Pyhän Pietarin basilika/San Pietro

Auringonlasku Vatikaanissa

San Pietro in Vaticano/Pyhän Pietarin basilika Vatikaanissa

Pyhän Pietarin basilikan portikon kattovalaisimet

Pyhän Pietarin basilika sijaitsee Vatikaanissa, joka on oma itsenäinen valtionsa, Stato della Cittá del Vaticano. Vatikaani sijaitsee Rooman keskustan luoteisessa osassa. Alue luetaan kuuluvaksi Rooman keskustaan. Vatikaanin kupeessa sijaitseva Rooman kaupunginosa on nimeltään Borgo, joka tarkoittaa kylää.

Vatikaanista tuli itsenäinen valtio vuonna 1929 kun Mussolini ja paavi Pio XI Ratti allekirjoittivat ns Lateraanisopimuksen keskenään. Sovinnon kunniaksi rakennttiin leveä katu Via della Conciliazione, sovinnon katu, kulkemaan suoraan kohti San Pietron basilikaa ja Vatikaanin toria.

Vatikaanin valtioon kuuluu Vatiaanin lisäksi paavin kesäasunto Castel Gandolfossa, Lateranin basilika ja San Giovanni in Lateranon basilikan, Santa Maria in Maggioren basilika,  San Paulo fuori le Muran basilika, Palazzo della Cancelleria ja San Callixton katakombit ja joitakin pienempiä kirkkoja ja pienempiä maa-alueita. Vatikaanin valtiota johtaa kuvernööri henkilökuntansa kanssa. Nykyinen guvernööri on kardinaali Giuseppe Bertello. Paavi on vain uskonnollinen johtaja, vain katollisen kirkon johtaja.

Pyhä Pietari basilikan edustalla taivaan vaktakunnan avaiment kädessään.

Kerrotan että nimi Vatikaani tulee etruskien kielestä sanasta vates, joka tarkoitti ennustajaa. Etruskeilla nimittäin oli oraakkeli ja pyhä lehto juuri Collis Vaticanuksella, Vatikaanin kukkulalla, jossain nykyisen Vatikaanin puutarhan paikkeilla. Alueella ei siihen aikaan asunut juuri muita kuin jotain savenvalajia jotka valoivat ruukkuja ja kattotiilejä. Teveren joen ja Vatikaanin kukkulan välinen alue oli suoperäistä ja kevättulvat olivat ainainen ongelma. 

Keisari Caligula rakennuutti palatsin äidilleen ja cirkuksen, kilpajoradan alueelle ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Kun keisari Konstantinus Suuri päätti rakennuttaa 300-luvulla jaa basilikan Pyhän Pietarin haudan päälle niin hän antoi ensin tasoittaa kukkulan ja hajoittaa cirkuksen. Kukkulan yli kulki antiikin ajalla tie nimeltä Via Cornelia, jolta kulki portaat alas mauseoleumeihin ja nekropoliin, joka on nykyään Pyhän Pietarin basilikan alla sijaitseva krypta, Grotte Vaticane. 

Basilika on avoinna päivittäin kello 7.00-19.00 kesäaikaan ja talviaikaan kello 7.00-18.00. Poikkeuksellisesti kesäaikaan keskiiviikkoisin avataan basilika vasta kello 13.00 ja suljetaan kello 19.00. Tämä järjestely siksi että paavi esiintyy basilikan edustalla joka kesiviikko aamupäivisin, siinä kello 11.

Aamun ensimmäinen messu on kello 8.30 ja se pidetään Cappella Santi Santissmo Sacramentossa. Messu on italiaksi. Kello 9.00, 10.00, 11.00 ja 12.00 pidetään messu italiaksi San Giuseppen alttarilla.

Pyhän Pietarin kirkko on valtavan suuri ja se sisältää niin paljon mielenkiintoista katseltava josta tässä ei voi ottaa mukaan kuin  vain pienen murto-osan.

Erinomainen Vatikaanin opas!

Aikaisempi tekemäni sivu Pyhän Pietarin basiliakasta ja alkuperäisen kirkkorakennuksen rakentamisesta!

Sikstiiniläinen kappeli Vatikaanin museossa!

Pyhän Pietarin basilikan sakristia!

Piazza San Pietron torin rakentaminen kesti Giovanni Lorenzo Berniniltä kaksitoista vuotta rakentaa. Kirkko ehti olla toiminnassa jo kolmekymmentä vuotta kunnes piazzaa alettiin rakentamaan. Torista tuli muodoltaan ellipsinen, 240 metriä leveä ja 196 metriä pitkä. Tori ei ole aivan tasainen vaan obeliskin kohdalla se on puolitoista metriä korkeammalla kuin pylväsrivien luona. Obeliski haettiin Neron cirkukselta, basilikan läntiseltä puolelta. Kerrotaan että apostoli Pietari aikoinaan ristiinnaulittiin juuri tämän obeliskin juurella, Neron Cirkuksessa. Obeliski siirrettiin torin keskelle vuonna 1586 ja siihen tarvittiin 75 hevosta ja 900 miestä. Siinä meni kokonaista neljä kuukautta siirtää tämä 25 metriä korkea obeliski uuteen paikkansa.

Sen aikainen paavi Sixtus V Peretti oli ankara herra. Hän kielsi miehet puhumasta sanaakaan obeliskia siirrettäessä, uhaten kuolemantuomiolla. Sixtus V pelkäsi että jos miehet alkavat keskustelemaan ja huitomaan käsillään niin he menettävät otteen työstään.  Obelsikin sokkelissa lukee : Cristus vincit, Cristus regnat. Cristus imperat, Cristus ab omni malo plebem suam defendat, siis Kristus voittaa, Kirtsus neuvoo, Kristus hallitsee. Kristus varjelkoon kansaansa kaikelta pahalta.

Molemmin puolin toria on tuplarivit pylväitä, kaikenkaikkian 284 kappaletta. Pylväsrivien päällä seisoo 140 kolmemetristä korkeaa pyhimyksn patsasta. Se oli Bernini joka suunniteli pylväsrivit ja pyhimysten patsaat.

Pyhän Pietarin torilla on kaksi melkein samanlaista suihkulähdettä. Oikean puoleisen on Stefano Maderno suunnitellut ja vasemman puoleisen Giovanni Lorenzo Bernini kuusikymmentäviisi vuotta myöhemmin.

La Porta Santa, Pyhä ovi

Pyhän Pietarin basilikaan on viisi ovea. Ovi vasemmalla on ns kuoleman ovi, toinen on ns hyvän ja pahan ovi, kolmas ns Filerate ovi, sakramenttiovi ja viimiesenä oikealla ns  Porta Santa, Pyhä ovi, joka avataan vain erikoisna juhlapyhinä ja josta vain paavi saa kulkea.

Pyhän Pietarin basilikaan mennään basilikan oikealta puolelta turvatarkastuksen läpi. Oikealla puolen on ns bronnsiportti jonka portaat johtavat Apostooliseen palatsiin ja paavin asuntoon. Porttia vahtivat sveitsinkardistit. Nykyään portti on suljettu sillä paavinasuntoa peruskorjataan ja paavi asuu Santa Martan asuntolassa, kirkon vasemmalla puolen.

Filerate ovi

Keisari "Beate/Autuas" Kaarle Suuri, Carolus Magnus, sai luonnollisestikin patsaan kirkon sisäänkäyntiin. Hän oli nimittäin Rooman keisari vuodesta 800 jaa lähtien. Hän asui toki Saksassa Achenissa ja kävi vain kerran Roomassa kun paavi hänet kruunasi keisariksi juuri Pyhän Pietarin basilikassa. Muuten paavit sai pitää valtaa Roomassa ja suuressa osassa Italian niemimaata.

Tämä on yksi Pyhän Pietarin kirkon suosituimmista nähtävyyksistä. Tämä patsas sijaitsee heti oikeall puolen kirkkosalia sisäänkäynnin jälkeen.Mestari Michelangelo Buonarroti valmisti tämän Pietá patsaan tarkoituksena että se laitetaan hänen omalle haudalleen. Michelangelo on haudattu Firenzeen Santa Crocen basilikaan ilman patsasta. 

Nyt on niin että juuri Michelangelo ratkaisi ongelman kuinka vanhasta Pyhän Pietarin basilikasta tehdään uuusi. Häntä ennen oli lukuisat muut arkkitehdit tehneet oman osansa tässä uudessa basiliakssa mutta basilikaa rakennuksena voidaan pitää Michelangelon teoksena.

Paavi Leo XI

Paavi Pio VII

 Paavi Alessandro VII

Cattedra San Pietro/Cattedra Petri

Cattedra Petri, Pyhän Pietrain tuoli, valtaistuin. Pyhä Pietari oli kristinuskon ensimmäinen piispa, tai paavi, kuten piispoja alettiin myöhemmin kutumaan. Italialaiset kutsuvat paavia nimellä papa, joka tarkoittaa paavia latinaksi. Tuolin lahjoitti frankkilais-roomalainen keisari Kaarle Kaljupää vuonna 875 paavi Giovanni VIII kiitokseksi  siitä että paavi kruunasi hänet Roomasssa keisariksi. Alkuperäinen tuoli säilytetään Pyhän Pietarin kirkon sakristiassa jossa on museo Tesoro di San Pietro,  mutta tämä on kopia jonka on Gian Lorenzo Bernini valmistanut vuosina 1656-1665. Cattedra tarkoittaa piispantuolia.  Nuo neljän miehen patsaat tuolin ympärillä kuvaavat kirkonisiä Augustinus, Ambrosius, Athanasius ja Giovanni Grisotomo. Nämä miespatsaat pitelevät tuolia ilmassa.

Cattedra San Pietro/Catedra Petri

Keskellä Comomba dello Spirito Santo, Pyhän Hengen kyyhky. Kyyhky symbolisoi juutalaisia. Kyyhky on valmistettu alabasterista ja se on sijoitoitettu ikkunaan joka on valmistettu värjätystä lasista. Kyyhkyn siipien väli on 162 cm. Tämä on ainoa lasimaalaus Pyhän Pietarin kirkossa.

Hieronymoksen martyrologiassa, Martyrilogio Hieronymianum, neljänneltä vuosisadalta, mainitaan että Pyhällä Pietarilla on kaksi juhlapäivää, 18. tammikuuta ja 22. helmikuuta. Kaksi päivää johtuu siitä että  toinen päivä on lyöty lukkoon Antiochian kirkolliskokouksessa ja toinen päätös on tehty Roomassa. Nyt kuitenkin Pyhää Pietaria juhlitaan Roomassa Pyhän Pietarin basilikassa ja juuri Cattedra San Pietrossa 22. helmikuuta. Tarinan mukaan se oli Jeesus joka antoi Pietarille taivaan valtakunnan avaimet.

Cattedra San Pietrossa pidetään messu  latinaksi päivittäin kello 17.00.

Pietro Peruginon maalaus, joka löytyy Sikstiiniläisestä kappelista Vatikaanista. Kuvassa Jeesus antaa avaimet Pietarille. Upea maalaus. Pietro Perugino on ehdottomasti yksi minun suosikkimestareista.

Cattedra San Pietro sijaitsee aivan Pyhän Pietarin basilikan päädyssä perimmäisenä, Pyhän Pietarin haudan päällä, joka sijaitsee lattian alla kryptassa.

Tämä on yksi basilikan lattiassa olevista ns ilmanvaihtoluukuista. Lattian alla sijatssee nimittäin krypta, joissa on monen monta kymmentä henkilöä saanut viimeisen leposijansa.

Sakristia

Cappella del Santissimo Sacramente

Pyhä Pietari istuu valtaistuimellaan

Pyhän Pietarin basilika sijaitsi alkuunsa melko syrjäisellä paikalla. Paavitkin asuivat San Giovanni in Lateranon palatsissa, toisella puolen Roomaa. Paavit vierailivat pyhän Pietarin basilikassa vain hyvin erikoisina juhlapyhinä. Paavi Symmachus päätti kuitenkin 500-luvulla rakennuttaa pienen asuinrakennuksen basilikan viereen paaveja varten. Saksalainen keisari Kaarle Suuri rakennutti saksalaisille pyhiinvaeltajille 800-luvulla asuntolan ja sen viereen hautausmaan, Campo Santo Teutonico ja sen yhteyteen pienen palatsin itselleen. Hautuasmaa ja sen kirkko on vieläkin jäljellä. Palatsi on nykyään hotelli. 

Rooman ryöstön jälkeen paavi Leo IV rakennutti muurin Pyhän Pietarin basilikan ynpärille, La Cittá Leonina, Leon kaupungin.

Paavi Nicolaus  III oli ensimmäinen paavi joka muutti asumaan Pyhän Pietarin basilikan viereen vuonna 1280. Mutta melko pian 1300-luvulla paavit alkoivat asumaan Ranskassa Avignonissa. Noin seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin paavit muuttivat psysyvästi Vatikaaniin. Vasta paavi Nicolaus V:n ajalla 1540-luvulla alettiin rakentamaan Apostolista palatsia joka on sittemmin ollut kaikkien paavien virallinen asunto. Saman paavin käskystä alettiin rakentamaan Vatikaanin kirjastoa. Seuraavan paavin Sixtus IV:n ajalla rakennettiin sikstiiniläinen kappeli. 

Monta muutosta on tehty aikojen saatossa. Suurin rakennusmestari oli kuitenkin paavi Julius II della Rovere, jonka ansiosta alettiin rakentamaan uutta Pyhän Pietarin basilikaa, siis tätä nykyistä.

Subiacon luostarit

Benedetto da Norcia/Benedictus Nursialainen (480-543)

Pyhä Benediktus Nursialainen kuvattuna Subiacossa sijaitsevan St Scholastica luostarin ikkunamaalauksessa. Bendiktus syntyi Norciassa. Opiskeltuaan Roomassa yliospistossa hän kyllästyi Roomaan ja hakeutui yksinäisyyteen. 

Hän asui Subiacossa, noin 50 km Roomasta itään, ja Santa Scolastican luostarin alueella, minkä Benediktus perusti katollisen luostarilaitoksen ja suunnitteli luostarisäännöt. Luostarin ssiällä sijaitsee Santa  Scolastican katedraali. Benediktus perusti kaiken kaikkiaan 12 luostaria Subiacon alueelle. Benediktus iste asui San Celementen luostarissa, mikä on Italian toiseksi vanhin luostari Montecassinon luostarin jälkeen.

Voi osallistua Sunbiacon luotareihin yhdesä oppaan kanssa.

Kun Pyhä Benediktus saapui Subiacoon niin hän asui ensin luolassa, Sacro Speco, joka toimi alkuun luostarina. Sacro Specon luola sijaitsi Teleon vuoren kupeessa. Siellä Benediktus tapasi munkin nimeltä Romanus. Romanus lähetti korissa ruuantähteitä Benedictukselle ylös luolaan joka sijaitsi ylenpänä vuoren reunalla kuin luostari. Lähellä sijaitsevan Vicovaron luostarin munkit pitivät Benediktuksen sääntöjä liian kovina ja he aikoivat siksi tappaa Benediktuksen. 

San Benedetton luostari Subiaco

San Benedetton luostari on avoinna kello 9.00-12.30 ja 15.00-18.00

Benediktus perusti ensimmäisen luostarin Subiacoon Pyhälle Clementelle pyhitetyn luostarin joka sijaitsee Keisari Neron huvilan rakennuksissa. Benediktus asui luostarissa 20 vuotta sinä aikana hän perusti 12 muuta luostaria. Jokilaakosa alettiin kutsumaan pyhäksi laaksoksi. Kaikki luostarit ottivat Benediktuksen luostarisäännöt käyttöönsä.

Vuonna 529 muutti Benediktus Cassinon luostariin ja perusti siella Montecassinon luostarin. Cassinossa asukkaat olivat vielä pakanallisia ja Benedictus käännytti heidät kristinuskoon. Hän rakensi valtavan luostarin Cassioon, jossa hän asui 18 vuotta kuolemaansa saakka.

Roomasta on 130 kilometriä Montecassinoon ja siitä noin kahdeksan kilometriä kiemurtelevaa tietä ylös luostariin. 

Roomasta on noin 45 kilometriä Vicovaroon ja Subiacoon noin 70 kilometriä.

Subiaco sijaitsee todellakin tavallista erikoisemmalla paikalla melko asumattomalla alueella suuren Monti Simbruinin luonnonpistoalueen kupeessa, sen läntisellä puolella. Lähellä Subiacoa ei sijaitse suurenpaa asutustaajamaa. Ei Subiacokaan ole mikään suuri kaupunkin, vain noin lähemmäs 10000 asukkaan kylä. Subiacoon ei ole mitään suoraa tietä Roomasta vaan on mentävä kiertoteitä Tivolin kautta ja siitä sitten Vicovaron kautta Rovianon kylän kohdalle ja siitä eteenpäin etelään päin vievää tietä SR 411. 

Cervere di Roma

Siinä kulkee vieläkin kapeampi maantie SP 39b Cervere di Roman kautta luonnonpuistoalueen reunaa pitkin. Jos on omalla autolla liikkeellä ja on aikaa niin kannattaa ajaa tuo tie ainakin yhteen suuntaan Subiacoon mentäessä. Suurella alueella Subiacon ympäristössä on vain joitakin hyvin pieniä kyliä kapeiden ja mutkaisten teiden varrella.  

Santa Maria della Portellan pieni kirkko on rakennettu mahtavalle paikalle.

Subiaco

Roomasta  Subiacoon ensin Metrolla B Ponte Mammolon pysäkille ja siitä Cotralin paikallisbussilla Subiacoon. Subiacon bussiasemalta on noin 3 kilometrin kävelymatka ylös luostariin. Huom! Melko jyrkkä kävleymatka. Cotralin paikallisbussi kulkee noin tunnin välein Ponte Mammolon metroaseman ja Subiacon väliä.

San Benedetton luostari tarjoaa myös yöpymistä joko Foresteriassa, joukkomajoitus yhteisessä salissa tai 1-4-hengenhuoneissa. Huoneissa on oma kylpyhuone, TV ja puhelin. Luostarissa on myös baari/kahvila sekä ruokala joissa voi ruokailla hekin jotka eivät yövy luostarissa.  Myymälä joss myydään liiköörejä, oljyä, saippuoita ja voiteita ym. Iso parkkipaikkakin löytyy.

Suosittelen lämpimästi päivän retkeä Subiacoon. Siellä on paljon nähtävää, pari erittäin kaunista luostaria ja useita kappeleita, jopa museo ja kirjastokin. Pyhän Benediktuksen luolakin on nähtävänä. Subiaco sijaitsee mahtavalla paikalla, erittäin maagisen luonnon keskellä. Luostarista on mahtavat näköalat ympäristöön.

Sacro Speco luolan alapuolella sijaitsee San Benedetton luostari ja sitä alenpana Santa Scolastican luostari. Molemmat toimivat yhteistyössä vaikka ovatkin kaksi erillistä luostarirakennusta. Munkkeja on yhteensä luostareissa 20, joista 11 ovat pappeja ja loput 9 veljiä. San Benedetton luotarissa on vain 3-4 munkkia vakinaisesti. 

Santa Scolastica (480-547) oli benediktiininunna, ehkä Pyhän Benediktuksen sisko. Molemmat syntyneet Norciassa.

 

Sisäänkäynti toriaukiolta, jonne kulkee jyrkät portaat parkkipaikalta

Santa Scolastican luostari sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Subiacosta. Subiacon ja Vallepietran väliä ajava pikku-bussi käy täällä.

Luonnollisestikin Subiacosta tehdään pyhiinvaelluskävelyretkiä Pyhän Benediktuksen jalanjäljillä, Il Gammainio San Benedetto, noin 130 kilometriä Norcian ja Montecassinon välillä. Reittiä voi kulkea myös lyhempiä pätkiäkin, ihan niinkuin haluaa.

Subiacon luostarit ovat  jättänyt syvän vaikutuksen minuun.

Marmori

Carrara marmorilouhos
Carrara sijaitsee Toskanan rannikolla

Marmoria on käytetty rakennusmateriaalina ikuiset ajat monilla alueilla maapallolla. Marmorista on myös veistetty taide-esineitä ja koristeita. On egyptiläistä marmoria, kreikkalaista, afrikkalaista jne mutta tässä keskityn vain italialaiseen tai Italiassa esiintyvään marmoriin. 

Nimitys marmori, italaiksi il marmo tulee kreikankielestä marmaros. Antiikinajalla Kreikassa louhittiin marmoria Kykladien  saarilta. Kreikasta löytyy Kykladien marmorista vesitettyjä patsaita ajalta 3200-2000 eaa. 

Kreikkalainen kulttuuri vaikutti suuresti myös roomalaiseen. Mitä enempi alueita roomalaiset valloittivat sitä enempi he pystyivät hankkimaan aineita ja tavaroita muualta. Marmorin kuljetus oli työlästä ja vaikutti siihen ettei monellakan ollut varaa ostaa marmoria. 

Roomassa marmorin omisti keisarit ja he myivät ylijäämän yksityisille, rikkaille aatelisille. Rooman tasavallan aikana 509-27 eaa rakennettiin temppeleitä marmorista. Ensimmäinen kokonaan marmorista valmistettu temppeli, Tempio di Ercole Vincitore, Herkuleksen temppeli, rakennettin hyvin varhain tasavallan ajalla, noin 200 -luvulla eaa. Temppeli rakennettiin kreikkalaisesta marmorista.

Tempio di Ercole Vincitore, Piazza Bocca della Verita, Foro Boarium

Trajanuksen Foorumin marmorilattiaa jossa on myös ns keltaista marmoria

Antikin ajalla roomalaiset käyttivät ns. marmo giallo antico, keltaista marmoria, joka oli Numidiasta Rooman kuskattua. Numidia sijaitsi Pohjois-Afrikassa Kartagon itäpuolella. Alue oli tullut "hellinisoiduksi" jo 200-luvulla eaa. Myöhemmin koko Afrikan pohjoisrannikko liitettiin provinssina Rooman imperiumiin.

Julius Caesar kuskauttivat marmoria Numidiasta josta sitten rakennettin pylväitä esimerkiksi Foro Romanoon  ja keisari Augustus omaan  asuntoonsa Palatinolla. Augustuksen asunnosta on löydetty myös Kreikasta Chioksen saarelta kuskattua tummanpuanaista marmoria nimeltä marmo portasanta. Varsinkin portasanta fallani marmori oli ekslusiivista jota on käytetty esimerksiki Pyhään oveen Pyhän Pietrain basilikassa.

Porta Santa, ns Pyhä ovi, on tehty marmorista. Ovea käyttää vain paavit erikoisina juhlapyhinä ja josta vain paavit ja heidän lähimmät "palvelijat" saavat käydä sisään.

Pavonazzotto  marmoria on löydetty Konstantinuksen kaaresta. Marmori oli poistettu Konstanstinusken kaaresta 1800-luvulla ja tilalle on latettu valkosita marmoria, luultavasti Carrarasta kotoisin olevaa.

Tämä pysty on myös valmisettu pavonazzetto marmorista ja tämäkin on esillä Kaptolisessa musoess, Palazzo del Conservatori'ssa. Pysty on vuodelta 230 240 jaa. Pavonazzetto marmori oli erittäin suosittua tähänaiakaan Roomassa. Siitä tehtiin jopa lattioita. Pavonazzetto marmoria louhotaan myös Italiasta, Carrarassa.

Yksi Rooman kuuluisimpia veistoksia, ns Laokoon ryhmä, Gruppo del Laocoonte, joka on ensimmäiseltä  vuosisadalta jaa. Tämä marmorista veisttetty patsasryhmä on kopio alkuperäisestä pronssiveistoksesta. Alkupersitä ei enää ole olemassa tai ei tiedetä sen sijainnista. Tyyliltään veistos on ns Rohdostyyppinen veistos. Laokoon oli Troijalainen kuningas. Hänet ja hänen poikansa tappoi käärme kostoksi siitä, että kuningas Laokoon oli loukannut Jumalia.  Patsasryhmä löydettiin niinkin myöhään kuin vuonna 1506 keisari Neron palatsin, Domus Aurean, alueelta. Kerrotaan että patsas toimi  Michelangelo Buonarotin mallina hänen veistoksilleen. Patasryhmä löytyy nykyään Vatikaanin museosta, Il Giardino del Belvedere, Belvederen sisäpihalta.

Apollo del Belvedere patsas löytyy myös Il Giardino del Belvedereltä. Tämä on myös marmorikopia alkuperäisestä kreikkalaisesta pronssipatsaasta. Tästä Belvederen Apollopatsaasta on kymmeniä kopioita pitkin Eurooppaa Moskovaan ja Pietaria myöten.

Ostia Antica, antiikin aikainen satamakaupunki, on erinomainen paikka tutustua marmoriin.



Foro Romanolta löytyy myös marmoria.





Monista Rooman vanhimmista kirkoista löytyy myös marmoria, kuten Santa Sabinasta.



Palazzo Massimo alla Termen museosta löytyy paljon mosaiikkia.
Tämä on kolmannelta vuosisadalta jaa ja löydetty Via Flaminian varrelta



Musei Capitolini'ssa on luonnollisestikin paljon marmoriesineitä 

Kuvan marmoriteokset ovat Giunio Basso basiliaksta Esquilinion kaupunginosasta. Tekniikkaa nimitetään nimellä Opus sectile, joka toimii niin että marmorin helmiäisaine tai lasin paloja liitetään yhteen. Basilika oli yksityinen basilika. Sen tontilla sijaitsee nykyään Pontificio Istituto Orientale, siis Vatikaanin korkeakoulu jossa voi opsikella orientaalisia uskontoja. 

Tämä on muuten erittäin mielenkiintoinen instituutti. Minä en voi koskaan lakata ihailemasta näitä sitkeitä ihmisiä jotka jaksavat panna aikaa ja voimia opsikeluun niinkin vaikeista aiheista kuin tässäkin instituutissa opetetaan. Aivan mahtavaa. Täällä opiskelee ihmisiä kaikkialta maapallolla, nunnia ja munkkejakin löytyy opsikelijoiden joukosta. Tämä instituutti on hyvä esimerksi siitä kuinka me voidaan lisätä yhteisymmärrystä ja sopua sekä myötätuntoa tällä maapallolla huolimatta siitä että missä kukin on synytnyt ja mihinkä uskontoon tai kulttuurin kukin kuuluu. Roomassa on paljon tällaista kansaivälistä väkeä.

Basilica di Giunio Basso



Basilica di Giunio Basso

Carraran marmori on kuluisaa jo siitäkin syystä että Michelangelo Buonaroti veisti Carrarassa esimerkiksi yhden kuuluisimmista patsaistaan, David patsaan, jonka voi nähdä Firenzessä. Alkuperäinen patsas seisoo nykyään Galleria dell'Accademiassa Firenzessä ja kopio Piazza della Signoralla, Palazzo Vecchion edustalla.

Carraran marmoria pidetään yhtenä kauneimmista marmoreista. Ammoisina aikoina jo valmistettiin tavaroita ja hauta-arkkuja Carraran marmorista. Roomalaiset keksivät Julius Caesaren ajalla ensimmäisellä vuosisadalla eaa louhintatekniikan ja näin saatiin louhittua marmoria ja kuskattua sitä jopa Roomaan saakka. Roomassa marmorista rakennettiin julkisia rakennuksia ja aatelisasuntoja. Myöhemmin 1500-luvulla tarvittiin paljon marmoria sillä silloin alkoi todellinen kirkkojen rakennusbuumi. Alkuun marmori kuskattiin meriteitä Roomaan, Carraran satamasta Ostian satamaan ja sitten Teveren jokea  pitkin Roomaan. Myähemmin 1800-luvulla avattiin erityinen rautatie marmorinkuljetusta varten Carrarasta  satamaan.

Roomassa sijaitsee mermorinveistäjien yliopisto, Universita' dei Marmorari di Roma, Castello del Cecchignola, Vicolo della Cecchignoletta 14. Bussi 714 Terminin rautatiesemalta, bussi 218 San Giovanni in Lateranon luota. Tai metrolla B Laurentina pysäkille ja siitä bussilla 763 loppumatka. Tämä yliopisto sijaistee melko kaukana keskustasta mutta se sijaitsee ihanalla alueella kauniissa linnakkeessa. Täällä on myös kirjasto jossa voi kuluttaa aikaansa. Yliopiston komitea on kuusisataa vuotta vanha.

Marmoraria, marmorinveistäjien taidoilla, on siis klassiset perinteet Roomassa. Roomasta löytyy vieläkin kaksitoista marmorarimestaria.

Kuulusia marmorareja oli muutamissa suvuissa kuten Cosmati ja Vassaletto. Kirkkoja joista löytyy marmoritöäitä  ovat mm San Lorenzo furi le mura, Santa Maria in Trastevree, San Paulo fuori le mura, San Giovanni in Laterano ja Santa Maria in Cosmedin.

Museo del Servizio  Geologico d'Italia sijaitsee Roomassa ja siellä esitellään erilaisia marmorilajikkeita. Museossa on kaksi erikoista marmorikokoelmaa esillä, Pescetto ja De Santis. 

Voi sanoa huoleti että Rooma on rakennettu mamorista antiikin ajalla mutta Mussolinikin suosi marmoria. Tämän stadionn rakennuttu Mussolini ja viereen Accademia fascista maschile di educazione fisica, siis fasistinen akademia joka nykyään on Palazzo CONI, Italian olympiakomitean palatsi.

Via Marmoratan katu Roomassa lähtee Teveren joesta, sataman kohdalta jossa lastattiin marmori maihin ja josta se sitten  kuljetettin eteenpäin verstaihin. Marmoriveistämöjä oli Via Mramoratan alussa Teveren ranalla mutta myös Via Marmoratan varrella. Via Marmoratan toisessa päässä sijaitsee Cestiuksen pyramidi joka on rakennttu Carraran marmorista. 

 Cestion pyramidi,  Porta San Paulo

Upea marmorimuistomerkki, Monumento a Giuseppe Mazzini, Piazzalae Ugo La Malfa

Sir Lawrence Alma-Tadema, hollantilainen taidemaalari vuosisatojen vaihteesssa asui Roomassa ja kuvasi roomalaista arkielämää. Hänen maalauksissaan tulee erittäin paljon esille valkoista Carrara marmoria kylpylöissä ja aatelisasunnoissa.