin eniten jäljellä. Trajanuksen Foorumi ja markkinat on kunnostettu ja sinne on sisäänpääsymaksu. Samalla lipulla pääsee myös museoon.

Sisäänäkäynti Via IV Novembre 94 

Avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 9.30-19.30

 Joulunaikaan se on avoinna vain kello 14 saakka

 Pääsylipun hinta on 14 €, alennettu hinta 12 €

 
Via Alessandrina on uusi katu joka kulkee Via dei Fori Imeprialinmkadun kanssa samansuuntaiesti mutta Via Alessabdrino kuleke lähenpnä foorumeja. Syksyllä 2013 tämä kauan odotettu Via Alessandrina avattiin kaupungin porimestarin voimin. Noin 22,5 km pitkä Alessandrinan akvedukti tulee suoraan Alessandria nimisen kaupunginosan kautta tänne ja juoksuttaa vesi tälle alueelle Roomaa.

Keisari Nerva

Keisari Augustus (...antoi käskyn että kansa on verolle pantava)

Samalla voin mainita että Rooman kunnalla on muutamia museoita joihin on ilmainen sisäänpääsy. 

Keisari Trajanuksen dinari

Keisari  Trajanus oli oikeastaan nimeltään Marcus Ulpius Nerva Trajanus. Hän toimi keisarina 83 eaa - 117 eaa. Nimen Nerva hän sai kun Nerva adoptoi Trajanuksen ja Nervasta tuli sitten Trajanuksen manttelin perijä Rooman valtakuntaan. Trajanuksesta tuli keisarikaudellaan yksi Rooman taitavimmista sotaherroista ja keisareista konsaanaan. Trajanus oli hvyä luontoinen ja käsitteli kansalaisia oikeudenmukaisesti. Kansa tykkäsi keisaristaan ja kutsui häntä nimellä Optimus. 

Taaimmaisena Via dei Foro Imperialin katu, edustalla Via Alessandrina. Kuva on otettu Trajanuksen markkinoilta. Tuolla taustalla näkyy myös Trajanuksen kolonna ja Piazza Foro di Traiano.

Piazza Foro Traiano, Basilica Ulpian rippeet

Basilica Ulpia on ollut hulppea pytikin. Ikävä kyllä siitä ei ole jäljellä kuin muutama pilarin tynkä.

Trajanuksen kolonna tai Colonna Ulpia Traiana, josta on vaikea saada kuvaa, mutta tämä piirros kolonnasta kelpaa melko hyvin, sillä kolonna on onnistuttu säilyttämään melkein entisellään. Kolonna pystytettiin sen kunniaksi että keisari Trajanus valloitti Draakian, joka suurelta osin sijaitsi nykyisen Romanian alueella. 

Tämä kolonna oli ensimmäinen roomalaisten omatyylinen teos, esimerkki roomalaisesta taiteentyylistä, arte romana. Tämä oli luultavasti ensimmäinen kerta kun Rooman valtakunta onnistui iroittautumaan helleenisen taiteen vaikutuspiiristä.

Kolonna on vielä vaikuttavampi ja upeampi kun sitä katsoo läheltä. Kolonnassa kuvataan keisari Trajanuksen elämää ja urotöitä.

Kolonnan jalassa on pieni kappeli San Nicolas de Columna, mikä toimi keisari Trajanuksen hautamonumenttina. Spiraaliportaat johtaa kolonnan sisällä ylös huipulle. Kolonnassa on reikiä jotka antavat valoa. Kolonnan huipulla seisoi alunperin keisari Trajanuksen patsas, mutta paavi Sixtus päätti vuonna 1588 että huipulle laitetaan Pyhän Pietarin patsas.

 Kolonna on todellakin kaunis, vaikka se on jo osittain hajonnut

Apollodorus Damaskolainen oli syyrialainen arkkitehti, joka toimi roomalaisten insinöörinä ja arkkitehtina ensimmäisellä ja toisellla vuosisadalla jaa. Hän oli erityisesti keisari Trajanuksen suosikki. Apollodorusta pidetään Trajauksen Foorumin, Basilica Ulpian ja Trajanuksen Colonnan arkkitehtinä. Hän riitaantui keisari Hadrianuksen kanssa ja hänet karkoitettiin Roomasta ja myöhemmin teloitettiin. 

Trajanuksen markkinat on todellakin käymisen arvoinen paikka, vaikka se kesti, ennen kuin arkeologit saivat tutkituksi alueen. Sen jäkeen kunta pani yhdessä arkelogien kanssa alueen siihen kuntoon että se voitiin avata vierailijoille. Minulle pani alkuun vastaan mennä sinne, koska rauniot eivät oikein minua vedä puoleensa, mutta olin yllättynyt kokemastani. Luulisin että tämä on mukava kohde myös kouluikäisille lapsille.

Museo dei Fori Imperiaaliin on koottu ne löydöt jotka arkelogoit ovat 20-vuoden ajan kaivellleet alueelta ja konneet msueoon. Kaiken kaikkiaan 40 000 erilaista löytöä on säästetty. Museossa on paljon rakennusten osia ja paloja. Samasta sisäänkäynnistä pääsee molempiin, museoon ja Trajanuksen markkinoille, ja samalla pääsylipulla.

Foro di Traiano sain vastikään yövalaistuksenkin. Illalla täällä vasta onkin tunnelmallista. Viimeinen sisäänpääsy on kello 18.30 ja ovet suljetaan kello 19.30. Joskus silloin tällöin kesäaikaan pidetään museoita avoinna myös öisin. Roomassa asuvat saavat jonkun kerran vuodessa mahdollisuuden käydä ilmaiseksi kunnan museoissa ja näyttelyissä sekä palatseissa ja muissa nähtävyyksissä.