maanantai 15. heinäkuuta 2013

San Pancrazio







Porta San Pancrazio sijaitsee alla olevalla kartalla ylinnä kohdassa jossa lukee Bar Gianicolo. Tuon alueen nimeltä Villa Abamalek omistaa Venäjän valtio.

Porta San Pancrazio sijaitsee noin kilometri suoraan eteläänpäin Vatikaanista, pitkin Passeggiata del Gianicoloa. Katu kulkee kaupunginmuurin ja Gianicolon harjunitäistä kuvetta. Tie päättyy lähelle ihastuttavaa antiikin aikaista tietä, Via Aurelia Anticalle.


Basilica di San Pancrazio vasemmalla ja sen takana vasemmalla sijaitsee iso ihana puistoalue nimeltä Villa Doria Pamphili, joka on avoinna kaikille.

Ylinnä kartalla loppupätkä Viale delle Aurelian tiestä, joka tulee Gianicolon kukkulalta alas ihastuttavalle Largo di Porta San Pancraziolle. Toinen vieressä kulkeva kuja on Passeggiata del Gianicolo, jota pitkin ajaa bussit alas Gianicolon harjulta. Alue Gianicolon eteläpuoella, jossa San Pancrazion basilikakin sijaitsee, on nimeltään Monteverde, siis vihreä vuori. Tämä alue on kauttaaltaan idyllistä ja rauhallista. Eikä ihme sillä tämä on asuinalue, joka sijaitsee Trasteveren "selän takana".

Via Aurelia Antica ei ole valitettavasti oikein sopiva kävelytieksi, vaikka se onkin kiehtova, sillä tie on kapea ja muurien reunustama, mutta liikenne on aika ajoittain tosi vilkasta.

Jos haluaa nähdä San Pancrazion basilikan niin silloin kanattaa ottaa bussi 870 Paolan bussilaiturista, joka sijaitsee Corso Vittorio Emanuele II:n Vatikaanin puoleisessa päässä, juuri ennen Vatikaanin kulkevaa siltaa. Bussi lähtee siitä laiturista kovaa vauhtia Gianicolon harjun päälle, jossa voi pysähtyä katselemaan upeita näkymiä. Siitä se jatkaa matkaa alas harjulta Porta San Pancraziolle ja edelleen ja pysähtyy San Pancrazion kirkon edustalla.


Samasta Paolan bussilaiturista lähtee myös bussi 115, joka nousee myös Gianicolon harjulle ensin heitettyään ensin lenkin Regolan kaupunginosassa. Harjulta se laskeutuu myös alas Porta San Pancraziolle ja siitä sitten kääntyy Trastevreen ja kierttää siellä lenkin. Mukava bussi tämäkin, varsinkin jos sitten haluaa jatkaa matkaa edelleen Trasteverestä jonnekin toiseen suuntaan.


Viale delle Mura Aurelia, joka kulkee kaupunginmuurin läntisellä puolella. Vatikaanin ja Gianicolon välillä ei ole bussiyhteyttä kaupunginmuurin ulkopuolella, joten tälläkään kujalla ei kulje busseja.

Tämä on kuitenkin erittäin mukava pyörä- tai patikkatie, rauhallinen ja kaunis. Jos on runsaasti aikaa niin suosittelen tehdä kävelyn Porta Pancraziolta pojoiseen päin jolloin tie päätyy Vatikaanin kupeeseen. Lähenpänä Vatikaania häämöttää Pyhän Pietarin basilikan kupoli aika ajoittain. Tien vieressä on muutamia erittäin kauniita luostareita. Yhdessä ainakin saa vuokrata huoneen. Esmimerkiksi Missionarie Pallottinen järjestö, Viale delle Mura Aurelia 7B. 

Yksin en naisihmisenä lähtisi kävelemään koko matkaa koska suurelta osin se on asumatonta aluetta eikä  siinä juuri  ole liikennettäkään.



Viale Mura Aureliea 9/Helena Serrano/Chi Era Costui?

Ei se ole lainkaan hassumpi kävellä niitä kahta muuta tietäkään Gianicololla, Passeggiata di Gioanicolo tai se toinen samanniminen kuja, jotka molemmat johtaa ylös Gianicolon kukkualle. Näillä kujilla ei tarvitse pelätä muuta kuin vilkasta liikennettä. Sitäkin kautta pääsee Vatikaaniin saakka, mutta liikennettä on paljon enempi, jopa bussitkin numero 115 ja 870 kulkevat sitä reittiä. 

File:Gianicolo roma di notte.jpg

Näkymä Gianicolon kukkulalta

Gianicolon/Janiculum kukkulalle on kuitenkin jokaisen turistin kiivettävä, ennemmin tai myöhemmin. Helpointa on ottaa bussi Paolan bussilaiturista.


Viale Mura Aurelie 10/Helena Serrano/Chi Era Costui?

Fil: San Pancrazio i Gianiculo (Roma) - interior.JPG

Fil: 168SPancrazio.JPG

Fil: San Pancrazio - ingresso 1536.JPG

Fil: San Pancrazio - ingresso 1534.JPG

Hieman lähenpää Via Aurelian Anticaa lähtee vielä yksi tie, Via delle Fornaci joka sekin on  liikennöity. Lähenpänä Vatikaania on sitten paljonkin asutusta ja Roma San Pietron pieni rautatieasemakin sijaitsee tämän kadun tai kujan varressa.

HUOM! Bussi kulkee vain siellä lähenpänä Vatikaania. Bussi numero 64 kiertää pienen lenkin Roma San Pietron rauatatieaseman kautta ja palaa sitten Vatikaanin kupeeseen ja siitä edelleen sillan ylitse keskikaupungille.

Via Aurelian ja Via delle Fornacin välisellä alueella on suuri tontti jonka omistaa Venäjän valtio. Siinä tontilla sijaitsee myös Santa Caterina Martiren ortodoksinen kirkko. Kirkkoon pääsee San Pietron rautatieasemlta menemällä tunnelin kautta junaratojen alitse ja siitä ylös mäkeä. Tie päätyy kirkon luokse. Täällä olen kertonut kirkosta aikaisemmin, ja paljon muustakin.


Viale delle Mura Aurelie

Taustalla häämöttää Pyhän Pietarin basilikan kupoli.


Takaisin pääaiheeseen...

Tämän portin kautta pääsee San Pancrazion basilikaan, Via di San Pancrazio 5

Avoinna:
 arkisin kello 8.00-12.00 ja 16.30-19.00
sunnuntaisin kello 8.00-13.00 ja 16.30-20.00

 Messuajat:
arkisin kello 7.30, 9.00 ja 18.00
 suuntaisin kello 8.30, 10.30, 12.00, 17.30 ja 19.00
kesäaikaan kesäkuusta syyskuuhun vain kello 9.00 ja 19.00


San Pancrazio , Piazza San Pancrazio 5/D, Gianicolense

Avoinna maantaista lauantaihin kello 8.30-12.00 ja 16.30-19.00 
sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 8.00-13.00 ja 16,30-20.00

Messu arkisin talviaikaan kello 7.30, 9.00 ja 18.00
 Kesäaikaan kello 9.00 ja 19.00. 

Katakombit ovat suljetut huoltotöiden takia.

Kirkon sakristiassa on eräänlainen museo johon on koottu arkeologisia löytöjä ja muita esineitä, siitä vanhimmasta antiikin aikaisesta basilkasta. Huone on nykyään suljettu. Pyynnöstä  ovi avataan.


Tontilla sijaitsee myös melko suuri eläkeläis- hoitokoti, San Pio X.


Paavi Symmachus käski rakentaa basilikan Pyhän Pancrazion haudan päälle. Samaan aikaan Porta Aurelian portin nimi  muutettiin  Porta San Pancrazioksi. Paavi Gregorius Suuri halusi että kirkon viereen rakennetaan luostari bendiktiineille. Nykyään siinä on ainakin valtavan iso karmeliittiluostari, jonak tiloissa sijaitsee myös karmeliittien korkeakoulu Teresianum. Nämä karmeliittimunkit hoitavat San Pancrazion basilikaa omanaan. He mielellään juttelevat kirkossa kävijöiden kanssa ja huomauttavat ettei kirkon sisällä saa valokuvata. Vaikka tietääkseni siinä kirkon kupeessa asuu joitakin nunniakin, tai on ainakin asunut.

Paavi Honoriuksen aikana seitsemännellä vuosisadalla kirkko uuskorjattiin perusteellisesti. Silloin asetettiin pääalttari juuri prikulleen San Pancrazion haudan päälle. Antonio Tempesta on maalannut freskomaalaukset. Katakombeja on kaksi, Ottavillan ja San Pancrazion. San Pancrazion katakombeihin on pääsyt käymään aikaisemmin, mutta nyttemmin se on suljettu, luultavasti turvallisuussyistä. Nykyinen kirkkorakennus on vuodelta 1931.


Pitää mainita että tällä kauniilla ja rauhallisella alueella Monteverde (tai Gianicolo kuten minä usein tahdon tätä aluetta nimittää, sillä en edes oikein tiedä että missä rajat kulkee) sijaitsee paljon kauniita rakennuksia luostarien ja uskonnollisten gollekioiden keskellä. Löytyy myös Grand Hotel del Gianicolo, Via delle Mura Gianicolensi 107.

Tämä alue on yksi Rooman kauneimmista alueista. Suosittelen tehdä iltakävely alueen kujia ja katuja pitkin. Monteverden/Gianicolon katujen varsilla seisoo kauniita puita ja rakennuksia. Alueella on vaikka kuinka paljon nähtävää ja koettavaa. Mahtavan suuri ja kaunis Villa Pamphilin puistokin on aivan San Pancrazion takana.

File:San Pancrazio Guercino 1616.jpg

San Pancrazio 289-304

Pancrazio oli vain neljätoistavuotias kun hän kärsi marttyyrikuoleman Via Aurelialla keisari Diocletianuksen vainoissa. Hänen roomalaiset vanhenpansa asuivat Frygiassa, nykyisessä Turkissa, kun Pancrazio syntyi, mutta hän muutti isänsä veljen kanssa Roomaan. Fryygiasta oli myös jumalatar Kybele kotosin. Kybelen palvonta oli ennen kristinuskoa hyvin yleistä Roomassa. Koska Pancraziot olivat Rooman yläluokkaa, niin heillä oli varaa asua Monte Celiolla upeassa huvilassa. He kohtasivat alkukristittyjä ja halusivat myös kääntyä kristinuskoon.

Via Aurelian varrella sijaitsi siihen aikaan Gianon temppeli/Januksen temppeli, jossa Pancrazion teloitus tapahtui. Gianicolo on muuten saanut nimensä Gianosta/Janus jumalasta. Janus jumala vartioi kaikkia rajaportteja.

Pancraziolta hakattiin pää irti. Ottavilla niminen naishenkilö otti Pancrazion pään ja ruumiin ja voiteli ne ja hautasi ne paikalle, jonka päälle rakennettiin myöhemmin San Pancrazion basilika. Haudan paikalle kehittyi katakombi, joka sijaitsee vieläkin kirkkorakennuksen alla. Paikalla jossa hän teloitettiin laitettiin laatta jossa lukee Hic fuit decollatus Sanctus Pancratius, tässä teloitettiin San Pancrazio.


Tämä kuva on otettu Piazza San Pancazion ahtaalta torilta kahden kadun risteyksestä, kirkkoon menevän portin edustalta. Via Vitellia ja Via Fonteiana kohtaavat tässä torilla ja keskellä liikennettä seisoo tämä kuvassa oleva pilari, jonka päällä on risti. Pilarin ympärille sitten on aina parkkeerattu autoja, keskelle liikennettä, jotta likkenteen olisi vielä tavallista hankalampi ohittaa tätä risteystä. Mutta tämmöistä autojen tungosta tämä on Roomassa.




Kirkon pihalla on toinen melkein samanlainen pilari, kuin portin ulkopuoella keskellä liiknenettä. Osa niistä valokuvista on otettu joskus viime syksynä tasan vuosi sitten. Sää ei ollut mitenkään suotuisa sinä päivänä.







S Pancrazio - altar maggiore e baldacchino P1110662.jpg

S Pancrazio - navata dx P1110651.jpg

S Pancrazio - navata dx, qui fu decapitato, reliquario P1110653.jpg

S Pancrazio - reliquie cosmatesche (ambone dell abate Ugo, 1249) P1080306.jpg

S Pancrazio - soffitto e controfacciata P1000663.JPG



Kirkon pihalla oleva katulattari



Teresianum/Convento  Teresianum Padri Carmerlitani Scalzi

Tontilla sijaitsee myös Teresianumin kirjasto eri rakennuksessa ja Collegio Teologico S. Giovanni della Croce, ja Casa San Pio X. Teresianum on uskonnollinen karmeliittien yliopisto.

Teologian lisäksi yliopiston teologinen tiedekunta opettaa muun muassa teologista antropologiaa ja kristillistä antropologiaa. Hengellisyyden instituutti keskittyy ensisijaisesti hengelliseen teologiaan ja hengellisen elämän teologiaan.


Fil: San Pancrazio - Intern 1542.JPG


Upea Villa Doria Pampili ja sen kaunis puisto- ja virkistysalue sijaitsee aivan San Pancrazion kirkon takana. Villa on nykyään Italian hallituksen käytössä. Mutta  puistoalueella saa ihan vapaasti liikkua.


Pamphilin aatelissuvulla on puistossa oma kirkko,  mihin ei ole  yleistä sisäänpääsyä.

Toinen pienempi kaunis puisto alueella on Villa Sciarra.



San Marco evangelista al Campidoglio, osa I


San Marco Evangelista, Piazza San Marco/Piazza Venezia

San Marcon kirkosta osa II täällä!

 Avoinna kello 7-18.30
HUOM! suljettu kello 12-16 joka päivä

Messu arkisin kello 12.00 ja 19.00
 pyhien aattoina kello 19.00
 ja sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 7.30 ja 19.30


Portikko, sisäänkäynti


Lunetta oven päällä


 Vestibulossa on arkeologisia löytöjä


Vestibulo/eteisahalli, johon on kerättyy kaikenmoisia vanhoja esineitä ja arkelogisia löytöjä. Vestibuloa käytettiin aikoinaan asehuoneena, jonne oli jätettävä ase ennenkuin astui sisään kirkkosaliin.


Vannozza dei Cattenain hautakivi kirkon vestibulossa

Vannozza dei Cattanei oli kardinaali Fredrico Borgian rakastajatar. Borgiasta tuli sittemmin paavi Alessandro VI. Borgioiden suku oli peräisin Espanjasta. Vanozza ja Fredrico saivat jopa neljä lasta, Gnadia, Cesare, Lucrezia ja Goffredo, jotka Borgia tunnusti omikseen aivan julkisesti. Kolme poikaa ja yksi tytär, Lucrezia, josta tuli lopulta kuuluisin lapsilaumassa. 

Lucrezia oli femme fatale, kohtalokas naishenkilö. Lucrezia onnistui menemään naimisiin kolme kertaa, ja kaikki kolme aviopuolisoa olivat sen ajan Euroopan rikkaimpia ja arvovaltaisimpia henkilöitä. Luonnollisestikin Fredricolla oli sormensa mukana pelissä. Mutta Lucreziaa vieläkin ovelampia olivat hänen isänsä Alessandro VI ja hänen veljensä Casare. 

Äiti Vanozza dei Cattanei oli yksi silloisen Rooman kuuluisimpia rouvia. Paavi Alessandro VI Borgia "naitti"  Vannozzan useamman eri miehen kanssa ja antoi Vanozzalle "palkkaa" "Kirkkovaltion sihteerin virasta". 

Viimeiset vuotensa Vannozza vietti siveellisesti. Vannozza itse halusi tulla haudatuksi Santa Maria delle Termen kirkkoon, mutta hänet haudattiinkin Santa Maria del Popolon kirkkoon poikansa viereen. Rooman ryöstöjen yhteydessä Santa Maria del Popolon kirkko ja sen haudat rikkoutuivat. Vannozzan ja hänen poikansa jälkeenjäännöksistä ei tiedetä, mutta Vannozzan hautakivi on tallessa täällä San Marcon kirkon vestibulossa, lämpiössä.


San Marcon kirkon kellotapuli, campanile, ei ole iso mutta kaunis.



San Marcon kirkko on pyhitetty Pyhälle Markukselle/San Marcolle, joka on Venezian ja venetsialaisten suojeluspyhimys. San Marcon kirkko on toiminut Roomassa asuvien venetsialaisten kotikirkkona. Kirkko on rakennettu yhteen Palazzo Venezian kanssa. San Marcon basilika on rakennettu hyvin plajon aikaisemmin kuin palatsi. Kirkko on luultavasti vuodelta 335 ja palatsi 1400-luvulta. 

Emmanuel Tzanes, San Marco Evangelista, 1657

San Marco Evangelista, Pyhä Markus,
 Emmanuel Tzanes'in maalaus, 1657, Benaki Museum, Ateena

Pyhä Markus on Venetsian suojeluspyhimys. Paavalin Filomenille kirjoittaman kirjeen mukaan oli Markus ja Luukas Roomassa siihen aikaan kun Paavali oli vangittuna Roomassa.

Suore Figlie Delle Chiesa, EF, nimisen nunnajärjestön tilat löytyy kirkon vierestä. Ei sisäänkäyntiä.



Ovi kryptaan oikealla portaiden vieressä. Kun ovi on avoinna niin ei kun sisään vaan  ja laskeutua portaita alas.








Basilica San Marco Evangelista at the Capitol.jpg

Kirkkosalion kaunis ja omatyylisensä. Laittamalla kolikon valolaitteeseen voi valaista pääalttarin ja nähdä mosaiikin kaikessa komeudessaan. Alkuperäinen kirkko rakennetiin jo vuonna 330 jaa Paavi Marcuksen aikaan, josta nimi kirkolle. Kirkko uusrakennettiin jo 800-luvulla. Mosaiikki pääalttarilla on 800-luvulta. 

Kirkko rakennettiin paikalle jota kutsuttiin Pallacinas ja kirkkorakennus oli ensimmäisiä tituluksia Roomassa nimeltään Iuxta Pallacinas ja myöhemmin 400-luvulla sen nimi oli Titulus Marchi.


File:R-Marc-SMarco.JPG

Kuten monissa muissakin erittäin aikaisissa Rooman kirkoissa on pääalttarin absidi mosaaikilla koristeltu ja se kuvaa perinteisesti apostoleja Jeesuksen ympärillä. Kuvassa on mukana Marcus Evangelista ja paavi Marcus, jonka luullaan olevan haudattu kirkon pääalttarille. Kuvan kaksitoista lammasta symbolisoi kahtatoista opetuslasta.

Kirkkosalin uuskorjausten myötä 1700-luvulla muutettiin suuri osa koristelusta barokintyylisiksi. Lattia on marmoria ja cosmatikuvioinen. Kirkkosalin kaksikymmentä kolonnaa ovat sisilialaista marmoria. Kirkon kryptassa lepää kaksi persialaista marttyyria, Abdon ja Sennen, jotka kokivat merttyrikuoleman Colosseumilla. 

File:Pigna - s Marco soffitto 1190060.JPG


Leijona on Pyhän Markusken/San Marcon symbooli.

Ambo, keskiaikainen saarnastuoli. Yleensä kirkoissa oli kaksi amboa. Kirkon eteläisessä osissa olevasta ambosta luettiin epistolat ja pohjoisosissa sijaitsevasta ambossa saarnattiin.

Roomalaisissa kirkoissa on aina iso Raamattu ambossa, josta voi lukea päivän Raamattutekstin. Kuoripojat käy aamulla hoitamassa kukat, pyyhikimässä pölyt ja he kääntävät Raamatun lehdet valmiiki päivän sanan kohadelle. Kuka vaan kirkossa käyvä voi lukea sen.


File:Pigna - s Marco controfacciata e organo 1190061.JPG

File:Madama Lucrezia Roma piazza San Marco.JPG

Madama Lucrezia, ns statue parlati, puhuva patsas, rakennusten kulmauksessa. Aikoinaan nämä puhuvat patsaat toimivat eräänlaisina ilmoitustauluina joihin liitettiin kirjoituksia, poliittisia tai privaatteja. Piazza Pasquinolla on tällainen patsas joka on vieläkin käytössä.

File: Palazzo Venezia cortile grande 1050324.JPG

Palazzo Venezian sisäpiha

Aivan Madama Lucrezian vieressä on porttikäytävä josta pääsee palatsin sisäpihalle. Tämä on ehdottomasti Rooman kaunein renesanssipuutarha. Piipahtakaa ihmeessä pihalla, jos vaahti antaa luvan. Vahti istuu porttikongissa vasemalla puolen.


Palatsin sisäpiha

File:Roma Palazzo Venezia.jpg

Palazzo Venezia keskellä ja San Marco Evangelistan kirkko vasemmalla

Palazzo Venezia on nykyään museo. Jos haluaa nähdä ainakin yhden palatsin Rooman reissullaan niin hyvä valinta on silloin tämä palatsi. Sisäänpääsy Via dei Plebiscito 118. Sisäänpääsymaksu 4 €. Avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 9.00-14.00. Olen tehnyt erillisen postauksen Palazzo Vanezian museosta täällä.


Sisäänkäynti Cappella della Madonnellaan, Roomassa on tapana pitää ovet avoinna silloin kun on sisääpääsy tiloihin. Ei kannata edea kokeilla oven kahvasta, jos ovi näyttää olevan suljettu. Ei kun sisään vaan jos ovi on avoinna!  Sisäänkäynti kappeliin palatsin seinustalta, bussipysäkkien luota.

Piazza Venezian puolella on pieni ovi palatsin oikealla reunalla. Siitä ovesta pääsee pieneen nunnaluostarin kappeliin, Cappella della Madonella, joka on kaikille avoinna. Pieni hiljainen hetki voi olla joskus paikallaan. Kaikki ovat tervetulleita. Kappeli on suosittu erikoisesti "kiireisen" nuoremman väen keskuudessa.

 Avoinna: 
Arkipäivinä kello 7.30-19.30. 
Tietääkseni kesäaikaan on kappeli avoinna myös lauantai-iltaisin kello 21.30 saakka.


Cappella della Madonnella


Madonnella San Marco on tietääkseni "säilössä" omassa kappelissaan San Marcon basilikassa. Ei uskalleta pitää esillä...

File:Rom S.Marco facciata.JPG

Jokin poliittinen manifesti kirkon edustalla, mikä melko varamsti ei koske kirkkoa lainkaan.

File:Pigna - s Marco cripta verso navata sinistra 1190055.JPG

Portaat alas kryptaan lähtee pääalttarin kupeesta.

File:AbdoSenenTomb.jpg

Pyhimysten Abdo ja Sennen reliikit ovat kryptassa

File:Pigna - s Marco cripta 1190051.JPG

Krypta

File:Pigna - s Marco cripta 1190052.JPG

File:Pigna - s Marco cripta memoria deposizioni 1190048.JPG