Santa Maria del Popolo

Santa Maria del Popolo 1625, Piazza del Popolo

Santa Maria in Popolo, Piazza del Popolo

Piazza del Popolon tori on Rooman suurin tori, kasnataori, kuten  torin nimikin sen kertoo. Se sijaitsee Rooman keskustan pohjoislaidalla. Vatikkaanista tänne on helpoin tulla kävellenkin, noin reilu 2 kilomteriä, koska ei ole mitään suoraa kulkuvälinettä Vatikaanin ja Piazza del Poplon välillä. Rooman keskustasta on paarsta ottaa metro A Flaminion pysäkille. Bussi 119 kulkee myös tänne torille Piazza Venezialta.

Vatikaanin metroasemaakaan ei ole saatu valmistettua, vaikka on luvattu jo kauan. Joten Vatikaanin lähin metroasema on Ottaviano, josta pääsee metolla Piazza del Popolon ulkopuolelle, Flaminion metropysäkille.

Missään muussa roomalaisessa kirkossa ei ole niin paljon korkeatasoista taidetta kuin tässä 'kansan madonna'/Snat Maria del Popolon kirkossa basilikassa. Missään muussa kirkossa ei ole myöskään yhtä plaljon hautamuistomerkkjeä ja sukukappeleita kuin tässä basilikassa. Noh jaa, Pyhän Pietarin basilikassa ja sen kryptassa on toki enempi henkilöitä haudattuna kuin tässä basilikassa.

 Pääsisäänkäynti basilikaan

HUOM! Kirkkon ei pääse sisään messujen aikana.

Tuo ovi oikealla johtaa Leonardo di Vincin museoon.

 Facebook!

  Avoinna:

07:15–12:30

16–19

Kirkon seinustalla sijaitsee sargofagi johon on laitettu juomavesihanat. Hanoista juokseva vesi on aivan juomakelpoista.

Santa Maria del Popolo, Piazza del Popolo 12

Kirkon paikalle valmistui kappeli vuonna 1099 paavi Pasquale II:n toimesta Pyhän Marian kunniaksi. Kappeli kerrotan rakennetun paikalle johon keisari Nero on mukamas haudattu. Kerrotaan että Paavi Pasquale II heitti keisari Neron ruumiin Teveren jokeen paikalla asuneiden pyynnöstä. 

Paavi Gregorius IX:n aikana 1200-luvulla kappelista tehtiin suuri kirkkorakennus. Vielä tänäkin päivänä kirkko on täysin mitäänsanomattoman näköinen ulkoapäin. Paavi Sixtus IV pyysi Baccio Pontellin korjata kirkkoa 1400-luvulla. 

Kirkosta tuli ensimmäinen renesanssikirkko Roomassa. Hän rakensi augustiniläismunkeille luostarin kirkon yhteyteen. Luostarissa on nykyään taidenäyttelyjä. Martin Luther asui tässä luostarissa Rooman reissullan vuonna 1511. Luther sai ideansa reformoida kristillisen kirkon Rooman matkallaan. Hänen mielestä oli väärin että paaveilla oli paljon valtaa ja että he saivat kerätä mielinmäärin almuja seurakuntalaisilta. 

Gian Lorenzo Bernini korjasi vuorostaan kirkkorakennusta 1700-luvulla.

Mikään roomalainen kirkko ei ole niin tärkeä kuin tämä Santa Maria del Popolon basilika. Kirkon rakentamista ja kustantamiseen on osallistuneet kustantaneet useat paavit ja kardinaalit jotka ovat kuuluneet rikkaisiin aatelissukuihin. Kirkkoa on ollut koristelemassa sen ajan kuuluisimmat mestarit, kuten Bramante, Sansovino, Pinturicchio, Mino Da Fiosole, Raffaello, Bernini ja Caravaggio.

Missään roomalaisessa kirkossa ei "lepäile" niin varakasta väkeä kuin Santa Maria del Popolon kirkossa. Koko kirkko huokuu renessanssin ilmapiiriä ja vaikutusta. Kirkossa on paljon yksityiskohtia, joten kannattaa katsella kaikessa rauhassa tätä Rooman eniten koristeltua kirkkoa.

Silloisen paavin Giulio II della Roveren sukulaisille tehtiin oma hautakappli basilikaan. Kappelissa lepäilee useampikin della Roveren suvun jäsenistä.

Pääalttarin sivuille on haudattu kardinaalit Girolamo Basso della Rovere ja Ascanio Sforza. Tämä on Andrea Sansovinon upea alttariasetelma.

Santa Maria del Popolo, pääalttarilla

Itse paavi Giulio II della Roveren hautamuistomerkki löytyy San Pietro in Vincolin basilikasta Roomassa. Hautamsuitomerkin on valmistanut Michelangelo Buonaroti.

Hän oli Paavi Sixtus IV:n veljen poika, della Roveren suku oli peräisin Savonasta, " Italian Rivieralta". Savonassa on myös sikstiiniläinen kappeli, kuten Vatikaanissakin. Paavi Sixtus IV:n vanhemmat lepäävät Sixtuksen nimeä kantavassa kappelissa. Giovanni della Roveren veljestä tuli myös Paavi, Julius II. Niin Sixtus IV kuin Julius II ovat haudattu Vatikaaniin mutta Giovannikin sai kunnianarvoisen hautapaikan täältä Santa Maria del Popolon kirkosta.

Lisää kuvia täällä.

Santa Maria del Popolon kirkko on Rooman kauneimpia. Ulkoapäin se on vaatimattoman näköinen mutta se sisälttää mahdottoman märän upeita sukukappeleita. 

Alkuperäisen pienen kirkon  rakennutti paavi Pasquale II vuonna 1099 kun mausoleumi nimeltä dei Domitzi Enobardi hajoitettiin, koska haluttiin päästä eroon sen huonosta maineesta. Kerrotiin nimittääin että keisari Neron tuhka sijaitsi mausoleumissa. Neron tuhka heitettiin Teveren jokeen ja paikalle rakennettiin pieni kappeli, joka sitten myöhemmin vuonna 1227 rakennettin nykyiseksi Santa Maria del Popolon kirkoksi. 

Nykyinen kirkko on kuitenkin 1400-luvulta. Luultavasti sen ajan kuuluisin arkkitehti ja maalari Giorgio Vasari suunnitteli kirkon renesanssityyliseksi. Bramante korjaili kirkkoa myöhemmin. Rafael suunnitteli upean sukupallekin Chigin suvulle ja Gian Lorenzo Bernini muunsi kirkkoa barokintyyliin 1600-luvulla. Kirkosta löytyy myös Carvaggioon maalauksia.

Cappella del Presepio, Cappella della Rovere, syntymäkappeli joka on pyhitetty Pyhälle Jeremialle, ja jossa sijaitsee Pinturicchion upea maalaus. Kardianali Domenico della Rovere rakennutti kappelin, Andrea Bregno toimi kappelin arkkitehtinä.

Chigin sukukappelin kupoli, Rafaelin koristelema

Chigin sukukappeli, Rafaelin sunnittelema kuten Chigin huvila ja koti, Villa Farnesina. Rafael kuoli kuitenkin hautakappelia koristellessaan, joten työt jäi kesken. Pronssialttarin rakensi Rafelin oppilas Lorenzetto. Bernini lopetteli hautamuistomerkin.

Cappella Ceraci, kaksi Carvaggion maalausta, kappelin alttaritaulu on kuitenkin Annibale Caraccin maalaama, joka maalasi myös kattovalvin freskot.

Ara Pacis

Gaio Giulio Cesare Ottaviano Augusto (63 eaa-14 jaa), syntyi Gaius Octavius Thurinus nimisenä. Hän oli Rooman imeperiumin ensimmäinen keisari vuodesta 27 eaa vuoteen 14 jaa. Augustus oli Julius Caesarin adoptiopoika. Keisari Augustus oli myös se keisari joka antoi käskyn että kaikki oli verolle pantava...Raamatun mukaan. Jeesus syntyi ja vaikutti Keisari Augustuksen aikana. Jeesus syntyi Rooman Imperiumin kansalaiseksi. 

Vaikka Augustus olikin hyväntuulinen ja ystävällinen pohjimmiltaan niin silti hänen aikanaan ei kritsinuskoa hyväksytty Rooman Imperiumissa. Augustus oli rauhan mies, mutta asiaan silti kuului taistella Imperiumin eriosissa vallasta. Hän aloitti rakentamaan jo elinaikanaan itselleen vapaudenalttaria, Ara Pacis, joka kuitenkin myöhemmin hänen kuoltuaan jäi unholaan ja tuhoutui melkein täysin. Nyt sittenmmin modernilla ajalla on Ara Pacia rakennettu uudestaan niistä vähäisistä tähteistä joita on jäänyt ja Ara Pacis on nykyään moderni historillinen museorakennus.

Augustuksen Mausoleumi, Piazza Augusto Imepratore

Keisari Augustus itse rakennutti itselleen ja perheellen hautakammion vuonna 28 eaa. Aivan tarkoituksella hän rakennutti hautakammion Marsin kentälle, pomerion ulkopuolelle. Pomeriumiksi tai Pomerio kutsuttiin varsinaista Roomaa siihen aikaan. 

Mausoleumi on ympyrän mutoinen 87 metriä läpimitaltaan. Oven suulla seisoi kaksi obeliskia aikoinaan jotka myöhemmin on siirretty pois. Toinen obeliskeista seisoo nykyään Esquilinon torilla ja toinen Quirinalen torilla. Ovella oli bronssilaatta jossa oli lueteltu kaikki keisari Augustuksen saavutukset. Mauseoleumin sisällä kulki kapeita käytäviä ja siellä useampiakin hautakammioita muitten Augustuksen sukulaisten hautojen ympäröimänä. Siihen aikaan oli tapana polttohautaus. Paljoakaan kaikesta tästä ei ole enää jäljellä. 

Muutama vuosi sitten tori mausoleumin edustalla oli hiljainen paikka mutta nyttemmin aluetta on kaiveltu ja rakenneltu uudestaan, joten tunnelma mauseoleumin ympäristössä on täydellisesti muuttunut. Se oli hiljainen ja rauhallinen paikka vielä kymmenen vuotta sitten. Ei ollut turistin turistia paikalla kun kävin. Sisään ei päästetty, turvallisuus syistäkin, koska sitä ei oltu kunnostettu. Vaikutti myös siltä kuin mausoleumi ei roomalaisia kiinnostanut tippaakaan. Eikä sitä olisi koskaan kunnostettukaan, jos ei joku saanut ideaa, että silläkin voi kerätä turisteilta rahaa.

Viime aikoina mausoleumi on ollut kuitenkin avoinna maanantaista lauantaihin kello 9.00- 16.00, mutta vain opastettuja käyntejä varten, joita järjestää esim. Il Sogno, Viale Regina Margherita 192, E-post: ilsogno@romeguide.it Lipun hinta 2,58 e ja korkeintaan 12 henkeä kerralaan mahtuu sisään Mausoleumiin.

Nykyinen Ara Pacis

Kun Augustus palasi takaisin Galliasta ja Espanjasta voitonriemuisena hän pyysi Rooman senaatilta luvan rakennuttaa Ara Pacis, vapaudenalttari Campo Marziolle. Mars oli sodanjumala ja suojelija sodissa. Ara Pacis vihittiin juhlallisin menoin 30. tammikuuta vuonna 9 jaa. Kerrotaan että senaatti aikoi ensin rakentaa vapaudenalttarin oman Curiansa lähelle mutta muutti mieltään. Ara Pacis sopi paremminkin Campo Marzion avoimelle kentälle jossa nuoret miehet koulutettiin sotilaiksi. Toinen syy oli varmasti se että Augustus oli jo rakennuttanut Mausoleuminsa Campo Marziolla ja näin ollen Ara Paciksen luonnollinen paikka oli Mausoleumin välittömässä läheisyydessä. 

Kun Augustus kuoli vuonna 14 jaa, niin hänen ruumiinsa poltettiin kuten siihen aikaan oli tapana tehdä. Sitä varten rakennettiin Ustrinum, eräänlainen travertinistä valmistettu koroke, muuten aivan samanlainen kuin Ara Paciksessa olevan vapaudenalttarin alustakin on nykyään, ja jolla ruumis poltettiin kreikkalaisten seremonien mukaan. Mausoleumin ja Ara Pacisen välillä sijaitsi Pyhä lehto, kaunis luonnonvarainen puutarha, johon Ustrium sijoitettiin ja jonka päällä Augustuksen jälkeenjäännökset poltettiin.

Piazza del Porto di Ripetta'n tori Ara Paciksen edustalla ja kirkko nimeltä San Rocco all'Augusteo. Lungoteve Augusta on Teveren puoleinen katu nimeltään.

San Rocco all'Augusteo, Piazza Augusto Imperatore 6

Kirkon omistaa nykyään arcionfraternita San Rocco, San Roccon veljeskunta.

Avoinna:
 arkisin kello 7.00-9.00 ja 16.30-20.00.

Sunnuntaina ja pyhäpäivisin avoinna  kello 8.30-13.00 ja 16.30-20.00.

Messu:
 arkisin kello 9.00, 10.00, 11.00 ja 12.00 sekä 17.30 ja 19.15. 

suunnuntaisin  kello 7.40, 8.30, 17.30 ja 19.15.

San Roccon kirkkosali

San Roccon kirkko rakennettiin alunperin 1700-luvulla samannimiselle sairaalalle. Sitä ennen paikalla sijaitsi pieni kirkkorakennus nimeltä San Martino de Pila tai San Martino dei Posterula. 

Roomaan tuli rutto vuonna 1477. Lähellä sijaitsi Porto di Ripettan satama Teverejoen rannalla. San Rocco oli ruttosairauden suojeluspyhimys ja satamatyöläiset yhdessä ruokalan omistajien kanssa halusivat rakentaa sairaalan työntekijöilleen.

San Rocco oli ranskalainen pyhimys, Soch de Montepellier nimeltään. San Rocco oleskeli Italiassa ja Roomassakin siinä 1300-1400-lukujen vaihteessa ja paransi ruttosairaita. Sairaalakompleksi purettiin 1930-luvulla pois tieltä kun nykyistä  Ara Pacista alettiin suunnittelemaan. Italian silloinen fasisinen hallitus käski purkaa useita keskiaikaisia rakennuksia. Kukaan ei osaa sanoa kuinka paljon keski- ja antiikinaikaisia esineitä hajoitettiin samalla. Toinen maailmansota tuli väliin ja esti lisäsuunnitelmat, esimerkiksi suoran leveän kadun rakentamisen Ara Pacikselta Pantheoniin. Roomassa huhuttiin että Mussolini olisi aikonut haluta itse tulla haudatuksi Ara Pacikseen tai Augustuksen Mausoleumiin.

San Roccon kirkko on erittäin valoisa ja  kaunis. Se on vastikään kunnostettu lahjoitetuilla varoilla jotka kirkon ystävät niminen järjestö on onnistunut keräämään.

San Rocco niminen kirkko Venetsiassa johon San Rocco on haudattu.

Moderni suihkulähde Ara Paciksen edustalla

Ara Paciksen uudestirakentaminen aloitettiin 1600-luvulla ja saatiin päätökseen 400 vuotta myöhemmin. Ensimmäiset löydökset koskien raunioitunutta ja pois unohdettua Ara Pacista oli Palazzo Perettissä tehdyt löydökset. Palazzo Peretti sijaitsee Piazza di San Lorenzo in Lucina 4, noin 200 metriä Ara Pacisesta etelään. Palatsista löydettiin paloja vapaudenalttarista. Palojen alkuperästä ei oltu varmoja kunnes vuonna 1903. Kun paloja oli löydetty tarpeeksi aloitettiin vuonna 1932 rakentamaan uutta Ara Pacis paviljonkia Teveren rannalle, Via dell'Imperiolle.

Ongelmana oli se seikka että palat olivat osa palatsi Perettiä ja Perettien omistuksessa. Tarkoitus oli rakentaa paloista uusi vapaudenalttari. Aivan varmasti rakentamisen aikana on ollut pakko tehdä kompromissejä vaikka niistä ei kerrota paljoakaan julkisesti. Mussolinikin hoputti aikanaan kiirehtimään rakentamista. Ongelmia on ollut monenlaisia. Myöhemmin jouduttiin jopa vaihtamaan kokonaiset lasiseinät vahvenpaan lasiin, joita ei voi rikkoa helposti.

Paavi Sixtus V oli Peretti sukunimeltään ja hän eli ja vaikutti 1500-luvulla. Paljon mahdollista että paavin sukulaiset asuivat Palazzo Perettissä. Sixtus V rakennutti Aqua Felicen vesijohtojärjestelmän Roomaan. 

Piazza di Termini kuten tori oli aikoinaan nimeltään Terminin rauatieaseman edustalla, sijaitsi ns Casino della Villa Peretti joka kuului paavi Sixtukselle ja hän myi sen sitten Negronin suvulle ja huvilasta tuli Villa Negroni. Villat olivat siihen aikaan kesäasuntoja puutarhoineen ja sijaitsivat kaupungin keskustan ulkopuolella. Talvisaikaan asuttiin Palazzoissa ja kesäaikaan Villoissa. Sen jälkeen huvilan omisti Staderini ja sen jälkeen Massimo. Nykyinen osoite on Largo di Villa Peretti.

Ara Pacis, Lungotevere In Augusta

Avoinna:
 tiistaista sununtaihin kello 9.00-19.00, 

suljettu 25. joulukuuta, 1.tammikuuta ja 1. toukokuuta

Pääsylippu 8,5 €, alennettu hinta 5,5 €.

 Huom! Sisäänpääsyhinnat ovat voineet nousta!

Eikä Ara Pacisessa ole mikään pakko käydä. Illalla kun Ara Pacis on ilta- ja yövalaistuksessaan niin kannattaa mennä katselemaan lasiseinien lävitse. Teveren puolelta näkee alttarin aivan hyvin. Tämä on mieletsäni melkoista rahankeruuta turisteilta. Aitous puuttuu, aivan kuten Colosseumistakin.

Muotihuone Valentinon 50-vuotis-muotinäytös Ara Paciksessa. Mitähän Valetinolla on Ara Paciksen tai Rooman historian kanssa tekemistä. Ei yhtään mitään. Täällä pidetään silloin tällöin erikoisnäyttelyjä ja jippoja, jotta saadaan uusia kävijöitä.

Res Gestae Divi Augusti, kopia niistä kirjoituksista jotka Augustus itse teetätti ja joissa kerrotaan Jumalallisen Augustuksen urotöistä. Alkuperäinen teksti oli kaiverrettu pronssipilareihin jotka seisoivat Ara Pacicen edessä mutta jotka ovat olleet kadoksissa jo kauan aikaa. Sen sijaan kopioita on löytynyt mm Ankarasta, joka on melko täydellinen.

Augustuksen pysti enismmäisenä kuvassa

Vapaudenalttari on samalla Augustuksen hautamuistomerkki joka on kyhätty kasaan vanhoista alkuperäisistä ja uusista paloista jotka ovat tehty niin alkuperäisen näköisiksi kuin mahdollista. Tästä voi olla montaa mieltä... kauniita ne ainakin ovat, mutta tuskin yksikään pala on aito.

Arkkitehdin puumerkki

  Ei sisällä masuoleumissa ole mitään tämän kummenpaa.