Palmusunnuntai Pyhän Pietarin torilla
Pääsiäisvalvojaiset, Exultet
Pääsiäinen on katollisen kirkon ehdottomasti tärkein pyhä. Joulu on paremminkin perhejuhla.
Pitkääperjantaita edeltävänä yönä on kaikkien kirkkojen ovet avoinna koko yön. Aivan kaikkien. Perheet kävelvät ympäri kirkosta kirkkoon, jopa lapsetkin ovat mukana. Monet lahjoittavat kukkia tai jopa rahaa sivualttareille. Mutta pääkirkko on tyhjä, pimennetty ja autio. Kaikki koristeellisuus on poimittu pois tai peitetty liinoilla. Ei valoa, ei musiikkia. Jopa se ikuinen tulituikkukin pääalttarilla sammutetaan.
Vatikaanissa valvojaiset alkavat kello 20.30 pääsiäisaattoiltana. Valvojaisissa sytytetään noin 7000 kynttilää, jotka ovat kirkkoväellä mukanaan. Yön aikana Paavi tulee kastamaan 10 uutta katollista, viisi naista, neljä miestä ja yhden lapsen. Heistä neljä on italialaista, kolme albanialaista ja muut Kambodjasta, Keniasta ja Portugalista.
Ruotsin televiso tulee näyttämään suorana lähetyksenä kello 21.15 ristintien hartaushetken Kolosseumilta, jossa paavi on luonnollisestikin pääroolissa.
Pitkänäperjantaina on ainoa päivä, jolloin ei pidetä jumalanpalvelusta. Sen sijaan pidetään ikivanha esikrisitillinen rituaali joka kestää kolme tuntia. Vaikka tämä pitkä ja ikivanha liturgia on väsyttävä ja hyvin yksinkertainen, niin se on silti suosituin tapahtuma pääsiäisviikolla katollisissa maissa.
Pitkänäperjantaina kulkee paavi ns via crucis, ristinkantotien, kulkueen, jonka hän aloittaa Kolosseumilta ja sen jälkeen käy kolmessatoista kirkkossa. Paavi ei luonnollisestikaan kävele ja kanna ristiä vaan hän kulkee omassa paavinautossaan, papamobile, mukanaan risti, josta avustajat pitävät huolen. Tämä perinteinen katollinen pitkänperjantain tapahtuma toimitetaan ympäri maapalloa useimmissa katollisissa kirkoissa.
Vatikaanissa valvojaiset alkavat kello 20.30 pääsiäisaattoiltana. Valvojaisissa sytytetään noin 7000 kynttilää, jotka ovat kirkkoväellä mukanaan. Yön aikana Paavi tulee kastamaan 10 uutta katollista, viisi naista, neljä miestä ja yhden lapsen. Heistä neljä on italialaista, kolme albanialaista ja muut Kambodjasta, Keniasta ja Portugalista.
Pitkänäperjantaina on ainoa päivä, jolloin ei pidetä jumalanpalvelusta. Sen sijaan pidetään ikivanha esikrisitillinen rituaali joka kestää kolme tuntia. Vaikka tämä pitkä ja ikivanha liturgia on väsyttävä ja hyvin yksinkertainen, niin se on silti suosituin tapahtuma pääsiäisviikolla katollisissa maissa.
Pitkänäperjantaina kulkee paavi ns via crucis, ristinkantotien, kulkueen, jonka hän aloittaa Kolosseumilta ja sen jälkeen käy kolmessatoista kirkkossa. Paavi ei luonnollisestikaan kävele ja kanna ristiä vaan hän kulkee omassa paavinautossaan, papamobile, mukanaan risti, josta avustajat pitävät huolen. Tämä perinteinen katollinen pitkänperjantain tapahtuma toimitetaan ympäri maapalloa useimmissa katollisissa kirkoissa.
Pääsiäisaattona mennään sitten sukulaisten luokse kylään. Mutta illalla sytytetään soihtu kirkkojen eteen ja siitä sitten soihtu kannetaan kulkueessa pimeään kirkkoon, jossa on kaikki valaistus sammutettu. Diakooni kuuluuttaa: Lumen christi! Kristuksen valoa! Kirkkoväki vastaa että Lumen christi. Jokaisella on mukanaan kynttilä tai pieni lyhty. Tämä vuoropuhelu jatkuu aikansa kunnes kaikki kynttilät on sytytetty. Jokainen käy sytyttämässä vuoron perään oman kynttilänsä kirkkoon tuodusta soidusta. Sen jälkeen diakooni laulaa ikivanhan 400-luvulta peräisin olevan hymnin nimeltä Exsultet.
Pimeys ja valoisuus (tai valaistus) ovat tärkeimmät tekijät katollisessa pääsiäisrituaalissa, vaikkakin tärkeintä roolia kantaa se rajaton rakkaus, jonka kaikki ihmiset saavat kokea pääsiäisdraaman (passion) mukaan. Kyse on todellisesta pyynteettömästä rakkaudesta, joka on kaikille tarjolla, kuka sen haluaa ottaa vastaan. Näin pimeydessä vaeltavat pääsevät valoisuuteen.
Tämän jälkeen soitetaan kirkonkelloja merkiksi siitä että Kristus on ylösnoussut ja kirkkosaliin alkaa tulvia taas valoa. Kaikki yhdessä tervehtivät toisiaan sanomalla että Kristus on ylösnoussut! Kyllä, Hän on todellakin ylösnoussut!
Pääsiäispäivänä on hilpeä tunnelma Pyhän Pietarin torilla kun Paavi julistaa Urbi et orbi siunauksensa kaikille kansoille ympäri maapallon. Tilaisuus aloitetaan aina tervehtimällä ensin juutalaisia heidän omalla kielellään ja sen jäkeen tervehdys useilla muillakin kielillä. Kuinka monella kielellä tervehdys esiteään poikkeaa kerta kerralta, mutta tämä tervehdyksen tekee Paavi, tai Paavin nuoret edustajat, jotka osaavat kunkin kyseessä olevanmaan kieltä. Paavi tekee tämän kerran viikossa Pyhän Pietarin torilla.
Tämä on tilaisuus jossa kannattaa turistienkin olla mukana ja kokea kuinka tunnelma muuttuu aivan konkreettisesti hilpeämmäksi ja iloisemmaksi, varsinkin Roomassa. Uskonto ei Italiassa ole vakava asia, päinvastoin. Sitten tämän kokoontumisen jälkeen mennään syömään lammasta ja lapset saavat suklaamunan.
Viime vuonna Roomassa satoi pääsiäispäivänä ja sade häiritsi pahasti seremonioita torilla. Mutta Paavin sanoma meni varmasti silti perille. Hän pyysi ja rukoili että Jumala antaisi meille kaikille rohkeutta olla nöyriä ja rohkeutta pyytää anteeksi. Paavi siunasi kaikki paikalla olleet ja kaikki muut ympäri maapalloa, urbi et orbi.
Tämä on rakkausdraama, tosikertomus rajattomasta ja pyynteettömästä rakkaudesta, jonka Jumala lahjoittaa omille luoduilleen. Rakkaus on voittanut vihamielisyyden. Valo on karkoittanut pimeyden.
Oikein hyvää Pääsiäistä kaikille!
