lauantai 18. toukokuuta 2019

Antica Osteria Rugantino


Antica Osteria Rugantino, Via della Lungaretta 54


Avoinna maanantaista sunnuntaihin kello 12.00-23.30 saakka.

Täällä ei ole mitään erityisiä ruokailauaikoja kuten yleensä Italiassa, vaan tänne voi tulla ihan non-stop, jos vaan on tyhjiä pöytä. Mutta päytävaraus on toki aina varmin tapa, varsinkin jos porukassa on useampi henkilö.

Tämän erittäin tyypillisen roomalainen ja suositun roomalaisen osterian/viinituvan löytää kun kävelee Ponte Garibaldin sillan ylitse Trastevereen ja kääntyy oikealle Via della Lungarettalle. Tässä kohtaa Viale Trastevrerellä psyähtyy bussi H. Tämä bussi H on nopea ja kätevä bussi päästä kaupungin lävitse Terminin rautatieasemalta Piazza Venezian ja Trasteveren aseman kautta Gianicolenseen ja Casalettoon.

Vähän ennen bussipysäkkiä pysähtyy myös raitiovaunu 8, joka kulkee Piazza Venezialta, Viale Trasteveren, Trasteveren rautatieseman kautta Casalettoon. Mukavaa kyytiä tämäkin.


Piazza Giovanni di Maltan tori on iso aukea tori kahden kirkon välissä, Viale Trasteveren reunalla. Torilla on piväsaikaan jonkin laista torimyyntiä. Siinä sijaitsee myös apteekki ja useampiakin pieniä pikaruokapaikkoja. Tuossa Antica Osteria Rugantinon ravintolan vieressä on tupakkakauppa, josta voi ostaa paikallisliikenteen bussilippuja, lehtiä, savukkeita, kortteja juomia ja muuta pientä mukavaa.


 Sant'Agata in Trasteveren kirkko

Erittäin kauniit kirkot Sant'Agata in Trasteveren ja San Crisogono seisovat torin reunalla. San Crisoconosta olen tehnyt postauksen aikaisemmin täällä. Sant'Agatan kirkosta tulee postaus lähiaikoina.

Ravintolan ohitse kulkee Via della Lungarettan kuja, joka on erittäin suosittu kävelykatu. Se johtaa suoraan Trasteveren sydämeen Santa Maria in Trasteveren basilkaan, joka on yksi Rooman tärkeimmistä ja vanhimmista kirkoista, luultavasti vanhin. 

Noantri julhlien aikana tämä tori ja Rugantion osteria kuhisee juhlaväestä. Osa Trasteveren ravintoloista ottaa "Noantri lisää "laskutuksessa.






Perinteisesti italialaiset juovat viiniä ihan tavallisista vesilaseista. Ranskalaiset keksivät jalalliset viinilasit. Roomalaisissa ravintoloissa tarjotaan ensisijaisesti Castelli Romanin alueen viinejä Frascatin alueelta, mutta muitakin viinejä löytyy tarvittaessa. Italialaisille viini on  rukajuoma, joten lasi sen mukana. Mutta turisteja varten on useissa ravintoloissa viinilaseja. Vinilasista jopa huomaa että mikä ruokapaikka on halvempi, eikä ruoka silti tarvitse olla sen kehnompaa. 







Castelli Romanin alueen viinejä, kuten Rugantinon ikiomat viinimerkit. Ennen vanhaan ravintoloilla oli omamerkiset viinit, mistä oli sovittu viinintarhan omistajnkanssa. Rugatinolla on veiläkin omat viinit.

Vatikaanilla on oma viinitarha Rhônen laaksossa, Château Sixtine, ja sen mukaan nimetty viini, Cuvee du Vatican, josta monet entiset paavit sekä siunasivat että itse käyttivät viiniä. Siunausuviinit valmistetaan nykyään Castelli Romanin alueella  Eremo Tuscolano, jonka omistaa tietääkseni Camaldonin eremiitti luostari. He viljelee ensisijaisesti viinejä Vatikaanille. 


Puntarella alla romana/Puntarella salaatti on tyypillisin salaatti Roomassa. Se tehdään cikoriasta. Toreilta ja ruokatavara myymälöistä voi ostaa valmiiksi pilkottua ja jäävedessä liotettua cikoriaa ja sitten vaan kotiin ja värkkäämään kastike siihen. Salaatin salaisuus on sen kastike, johon tarvitaan anjosvista, ruokaöljyä, valkosipulia ja viinietikkaa. Kukin oman mieltymyksen mukaan. 


 Antipasto lautanen

Antipastot ovat italialaisia ​​välipaloja tai 'pientä purtavaa', mitä tarjoillaan ennen pastaa tai buffetissa. Antipasto tai antipasti voi koostua monista erilaisista herkuista ja herkuista ja tarkoittaa käännettynä "ennen pastaa".


Roomalaiset liharuuat ovat minun suurta herkkua. Liha on aina ensiluokkaista ja aina perfektisti valmistettua. Tuo kastike mikä on oikeastaan lihan valmistuksessa syntynyttä lientä, vie kielen mennessään. Valmistuksessa käytetään sellerinvarsia, valkosipulia, tomaatipuretta, porkkanaa, herneitä, rosmarinia, tinjamia, laakerilehtiä, viiniä... antamassa makua lihalle ja liemelle. Italialaiset käyttävt erittäin vähän suolaa ja pippuria ruuassa.

Ennen liharuokaa syödään yleensä primo piatti, joka on Roomassa pastaa ja raastettua pecorinojuustoa, mutta se voi olla myös soppa tai jopa risotto. Liharuoka tulee sen jälkeen, siis secondi piatti. 

Tämän lisukkeena syödään contorni, joka pitää erikseen pyytää ja valita. Joissakin ravintoloissa on oma seisova pöytä contorneille, josta voi käydä itse valitsemassa. Firenzessä oli ainakin niin, mutta se on harvinaista. 

Italiassa ei tykätä siitä että mennään sorkkimaan ruokia tai tavaroita edes kaupoissa, vaan siitä saa helposti nuhteita. Se on parasta kiltisti odottaa ja pyytää saada mitä haluaa. Firenzessä käskettiin itse ottamaan pöydästä mieluistaan. 

Contorni voi olla vihanneksia, salaattia, varsinkin öljyssä pyöräytettyä mangoldia, jota italialaiset syövät päivittäin tai uunissa paisettuja perunalohkoja tai friteerattua perunaa. Minäkin olen rakastunut rosmariinin ja mangoldiin. Hyvin monet syö lihan leivän kanssa, murtamalla palan leivästä ja doppaamalla leipää liemessä.

Viimeisenä tulee dolce, jälkiruoka, mikä on usein jotain makeaa tai hedelmiä ja sen päälle sitten kahvit. Tiramisú on ikivanha jälkiruoka kotoisin Trevisosta, Pohjois Italiasta. Moni tykkää siitä, mutta minä en. En tykkää lainkaan alkoholilla maustetuista jälkiruuista. 


Kukaan ei pakota syömään kaikkea tätä vaan aivan hyvin voi itse valita mitä haluaa syödä ja minkä jättää väliin. Italialaiset syö erittäin huonossti aamiaista ja lounasta, mutta päivällisellä he sitten syö koko päivän edestä. 

Joissakin roomalaisissa ravintiloissa on erikoisia ruokaehdotuslistoja, joissa esitellään ruokalajit järjestyksessä ja niitten vaihtoehdot. Niin on tehty tässäkin ravintolassa. Listoista on suurta apua ulkomaalaisille ruokaa valitessa ja pyydettäessä. Italialaisissa ravintoloissa on jokainen eri ruokatavara pyydettävä erikseen, vihannekset ja salaatit erikseen, leipä erikseen, perunat erikseen jne. 



Italiassa ei saa keitettyjä perunoita, mutta friteerattuja perunoita on tarjolla. Tavallisin perunaruokalaji on uunissa valmistettu.

Perunat paloitellaan, tuoreet perunat paloitellaan kuorineen, reilusti valkosipulinpaloja, tuoreen rosmariinin oksia, reilu loraus ruokaöljyä, hieman suolaa. (Mustaapippuria oman maun mukaan. Italiassa laitetaan hyvin vähän suolaa ja mustaapippuria harvoin tai ei koskaan.) Sekoita perunapalat ja muut ainekset ja laita vuoka uuniin 200 asteeseen noin 40 minuutiksi. Välillä voi pari kertaa käännellä perunoita.


Espresso con crema/Espresso con panna viimeiseksi. Espressokahvi on Italian tunnetuin kahvilaji, joka tunnetaan useimmissa maissa italialaisella nimellä. Italiassa caffèa käytetään kuitenkin yksinkertaisesti espresson synonyyminä, koska espresso on kahviloiden yleisin kahvilaji.

Useimpien kahvijuomien pohjana on espresso. Jos espresson päällä on pieni määrä höyrytettyä maitoa, sitä kutsutaan caffe macchiatoksi. Cappuccino on yhtä suuri osa espressokahvia, höyrytettyä maitoa ja maitovaahtoa. Caffè lungo ("pitkä kahvi") valmistetaan kaksi kertaa niin paljon vettä kuin tavallinen espresso. Kuuman veden lisääminen valmiiksi valmistettuun espressoon on nimeltään Caffè Americano, joka antaa erilaisen maun kuin Caffè lungo.

2 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Nyt tulikin nälkä:) Tuo cicoria -salaatti kiinnostaa, pitääkin yrittää tehdä sellaista seuraavan kerran kun salaattisikuria tulee vastaan:) Mangoldista pidän minäkin, ja käytän sitä paljonkin, ja rosmariinia kasvaa tässä kodin viereisessä puistossa, joten sitä ei minun pidä koskaan ostaa.
Mukavaa alkavaa viikkoa.

Donna Roomassa kirjoitti...

Hei Jael!
Cicoria salaatti ei ole minun suurinta herkkua. Liian kirpeätä. Mutta siihen kuulema jää ajan kanssa koukkuun. Kastikkeesta voi yrittää etsiä kokeilemalla oman mieluisen variaation. Sardiini tai anjovis salaattikastikkeessa on mahtavan hyvä idea, joten luulenkin että kastikkeeseen jää helpommin koukkuun kuin itse salaattiin.
Osaan tehdä ruokaa kotitarpeiksi, mutta en ole erityisemmin halukas seisomaan enää vanhoilla päivilläni keittiössä. Käyn mielelläni ulkona syömässä silloin tällöin. Leipominen ei ole lainkaan minun hommiani.
Oikein hyvää kesän jatkoa!