Amphiteatterikin täältä löytyy
sunnuntai 28. huhtikuuta 2024
Tor Tre Teste
tiistai 23. huhtikuuta 2024
Primavalle, Quartiere XXVII

Primavalle on Rooman kunnan korttelisto numero XXVII, mikä sijaitsee Rooman kunnan luoteisessa kulmauksessa. Primavallessa asuu noin 80 000 asukasta.
Tänne pääsee helpoiten metrolla A Battistin asemalle ja siitä sitten busseilla eteenpäin. Piazza Venezialta Rooman keskustasta kulkee Bussi 46, mutta se vie aikaa. Gemellin yliopiston sairaalan alueelle Primavellan pohjoisosaan pääsee parhaiten paikallisjunalla.
Ennen roomalaisten aikaa Tiberin joen alue oli etruskien aluetta. Ensimmäisten vuosisatojen ajalla on alue ollut maanviljeysaluetta, mistä tuotteet kuljetettiin Rooman myytäväksi. Aateliset käyttivät koko tätä aluetta metsästsyalueenaan.
Società Anonima Laziale di Bonifica Agraria osti vanhan Primavallen herraskartanon Vatikaanilta ja alkoi siitä tehdä asuintaamaa, Sacchetti Pinetan putitoaleen lähellä. Primavallen länsipuolella on vieläkin useita isoja maatiloja.
Primvallen ensimmäinen kylä syntyi niin että alueelle rakennettiin tiiliskivestä rakennuksia, joihin muutti fasisteja. Silloisen Via della Borgata di Primavallen kadun ja Via del Forte Braschin katujen risteykseen syntyi slummialue. Tämä alue löytyy nyttemmin Via Frederico Borromeon kadun varrelta. Slummi on voinut olla nykyisellä Piazza Clemnete XI:llä.
Myöhemmin useat uskonnolliset seurakunnat perustivat alueelle instituutteja, kuten Ursuliini-nunnat, Via del Assunzione 2, mutta ennen kaikkea Opera Don Calabria, Via Gian Battista Soria 13.
Fasistisen kauden aikana (1918- 1926) esikaupunkialueet rakennettiin Rooman keskustasta siirtymään joutuneelle väestölle. Monien yksityisten rakennusten rinnalle rakennettiin uusia julkisia asuntoja. Vuonna 1959 rakennettiin Piazza Capecelatro ja Santa Maria della Saluten kirkot. Myöhemmin rakennettin useita kirkkoja tälle melko pienelle alueelle, ja yksi moskeijakin löytyy alueelta.
Vatikaanin ja Primavallen välisellä alueella sijaitsee kaksi puistoaluetta Parco di Monte Ciocci ja Parco Regionale Urbano del Pineto. Monte Cioccin pohjoisosassa maa tärisee päivittäin, mutta mitään suurempaa maanjäritystä Roomassa ei ole ollut aikoihin.
Jälkimmäinen puistoaluea sisältää Parco Pineta Sacchettin ja Parco del Pineto Torlonian puistolueet. Nämä kaksi viimeiseksi mainittua puistoaleutta kuuluivat kahdelle rikkaalle roomalaiselle aatelissuvulle, Sacchetti ja Torlonia, mutta suvut ovat antaneet alueet kunnalle kaikkien yleiseen käyttöön. Tällä suunnalla kaupunkia on aina asunut Rooman rikkainta väheä, jotka omistaa suuria tiluksia.
Torlonia on italialainen aatelismies, mikä oli kotoisin Ranskasta. Perhe omistaa yhden maailman suurimmista antiikkikokoelmista, Torlonia Collectionin. Villa Torloniasta olen aikaisemmin kertonut täällä.
1700- ja 1800-luvuilla perhe harjoitti silkki- ja kangaskauppaa, ja heidän liiketalo Palazzo Nuñez Torlonia seisoo Via Bocca di Leone 79. Tästä yrityksestä perhe aloitti pankkitoiminnan pienessä mittakaavassa, mistä keskeytyi myöhemmin Banca del Fucino niminen pankki. Giovanni Torlonia, Funcinon kolmas kreivi, avasi pankin vuonna 1923. Nykyään pankki kuuluu yhteen useamman muun pankin kanssa. Italiassa on pankkeja joka lähtöön.
Sacchetti-suku on italialainen aatelissuku, minkä juuret ovat Toscanassa, mutta heistä useimmat asuvat nykyään Roomassa. Roomalainen haara polveutuu Giovanni Battista Sacchettista, Matteo Sacchettin ja Nanna Carduccin pojasta. Hän oli paavi Urban VIII:n Barberinin perheen kauppakumppani ja naimisissa Francesca Altovitin, Alessandro Altovitin tyttären knassa. Sacchettit olivat taiteen suojelijoita 1600-luvulla. Perhekokoelma sisälsi yli 800 maalausta, ja siitä tuli Rooman Capitolini-museon perusta.
Policlinico Universitario Agostino Gemelli/Agostino Gemellin yliopistollinen sairaala sijaitsee etelempänä kuin Santa Maria della Pietàn entinen kliniikka, Monte Marion paikallisjuna-aseman lähettyvillä. Alue on nykyään kunnan hallussa ja entinen sairaala on kunnan toimisto.
Piazza Santa Maria della Pietàn torilla pysähtyy bussi 49, mikä lähtee Piazza Cavourilta Rooman keskustasta. Tämän entisen sairaalan takana sijaitsee aivan ihastuttava puistoalue.
Primavallessa sijaitsee toinenkin sairaala, Ospedale Cristo Re Roma/Cristo Re-sairaala. Cristo Re on tunnettu sekularisoitunut uskonnollinen instituutti tai paremminkin yhteisö Italiassa, Sacro Cuore di Cristo Re, minkä kirkko löytyy Roomasta, Viale Mazzini 32, Della Vittorian asuintaajamasta.
Tämä merkillinen kirkko on omistettu kahdelle eri uskonnolliselle haaralle, toimii myös alueen seurakuntakirkkona. Kirkko on siis pyhitetty Jeesuksen vanhemmille Marialle ja Joosepille. Kikrko valmistui 1950-luvulla ja arkkitehtinä toimi Tullio Rossi. Hän suunniiteli monat kirkorakennsuat Roomaan.
Suomalaistyylisiä seurakuntakirkkoja ei Italiassa eikä Ruotissakaan ole, koska Italiassa ei synnytä kirkkoon, eikä siis mihinkään seurakuntaan. Asutusalueilla on siis kirkko missä alueen asukkaat saavat pitää yhteisiä toimintojaan, sillä italialaisethan ovat sosiaalista väkeä.
Esikaupunkialueiden kirkkoja nimiteään nimellä parish, mikä tarkoittaa alueen yhteistä kirkkoa kokoontumisia ja hartauksia ajatellen. Varsinaista seurakunta elämää ei ole, sillä kirkot ovat avoinna kaikille. Kuka vaan voi osallistua ryhmätoimintoihin. Kirkon tiloissa on erilaisia ryhmiä, mitkä yleensä tekevät hyväntekeväisyystyötä, mutta myös erilaiset ryhmät kokoontuvat kirkon tiloissa keskustelemaan ja nuorille on usein järjestetty jalkapalloa tai muuta vastaavaa.
Tämän vuosikymmenen aikana alue liitettiin fasistisen hallinnon Case Popolari-hankkeen toimesta alueeksi pienituloisille, ja vuonna 1938 alueelle valmistuivat ensimmäiset omakotitalot. Mutta arkelogien mukaan alueella on ollut asutusta 1000-luvulta lähtien. Aateliset käyttivät aluetta metsästysalueenaan.
2000-luvulla Primavallesta on kehittynyt enemmänkin nukkumalähiö ja aikoinaan vilkas kaupallinen toiminta, joka alkoi suuren kauppahallin avaamisesta vuonna 1955.
Asuntoprojekti valmistui vasta 1950-luvulla, jolloin uusi työväenluokka katsottiin syntyneeksi ja korttelisto XXVII Primavallen kaupunginosa perustettiin 13. syyskuuta 1961. Nykyään täällä asuu noin 80000 asukasta.
Borgata Primavalle rakennettiin nykyisen Via Frederico Borromeon kadun molemmin puolin.
Porta Portese Primavallen kirpputori sijaitsee Via Sebastiano Vincin kadun varrella. Suurin osa tavaroista on kauppojen ylijäämää. Avoinna sunnuntaisn kello 8.00-13.00. Bussi 916F pysähtyy sen edustalla, psyäkillä Livi C/Verga. Bussi lähtee Piazza Venezialta!
Porta Portese Trasteveressä on huomattavasti isompi kirpputori, mutta siellä saa varoa taskuvarkaita!
Siihen aikaan kadun nimi oli Via delle Borgata Primavalle, mutta Roomassa hävetään fasismin aikaa, joten parasta oli muuttaa kadun nimi. Alueen keskeisin paikka on tori nimeltä Piazza Clemente XI. Torilta lähte seitsemän katua eri suuntiin.
Lähin metroasema on Battistini. Busseja kulkee torilta vähän jokaiseen suuntaan.
Fasismin ajan arkkitehtuuria Primavallessa. Muun muassa asuinkasarmeja Via Federico Borromeon kadun varrella.

Vuonna 1932 aloitettiin paavi Pius XI:n käskystä kirkon rakentaminen syntymässä olevaan Primavallen kylään, mikä on Pineta Sacchettin San Filippo Neri-seurakunnan alainen palvontapaikka Tullio Rossin hankkeen pohjalta, jotta yhteisön Ursulini-nunnat voitaisiin Rooman keskustasta sijoittaa tänne. Myöhemmin nunnat saivat seurakseen vuodesta 1932 lähtien toimineen Opera Don Calabrian papit. Käännettynä suomeksi pappisjärjästön nimi on Jumalan huolenpidon köyhät palvelijat.
Primavallessa sijaitsee Santa Maria della Pietàn entinen psykiatrinen sairaala, missä nykyään saa hoitoa moiniin ongelmiin, kuten lääke- ja päihderiippuvaisuuteen, jopa apua ja tukea tupakanpolton lopettamiseen.
Täällä saa valita lääkärin ja sairaanhoitajankin. Täällä saa kuntoutusta ja proteesejakin. Täällä hoidetaan myös dementia potialita. Jopa palliatiivista hoitoakin tarjotaan. Mielisairaaloitahan ei ole Italiassa ollut pitkiin aikoihin, eikä niitä ole Ruotsissakaan.
Bussit 49, 546 ja 999 pysähtyvät pääsisäänkäynnin portilla. Monte Marion paikallis-juna-asemallekaan ei ole pitkä matka. Kliniikka sijaitsee laajalla alueella, erittäin kauniilla ja rauhallisella alueella. Täällä voi tehdä päiväkäveyn erittain luonnonkauniissa maisemissa.
Fasismin ajan rakennuksia
Wisteria
Huhtikuun lähestyessä wisteria kukkii kaikkialla Roomassa kauniilla violeteilla kukilla. Löydät niitä monista paikoista Roomassa, mutta yksi parhaista paikoista vaeltaa violetissa ihmemaassa on Villa Celimontana Park. Kukat ovat upeita täällä, ne roikkuvat katoilta ja hiipivät ylös vanhojen rakennusten seiniä pitkin.
Muita paikkoja Roomassa, joissa voit nähdä upeita violetteja viiniköynnöksiä, ovat Roseto Comunalen puutarha lähellä Circo Massimoa, Via Margutta, Piazza Venezia (Santa Maria dell'Ara Coelin kirkon vieressä ja lähellä Vittorio Emanuele monumenttia), Forum Romanumilla on myös wisteria köynnöksiä.
Wisteria, jota kutsutaan Italiassa glysiiniksi, on Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean kotoperäinen kasvi. Siitä on kuitenkin tullut hyvin symbolinen Rooman kevät. Kauniit kukat kukkivat vain muutaman viikon. Toukokuun alussa wisteria-kukinta päättyy. Tartu siis kameraan ja kuvaa sen lyhytaikainen kauneus. Wisteria-katokset peittävät monia kaupungin vanhoja pihoja.
sunnuntai 21. huhtikuuta 2024
Rooman syntymäpäivä
Rooma eterna/ikuinen Rooma viettää 2777 vuotta tänään, sunnuntaina 21. huhtikuuta, suositun syntymäpäiväperinteen mukaisesti, joka tunnetaan nimellä Natale di Roma.
Onneksi olkoon Rooma!
maanantai 1. huhtikuuta 2024
San Stanislao dei Polacchi
Stanislaus Krakovalainen/Stanislao di Cracovia, syntyi Puolassa vuonna 1030 ja kuoli vuonna 1079 Krakovassa, Puolassa, oli puolalainen piispa ja marttyyri. Stanislausta kunnioitetaan pyhänä roomalaiskatolisessa kirkossa. Hän on Puolan kansallinen pyhimys, ja hänen muistopäivää vietetään 11. huhtikuuta, vaikka Puolassa juhlaa vietetään 8. toukokuuta.
Roomassa on kaksi Pyhälle Stanislaolle pyhitettyä kirkkoa. Vanhin on Via della Botthege Oscuron kadun varessa, keskellä Roomaa.
Uusin San Stanislaon kirkko sijaitsee Don Boscon korttelistossa, Viale Ronaldo Vignali 15. Tämä on moderni kirkko mikä valmistui vuonna 1991. Arkkitehitinä toimi Ernesto Vichi, joka oli oikeastaan insinööri, mutta hän on suunnitellut muutamia kirkkojakin.
Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen jälkeen (1962-1965) suunnittelijoiden täytyi miettiä uudelleen uusien jumalanpalvelustilojen suunnittelua, jossa celebranten/messun toimittava pappi ei enää käännä selkänsä seurakunnalle, vaan kääntää kasvot seurakuntaan päin, minkä seurauksena sekä kirkon tilavuus että kirkon tilavuus määriteltiin uudelleen sekä alttarin paikka ja Vichiä pidettiin menestyneimpien joukossa uskonnollisen rakennuksen uuden roolin tulkinnassa liturgian uudistamisen takia.
San Stanislao dei Polacchin kirkko, Via delle Botteghe Oscuro
Kirkko on avoinb useinmiten ainakin kello 17-19.
Kirkko sijaitsee Piazza Venezian ja Torre Argentinan pyhän alueen välillä. Kirkkoa kutsuttiin varhaisina aikoina San Salvatore in Pensilis ja tällä nimellä on kirjattu tiettyihin asiakirjoihin vuosilta 1174 ja 1209.
Vuonna 1578 paavi Gregorius XIII myönsi kirkon kuitenkin puolalaiselle kardinaali Stanislaus Hosiukselle, joka rakensi sen uudelleen, omisti sen St. Stanislaukselle, Puolan suojeluspyhimykselle. Näin hän perusti Roomaan tarvitseville puolalaisille pyhiinvaeltajille ja ulkomailla asuville saattohoitokeskukuksen. Katollisethan usein miten matkustaa Vatikaaniin vanhoilla päivillään ja kun he sairastuvat vakavsti, Tarkoitus on ehtiä tehjä synninpäästö mieluiten Vatikaanissa, jos sattuu kuolemaan. Sillä se on liian myöhäistä kuoleman jälkeen. Ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa rippi, johon synninpäästö/absoluutio kuuluu, on sakramentti eli erityinen pyhä toimitus.




















































