Colle Aventino

Colle Aventino/Mons Aventinus/ Aventinon kukkula

Maltan ritarikunnan lippu liehuu heidän tiluksillaan, rakennuksen katolla.

Aventinus on yksi seitsemästä kukkulasta, jolle Rooma perustettiin, eteläisin kukkula, jossa on jyrkkiä rinteitä ja joka koskettaa Tiberiä. Seitsemästä kukkulasta se oli eristynein ja vaikeimmin saavutettava.

Maltan ritarrikunnan lippu liehuu ja kottaraiset tanssivat Teveren joen päällä.

En voi olla taas kerran kirjoittamatta Aventinosta. Se on ehdottomasti yksi Rooman idyllisimmistä alueista. Ikään kuin oma pieni kylänsä ja silti hyvin lähellä keskustaa. Ei silti, Rooman kaupunginosat sattuvat olemaan omalaatuisiaan kaikki ja eroamaan tavalla tai toisella toisistaan. Aventiono eroaa suuresti muista eikä sitä voi verrata mihinkään muuhun Rooman kaupunginosaan. No jaa, ei Aventino ole oma kaupunginosansa, vaan Aventino kuuluu Ripan kaupunginosaan.

Tavallisin tapa nousta ylös Aventinon kukkulalle on kävellä Piazza Bocca della Verita'lta muutama askel Via di Santa Maria in Cosmedin'iä pitkin ja siitä nousta portaita pitkin ylös kukkulalle. Piazza Bocca della Veritalle voi vaikka kävellä Colosseumilta pitkin Via del Teatro Marcelloa pitkin, vaikka lyhempi matka tulee kun laskeutuu Campodogliolta alas Via Monte Tarpeota pitkin ja siitä sitten suoraa tietä (Piazza della  Consolazione, Via Giovanni Decolato, Via dei Cerchi), Piazza Bocca della Veritalle. Matkan varrella on paljon mielenkiintoista nähtävääkin. Suositeltava päiväkävelyreitti kaikille Roomasta kiinnostuneille.

Piazza Bocca della Veritalta lähdettäessä on siinä ensin vasemmalla Rooman kunnan omistama rakennus, sen vieressä luostari nimeltä Suore della Carità. Portaat ovatkin sitten siinä heti vieressä ja ne ovat nimetään Clivo di Rocca Savella. Clivo on vanha latinankielinen sana ja tarkoittaa yksinkertaisesti rinnettä ja Rocca tarkoittaa linnaketta. Vaatii hieman kuntoa nousta se jyrkkä rinne ylös. Suosittelen silti! Tämä rinne on suorastsaan maaginen paikka Roomassa.

Toinen mahdollinen reitti on nousta Circo Massimolta (sekin Piazza Bocca della Veritan kupeessa) ylös pitkin Clivo dei Publicii'a. Jyrkkä rinne se on sekin. Sen varrella sijaitsee ihastuttava Camaldolesijärjestön luostari Sant'Antonio Abate, Via di Santa Sabina 64. Camaldolit kuuluvat benediktiinien sääntökuntaan omana alaosastonaan.

Siinä Clivo dei Publicin alkupäässä, tien vasemmalla puolella sijaitsee Rooman kunnan iso ruusupuutarha, Roseto Roma Comunale, joka on lyhyen aikaa (21. huhtikuuta-15. kesäkuuta) avoinna kaikkina viikonpäivinä vierailijolle. Sisäänpääsy Clivo di Valle Murcian ja Via di Santa Sabinan rsiteyksessä.  Ilmainen sisäänpääsy.

Paavi Franciskus vierailulla luostarissa, Aventinolla

Kolmas tapa nousta Aventinolle on Aventino/Circo Massimon metroasemalta. Viale Aventinolta kulkee useita katuja ylös kukkualle. Samoin Via Marmoratalta, josta nousu on myös suositeltava.

Clivo di Rocca Savellan kuja lähte tästä Lungotevere Aventinon rantakadulta talojen välistä ylös mäelle. Tuo allas tuossa edustalla on hevosten juoma-allas. Kun maajussit tulivat kaupunkiin myymään tuotteitaan, niin he saivat laittaa hevoset kiinni tämän juoma-altaan ääreen. Nykyään altaalla ei ole enää mitään virkaa.

Clivo di Rocca Savella

 Clivo di Rocca Savella

Tuo aukko muurissa on aikoinaan tominut Savellin aatelissuvun sisäänkäyntinä linnoitukseensa.

Clivo di Rocca Savelli

Horisontissa näkyy Rooman kaupungintalo, Vittorio Emanuelle II:n monumentti, siis Campidoglion kukkula, jolta Roomaa on ikuiset ajat hallittu. Campidogliolle rakensi Savellin suku aikoinaan palatsinsa, joka toimii nykyään osana Kapitoolista museota ja jonka tiloissa sijaitsee ihana kahvila, jonka terrasilta on mahtavat näköalat.

Jyrkän nousun jälkeen saavutaan tälle portille, Via  di Santa Sabina'lle, ja nyt ollaankin sitten jo kukkulalla. Vasemmalla kuvassa Giardino degli Aranci, appelsiinipuisto Savellin linnakkeen muurin takana. Tässä kohtaa suosittelen kääntyä oikealle tulosuunnasta. 

Vasemmalle lähtee tie Clivo dei Publicia pitkin alas päin rinnettä Ruusupuutarhaan ja Circo Massimolle ja Antonio Abaten Camaldoleesi luostari, josta saa yösijaa. Erittäin suosittu luostari, joten voi olla ettei huoneet riitä aina kaikille. Täällä saa sänkypaikan perinteisesti foresteriasta, yhteisestä makuusalista.

Via di Santa Sabinan katu kulkee alas kohti Ruusupuutarhaa ja Circo Massiomoa. Taustalla häämöttää Palatinon rauniot.

Appelsiinipuutarha pilkottaa muurissa olevan "ikkunan" kautta.

Parco della Savelli tai Giardino degli Aranci

Appelsiinipuutarha on yksi roomalaisten rakkaimmista kohteista Roomassa. Campidoglio ja Santa Maria Aracoelin basilika Campidogliolla on toinen hyvin rakas paikka.

Savellin aatelissuku aikoinaan 1200-luvulla omisti koko Aventinon kukkulan, noh melkein ainakain. Osittain heidän linnakkeestaan on vieläkin muuri ja rippeitä jäljellä. Nykyinen appelsiinipuutarha kuului heidän tiluksiinsa ja Santa Sabinan kirkon absidi on rakennettu Savellin linnan sisälle.

Savellin aatelissuku oli alunperin kotoisin Palombara Sabina'sta, jossa heillä oli Rocca Sabellum niminen linna ja sen nimestä he ottivat itseleen sukunimen. Nimittäin siihen aikaan ei tavallisilla ihmisillä ollut sukunimiä, vain aatelissuvuilla. Tavallisilla ihmisillä ei ollut tarvetta sukunimestä, mutta aattelisilla sukunimi oli se tärkein tekijä, jonka avulla he pystyivät naittamaan tyttäriään toisiin rikkaisiin sukuihin ja hankkimaan suuria omaisuuksia ja tiluksia sekä vaikutusvaltaa. 

Tällä systemilläkin oli nimi, gens, joka tarkoitti että henkilö kuuluu sukuun jossa kaikilla suvunjäsenillä oli sama sukunimi, vaikkakin hieman eri muodossa, riippuen sukupuolesta ja hierarkiasta suvussa. Henkilön sosiaalinen status ja asema riippui sukunimestä. Gensit oli sitten puolestaan lajiteltu kahteen ryhmään, patriciet ja plebeijit. Oli myös sukuja, joissa suvunjäsenet saattoivat kuuluua molempiin ryhmiin.

Giardino degli Aranci/ Parco Savello

Raffaelle de Vico sai tehtäväkseen vuonna 1932 suunnitella Rooman kunnalle tämän puutarhan. Hän istutti puutarhaan appelsiinipuita koska viressä sijaitsevassa Santa Sabina basilikan luostarin pihalla kasvoi appelsiinipuu, jonka juurella Pyhä Dominicus (Domenico da Guzmán) rukoili pävittäin vierailleessaan luostarissa. 

Pyhä Dominicus'han perusti Dominikaani luostarisääntökunnan, jonka omistuksessa Santa Sabinan basilika ja luostari ovat vieläkin. Hän ei toki ollut roomalainen vaan bolognalainen, syntynyt Espanjassa, ja haudattu Bolognan Basilica San Domenico'on. Rooman hän tuli vuonna 1206 suoraan toiselta Tanskan reissultaan tapaamaan silloista paavia Innocnetius III.

Teveren joen puolelta näkyy että Aventinon kukkulaa on tuettu juuri Appelsiinipuiston kohdalta.

Paavi Onorio III/Honorius III oli Cencio Savelli siviilinimeltään. Hän syntyi Roomassa luultavasti vuonna 1148. Savellin suvun kanssa kilpaili Roomassa vallasta 1300-luvulta eteenpäin Colonnat, Annibaldit, Caetanit ja Orsinit. Pandolfo Savelli oli Viterbon mahtava porimestari ja paavi Honosius II:n veli. Hänen isoisänsä oli Luca Savelli, roomalainen senattori. Hän ja hänen vaimonsa sekä pojanpoika Honorius IV lepäävät Santa Maria Aracoelin basilikassa.

Savellin suvun sukuvaakuna Santa Maria Aracoelin basilikan ulkoseinällä, Campidoglion kukkulalla, jossa sijaitsee mysö Savellin linna.

Siihen aikaan pidettiin paavin vaalitkin Viterbossa, jossa muuten silloiset paavitkin auivat. Savellin suku hankki valtavat omaisuudet ympäri Rooman maaseutua, monen monta linnaa sieltä täältä. Aventinon kukkulalla heillä oli sukukappeli kirkossa. Savellit omistivat myös nykyisen Teatro Marcellon.

Mahtavat näköalat kaupungille Appelsiinipuistosta/Giardini degli Aranaci'lta.

Via di Santa Sabina on yksi Rooman kauneimmista kaduista tai kujista. Lämpimänä iltapäivänä Sant'Alession kirkon ja luostarin edustalla, Piazza Pietro D'Illiria, on tunnelma kuin paratiisissa. Niin Via Sant'Alessio kuin Via di Sant'Anselmo ovat kaksi kujaa, jotka on vaan käveltävä kerran elämässään ainakin päästä päähän.

 Piazza Pietro D'Illiria

Aventino on erittäin "pyhää maata". Jo pakanallisella ajalla seisoi Aventinolla useita monille eri jumalille pystytettyjä temppeleitä, kuten Bona Dea, Silvano, Giove Dolicheno, Giunione Regina, Minerva, Flora, Cerere, Mercurio ja Diana.

Piazza Pietro D'Illiiria

Aventinolla sijaitsee kirkkoja, luostareita, uskonnollisia instituutteja ja aristokraattien huviloita. Täällä ei ole ainuttakaan kahvilaa esimerkiksi. Eikä kauppaa tai myymälää. Ravintoloitakaan ei löydy itse Aventinosta vaan Viale Aventinon varresta. 

Paras kahvila sijaitsee Via Marmoratan varrella, Caffe Barberini. Tässä kahvilassa saa jopa istua pöytään ilman että siitä maksutetaan erikseen. Kahvilan vieressä sijaitsee herkkukauppa Volpetti.  

Via Aventinon varrella sijaitsee lähenpänä Circo Masssimo/Aventinon metroasemaa Rosso niminen ravintola/baari/kahvila joka on ainakin paikallisten suosima. Ihan ok paikka. Tarjolla on myös edullinen lounasbuffee hintaan pieni 7 €, keskikokoinen 9 € ja iso 11 €. Juomavesi sisältyy hintaan.

Pitää vielä mainita että Via Marmoratan alkupäässä sijaitsee aivan ihmeellisessä paikassa ravintola nimeltä Ristorante Consolini. Se on rakennettu Aventinon suojamuuriin ja kallion sisään. Ravintolan sisäänkäynnissä on lasilattia jonka läpi voi nähdä antiikin Rooman rippeitä. Ravintolassa on hissi ja kolme kerrosta. Yhdessä kerroksessa on pieni terassi ja lasi-ikkuna. Toisessa kerroksessa on terassi joka on markiisien suojelema auringonpaisteelta. Kesällä voi siis syödä ulkoilmassa. 

Ravintola tarjoaa merenantimia. Tämä on paratiisi kaikille kalanystäville. Consolilla on myös juhlahuoneisto Via delle Capannellen varressa, joten täällä saa ensiluokkaisia kalaruokia. Noin 50 € per henkilö juomineen kaikkineen ei ole kovinkaan kallis jos ottaa huomioon ruuan laadun ja annosten suuruuden.

 Piazza Pietro D'Illiaria

Alunperin Aventinon kukkualla asui ihan tavallista kansaa tyypillisissä roomalaisissa kallioon rakkennetuissa insuloissaan. Mutta myöhemmin kun Aventino liitettiin kaupunginmuurin sisään niin Aventinoon muutti aristokraatteja. Jopa kaksi keisariakin, Trajanus ja Hadrianus, ovat asuneet täällä. Hadrianus vain lyhyemmän ajan sillä hän ei sietänyt Roomaa ja ihmispaljouksia. Hän muuttii Tivollin jonne hän rakensi itseleen rauhallisen huvilan puutarhoineen.

Saksalais-roomalainen keisari Otto III asui myös aikansa Aventinossa. Hän asui muuten Saksassa mutta hän oli Roomassa kosiskelemasssa silloista paavi a kimppaan. Otolla oli suuri haave rakentaa suuri imperiumi paavin kanssa. Mutta paavia se ei kiinnostanut. Otto itse ei ollut mikään maailmankansalinen vaan askeettinen henkilö joka hakeutui mieluiten luostarin rauhaan.

Piazza Pietro D'Illiria

Juutalaisen synagogan kupoli näkyy erinomaisen hyvin Aventinon kukkulalle.

Appelsiinipuisto on romanttinen paikka, varsinkin iltahämärissä. Nuoret roomalaiset  harrastavat "seurustelua" puistoissa aivan julkisesti. Tämä tapa on perinteinen ja ehkä ainoa vanhempien sallima tapa nuorten tavata toista sukupuolta.

Piazza Cavalieri di Malta

Piazza dei Cavalieri di Malta, Maltan ritarikunnan tori, ja joitakin ritarikunnan sotilaita. 

Tuo kirkko  tuossa muurin takana on Sant'Anselmon kirkko, joka kuuluu benediktiinijärjestölle. Vieressä on luostari, jossa benediktiinijärjestön yliabbotti asustaa. Samassa rakennuksessa sijaitsee myös benediktiininen filosofian ja teologian insitituutti, tai yliopisto. Koko tämä kompeksi on yksi Rooman upeimmista luostareista ja yliopistoista. Se on saanut nimensä englantilaisen Pyhän Anselmi Canterburyläisen mukaan. Hän oli arkkipiispa ja scolastiikan isä, sekä keskiajan vaikuttavin teologi. Anselmi syntyi pohjois-Italiassa, Piemontessa, mutta eli suurimman osan abbottina Bec Hellouin benediktiiniluostarissa Normandiassa. Viimeiset kuusitoista vuotta ennen kuolemaansa hän toimi Canterburyn arkkipiispana.

Piazza Cavalieri di Maltan tori on siitä erikoinen että tässä ikäänkuin voi nähdä kolme valtiota yhtäaikaa. Voi seisoa Italian maakamaralla, nähdä avaimenreiästä Vatikaanin valtion ja muurin kupeessa seisoo Maltan ritarikunnan  suvereeni valtio.

Maltan Ritarikunta syntyi aikoinaan Jerusalemissa. He pitivät huolen Jerusalemiin tulleista pyhiinvaeltajista. Ristiretkien aikana paavi pyysi Johanniittiritareiden puolustelevan niitä pyhiinvaeltajia, jotka saapuivat Pyhään Maahan. Muslimit hätistelivät ritarit ensin Kyprokselle, jonne heillä ei ollut mahdollisuutta jäädä. Ritarit matkasivat Rodoksen saarelle jonne he rakensivat omat linnoituksensa ja ottivat vallan saaresta.

Ranskan kuningas hajoitti mahtavan ja rikkaan Temppeliritarikunnan, jolloin silloinen paavi antoi heidän omaisuuden Johanniittiritareille. Heistä tuli mahtavin ja vaikutusvaltaisin kristitty ritarikunta. Mahtavan Osmaanien valtakunnan sotilaat ottivat taistellen vallan ritareilta, jotka pakenivat tällä kertaa Sisiliaan ja Kreetalle. Saksalais-roomalainen keisari Kaarle V tarjosi Maltan saaren ritareille ja he muuttivat järjestönsä nimeen Malteesin ritarit. He rakensivat palatseja, kirkkoja ja vartiomuureja ja torneja Maltalle Valettan kaupunkiin. Heidän sairaaloissaan sai sen aikaisen kristitillisen maailman parhaan hoidon.

Caravaggion maalaus. Johannes Kastajan mestaus, joka löytyy Valettasta, Maltan saarelta, San Giovanni Battistan katetraalista.

San Giovanni Battistan katetraali, Valetta

Maltan ritarit saivat myös Tripolin haltuunsa Libyassa. Niin osmaanit kuin barbaaritkin kyllästyivät ritarikunnan vallankäyttöön Välimerellä. Täydellinen sota syttyi Välimerellä jonka voitti ritarit. Nyt he rakensivat Valettan kaupungin Maltan saarella uuteen ja upeean uskoon. Suuri maalarimestari Caravaggio matkusti Maltalle ja hänestä tuli yksi ritareista. Hän maalasi Maltalla upean maalauksensa joka esittää Johannes Kastajan mestausta. 

Napoleon saapui laivastoineen Maltalle 1700-lopulla ja riitaantui ritareiden kanssa jotka eivät tarjoneet Napoleonille ja laivueelle palveluja. Vuonna 1834 saapuivat Maltan Ritarit Roomaan. Italian yhdistymisen aikana vuonna 1861 auttoivat he Italian armeijaa ja ensimmäisen ja toisenkin maailmansodan aikana.

Malteesijärjestö on ikäänkuin pieni suvereeni valtio Roomassa. He ovat saaneet eräänlaisen ikuisen turvapaikan Roomasta. Täällä Aventinon kukkulalla heillä on iso huvila, joka näkyy tuossa ylimmässä valokuvassa. Heidän päämajansa sijaitsee Via Condotiin varrella. Toinen turvapaikka heillä on Maltan saarella. Heillä on jopa omat autojen rekisterikilvet  ja postimerkitkin Roomassa. Heillä on omat sairaalansa ja koulunsakin. He pitävät itseään Johanniittain ritarikunnan laillisena jatkajana, vaikka tästä asiasta ollaankin erimieltä maailmalla. 

Maltan Ritarikunta kyseenalaistetannnykyään ympäri maapallon. Heidät yhdistetään niin Vatikaaniin kuin amerikkalaisiin jesuiittoihin. Väitetään että nämä kolme yhteistoimin pitävät valtaa maapallolla. Totta toinen puoli ehkä, mutta kaikki nuo kolme ovat esimerkki sinnikkyydestä. Jesuiittojen tärkein tehtävä on opettaa ja houkutella opiskelemaan ja sivistää ihmiskuntaa. Maltan ritarit huolehtivat ihmiskunnnan tereveydestä ja Vatikaanissa Paavi pitää huolen ihmisten siuluista  ja hengellsiestä kasvusta ja kehityksestä. 

Kujan päässä tulee kaksi porttia vastaan, joista tuo vasemmalla on silloin tällöin auki ja siitä pääsee Maltan ritarikunnan puistoon kävelemään. Nykyään avoinna harvoin ja silloinkin on sisäänpääsymaksu. Roomasta löytyy useita järejstöjä jotka oapastvat eri kohteisin kuten,  esim. Ville di roma, joka järjestää virailuja tähänkin puistoon. 

Varaus: info@villediroma.com

Tuo toinen portti johtaa San Anselmon luostariin ja sen puutarhaan. Tämä portti ei ole avoinna koskaan. Tämä San Anselmon luostari on valtavan suuri, mutta sinne ei ulkopuolisia päästetä lainkaan. Sant'Anselmon kirkko on kuitenkin avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 9.00-18.00.

Maltan Ritarikunnan lippu liehuu salossa

Cavalieri di Maltan (tai nykyään oikealta nimeltään Sovrano Militare Ordine di Malta) pääportti huvilaan ja sen ovessa avaimenreikä josta näkee Vatiikaaniin. Kuvassa tiirataann avaimenreiästä. Tuon portin takana on ihan oikea kirkkokin, Santa Maria del Priorato, jonka Maltan ritarikunta omistaa. Kirkko sijaitsee huvilan yhteydessä.

 

Kirkkoon pääsee käymään vain luvalla. Luvan saa anottua Via Condottin varrella sijaitsevasta pääkonttorista. 

 

Tai e-postissa: economato@orderofmalta.int

Käykääpä kurkistamasta avaimen reiästä!

Piazza dei Cavalieri di Maltan toiselta reunalta löytyy tämä portti joka johtaa Sant'Anselmon kirkkoon ja sen luostariin ja instituuttiin. Dominikaanit ostivat tämän tontin Maltan Ritarikunnalta kuudnnellatoista vuosisadalla. Luostari ja instituutti rakennettiin ensin ja kirkko valmistui vasta vuonna 1900. Kirkko on avoinna joka päivä kello 9.00-18.00.

Tie johtaa Sant'Anselmon kirkkoon ja luostariiin



Kirkon atriumissa seisoo Pyhän Anselmi Canteburylaisen patsas



Kaunis atriumi



Täältä löytyy myös myymälä jossa myydään yhtä sun toista.



Sant'Anselmo

Sant'Anselmon kirkkosali

Maltan Ritarikunnan alueen ja Appelsiinipuutarhan välissä sijaitsee Santi Bonifacio e Alession kirkko ja luostari. 

Kirkon pitäisi olla avoinna joka päivä kello 9.00-12.00 ja 16.00-18.00. Kirkon ja luostarin sisäpihalla jaetaan ruokaa kodittomille miehille, ainakin joka aamu siinä kello 9.00. En tiedä jos ruokaa jaetaan myös iltaisin kun en ole siihen aikaan koskaan ollut paikalla. 

Santi Bonifacio e Alession kirkossa toimitetaan vihkiäisiä melko usein jolloin kirkko on avoinna vain suljetulle vihkiseurueelle.

Alkuperäinen krikkorakennus on peräisin 300-luvulta, vaikka siitä ei enää oel juuri jälkeäkään. viimeisin uuskorjaus on 1800-luvulta.Entiseltä' ajalat on on jäljellä moasaiikkilattia, kellotapuli ja bysantilainen Maria ikooni. Kirkko on saannut paavilta arvonimen "pinempi basilika". 

Paavi Honorius III Savelli antoi määräyksen kunnostaa tämän kirkon ja pani siihen likoon suvun varoja.

Korkea-arvoinen aatelisrouva Eleonora Boncompagni Borghese on haudattu vasemman puoleisen seinustan kappelliin. Sivulaivassa on Espanjan kuinkaan Kaarle IV:n hautamuistomerkki.

San Alesson/Pyhän Alexiuksen hauta

Alexius oli roomalainen ja hän eli 400-luvulla jaa. Hänen kotinsa sijatsi suurin piirtein kirkon paikalla. Hänen isänsä toimi keisarillisen hovin virkamiehenä. Alexius haaveili saada aatelistyttären vaimokseen mutta sehän ei sopinut lainkaan. Joten hän pakeni Roomasta joksikin aikaa ja palattuaan hän alkoi elämään köyhää kerjäläisen elämää ja nukkuin 17 vuotta vanhempiensa portiaden alla. Hän kirjoitti oman elämänkertansa paperille ja sen jälkeen kuoli rappujen alle. Sant'Alession kirkosta jopa löytyy osa hajonneista portaista ensimmäisestä kappelista  kirkkosalin vasemmalta seinustalta. Kappelin allatrilal seisoo Laesson patsas jossa hänellä' on kerjäläsien vaattetet päällää.

Pyhästä Alexiuksesta tuli kerjäläisten ja pyhiinvaeltajien suojelsupyhimys. Joten eihän se ole ihme että juuri tämän kirkon sisäpihalla jaetaan kodttomille ja työttömlle miehille ruokaa.

San Clementen basilikasta löytyy tämä upea freskomaalaus 800-luvulta, joka kuvaa Alessio di Roma'a ja pyhiä Alessiota seuraavia opetuslapsia häen ympärillään.  Kuvassa on myös Alession isä ratsun selässä.

Kirkkoa kuunnostettaessa 1200-luvulla löydettiin Alexiuksen Pyhät jälkeenjäännökset. Nykyään Pyhän Alexiusken ja Pyhän Bonifatiuksen reliikit pääalttarin alla. 

Santi Bonifacio e Alession kirkon sisäpiha. Kirkkon pääsee vain tämän sisäpihan kautta.

Santi Bonifacio e Alession kirkon pääalttarilla seisoo erittäin kaunis tabernaakkeli, joka on todellinen mestariteos 1500-luvulta. Tabernaakkeli on valmistettu mosaiikista kosmaattisen tyylin mukaan, mutta vain kaksi alkuperäsitä pilaria on jäljellä alkuperäisestä, sillä Napoleon käski muut seitsemäntoista viedä Ranskaan. 

SS Bonifacio e Alession kirkkosalin lattia on koristeltu kosmaattisella mosaiikkikuvioilla.

Sisäpihalla seisoo Alession lapsuudenkodin kaivo vielä jäljellä. 

Santa Sabina nähtynä Appelsiinipuistosta

Appelsiinipuiston vieressä sijaitsee Santa Sabinan kirkko ja luostari. Kirkko on avoinna joka päivä kello 8.15-12,30 ja 15.30-18.00. Kirkko ja sen luostari ovat ehkä yksi Roman kauneimmista ja hiljaisimmista paikostaa. Luostariin pääsee kiertokäynnille oppaan kanssa jos varaa ajan.

 Olen aikaisemmin kirjoittanut Santa Sabinasta täällä.

Santa Sabinan kirkkosali on hyvä esimerkki tyypillisestä alkukristillisestä basilikasta 400-luvulta. Kellotapuli ja atriumi ovat myöhemmältä ajalta. Alkueräinen Titulus Santa Sabina rakennettiin basilikaksi vuosina 422-432. Titulus oli alkukristittyjen kokoontumispaikka ennen kuin kirkkoja alettiin ylipäänsä rakentamaan. Santa Sabinan titulus oli rikkaan roomalaisen rouvan koti. Hänen kreikkalainen piikansa ja orjansa Seraphia käännytti rouvan kristinuskoon. Myöhemmin Seraphia ilmoitettiin maistraattin ja ensin hänet armahdettiin, koska hän palveli rikasta rouvaa. Myöhemmin häneltä hakattiin kaula poikki, joka oli siihen aikaan miedompi rangaistustapa kuin ristille naulitseminen tai Teveren jokeen heittäminen.

Arkeologit ovat kaivauksissaan löytäneet rippeitä Sabinan kodista kirkon alta. Paavi Honorius II Savelli  piti kirkkoa omana pakopaikkanaan 1200-luvulla, joka oli melko rauhatonta aikaa. Pääalttarin oikealla puolella on lattiassa kiinni pylvään pätkä joka on peräisin Sabinan kodista. Sen vieressä sijaitsee Pyhän Hyacinthuksen kappeli. Hän oli rikkaan puolalaisen greivin poika joka saapui Roomaan vuonna 1218 yhdessä veljensä kanssa. Heillä oli kunnia saada kuulla pyhän Dominikuksen puhuvan ja heti siltä paikalta  he liittyivät dominikaaniseen järjestöön. Puolaan saavuttuuan he sarnasivat ympäri Puolaa. Varsinkin Hyacinthus onnistui käännyttämää suuren joukon puolalaisia ja kuolemansa jälkeen vuonna 1257 häntä kutsuttiin slaavien apostoliksi ja Puolan suojeluspatroonaksi. Hänestä tehtiin pyhimys vuonna 1594.

Hyacinthus on saattanut käydä Suomessakin sillä hän matkusti paljon ja kävi ainakin Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Skottlannissa, Turkissa ja Kreikassa.

Kaappelissa on maalaus joka kuvaa sitä tapahtumaa kun Pyhä Dominikus pukee veljekset dominikaanien valkoiseen asuun.

Tämä Rooman vanhin puuveistoksilla koristeltu ovi on taidehistoriallisesti kallisarvoinen. Ovi on valmsietty seederipuusta ja siinä on 28 neliönmuotoista reliefein korsteltua laattaa, jotka kertovat raamatullisista tapahtumista. Jäljellä on toki vain 18 alkuperäistä ja osa niistä vaurioituneita. Ovilaatat on luultavasti tehnyt kaksi kreikkalaista puunveistäjää. Ovi on osittain muovilaatoilla suojattu alemmista osistaan. Kaksoisovi on kirkon suurin arkkitehtuurinen nähtävyys.

Keskellä basilikan lattiaa, melko läheltä pääalttaria, löytyy Munio de Zamoran hautamuistomerkki. Hän oli dominikaanijärjestön korkein generaali aikoinaan 1200-luvun lopulla.

Federico Zuccari maalasi vuonna 1559 absidin maalaukset, jotka korvaa alkuperäiset hajonneet mosaiikkityöt, mutta kuvaus on sama. Absidimaalauksen ympärillä on neljäntoista pyhimyksen portretit. Koko alttariasetelma on erittäin harmooninen kokonaisuus.

Tämä kuva on otettu sisäänkäynnistä. Kirkosalin takaseinältä löytyy tämä vuodelta 430 oleva mosaiikkitaulu. Tämä taulu on hyvä esimerkki siitä että kristinuskon alkuaikoina ei oltu lainkaan varmoja että mihinkä suuntaan kristinusko alkaa kehittymään ja mitä se tulee käsittämään. Vasemmalla on ns juutalaiskristitty naishenkilö, joka pitelee Pyhää Kirjaa käsissään. Oikealla on ns pakannaliskristitty naishenkilö, joka myös pitelee Pyhää Kirjaa käsissään. Tämä esittää Ecclesia circumcisione'a ja Ecclesia ex gentibus'ta. Siis  tämä symbolisoi sitä että tämä kirkko on ympärileikattujen kirkko, mutta myös pakanallisten kirkko. Tai että vanhatestamentti ja uusi testamentti seisovat tässä vieri vieressä hyvässä yhteisymmärryksessä ja sovussa. 

Samoin kuin ulko-ovessa on puusta kaiverrettuja kertomuksia Vanhasta Testamentistä, joka kertoo meille nykyään enempikin juutalaisten uskonnollisesta historiasta. Näyttää siis siltä kuin uuden kristinuskon uskottiin tai luultiin jatkossa tulevan kokoamaan piiriinsä myös juutalaiset. Yksi asia oli aivan varma että Vanhan testamentin kertomukset ja juutalaisten uskomukset tulivat olemaan Kristinuskon perusta, jonka päälle sitten tullaan rakentmaan uutta.

Pääalttarin edustalla on vanha schola cantorum 800-luvulta. Gregorius Suuri keksi 500-luvulla että kirkoissahan voi laulaakin. Niinpä sitä varten rakennettiin joihinkin kirkkoihin schola cantorum. Joissakin kirkoissa istuu luostarin munkit schola cantorumissa ja laulavat gregoriaanisia gandaatteja. Aventinolla Sant'Anselmon kirkossa on ollut tapana että dominikaanimunkit laulavat sunnuntai-iltaisin gregoriaanisia hymnejä. Liekkö se tapa vieläkin jäljellä...en tiedä.

Pääalattrille asetttiin 800-luvulla useamamnkin pyhimykset reliikit kuten Sabina, Seraphina, Paavi  Aleksanteri I ja monta muuta.

Santa Sabina luostarissa on kaksi luostarin sisäpihaa, chiostroa. Toiseen pääsee myös vierailijat käymään. 

Santa Sabina basiliakssa on 24 kolonnaa jotka on valmistettu valkoisesta marmorista. Ne ovat tummuneet ajan saatossa. Kolonnat ovat alkuperäiset vuodelta 420. Nuo kauniit ikkunat tuolla ylhäällä katonrajassa ei päästä kovinkaan paljon valoa kirkkosaliin, koska ne ei ole valmsiettu lasista vaan seleniitistä. Mutta kirkkosali on silti melko valaoisa siitäkin huolimatta.

 

Luostarin sisäpihan seinästä löytyy reikä josta voi nähdä sen appelsiinipuun jonka äärellä Pyhä Dominikus rukoili Roomassa käydessään. Kerroaan että tämä olisi sen alkuperäisen appelsiinipuun jälkeläinen, mutta tiedä häntä. Kerrotaan myös että tämä appelsiinipuu olisi Rooman ensimmäinen appelsiinipuu konsanaan. Juuri näistä kahdesta syystä istutettiin Santa Sabinan basilkan vieressä sijaiteevaan Savellin puistoon appelsiinipuita, ja siitä sen toinen nimi Giardino degli Aranci.

Piazza San Anselmo, hotelli San Anselmo

Via di San Domenico

Via di San Domenico

Arvatkaapa kenenkä ovi tämä on? Ovessa ei ole postiluukkua joten mainoslehtinen on jätetty oven ripaan. 

Hieman alenpaa löytyy myös portti josta autollakin pääsee tontille. Juu, tämä rakennus on Madonnan koti Roomassa. Madoann talo sijatsee Via di Sant'Anselmolla. Leikin tässä hieman paparazzia samalla 😉.

Tuo taaimmainen rakennus on Madonnan vaikka tuo edellinen rakennus on ulkoapäin ainakin komeampi. Madonna on nykyään bisnesnainen. Hänellä on ainakin kaksi Fitness-ceenteriä Roomassa ja uusia suunnitteilla.

 Santa Sabina