lauantai 8. tammikuuta 2022
Uusi vuosi 2022 otettiin vastaan Roomassakin
torstai 6. tammikuuta 2022
Santi Quirico e Giulitta
Avoinna:
Klo 8.00-12.30 ja 17.00-20-00
Kirkon matala kellotorni näkyy vain kirkon takaa
Santi Quirico e Giulittan kirkko sijaitsee keskellä Roomaa, Via Tor de' Contin kujalla. Kirkon varsinainen nimi on Santi Quirico e Giulietta ai Fori, missä tuo sana Fori johtaa kirkkoa vastapäätä sijaitsevaan Fori Imperialiin, Keisarilliseen foorumiin.
Harvempi ohikulkija kiinnittää huomiotaan kirkkoon, koska sen julksivu ei erikoisemmin houkutele. Katse kohdustuu kirkkoa vastapäätä sijaitsevaan foorumiin. Mutta kirkko on sisältä päin yllättävän kaunis.
Santi Quiricon ja Giulittan kirkkoa valvovat San Francescon kolmannen ritarikunnan veljet. Kirkko kuuluu pappilalle. Tällä hetkellä kirkon pappilassa asuu ja palvelee neljä munkkia: Cherubinosta, Faustosta, Alceosta ja Paolo Benantista, jotka ovat kotoisin San Francesco d'Assisin maakunnan provinssin ministeriöstä. Pyhän Franciscuksen kolmannen ritarikunnan sääntökunta (TOR) on muinainen fransiskaanien perheeseen kuuluva veljeskunta. Tällä hetkellä sillä on yli 800 veljeä, jotka asuvat veljeksissä yli kolmessatoista eri maassa.
Kirkko on ns. titulus/tittelikirkko, mistä vastaa irlantilais-syntyinen Seán Brady, joka on kardinaali ja arkkipiispa.
Pyhä Quiricus syntyi Iconiumissa, nykyajan Konyassa, Turkissa, nykyään Tarsusissa, Turkissa ja hänen äitinsä Giulietta/Julitta kärsivät kristittyjen vainosta Rooman keisarin Diocletianuksen alaisuudessa marttyyrikuolemana. Perinteen mukaan heidät tapettiin Tarsoksessa vuonna 304 jaa.
Quiricoa ja Giuliettaa kunnioitetaan pyhimyksinä sekä katolisessa että ortodoksisessa kirkossa. Katollisen pyhimysten kalenterin mukaan heidän juhlaansa vietetään 16. kesäkuuta ortodoksisessa kirkossa 15. heinäkuuta.
Konyasta tulee mieleen Ruotsiin muuttaneet (noin 11000) turkkilaiset, sillä hyvin suuri osa tänne muuttaneista turkkilaisista on tullut juuri Konyasta.
Kirkkosalin molemmin puolin on kaksi kappelia. Kirkossa lepää myös prienteen mukaan roomalaisia aatelisia. Aatelisethan ovat kustantaneet suurelta osin kirkkojen rakentamisne, koristelut ja korjauksetkin. Näin he saivat oikeudet sukukappeliin kirkoissa. Tämä on perinne koko Italiassa.
maanantai 3. tammikuuta 2022
Kottaraisten tanssi
perjantai 31. joulukuuta 2021
Turisteja Roomassa
torstai 23. joulukuuta 2021
Roomalaiset katsomassa jouluikkunoita
Tämä on perinne Roomassa että kaikki kynnelle kykenevät lähtee samana päivänä katsomaan muotihuoneiden joulunäyteikunoita Via del Corosn kadulle, minkä varrella sijaitsee useimpien muotihuoneiden myymälät.
Joluaatto on työpäivä Italiassa. Perinteeseen kuuluu että perheet tilaa kauppiailta valmiit ruuat ja kuskaa ne kotiin. Täällä ei rouvien tarvitse stressata.
Italialaiset viettävät jouluaattoa (24. joulukuuta) paavin pitämän keskiyön messun Pyhän Pietarin kirkossa. Illalla mennään messuun ja sitten vietetään puoli yötä aikaa ystävien ja perheen parissa.
Joulupäivänä (25.12.) aletaan kattamaan juolupöytää ja perheet käy usein isovanhempien luona ja sitten nautitaan 7 ruokalajia eri ruuista (yleensä kalapainotteisesti). Lasagne on suoisttua, eikä pidä unohtaa pyöreää rusinajoulukakkua, panettonea. Kakun voi huuhdella samppanjalla alas.
Lahjat jaetaan (joulupäivänä 25.12.), mutta enemmän joululahjoja ja makeisia jaetaan lapsille sukissa, ns. Joulunoita "Befana" 13. päivänä 6. tammikuuta. Befana tulee illalla 5.1. ja seuraavana aamuna on sukassa makeisia/lahjoja, jos on ollut kiltti ja niille jotka eivät ole olleet kilttejä, saa hiiltä sukkaan, niin kuin sanonta kuuluu.
lauantai 18. joulukuuta 2021
Rooma joulutunnelmassa
perjantai 17. joulukuuta 2021
keskiviikko 15. joulukuuta 2021
Raffaella Petrini
Pääsihteerin virkaa voi verrata kaupungin pormestarin viraksi ja tämä on ensimmäinen kerta, kun sitä hoitaa Vatikaanissa nainen. Petrini valmistui arvostetusta italialaisesta LUISS-yliopistosta ja on nyt Vatikaanin kuvernöörin pääsihteeri, jolla on yli 2 000 työntekijää. Kuvernööri hoitaa Vatikaanin päivittäisiä asioita, kuten poliisin, palokunnan, sairaanhoidon, museot, huolto- ja toimistohenkilöstön.
Raffaella Petrinin nimitys on viimeisin sarjassa, jossa paavi Franciscus antaa naiselle johtavan roolin maailman pienimmässä valtiossa. Muut naiset ovat jo korkeissa tehtävissä, mutta he hoitavat uskonnollisia ja sosiaalisia asioita ja heillä on huomattavasti vähemmän henkilöstövastuita.
Paavi on pitkään luvannut parantaa sukupuolten välistä tasapainoa Vatikaanissa, mutta naisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet sitä, koska kehitys on liian hidasta.
Nunnat Roomassa usein miten opiskelevat korkeakoulu tasolla. Mutta Rooma onkin se valtio missä on eniten opinahjoja, monen monien kymmenien katollisen kirkon haarakuntien omia korkeakoluja. Täällä on myös kaikkien maapllon suurimpien uskontojen korkeakouluja sekä lukuisia amerikkalaisia yliopistoja.
Vatikaani on suvereeni mikrovaltio, mikä sijaitsee erillisalueena Roomassa. Vatikaanin pinta-ala on 0,44 neliökilometriä ja siellä asuu noin 800 asukasta. Sitä pidetään maailman pienimpänä valtiona sekä pinta-alaltaan että väestöltään.
Vatikaanin kuvernöörikunta (italiaksi: Governatorato dello Stato della Città del Vaticano) on Vatikaanin valtion hallinto. Se käyttää toimeenpanovaltaa Vatikaanivaltion alueilla. Vatikaani nimitäin omistaa rakennuksia ja alueita muuallakin Roomassa ja Italiassa, eikä vaan Vatikanissa.
Hallituksen päämies on Vatikaaninvaltion paavitoimikunnan kardinaalipuheenjohtaja Fernando Vérgez Alzaga (s. 1. maaliskuuta 1945 Salamancassa) on espanjalainen roomalaiskatollisen kirkon uskonnollinen arkkipiispa ja hallituksen presidentti ja siten Vatikaanin pääministeri.
Paavi on Vatikaanivaltion valtion päämies ja viimeinen ehdoton monarkki Euroopassa. Hänellä on lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomioistuinvalta Vatikaanivaltiossa. Vatikaanivaltion paavin komissio koostuu seitsemästä kardinaalista, joista paavi nimittää kunkin komission jäseneksi viideksi vuodeksi. Lait säätää paavi tai hänen puolestaan Vatikaanivaltion paavitoimikunta.
tiistai 14. joulukuuta 2021
Lucian päivä Roomassa
Ruotsalaisilla nuorilla on tapana 'lussata' Roomassa joka vuosi, muun muassa Pyhän Pietarin basilikassa Vatikaanissa, missä ylläoleva valokuva on otettu. He kulkevat torilta torille kynttilät kädessä ja laulavat. Lussa tarkoittaa Luciakulkuetta, missä Lucia kulkee edellä kynttiläkruunu päässään. Kulkueessa lauletaan Lucia- ja jolulauluja. Tämä on ikivanha ruotsalainen perinne 1700-luvulta. Ruotsi oli silloin katollinen valtio.
Italialaiset ei juhli Luciaa juuri lainkaan, paitsi Sisiliassa Syracusassa, missä Lucia syntyi. Lucia on italialainen pyhimys. Ruotsalaiset ulkomailla asuessaankin juhlivat Luciaa. Lucia on enempi lasten ja nuorten juhla Ruotsissa, vaikka aikuisetkin innostuu siinä samalla.
Kansallispäivän juhlinta ei ruotsalaisia kiinnosta lainkaan kotimaassa eikä ulkomaillakaan. Ruotsalaiset pitää kansallisaatteen korostusta sairaana ilmiönä, suuruudenhulluutena.
Lucian päivän aamu on maaginen Ruotsissa. Lucian päivää vietetään 13. jolukuuta katollisen kirkon pyhimyskalenterin mukaan. Se sattuu vuoden pimeinpää aikana jolloin yöt ovat pisimmillään. Herätään aikaisin aamulla ja lähdetään 'lussamaan' tai seuraamaan kaupungille Luciakulkueita.
Luciahan on näkövammaisten pyhimys. Lucian nimi tarkoittaa valonkantajaa. Hän on kuvattu kristillisessä taiteessa miekalla tai tikarilla ja haavalla kurkussa. Hän pitää kaksi silmää vadilla, mikä viittaa legendaan, minkä mukaan hän ennen kuolemaansa repi silmänsä irti ja lähetti ne sulhaselleen. Jumalan äiti kuitenkin antoi hänelle uudet ja vielä kauniimmat silmät. Ominaisuudena hänellä on kädessään myös oliivipuun oksa ja öljylamppu tai kynttilä.
Ensimmäisen kerran kävin Lucialle pyhitetyssä kirkossa Veneziassa. San Geremian/Jeremian kirkossa on nimittäin Lucia haudattuna. Pyhän Lucian pyhäinjäännökset siirrettiin Sisiliasta Konstantinopoliin, josta venetsialaiset ristiretkeläiset varastivat pyhäinjäännökset neljännen ristiretken aikana vuonna 1204. Aiemmin niitä säilytettiin kirkossa, mikä purettiin rautatieasemaa varten, ainoana, mikä ei sijainnut mantereella. Rautatieasema nimettiin pyhimyksen mukaan ja nimettiin Venezia Santa Luciaksi.