lauantai 12. syyskuuta 2009

Sant'Agnese fuori le Mura ja Santa Costanza



 Pääsisäänkäynti Via Nomentanan kadulta

Bussit 82 ja 66 Terminin rautatieasemalta, 60 Piazza Venezialta tai metrolla Sant Agnese/Annebalianon pysäkille ja siitä kävellen Via di Sant'Agnesea pitkin 200 metriä. Piazza Annibalianon luota kulkee keskustaan päin useita busseja, kuten 38 joka kukee Terminin rautatieasemalle. Piazza Annibalianon reunalla sijaitsee McDonnalds ja useita myymälöitä ja pari bankomaattiakin. Annibaliano oli Konstantin Suuren veljen poika, joka meni naimisiin Konstantinuksen tyttären Costanzan kanssa, jolle Konstantinus rakennutti Mausoleumin basilikan alueelle. Luultavasti Konstantinuksella oli aikeina asettaa Annibaliano Persian kukinkaaksi. Konstantinuksen kuoltua hänen koleme poikaansa tappoivat Anniablianon.


Sant'Agnese Fuori le Mura, Via Nomentana 349

Avoinna arkisin kello 7.30-12.00 ja 16.00-19.30.
sunnuntaisin messu kello  8, 10, 11.15, 12.30 ja 19
keäaikaan on messuja harvemmin

 Turisteja varten on omat sivut joista löytyy kaikki tarvittava ínfo.

Sisäänkäynti Via Nomentana 349 (kuvassa), aivan bussipysäkkejä vastapäätä. Tämä sisäänkäynti ei ole kovin usein avoinna. Pääsisäänkäynti sijaitsee kulman takana Via S Agnese 315, tästä oven edestä oikealle ja muutama metri sitä kapeaa Santa Agnesen katua pitkin ja sitten vasemmalle portista sisäpihalle. Tämä sisäpiha on ihanan rauhallinen paikka.

Santa Agnese Fuori le Muran basilika/Pyhä Agnese kaupunginmuurin ulkopuolella, on ikivanha esikristillien kirkko. Kirkko on pyhitetty Pyhälle Agnekselle, joka kuoli marttyyrikuoleman 200-luvulla. Kirkko toimii paikallisena seurakuntakirkkona. Paikalliset kutsuvat kirkkoa Onorianuksen basilikaksi. Basilika on ns Basilica Minore, joka tarkoittaa pienenpää basilikaa, joka on sannut kanoonisen oikeuden historiallisista ja syistä ja nauttii siis erityistä kunnioitusta.


Tämä maalaus löytyy Köpenhaminasta Statens Museum för Konst/Tanskan valtion taidemuseosta. Köpenhaminassa on muuten monta erittäin korkeatasoista taidemuseota, jotka lyövät laudalta monet muut. 

Taulun on maalannut Christoffer Wilhelm Eckersberg vuonna 1815. Eckersbergiä pidetään Tanskan maalaustaiteen isänä. Hän oleskeli monet vuodet Roomassa yhdessä Tanskan kuvanveistotaiteen mestarin Bertel Thorvaldsenin kanssa, josta tuli yksi Rooman lemmikkejä. Hän on yksi kaikkien aikojen suurimpia mestareita alallaan. Hän on saanut jopa nimikkokadunkin Roomasta. 


Portaikko jota pitkin laskeudutaan Sant'Agnesen basilikan kirkkosaliin. Seinillä argeologien esille kaivamia löytöjä Sant'Agnesen katakombeja kaivettaessa ja tutkittaessa. Katakombit sijaistevat osittain basilikan alla. Osa löydöistä on peräsin alkuperäisestä mausoleumista, jonka keisari Konstantinus rakennutti suvulleen hautakammioksi ja joka on nyt raunioina. Rakennuksessa sijaitsi myös kasteastia, jossa paavi Silvestro I:n (314-335) kastoi Konstantinuksen molemmat tyttäret. Mauseoleumin oikealla puolella näkyy ruohokenttä ja muuri jossa alkuepräinen mausoleumi sijaitsi. Piazza Annibalianolta voi nähdä myös alkuperäisen mausoleumin raunioiden mahtavan suojamuurin.



 Portaat nähtynä ylös katutasolle


Itse kirkkosali ei ole kovinkaan suuri, mutta erittäin kotoisa. Salissa on melko pimeää, koska täällä ei ole juuri montakaan ikkunaa ja nekin ainoat tuolla korkealla katon rajassa, kuten basilikoissa on tapana. Kirkkosali olisi ehdottomasti putsausta vaille. 

Jo 300-luvulla seisoi ensimmäinen kirkkorakennus tällä paikalla ja se oli pyhietty Pyhälle Agnekselle ja keisari Konstantinuksen tyttären mausoleumi sijaitsi jo silloin tällä paikalla. Vaikka monet tutkijat luulevat että mausoleumi oli oikeastaan tarkoitettu Konstantinukselle itselleen. Kosntantinusken tytär Costanza haudattiin tänne sen jälkeen, kun Konstantin oli jo perustanut Konstatinopelin kpaupungin, nykyisen Istanbulin.


Silloinen paavi Honorius I (syntyi ? - kuoli 638) vasemalla, Pyhä Agnese keskellä ja oikealla paavi Symmachus, joka toimi paavina 500-luvulla, ja josta tehtiin sittemmin pyhimys. Honorius taas puolestaan teki kaikkensa korostaakseen Pyhän Gregoriuksen Suuren (noin 540-604) merkitystä kristinuskon levittämisessä. Gregorius käsitteli uskoa roomalaisella tavalla ja korosti pyhiinvaellusta ja pyhiä jälkeenjäännöksiä tärkeinä katollisen kirkon elementteinä. Näin kansa saapui Rooman ja haki pelastusta matkallaan. Gregorius korosti myös ripittäytymistä ja sovinnontekoa itsensä ja Jumalan välillä. Gregorius oli synntynyt ja kasvanut rikkaassa roomalaisessa perheessä Celion kukkulalla, ja näin hän kavoi  ja oppi käyttämään vaikutusvaltaansa. Hänelle oli tärkeää korostaa oman kotikaupunkinsa Rooman merkitystä kristillisenä keskuksena.

Nykyinen basilika on toki 600-luvulta, jolloin paavi Honorius I antoi käskyn rakentaa basilikan, jonka yhteydessä on sijainnut luostari kaiken aikaa. Minulla ei ole tietoa siitä tiedettiinkö Honoriuksen ajalla että kirkon alla sijaitsi katakombit. Se tiedettiin tai ainakin niin luultiin, että Pyhä Agnese olisi haudattu tälle alueelle. Katakobit ovat luultavasti 300-luvulta, ja ne löydettiin paljon myöhemmin  1600-luvulla, kun arkeologit alkoivat kaivella basilikan alla.

Konstantinuksen basilikan rauniot sijaitsevat tässä vieressä ja sillä alueella sijaitsi yleinen hautausmaa, jonne haudattiin niin pyhimyksiä kuin muitakin henkilöitä. Basilikan välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Santa Costnazan mausoleumi. Molemmista kerron lisää alenpana.

Luostarissa ei kaiketi enää asu montakaan nunnaa. Se kulkee nimellä Comunità Sant'Agense, sosiaalinen yhteisö, jota johtaa nunna nimeltä Maria Richi, joka kuuluu luostarisääntökuntaan nimeltä Adoratrici del Sanque di Cristo A.S.C Luostarissa saa asua 43 naispuolista korkeakouluopiskelijaa.

Basilikan ympäristössä ja Via Nomentanan kadun varrella sijaitsee ties kuinka monta luostaria ja uskonnollista instituuttia. 


Pyhän Agneksen patsas pääalttarilla


 Absidimosaiikki on 630-luvulta ja se on kirkon suurin nähtävyys.



Kattokasetissa on kuvattu Pyhä Angnese, Pyhä Cecilia  ja Pyhä Costansa, kaikki kolme roomalaisia naishenkilöitä, kaksi nuorta marttyyriä ja yksi keisarin tytär.


Tuon erittäin kauniin baldakinon alla sijaitsi Pyhän Agnesen jälkeenjäännökset noin 1200 vuotta. Kerrotaan että alttarin alla olisi nykyään Pyhän Emerentianan jälkeenjäännökset. Kuka hän oli niin siitä ei ole juurikaan varmaa tietoa. Hänen jälkeenjäännökset tuotiin Via Asmaran kadun varrelta sijaitsevasta katakombeista. Ne sijaitsee parisataa metriä kauenpana Via Nomentanan ja Via Asmaran katujen risteyksessä. Katakombit eivät ole olleet avoinna kymmeniin vuosiin. Via Nomentanan kadun toisellakin puolella sijaitsee katakombit jotka eivät myöskään ole avoinna.



Pyhä Agnese


Pyhän Agnesen kraaniumi, kallo, säilytetään Piazza Navonan varrella sijaistevassa Sant'Agnese in Agonen kirkossa, Cappella della Santa Testa nimisessä kappelissa. Se oli nimittäin tällä alueella kun Agens syntyi ja kasvoi. 


Pyhä Agnese kuvataan usein lampaan kanssa. Pyhää Agnesta juhlitaan kerran vuodessa 21. tammikuuta täällä basilikassa, jolloin tänne tuodaan kaksi elävää lammasta, joita ei toki enää uhrata. Lammas on angnello italiaksi, melkein kuin Agnese. 





Pyhä Agnese syntyi roomalaiseen aatelisperheeseen vuonna 291 ja kuoli marttyyrikuoleman 13 vuotiaana keisari Diocletianuksen vainojen aikana. Pyhän Agnesen jälkeenjäännöksiä säilytetään erikoisessa kappelissa Santa Agnese in Agonen kirkossa, Piazza Navonan reunalla. Pyhä Agenese kieltäytyi menemästä naimisiin ja sanoi kuuluvansa Kristukselle. Hän eli uskonvainojen aikana joten hänet teloitettiin.
Länk




Pääalttarin alle pääsee portaita pitkin pääalttarin oikealta puolelta kirkosalista. Sant'Agnesen sargofagi on valmistettu hopeasta.



Kirkkosalin päädystä pääsee suoraan sisäpihalle jonka toisella reunalla sijaitsee mausoleumi. Piha on erittäin kaunis ja rauhallinen. Sopii hyvin istuskella kauniilla säällä ja meditoida tai vain nauttia lintujen viserryksestä. Sant'Agnese ja Costanzan mausoleumi sijaitsevat erittäin rauhallisella asuntoaleueella puitten ja puskien keskellä. Tänne on toki vajaat kolme kilometriä Terminin rautatieasemalta. Busseilla 66 ja 82 pääsee mukavasti Terminiltä aivan basilikan edustalle. Pysäkin nimi on Nomentana /Santa Angnese.


Pihalta löytyy tämä ulkoalttari jonka edessä käyvät paikalliset ja ohikulkijatkin hiljentymässä, usein myös lähiluostareiden nunnat.


Kaunis barokintyylinen alttariabsidi valmistettiin 1600-luvulla, kivestä valmistettu piispantuoli on 600-luvulta ja marmoriset kynttilänjalat 1200-luvulta. Absidimosaiikki on 600-luvulta. Joka vuosi 21. tammikuuta siunataan kaksi lammasta alttarilla. Sen jälkeen lampaat viedään Santa Cecilian dominikaaniseen nunnaluostariin Trastevereen. Vuodesta 1654 on pyhän Agneksen kirkko ollut normaali saurakuntakirkko ja ensimmäisenä pappina toimi aatelisherra Baccio Aldobrandini.

Sant'Agnesen basilika on todellakin kaunis. Tämä on yksi minulle rakkaimmista kohteista Roomassa.



  Katakombit

Katakombit ovat avoinna vuodet ympäri, mutta ei jouluna, uutenavuotena eikä pääsiäisenä. Pyhän Agnesen katakombi on suljettu sunnuntaina aamupäivisin ja maanantaina iltapävisin. Muuten avoinna 9.00-12.00, 14.00-17.00. Pääsymaksu 8 e, alennettuhinta 5 e. 


Katakombien sijainti maan alla.


Yksi Rooman kauneimmista pääalttareista




Pyhä Agnese kuvattuna kattokasetissa


Sant'Agnesen basilikassa on hyvin vilkasta paikallista toimintaa ja sunnuntaisin messuissa on kirkkosali tipaten täynnä, jopa väki seisoo kun ei riitä istumapaikat.





Avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 9.00-12.00 sekä 16.00-18.00.

Tämä mausoleumi on rakennettu luultavasti 360-370-luvulla. Koristelu on suurelta osin pakanallisen ajan tyyliä mutta sisältää joitakin esikristillisiä kuviota. Paljon mahdollista mausoleumi oli rakennettu keisari Konstantinus Suuren tyttärelle Costanzalle, tai Costanzan siskolle Helenalle, joka oli naimisissa keisari Julianus Apostatan kanssa. 

Nähtävästi Helena haudattiin masuoleumiin ensin. Costanzan jälkeenjäännökset siirettiin sinne myöhemmin. Mausoleumista tehtiin kirkko 1300-luvulla. Paavi Alessandro IV otti Costanzan jälkeenjäännökset suurimmasta sargofagista ja sijoitti sen keskeiseen alttariin ja vihki rakennuksen Costanzan kunniaksi 12. maaliskuuta vuonna 1256. Argeologit kaivelivat kirkon atriumissa vuonna 1992 josta saatiin lisävalaisua rakennukseen historiasta.




Erittäin kaunista mosaiikkia Santa Constanzassa 400-luvulta


Mausoleumin pääalttari kupolin alla jonka ympärillä on kaksitoista paria roomalaisia pylväitä. Seinät olivat aikoinaan marmorista. Kupolin mosaiikit ovat tuhoutuneet.




Kostantinan sargofagi, se alkuperäinen on Vatikaanin museossa, kopia siitä Mausoleumissa. Sargofagi sijaitsee takaseinustalla, vastapäätä sisäänkäyntiä. Sargofagi on mahdollisesti kuitenkin ollut Helenan joka oli Keisari Julianuksen vaimo. Costanzan hauta on luultavasti pyhän Pietarin kirkossa sijaitseva porfyrista valmistettu "kylpyamme" joka vietiin basilikaan vuonna 1606.



Konstaninin basilikasta on vain rauniot jäljellä.

Konstantinus Suuri oli Rooman keisari 300-luvulla jaa. Hän oli yksi maailmanhistorian suurmiehiä. Konstaninusken äiti Helena oli hurskar kristitty joka kävi jopa Jerusalemsisa ja toi sieltä reliikkejä Roomaan mukanaan. Reliikit hän laittoi omaan palatsiinsa, josta on sittemmin tehty basilika Santa Croce in Gerusalemme/ Jerusalemin Pyhän ristin basilika. Pyhän Helenan mausoleumi sijaitsee Via Casilinan varressa, josta olen kertonut täällä.

Konstaninus muutti kreikkalsein Byzantioniin, nykyiseen Itanbuliin. Konstantinus antoi kaupungille uuden nimen, Nova Roma/Uusi Rooma. Kaupungista tuli uusi Rooman valtakunnan pääkaupunki. Historia kertoo että Konstantinus oli ensimmäinen kristitty keisari. Hän kääntyi kristinuskoon kuten äitinsä Helenakin. Näin Rooaman valtakunnasta tuli kristitty valtakunta. Tässä vain hyvin lyhysesti selitetynä.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti