keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Sant'Ivo alla Sapienza


Archiginnasio della Sapienza

Kuvaus on vuodelta 1748, joilloin ei vielä ollut olemassa Corso  del Rinascimenton/Renessanssi katua, joka valmistui vasta vuonna 1936. Katu kulkee nykyään suoraan kuvan keskeltä. Monta rakennsuat jouduttiin purkaman tieltä.

Kirkko vasemmalla on San Giocamo degli Spagnoli, keskellä palazzo Madama ja oikealla Palazzo Carpagna, etualalla Sant'Ivo Sapiensa.

Kuvassa vasemmalla sijaitsee myös Missionari  dei Sacro Cuoren luostari ja kirkko. Kirkkoon pääsee myös Piazza Navonalta ja torin puoleta näkee myös kirkon julkisvun. Kuvassa oikealla sijaitsee Sant'Ivon kirkko ja sisäpiha, jota aikaisemmin nimitettiin paavin vallan aijalla nimellä l'Archiginnasio/yliopisto, ja jonka tiloissa sijaitsee myös Archivo di Stato di Roma/valtionarkiivi. 

Sala-Alexandria-händelser

Täällä on sijainnut myös entinen ns Biblioteca Alexandrina, joka on nykyään myös "digitalisoitu" kirjastoBiblioteca Alexandrina sijaitsee nykyään Piazzale Aldo Moro 5, San Lorenzon kaupunginosassa.

Tässä kirjastossa on vaalittu Rooman historiaa ja kulttuuriperinteitä. Täältä löytyy myös kaikkien italialaisten kirjastojen kirjaluettelot ja -arkiivit. Kaiken kaikkiaan noin 11 miljoonan teoksen ja käsikirjoituksen tiedot ja 8 miljoonan kirjan digitaaliset tiedot. Täältä löytyy myös mahdottomat määrät musiikkia koskevaa materiaalia, kuten noin 263 000 levyä ja paljon paljon muuta. 


Tältä näytti entisessä ja alkuerpäisessä Biblioteca Alexandrinossa, Alexandriassa Egyptissä. Kirjasto oli suurin antiikin ajan kirjasto. Kirjasto avattiin jo kolmannella vuosisadalla jaa. 


Piazza Sant'Eustachion erittäin suosittu kahvila, Caffe Sant'Eustachio

 Avoinna:
Kaikkina viikon päivinä kello 7.30-01.00, 
 mutta perjantaisin suljetaan kello 01.30 ja lauantaisin kello 02.00.

Piazza di Sant'Eustachio sijaitsee Pantheonin ja Rooman entisen pääyliopistorakennuksen Sapienzan välissä. Sapienza tarkoittaa viisautta. Sapienza ja sen omistama kirkko Sant'Ivo näkyy torilta kun nostaa hieman katsettaan länten päin. Jo kaun sitten kävi yliopisto ahtaaksi ja pieneksi ja siitä syystä yliopiston tilat ovat levinneet käytännöllisesti katsoen ympäri Roomaa.


Tässä on ladattu hyllyyn roomalaisten aamiainen, Cornetto erilaisilla täytteillä. Täällä Sant'Eustachion kahvilassa on laitettu oikein kuvien kanssa opesteet turisteille. Ja se nopeuttaa paljon palvelua. Täällä on kaiket päivät jonoja. Laki määrää että kahviloissa on oltava kahdet hintalistat esillä, hinnat seisoen/al banco tai istuen/al tavola.

Useissa khviloisa on baristan takana kyltti jossa lukee Caffè sospeso. Kuka vaan haluaa voi lahjoittaa muutaman kolikon keräykseen. Kun sitten tulee joku asiakas, joka kysyy caffe sospesoa niin hän tulee saamaan ilmaisen kupin kahvia. Keteään ei haluta jättää ilman kahvia. Tämä tapa alkoi Napolissa ja levisi sieltä ympäri Italiaa.


Tvallisin ostos kahviloissa on kahvi=caffé=espresso, siis pyydä un caffé.  Aamulla espresso tai cappuccino ja Cornetto. Mutta ei pidä ihmetellä, jos barista ei tahdo antaa capuccinoa enää kello 11 jälkeen. Turistit kyllä tulevat saaman capuccinon, kun barista ensin tunnistaa asiakkaan turistiksi. Italialainen saisi nuhtelun baristalta. Kukaan ei Italiassa juo kahvia maidon kanssa kello 11 jälkeen. Se on vaan niin. Italialaiset ovat usein hyvin jyrkkiä joisskain pikkuaioissa.

Ja vaikka kahvi on jo maksettu kassalla niin moni roomalainen jättää baristalle muutaman lantin kuitin päälle tiskille. Laki sanoo ettei kenenkään tarvitse maksaa tippiä Italiassa, mutta moni silti jättää, koska barista ressukalla saattaa olla monta lasta kotona ruokittavana. Useimmat naiset käyvät töissä, eikä italialaisilla ole kiire eläkkeelle, vaan he tekevät töitä niin kaun kuin pysyvät pystyssä.  Baristan palkalla ei hurrata vaikka useimmat baristat tekee töitä pitkät päivät. Ei ihme jos heidän hymy välillä hyyty.

Kahviloissa mennään ensin kassalle ja maksetaan se mitä halutaan ostaa. Sitten mennään kuitin kanssa baristan (tai jäätelö) -tiskin ääreen ja nöytetään kuitti. Useimmat juovat kahvinsa seisten koska se tulee noin puolta halvemnaksi kuin istua. Roomaa on vain hravassa kahvilassa tuolia. Joisskin kahviloissa saa istua ilman lisämaksua, ainakin ulkona, mutta siinä tapauskessa kahvin hinta on hieman korkeampi.


Yliopiston omaistama kirkko Sant'Ivo alla Sapienza on avoinna sunnuntaisin kello 9.00-12.00 ja messu pidetään kello 11.00, jonka aikana ei saa mennä sisään. Jos haluaa olla mukaan messussa niin on parsta olla ajoissa ennen kello 11 kirkossa sisälllä. Kirkkoon pääsee yliopiston palatsin sisäpihalta.

Sant'Ivo alla Sapienzan kirkkorakennus on rakennettu vuosien 1642-1660 välisenä aikana. Kuuluisa roomalainen arkkitehtimestari Francesco Borromnini suunnitteli kirkon. Palazzo Sapinezassa sijaitsi jo 1400-luvulla kappeli joka oli pyhitety Sant'Ivolle, Ivo Hélory de Keramtine'lle, joka on juristien suojeluspyhimys. Pyhä Ivo oli ranskalainen pyhimys joka eli ja vaikutti 1200-1300-lukujen vaihteessa. 



Erittäin kaunis kupoli niin sisältä kuin ulkoakin päin ja siro spiira kupolin päällä. Kirkko on uniikki arkkitehtuuriltaan. 


Kirkkosali on pieni ja hyvin puhdaslinjainen ja pelkistetty. Saa sen vaikutelman kun kirkkosalin koristelu olisi jäänyt kesken. Ainakin noihin nischeihin (nicchia), seinäsyvennyksiin, on alunperin varmasti suunniteltu laitetavaksi patsaita tai vastaavia.

Palatsin sisäpiha avoin kaikille, ei vaan yliopistolaisille. Piha on rauhallinen oaasi keskellä Roomaa jossa voi levähtää ja nauttia arkkitehtuurista samalla. Holvikäytävillä on siellä täällä "penkin tapaisia" joissa voi istua varjossa auringolta tai saa suojaa sateella. Sisäänkäynti Corso del Rinascimenton puolelta. 

Holvikäytäviä nimitetään arkkitehtuurissa oikeastaan peristyyleiksi. Luostarien vastaavia sisäpihoja kutsuaan claustrumeiksi, suljetuksi paikaksi. Puhekielessä claustrumejakin nykyään kutsutaan Roomassa nimellä chiostro, joka tarkoittaa oikeastaan koko luostaria. Rakennusten edustalla olevia pylväskäytäviä kutsutaan portiikki nimellä, porticus.

Rakennus on osa Palazzo Sapienzassa, jossa alkuperäinen yliopisto sijaitsi. Sapienzan yliopisto avattiin vuonna 1303 ja näin ollen se on yksi maapallon aikaisimmista yliopistoista ja samalla myös suurimmista. Alkuun opiskeltiin vain teologiaa ja lakitieteitä. Yliopiston nykyinen pääkallonpaikka sijaitsee San Lorenzon kaupunginosassa, Via Aldo Moron varrella.

Sant'Ivo alla Sapienza, cortile 04.jpg

Tykkään istua täällä ja lueskella ja suunnitella uusia kävelyreittejä. Todella ihanan rauhallinen paikka. Tänne on helppo löytää Piazza Navonan eteläiseltä laidalta. Itään päin via dei Canestraria ja sitten heti vasemalle Via del Rinascimentolle. 


Via del Rinascimenton oikelala puolen on tämä ovi muurissa. Kun ovet on selkosen selällään niin on vapaa sisäänkäynti pihalle. Uskaltakaa mennä ovesta sisään. Yllätytte!

 

File:Sant'ivo alla sapienza, cortile 06.JPG

Paavi Gregoirus XIII Boncompagni vaakuna ja symbooli

File:Sant'ivo alla sapienza, cortile, api.JPG

Barberinin suvun tuntomerkki, mehiläiset 



File:Sant'ivo alla sapienza, cortile 07 fontanella.JPG

File:Sant'ivo alla sapienza, cortile, paracarro.JPG

File:La sapienza, cornicione 01.JPG



Borromini asetti uuden kirkon entisen kappelin pohjalle ja antoi kirkolle erikoisen muodon, joka muistuttaa Davidin tähteä. Kirkon julkisivu on kaareva ja sen näkee palatsin sisäpihalta käsin. 

Paavi Pio IV Medici käski rakentaa uudestaan korjata Palazzo Sapienza ja Gian Lorenzo Bernini  ehdotti Francesco Borrominia siihen hommaan. Borromini oli siihen aikaan Gian Lorenzo Berninin oppipoika ja apualainen. Giancomo della Porta oli rakentanut suuriman osan Palazzo Sapienzasta ja nyt ei della Portan suunnittelemasta kirkosta jäänyt muuta jäljelle kuin toinen kellotorneista. Sen sijaan palatsin sisäpiha jäi melkein entiselleen.


File:Sant'ivo alla sapienza, interno 02.JPG

File:IMG 0403 - Sant'Ivo alla sapienza.jpg



Näkymä sisäpihalta kadulle. Ovi on avoinna joten ei kun sisään. 

Sisäänkäynti Corso del Rinascimenton puoleta, ovi joka johtaa valtion arkistoon, Archivio di Stato di Roma. Ovi on täsyin avoin päiväsaikaan ja lukittu yöllä. Arkiivi muutti neljänkymmeneen vuoden ajan rakennuksesta rakennukseen Roomassa ja luultavasti nyt saa jäädä Palazzo Sapienzaan. 

Tämä yliopiston kirjasto on avoinna lähinnä opsikelijoille ja tutkijoille mutta kyllä siellä luultavasti muutkin voi käydä henkilöllisyystodistusta näyttämällä. Yliopisto Sapienzan kirjasto käsittää kaiken kaikkiaan 56 kirjastoa!!! Liekkö muuten missään maapallon kaupungissa niin paljon kirjastoja kuin Roomassa? Pääkirjasto on Piazzale Aldo Moro 5. Ainahan sitä voi kokeilla. Avoinna maanantaista perjantaihin kello 9.30-13.00 ja 14.00-17.00.

File:Parione - Nostra Signora del Sacro Cuore già san Giacomo degli spagnoli facciata su Corso Rinascimento 1010084.JPG

Missionari dei Sacri Cuori järjestön päämaja ja sen luostari, auton takaa sisäänkäynti kirkkoon. 



Kirjasto Fanucci sijaitsee vasemmalla puolella Piazza Madama 8. Piipahtakaa ihmeessä sisällä.


Bar Senato, baari ja kahvila, joka ei ole mitenkään erikoinen, mutta se sijaitsee Fanuccin kirjaston vieressä, vastapäätä Italian Senaattia. Täällä voi ruokailla, mutta ehkä tämä toimii parhaiten kahvilana ja baarina. Useat keskutan baarit ja kahvilat ovat turistirysiä, mutta joukossa on erittäin hyviäkin kahviloita. 

File:Parione - Nostra Signora del Sacro Cuore già san Giacomo degli spagnoli 01449.JPG

Nostra Signora del Sacro Cuore (a Navona) kirkko jonka sisäänkäynti on Piazza Navonan puolelta, mutta kirkkoon pääsee myös luostarin puolelta sekä Corso del Rinascimento 27. Roomasta löytyy toinenkin samaniniminen kappeli.

Kastilian kuninkaan poika rakennutti tälle paikalle kappelin ja aivan sen lähettyville kaksi hospitsia kastilialaisille pyhiinvaeltajille. Kappeli pyhitettiin Pyhälle Jakobille, kuten Santiago de Compostellan katedraalikin Espanjassa oli pyhitettty. Paavi Alessanteri VI (Rodrigo Borgi) joka oli espanjalainen rakennutti pienen torin nykyiselle Via della Sapienzalle. Paavi käski myös rakentaa julkisivun kirkolle Piazza Navonan puolelle. 


Vuonna 1506 paavi teki kirkosta espanjalaisten kotikirkon Roomassa. Tämä tapahtui hieman sen jälkeen kuin Espanjan kuningaskunnan yhdistymisprosessi oli päässyt käyntiin. Juuri sitä ennen oli Santa Maria de Monserraton kirkosta tehty espanjalaisten kotikirkko joten heillä on nyt kaksi kotikirkkoa Roomassa.

Messu on neljä viisi kertaa päivässä. Luostarilla on ns Emmaus ryhmä nuoria miehenalkuja, joita he yrittävät auttaa ja ohjata pois päihteistä, varastelusta jne.


Herrera kappeli, Annibale Caraccin maalauksia

Alkuperäiset maalaukset ovat nykyään Pardo Museossa Madridissa.




maanantai 2. syyskuuta 2013

Santa Maria Immacolata Concezione in Campo Marzio

Chiesa dell'Immacolata Concezione

Santa Maria Immacolata Concezione in Campo Marzio, Piazza Campo Marzio
Via delle Stelletta ja Via Metastasion risteyksessä

Immacolata tarkoittaa Pyhän Marian tahratonta sikiämistä tai perisynnitöntä sikiämistä. Vain roomalaiskatolinen kirkko tunnustaa Marian perisynnittömän sikiämisen. Roomalaiskatolisessa kirkossa se on dogmi ja roomalaiskatolisen kirkon mariologialle tyypillinen perusta.

Pyhän Marian kunnioitus on äärimmäisen korkealle arvostettu katollisessa kirkossa ja uskonnossa. Katollinen kirkko kutsuu Jeesuksen kunnioitusta kristologiaksi. Pyhä Maria kuvataan hyvin usein Jeesuslapsi sylissään ja näitä kuvia nimitetään nimellä Madonna ja Jeesuslaspi/Madonna col Bambino. Sitten Roomasta löytyy sieltä täältä Maria ikooneja jotka ovat hyvin vanhoja ja tuotu Roomaan kauan sitten, usein juuri nunnien ja munkkien mukana kulkeutuneita.

Tavallaan palvonta sanaa voi käyttää vain kun on kyse Jumalasta vaikkakin italiankielinen sana adorare tarkoittaa palvomista ja adorare sanaa käytetään niin Marian kuin Jeesuksen kunnioituksesta. Tämä nyt meni hiustenhalkomiseksi mutta me voidaan aivan hyvällä omallatunnolla sanoa suomeksi että Marian palvonta ja Jeesuken palvonta. Tämä on oma mielipiteeni kielenkäytöstä ja toivon ettei se loukkaa ketään.

Nämä kaksi katollisen kirkon suuntausta pidetään nykyään tasa-arvoisina dogmaattiselta kannalta katolisessa kirkossa. Vain jesuiitit asettavat kristologian mariologian edelle. Marianum on katollisenkirkon mariologinen korkeakoulu. 

File:RomaSMariaCMarzioFacciataEsterna1.jpg

Santa Maria Immacolata in Campo Marzio

Piazza Campo Marzion tori on syntynyt useamman erittäin kapean kujan kohtauspaikkaan Rooman sydämmessä. Campo Marzion kaupunginosa on melkoista sokkeloa, jossa on mukava vaellella. Aina löytyy jotain uutta ja mielenkiintoista nurkan takaa. 

Tuo poliisien vartiokoppi tuossa rakennuksen edessä seisoo siinä siksi että aivan lähellä sijaitsee Italian valtion edustajainhuone, Palazzo Montecitorio. Palazzo Montecitorio vie valtavan suuren alueen keskeltä Roomaa, noin 200 m x 200 m suuren alueen. Lähellä sijaitsee myös Palazzo Chigi, jossa sijaitsee Italian pääministerin asunto. Näitä poliisikoppeja on tällä alueella useitakin joka ilman suuntaan.

Monissa muissa valtioissa poliittiset rakennukset sijaitsevat hieman eristettyinä ja aidattuina. Mutta Italiassa kaikki niin kunnalliset, provinsiaaliset kuin valtiollisetkin poliittiset rakennukset sijaitsevat keskellä kaupunkia. Siksi näitä vartiokoppeja on paljon Rooman keskustassa.


Nykyään rakennuksessa Via della Stalletta 25 sijaitsee diskoteekki kolmessa kerroksessa nimeltä Mea Culpa, joka on avoinna kello 21.00-05.00.


Ensimmäinen luostari tässä rakennuskomplekissa sijaitsi jo 700-luvulla, kun nunnat pakenivat Sant Anastasian luostarista Konstantinopelista Roomaan. Juuri silloin toimi paavina kreikkalaista alkuperää oleva paavi Zacharias/Pyhä Sakarias, joka antoi nunnille luultavasti Vicolo Valdinan puolella sijaitsevan luostarin, joka kuuluu San Gregorio Nazianzenon kirkolle. Nämä kaksi kirkkoa ja kaksi luostaria sijaitsevat seläkkäin. Kerrotaan että nunnat ottivat San Nazianzenon relikiit mukaansa Roomaan. Reliikit sijaitsevat sitten 1500-luvun Pyhän Pietarin basilikassa ja San Nazizenon kirkosta tuli sen jälkeen paikallinen kappeli.

File:S M in Campo Marzio - abside 1080073.JPG

Santa Marian kirkko on luultavasti seitsemänneltä vuosisadalta. Kreikkalaiset nunnat jotka pakenivat Konstantinopelista perustivat tämän kirkon. Nykyinen kirkko on 1600-luvulta. Kirkko sijaitsee vieläkin luostarirakennuksen sisällä ja siksi kirkolla ei ole julkisivua ulospäin. 

Arkkitehti Giacomo della Porta suunnitteli kirkon ja luostarin Pyhän Marian kunniaksi. Aaatelisrouva Caterina Colonna kustansi rakentamisen. Luostarista ja sen kirkosta tuli sen ajan arvostetuimpia kirkkoja ja luostareita.


Pyhän Marian kirkko ja luostari on uuskorjattu kahteen kertaan, mutta kun Napoleonin joukot miehittivät Rooman 1800-luvulla niin nunnat joutuivat pakenemaan. Sen jälkeen Italian hallitus käytti kirkkoa ja luostaria arkiivinaan, mutta 1920-luvulla muutti nunnat takaisin luostariin ja edsutuskammari osti sen sijaan San Nazianzenon kirkon ja sen luostarin. 


Nykyään ei luostarissa asu enää nunnia. Kirkko on nykyään Roomassa asuvien syyrialaisten kotikirkko. Kirkon omistaa Syyrilalais-Antidokialainen patriarkaatti.  

Messut pidetään syyrialais-antidokialaisen riitiin mukaan. Henkilöt jotka käyvät täällä ovat syyrialais-ortodokseja. Mahdollisuus käydä kirkossa on siis vain messujen aikana sunnuntaisin kello 10:30 ja arkisin kello 8.00.


Santa Maria della Concezione in Campo Marzio

Nunnat saapuivat Pyhän Marian kuva mukanaan. Bysantin valtiossa Konstantinopelissa oli syntynyt skisma siitä että onko pyhät kuvat oikeutettuja ja sallittuja. Nunnien Roomaan tuoma ikooni on Palazzo Barberinin museossa ja kirkon pääalttarilla oleva Maria ikooni on sen kopio.

Ikooni on oikeastaan triptyk mallisen alttaritaulun oikean puoleinen paneeli. Keskellä on ollut Jeesuksen kuva ja vasemassa paneelissa luultavasti Johanes Kastajan.



San Gregorio in Nazianzenon kirkko ja sen sisäpiha, ristikäytävä, mikä on neliönmuotoinen luostarin sisäpihaa kiertävä käytävä. 

Kirkkoon rakennettiin Pyhälle Greorio Nazianzenolle oma kappeli josta myöhemmin kehittyi kirkkosali. Sisäänkäynti on Via Valdinan puolelta mutta se sisäänkäynti ei ole käytössä, sillä kirkon omistaa nykyään Italian valtion edustajainhuone ja kirkko on heidän käytössään. Kirkon kellotapuli, campanile on erittäin kaunis ja kirkolla on oma erittäin upea sisäpihakin, luultavasti sekin entinen luostarin sisäpiha.


Italian valtion edustajainhuone, parlamentti, omistaa San Gregorio Nazianzenon luostarin, jossa heillä on arkiivi. Edustajainhuone on kunnostanut kirkkosalin. Kirkko on suljettu ulkopuolisilta nykyään. Vain jonkun harvan kerran sitä näytetään kiinnostuneille.


Gregorio Nazianzeno/Gregorios Nazianzilainen 329-390

Gregorios oli hyvin koulutettu filosofi, kirkonopettaja ja hellenismin tuntija. Hänen vaikutuksensa kirkon kolminaisuusopin kehittelijänä oli merkittävä.

Vuonna 1580 kun Maria Immacolatan kirkkoa alettiin uuskorjaamaan vietiin Pyhän Nazianzenon reliikit Vatikaaniin. Giacomo della Porta ja Carlo Maderno yhdessä Giovanni Antonio di Rossin kanssa uuskorjasivat kirkkosalin atriumin. Kirkkoon rakennettiin useita kappeleja. Pääalttarilla on kopio Maria ikoonista jonka kreikkalaiset nunnat toivat mukanaan Konstantinopelista. 

File:Corpus sancti gregorii nazianzeni.jpg

Gregorio Nazianzenon hautamuistomerkki Pyhän Pietarin basilikassa

Arkku voi olla nykyään tyhjä, sillä Pyhän Nazianzenin pyhät jälkeenjäännökset on viety hänen kotikonnuilleen, Hagia Gregorios kirkkoon, Istanbuliin. Luultavasti Pyhä Giovanni Crisostomo/Johannes Khrysostomos lepää samassa haudassa. Ortodoksinen kirkko asettaa Pyhän Nazianzenon hyvin korkaan asemaan. Kirkonisä Basileos Suuri eli yhtä aikaa Pyhän Nazianzenon ja Pyhän Krysotomoksen kanssa ja he olivat hyviä ystäviä. Kaikkia kolmea pidetään erityisessä arvossa katollisessa ja etenkin ortodoksiessa kirkossa. Basilio Magno'n, kuten häntä italiaksi nimitetään, on luultavasti haudattu myös Istanbuliin. 





Luostarin sisäpiha on erittäin kaunis ja hyvin keskiaikainen 

File:S M in Campo Marzio - interno del tamburo 1080078.JPG

Puhdaslinjainen valoisa kirkkosali

File:S M in Campo Marzio - immacolata dei siri 1080076.JPG

File:S M in Campo Marzio - imm immacolata dei siri 1080076.JPG

Syyrialais-antidokialainen ikooni

RomaSMariaCMarzioCortile1.jpg

Sisäpihalle pääsee päiväsaikaan. Pihalla ei ole ainotakaan penkkiä jolla situa ka levähtää. Kirkon porrasaskemat on ainoa istumapaikka. Ei pihalla ole juuri mitään näkemsistäkään, vaikka piha on arkkitehtoonisesti kaunis ja puhdaslinjainen, mutta likainen. Mutta krikko ja sen siäpiha kunnostetaan joten eiköhän en nyt ole paljon paremmassa kunnossa. Liekkö edes pääalttarikaan enää samannäköinen.

RomaSMariaCMarzioFacciataInterna2.jpg

File:RomaSMariaCMarzioIngressoAlCortile.jpg

Tällä luostarin sisäpihalle pääsee kuka vaan kirkossa vieraileva

File:RomaSMariaCMarzioCortile3.jpg

Sisäpiha on elegantti, mutta vailla pientä putsausta

File:RomaSMariaCMarzioCortile5(part).jpg

File:RomaSMariaCMarzioFacciataEsterna3(part).jpg

File:RomaSMariaCMarzioFacciataInterna3(part).jpg

File:RomaSMariaCMarzioFacciataEsterna4(part).jpg

File:RomaSMariaCMarzioCortile1.jpg


Vicolo delle Coppellelta nähtynä