perjantai 8. toukokuuta 2026

Gianicolo

Gianicolense/Janiculum on Rooman kunnan osa-alue numero XII, siis esikaupunkialuetta, ja yksi suurimmista Rooman kunnan taajamista Alue on kuitenkin suurelta osin luonnonsuojelualuetta. 

Harjulle lähtee bussi 870 ja bussi 115 Corso Vittorio Emanuele II:n kadun reunalta, Paolan bussilaiturista. Suosittelen ottaa bussin, sillä tie harjun päälle on kapea, mutkainen ja jyrkkä. Bussitkin ottaa kovan vauhdin päästäkseen ylös harjulle. Kävelijöitä varten on polut molemin puolin harjua, ettei tarvitse kävellä samaa vaarallista tietä mitä autot ajavat.

Ehdotan tehdä paluumatkan Trasteveren tai Gianicolon kautta, koska nämä bussit laskeutuu harjulta alas sen etelä puolella.


Tästä lähte Passegggiata/käevlypolku pohjoiseen päin tai alas Trastevereen

Toinen mahdollisuus on laskeutua alas Piazza Gianicolta Trastevereen Passeggiata del Gianicolon kävelykujaa pitkin. Tai päinvastaiseen suuntaan.

Muinaisina aikoina alueen halki kulki Via di Monteverden tie, mikä oli sivukatu aikoinaan Via Portuenselle ja jonka alkuperäinen reitti vastasi nykyistä Via Giuseppe Parinin katua, sekä Via Vitellan katua, jotka yhdistivät Janiculumin Tyrrhenanmeren rannikolla.


Faro di Roma (majakka) on kaunis valotorni, jonka argentinalaiset maahanmuuttajat rakensivat.

Gianicolo/Jamiculum on roomalainen kukkula, tai oikeastaan harju, mikä kohoaa Tiber-joen läntisellä rannalla ja jonka enimmäiskorkeus on 88 metriä. Tällä asuu ihme kyllä lähemmäksi 50000 asukasta, vaikka sitä ei huomaa. Passeggiata del Gianicolo/Gianicolon kävelyreitin varrella on yksi Rooman historiallisen keskustan vaikuttavimmista panoraamoista, koostuu kahdesta suuresta plataanipuiden reunustamasta kujasta.

Näkymä Gianicolon kukkulalta on todellakin upea! Gianicolo on Roomna kahdeksas kukkula, mutta Gianicollta löytyy useita mielenkiintosia monumentteja kuten Fontanone dell'Acqua Paola, San Pietro in Montoro, keskipäivällä ampuva tykki (älä unohda, sillä hyppäät todella sen kuollessasi). Liikaa turisteja ei vielä ole tarjolla, joten  mene ihmeessä Gianicoloon!

Parco del Gianicolo (Janiculum-kukkula) on historiallinen kukkula ja puistoalue, mikä tunnetaan upeista panoraamanäkymistään kaupunkiin, sankari Garibaldin muistomerkistä, argentiinalaisten maahanmuuttajien rakentamasta majakasta ja päivittäisestä tykkitervehdyksestä keskipäivällä, joka tarjoaa rauhallisen pakopaikan kaupungin hälinästä. Se sijaitsee Trasteveren lähellä ja on suosittu paikka sekä turistien että paikallisten keskuudessa rentoutumiseen ja nähtävyyksien katseluun.

Ylinnä Piazzale Gianicollolla on Giuseppe Garibaldin monumentti. Garibaldi (1807-1882). Hän oli keskeinen hahmo taistelussa yhdistyneen Italian puolesta. Hän johti sotilasretkiä ja auttoi yhdistämään Pohjois- ja Etelä-Italian kuningas Viktor Emmanuel II:n alaisuudessa.

Bussit 115 ja 870 tekevät kiertolenkin harjulla.


Villa Lante nähtynä alamäestä

Harjulla ei ole tavallista asutusta vaan useita uskonnollisia instituutteja ja vastaavia. Harjulla seisoo esimerkiksi Villa Lante, minkä omistusoikeus siirtyi Suomen valtiollle vuonna 1950, ja rakennuksessa sijaitsevat nykyään Institutum Romanum Finlandiae ja Suomen Vatikaanin suurlähetystö.

Kukkulalta voit nauttia Rooman historiallisen keskustan upeimmista näkymistä. Alue oli Rooman tasavallan taisteluiden sankarillisten tapahtumien näyttämö vuonna 1849. Katujen reunoilla on 84 rintakuvaa kuuluisista Garibaldin sotilaista.


Garibaldin muistomerkki

Tämä on Ranskan vuoden 1849 hyökkäyksen vastarinnan muistoksi pystytety musitomerkki.  Garibaldi ja hänen joukkonsa pitivät pintansa vihollisiaan vastaan ​​viikkoja ennen kuin Ranskan armeija kukisti heidät.

Vuodesta 1904 lähtien Belvedere del Gianicolon alapuolella on joka päivä kello 12 kolme sotilasta ladannut haupitsinsa ja ampuneet laukauksia. 

Aluetta kutsutaan myös nimellä Monteverde, alue mikä on Trasteveren puoleinen osa Gianicoloensesta. Monteverde on 74 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitseva kukkula, joka kohoaa Roomassa Tiber-joen rannalla, historiallisen kaupungin keskustan länsipuolella, Monteverden aseman alueella. Itärinne laskeutuu kohti Tevere-jokea ja Trastevereä, kun taas läntinen, loivempi rinne muodostaa modernin Monteverden alueen vanhimman osan. Gianicolensen muurien takana sijaitsee Monteverde, asuinalue täynnä komeita huviloita ja elegantteja rakennuksia, joissa voi tehdä miellyttävän kävelyretken.

Gianicolense ja Monteverde ovat kodikkaita ja rauhallisia alueita. Voin suositella asuinpaikaksi! Trastevren rautieasaema sijaitse alueen eteläsiellä laidalla ja Piazaz Venzilat lähtee raitiovauvaunu 8, mikä kulkee Trastevren kautta ja Gianivolnesen lävitse Casalettoon.  Raitiovaunu 3 kulkee Trastevren asemalle Piazza di Porta Maggiorelta. Kätevin on ehkä kuitenkin minun lemepibusinia (toisen oman suosikki bussini 492  kanssa) bussi H!  Kukkulalta löytyy kahvikatos Al Gianiocolo. Mutta minä suoitelen otaman omat eväät ja juomat mukaan.

Toisaalta... kukkulalta voi lähteä kävelemään toiseen suuntaan, kahta eri reittiä pitkin kohti Trastvereä. Molemmat tiet ovat ihastuttavia, mutta ehkä silti Passeggiata del Gianicolo on suosituin tie.

Monteverden alueella on runsaasti historiallisia todisteita ja täällä  sijaitsivat Caesarin puutarhat, monia pakanallisia palvontapaikkoja sekä joitakin juutalaisia ​​ja kristillisiä katakombeja, kuten Ponziano ja San Pancrazio samannimisen basilikan alla. 

Monteverde tunnetaan suihkulähteistä, patsaista ja kävelyreiteistä. Alueen puistoja ovat esimerkiksi Villa Sciarra ja Villa Doria Pamphili.  Passeggiata del Gianicolo‑kadulla on jäätelöbaareja, kahviloita, pizzerioita ja perhospuutarha. Kadun varrella on myös majakka, Giuseppe Garibaldin muistomerkki ja näköala paikkoja kaupungin katseluun.

Antiikin ajalla alueen halki kulki nykyinen Via di Monteverde, joka oli Via Portuensen sivuhaara ja jonka alkuperäinen osuus voidaan nykyään tunnistaa Via Pariniksi, sekä Via Vitellia, joka yhdisti Janiculumin Tyrrhenanmeren rannikolle.

Mäen alapuoella sijaitsee kaunis puistoalue Orto Botanico di Roma, mistä olen tehnyt aikaisemmin postauksen täällä. Sissäänkäynti Largo Cistina di Swezia  23. 

1600-luvulla useiden viinitarhojen yhdistämisen myötä alueen pohjoispuolelle syntyi Villa Doria Pamphilj, Rooman suurin julkinen puisto, jossa sijaitsee Alessandro Algardin suunnittelema kasino, joka pakkolunastettiin ja avattiin yleisölle vuonna 1972. Huvila-alue yhdessä Vascellon ja Porta San Pancrazion kanssa oli veristen taisteluiden näyttämönä vuonna 1849 Rooman tasavallan puolustuksen aikana.


Porta San Pancrazio/Porta Aurelio on historiallinen portti Aurelianuksen muurissa.

Portti sai nimensä siitä, että sen kautta kulki Via Aurelia.500-luvulla sitä kutsuttiin myös nimellä Porta Pancratiana läheisen San Pancrazion (Pyhän Pancratiuksen) kirkon mukaan, sekä nimellä Porta Transtiberina.


Villa Lante, Villa Lante on rakennus Gianicolon kukkulalla, jossa toimii Suomen roomalainen instituutti (Institutum Romanum Finlandiae).

Bussit: 115 ja 870

Kukulalle on renessanssista lähtien rakennettu useita kauniita huviloita, kuten Villa Lante ja Villa Doria Pamphili. Paavi Urbanus VIII ympäröi kukkulan osaksi kaupunkia niin kutsutulla Gianicolon muurilla 1600-luvulla. Kukkulalla käytiin merkittävä tägälä Giuseppe Garibaldin joukojen ja paavi Pius IXn käishtamien ranskalaisten joukjojen vuonna 1849. Tänään kukkula on pääosin puistoaluetta.


Villa Doria Pamphilii, Via San Pancrazio 

Bussit: 31, 33 ja 791

Huvilaan kuuluu kuuluisa barokkityylinen maalaistalo Casino del Bel Respiro/Casino Algardi, jonka Alessandro Algardi ja Giovanni Francesco Grimaldi rakennuttivat vuosina 1644–1652 prinssi Camillo Pamphiljille, paavi Innocentius X:n sukulaiselle.

Pamphiljin suvun kartano, mukaan lukien Palazzo Doria-Pamphilj Corsolla kuuluisan taidekokoelmansa kera, periytyi vuonna 1760 genovalaiselle Doria-suvulle.

Huvila on kuulunut Italian valtiolle vuodesta 1957. Yhdessä ympäröivien barokkipuutarhojen kanssa se palvelee pääasiassa seremoniallisia tarkoituksia, erityisesti Italian pääministerin järjestämiä ulkomaisten valtion- ja hallitusten päämiesten vastaanottoja.
Lähetä palautetta

Ei kommentteja: