Rooman ehkä kaikista kuuluisin museoesine, Keisari Augustuksen patsas, on löydetty melko myöhään vuonna 1910 Via Labicanan (nykyään nimeltään Via Casilina) varrelta, Villa Livian alueelta. Nähtävänä Museo Nazionale Romanon tiloissa. Kansallismuseo/Museo Nazionale Romano on useissa rakennuksissa eri puolilla Roomaa. On niin paljon esineitä jotka argeologit ovat löytäneet Rooman alta. Ja maan alla olisi lisää vaikka kuinka paljon jos vaan alkaisi kaivella. Beni Archelogici di Roma on kaupungin virasto jonka alaisena museot ovat sekä useimmat argelogiset kaivauskohteet. Heidän sivuiltaan löytyy paljon infoa kansallismuseon eri haaraosastoista ja muista kohteistakin kuten Colosseumi, Ostia Antica, Foro Romano, Palataino, Caracalla ja Appia Antica.
Palazzo Massiomo alle Terme, osa Museo Nazionale Romanoa.
Diocletianuksen Terme, Diocletianuksen kylpylän raunioihin rakennettiin aikoinaan kirkko ja luostari ja sen tiloissa sijaitsee myös nykyään osa Rooman kansallismuseoa, Museo Nazionale Romano. Kylpylä oli valtavan suuri. Siellä oli jopa kirjasto, urheilusaleja, kahvila, ja erilaisia uima-altaita. San Bernardo alle Termen kirkon lattia oli aikoinaan lämminvesiallas.
Kaunis luostarin puutarha joka on osa museota.
Diocletianuksen kylpylä rakennettiin 298-305 eaa. Se oli aikaa jolloin kristinuskoon kääntyneet olivat orjia ja ilmaista työväkeä. Noin 300 henkilöä mahtui tiloihin yhtäaikaa, siis noin puolta enempi kuin Caracallan kylpylään.
Myöhemmin estyi vedentulo akveduktia pitkin vihollisten toimesta joten kylpylää käytettiin vain noin sata vuotta.
Michelangelo suunnitteli kauniin Santa Maria degli Angelin kirkon 1500-luvulla. Nuo erikoiset ovet on valmistettu paljon myöhemmin. Igor MItoraj on valmistanut ovet bronssista vuonna 2005 vanhojen melkein hajonneiden puuovien tilalle.
Kirkon upeat urut
Santa Maria degli Angelin, enkelikirkossa, on niin kuin jo nimikin sanoo useita kauniita enkelipatsaita. Astia on tarkoitetu pyhälle vedelle, Acqua Santa, mutta nykyään ei kirkkojen pyhän veden maljoissa ole vettä lainkaan, ainakaan Roomassa.
Piazza della Repubblica oli aikaisemmin nimeltään Piazza dell'Esedra, torin keskellä Fontan delle Najadi ja takana sisäänkäynti Santa Maria degli Angelin kirkkoon. Oikealla näkyy kansallismuseon tilat johin sisäänpääsy on Viale Enrico de Nicola 79, vastapäätä bussuaukiota. Tähän osaan kansallismuseota kannattaa käyttää muutama tunti ainakin aikaa.
Piazza della Repubblica on se tori jolle jokainen turisti ennemmin tai myöhemmin joutuu. Tämä sijaitsee keskeisellä paikalla hyvin lähellä Terminin päärautatieasemaa. Tältä torilta lähtee myös kiertoajelubussit.
Fontana delle Najadi ilta- ja yövalaistuksessaan, takana Palazzi dell'Esedra, kaksi palatsia jotka ovat rakennettu kylpylän kaariseinien päälle. Molempien palatsien edustaalla on metroaseman Repubblica ylösnousu.
Eataly, Italian luksusruokaketju on asettunut toiseen kaariholviin. Eatalyn iso hallirakennus sijaitsee Ostiensen rautatieaseman luona. Eataly löytyy nykyään ympäri maapalloa. En usko että Eataly tulee olemaan kauaakaan tässä osoitteessa. Rooamsta löytyy paljon parempia paikkoja näinkin korkea-arvoiselle firmalle.
McDonnalds se sijaan on sijannut jo kauan toisen kaarirakennuksen päädyssä, Via di Terme di Dioclezianon kulmauksessa.
Tämä luksusluokan hotelli sijaitsee toisessa kaarirakennuksessa yhdessä ison elokuvateatterin ja McDonalldsin kanssa. Siinä taitaa olla jokin viinibaarikin kaariholvissa. Kallis sekin.
Via Vittorio Emanuele Orlandon kadun puolelta, toisen kaariholvin takaa, kulkee käytävä rakennuksen sisällä, jonka nimi on Galleria Esedra. Käytävä on avoinna Via Torinonkin puolelta. Siellä on joitakin putiikkeja ja ravintoloja mutta ei mitään erikoista. Galleriakäytävä on uhattu sulkea. Tiedä sitteen..
Saman kulman takana on myös uni Credit pankki ja bancomaatteja. Tämä alue ei ole mikään mukava oleskelualue, vain ohikulkupaikka. Tuo kirkko ja museot ovat ainoat joiden takia tänne kannattaa tulla.
Nimi Lucina tulee emännän nimestä jonka tiluksille kirkko 300-luvulla rakennettiin. Paavi Damasus I:n valittiin paaviksi juuri tässä kirkossa vuonna 366.
Ruotsalaiset arkeologit ovat kaivelleet kirkon alla. Ruotsalaisia arkeloga on ollut kauan Roomassa. Ruostin kuninags Gustaf VI Adolf oli mukana kaivelemssa. Kruununprinssinä hän vieraili Kreikassa ja käynnin jälkeen Asinessa Kreikan mantereella hän teki aloitteen ruotsalaisten kaivausten aloittamisesta vuonna 1922. Kruununprinssin aloitteesta perustettiin sekä Ruotsin instituutti Roomaan että Ruotsin instituutti Ateenaan.
Campo Marzion kaupunginosassa asuu noin vajaat 7000 asukasta. Keskiajalla Campo Marzio oli tiheimmin asuttu kaupunginosa. Campo Marzio on Rooman kaupunkiosa IV. Via Flaminian antiikin aikainen tie kulki suoraan etelästä pohjoiseen Campo Marzion läpi, vaikkakin tietä kutsuttiin asumusten alueella Via Lata nimellä. Nykyään kadun nimi on Via del Corso Piazza del Popololle saakka. Siitä eteenpäin pohjoiseen sen nimi on vieläkin Via Flaminia.
Campo Marzio, Rione IV on Rooman neljäs kaupunginosa, mikä sijaitsee Teveren/Tiberin ja yhden suurimmista keskuspuistoista, Villa Broghesen, välissä. Täällä olet oikeassa paikassa, jos haluat shoppialla.Tällä alueella sijaitsee joitakin Rooman ylellisimmistä myymälöitä, joukossa yleellisiä liikkeitä, kuten Louis Vuitton, Chanel ja Hermès Roma.
Espanjalaiset portaat
Campo Marzio tunnetaan myös Espanjalaisista portista. Tämä muinainen monumentaalinen portaikko viittaa kolminaisuuteen ja on yksi Rooman kuuluisimmista levähdyspaikoista.
HUOM! Nyt ei enää saa vuodesta 2+19 lähtien istua portilla, ei syödä, ei juoda saatika tupakoida rappusilla. Siitä rapsahtaa kovat sakot. Roomalaiset ovat kyllästyneet kaupunkia sotkeviin ja likaaviin turistehin. Rooman kunta tarvitsee palkata paljon siivoojia jotka siivoavat turistien jälkiä. Se maksaa suuria summia veronmaksajille vuodessa.
Vaikka portilla istuminen on kiellettyä, niin silti portaat ovat näkemisen ja kokemisen arvoiset. Jos sinulla on mahdollisuus kulkea Espanjalaisten portaiden ohi yöllä, sinulla on vielä kauniimpi ja mieleenjäävä näkymä Roomasta.
Aurelianuksen kaupunginmuuri, Via del Mura Torto, Pincion puistossa, on näin julmannäköinen.
Piazza di Popolo/kansan tori, jonka päädystä nousee portaat ylös Pincion puistoon. Ehdottomasti on noustava ylös näköalapaikalle.
Piazza del Poplon tori
Piazza di Popolo, Flora jumalatar
Portaitten yläpäässä sijaitsee muun muassa Casina Valandier, minkä on suunnittelut kuuluisa Giuseppe Valandier. Rakennuksessa on luxusluokan ravintola. Romanttinen paikka vastavihityille tai vanhemmalle pariskunnalle, jotka viettävät merkkipäivää. Jos ei halua syödä niin voi siellä istua vaikka puistossa suihkulähteen äärellä ja juoda lasin viiniä. Tämä on yksi Rooman kauneimmista ravintola/kahvila paikoista ja kalleimmistakin. Mahtavat nököalat alas kaupungille.
Casina del Orologio, Viale dei Bambini, ylhäällä Pincion puistossa, lasten leikkipuiston luona.
Santa Maria in Popolon basilika ja sen luostari
Kirkko sijaitsee aivan Aurelianuksen kaupunginmuurissa kiinni, Porta del Popolon kaupungin portin kupeessa. Kirkko jäi keskeneräiseksi ulkoapäin, mutta sisältä se on sitäkin upeampi.
Santa Maria in Popolon kirkon pääalttari
Santa Maria in Popolon kirkko on yksi Rooman kauneimmista
Kirkkosali on täynnä toinen toistaan upeampia rikkaiden roomalaisten aatelissukujen hautakappeleita.
Campo Marzion kaupunginosan maa-alueet omisti aikoinaan Rooman seitsemäs ja viimeinen kuningas Lucius Tarquinius Superbus 500-luvulla eaa. Campo Marzio oli noin kaksi neliökilometriä.
Nykyinen Campo Marzion kaupunginosa on paljon pienempi. Campo Marzio jäi Serviuksen kaupunginmuurin ulkopuolelle. Tasanko toimi laidunmaanakin ja sotilaiden harjoituskenttänä. Kentällä sai kuka tahaansa harjoittaa urheilua. Mars tarkoittaa että alue oli Marsin Jumalan suojeluksessa. Mars oli roomalainen sodanjumala.
Circus Flaminius rakennettiin Campo Marziolle jo vuonna 221 eaa. Circus Flaminius oli noin puoli kilometriä pitkä kenttä, minkä ympärille rakennettiin temppeleitä ja muita rakennuksia. Pietas temppeli ja temppeli Marsille ja Apollolle ainakin seisoi lähinnä circusta.
Augustuksen ajalla tehtiin alueesta osa virallista Roomaa. Rooma jaettiin 12 alueeseen ja Campo Marzio jaettiin kahteen osaan, Via Lata'an ja varsinaiseen Campo Marzioon.
Nykyinen Campo Marzio sisältää suuren määrän renessanssin ja barokin aikaisia palatseja sekä suuren määrän kirkkorakennuksia. Pincion puisto ja Villa Medici sijaitsevat myös alueella. Augustuksen mausoleumi ja hänen vapaudenalttarinsa Ara Pacis löytyy myös aivan Campo Marzion sydämestä.
Fontana di Barcaccia, Piazza di Pagna
Augustuksen mausoleumi sijaitsee Piazza Augusto Imperatore'lla. Alueella ovat arkeologit kaivelleet viime vuosina, joten alue on ollut hieman työmaan näköinen. Kerrotaan että Augustus itse aloitti hautakammion rakannustyöt vuonna 29 eaa. Mausoleumi oli hänen suvulle rakennettu hautapaikka. Mausoleumiin on mahdollisesti haudattu myös muita keisareita. Siihen aikaan oli yleistä että ruumiit ensin poltettiin ja tuhka säilytettiin uurnissa.
Vuonna 410 kerrotaan goottien murtautuneen hautakammioon ja varastaneen uurnat. Mausoleumi raunioitui ajan mukana, unohtui täysin kunnes Mussolini avasi sen kansalaisille nähtävksi. Nähtävää mausoleumin sisällä ei juuri ole, joten turha vaivautua. Taitaa olla suljettu tällä hetkellä.
Ara Pacia Aucustea, Museo dell'Ara Pacis, Lungotevere Augusta Avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 9.00-19.00. Sisäänpääsymaksut vaihtelevat riippuen näyttelyistä.
Augustus itse rakennutti alkuperäisen rauhantemppelin vuonna 9 eaa, mikä sittemmin unohtui ja hajosi melko pahasti. Modernilla ajalla se rakennettiin uudestaan osittain vanhoista paloista ja osa uusista osista.
Ulkoseinään on laitettu Augustuksen oma kirjoitus
Gesu e Maria, Via del Corso 45 Avoinna kaikkina päivinä kello 9-00-12.30 ja 15.30-19.30 Messu arkisin kello 10.00 (latinan kielinen) kello 11.30, 18.00 ja 19.15 (slovakian kielinen)
Kirkon virallinen nimi on Santa Santissimi Nomi di Gésu e Maria in Via Lata. Jostain ihmeen syystä kirkon nimeen on liitetty katu Via Lata vaikka katu sijaitsee melko kaukana kirkosta.
Alunperin kirkko oli Gesu e Maria luostarijärjestön kirkko. Järjestö oli sivuhaara augustiniiläisjärjestölle. Gésu e Maria järjestön veljekset halusivat elää eristettyä erakkoelämää luostarissaan joten he muuttivat Santa Maria in Popolon luostarista noin 200 metriä etelämmäksi, Via del Corson varteen omiin tiloihinsa. Heitä kutsutaan ns paljasjalkamunkeiksi. He eivät kuitenkaan kävele paljainjaloin, vaan he käyttävät kenkien sijasta sandaaleja, siitä nimitys. Kirkko kuului jesuuttijärjestölle 1800-luvulla. Carlo Maderno ja Girolamo Rainaldi suunnittelivat kirkon ja he panivat parastaan. Tämä on todellakin taivaallisen kaunis kirkko!
Kirkko ja luostari rakennettiin rikkaan Orsinin aatelissuvun tiluksille, heidän puutarhaansa. Viereinen katu sai nimekseen Via dei Gésu e Maria ja kadun päässä, Via del Babuionon puolella sijaitsi kirkko joka oli pyhitettu egyptiläiselle pyhälle Antoniolle. Kirkko oli huonossa kunnossa joten munkit alkoivat sitä korjailemaan. Munkeilla ei ollut varaa mutta he saivat rikkaat suvut kustantamaan kirkkojen korjauksia lupaamalla suvulle kappelin kirkosta. Osan tontista luovutettiin englantilaiselle anglikaniselle kirkolle ja heillä on siinä All Saints niminen kirkkonsa.
Munkit ovat avanneet myöhemmin uuden "haaraosaston" Monteverdestä ja siellä kirkon nimi on Santa Maria della Consolazione en Piazza Ottavilla.
Gésu e Maria kirkkoa melkein vastapäätä Via del Corson toisella puolen sijaitsee toinen upea kirkko nimeltä San Giacomo in Augusta. Kirkot saavat kilpailla keskenään kävijöistä.
Gésu e Maria
Santissima (kaikkein pyhin) Trinitá al Monte Pincio kirkko, Trinitá dei Monti, Espanjalaisten rappusten yläpuolella. Kirkko on 1500-luvun alulta. Kirkko ja sen läheinen alue Villa Mediciä myöten kuuluu Ranskan valtiolle.
Kalabrialainen Pyhä Franciskus Paola osti 1500-luvulla nykyisen kirkon alueelta viinipuutarhan. Hän pyysi paavi Aleksanteri VI:lta luvan rakentaa tontille luostarin. Pyhä Franceskus Paola oli perustanut luostarijärjestön Minimi. Nykyään on vain kaksi veljeskuntaa jäljellä, molemmat Italiassa.
Ranskan kuningas Ludwig XII alkoi rakentamaan luostarin viereen Trinita dei Montin kirkkoa vuonna 1502. Kirkko valmistui vasta reilut kahdeksankymmentä vuotta myöhemmin kun paavi Sixtus V vedätytti uuden kadun Via Sistinan Piazza Barberiniltä Trinita dei Montin kirkon eteen. Napoleonin miehityksen aikaan kirkosta vietiin kalleudet, luultavasti Pariisiin. Nykyään luostarissa asuu ranskalainen munkkiveljeskunta, vuodesta 2006 lähtien.
Ylös kirkon luokse kulkee kahdet sivuportaatkin molemmin puolin, kulman takaa, sekä sinne päsäee hissilläkin metroaseman sisäänkäynnistä.
Kreikkalaisen kirkon vieressä sijaitsee Ganova Tadolinin museo josta löytyy miellyttävä baari/kahvila jota voin suositella, avoinna kello 8.00-24.00. Kesällä mahdollisuus istua ulkona. Lounas ja päivälinen, avoinna kello 12.00-23.00. Museo-Gallerian edustalla tämä hauska patsas.
Bussi 119 tekee kierroksen tällä alueella. Via del Babuinolla on yksisuuntainen liikenne, joten bussi tulee Piazza Popololta Piazza Augusto Imperartoren kautta Via del Corsolle, käy kääntymässä Piazza Venezialla, ja ajaa taas ylös Via del Corsoa ja kääntyy Largo Chigille ja sieltä kautta edelleen Via Babuinolle. Erinomaisen kätevä mutta pieni bussi, sillä bussliiikennettä tällä alueella ei juuri muuten ole.
Gallerian yhteydessä on myös kahvila ja ravintola, jolla on kesäakudella pöytä myös ulkosalla. Tarjoilu ulos on kalliinpaa kuin sisällä. Avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 8.00-24.00. Erittäin korkeatsoinen ja hieman kallis, mutta kaunis ja viihtyisä. Galleria-Tadolini sijaitsee Rooman luksus-alueella, joten hinnat sen mukaan.
Piazza Popololla kaksi Mariakirkkoa vierekkäin, Montesanto ja Miracoli.
Tämä toinen kaksoiskirkoista vihittiin käyttöön vuonna 1679. Sunnuntaisin vietetään erikoinen taiteilijoiden messu kirkossa. Kirkosta on tullut taiteilijoiden oma nimikkokirkko, La Chiesa degli Artisti. Kirkko on avoinna maanantaista perjantaihin kello 17.00-20.00 ja sunnuntaisin kello 10.30-12.30. Messu maanantaista perjnantaihin kello 19.30 ja sunnuntaisin messu taiteilijoille kello 12.00.
Tämä kaksoiskirkoista avattiin käyttöön vuonna 1681. Ihastuttavan kuorin on Carlo Fontana valmistanut. Antonio Ragagi auttoi häntä vesitotöissä. Kirkon pääalttarilla on ihmeitätekevä Mariaikooni. Aito ikooni sijaitsee nykyään San Giacomo in Augustan kirkossa, Vai del Corso 499. Kaksoikirkkojen alla on rippeet pyramidista joka oli suurin piirtein samanlainen kuin Caius Cestion pyramidikin. Preti del Sacro Cuore di Gesù di Bettharam niminen uskonnollinen pappisjärjestö, johon kuuluu pappien lisäksi myös munkkiveljeksiä, on saanut kirkon käyttöönsä. Järjestö on kotoisin Ranskasta.
Kirkko oli aikaisemmin nimeltään Santa Maria in Augusta. Myöhemmin se sai nimen Porta Paradisi lähellä sijaitsevan San Giacomo sairaalan ja sen hautausmaan mukaan 1800- luvulla.
Tämäkin pieni kirkko on avonnina joka päivä kello 7.20- 10.30 ja 17.00-19.30. Sunnuntaisin iltapäivällä suljettu. Messu arkisin kello 18.30 ja sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 10.30. Mater di Micericordian kuva pääalttarilla.
Kirkko on peräisin vuodelta 1002 ja pyhitetty Pyhän Lucian kunnikasi. Roomalaiset hevoskuskit ovat pitäneet kirkkoa omana suojeluskappelinaan 1500-luvulla.
Kirkko on rakennettu trinitaariluostarin kirkoksi 1700-luvulla. Dominikaanit ottivat luostarin haltuunsa 1800-luvulla. Kirkko rakennettiin Ruccelain suvun omistamaan rakennukseen. Mahdollisesti Espanjan kuningashuone rahoitti kirkon rakentamista jo alusta alkaen Ruccelain suvun suojelijoina. Joka tapauksessa kirkko on erittäin kaunis. Kirkko on avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 7.30- 12.10 ja 16.30-20.00. Messu arkisin kello 8.00 ja 19.30. Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 8.00, 12.00 ja 19.30.
Trinita dei Spangolin kirkkosali on todellakin kaunis
Trinita dei Spangolin kirkkosali
San Gregorio Nazianzeno, Via Valdina/Piazza Campo Marzio
Kirkko on hyvin vanha. Kirkko on pyhitetty Konstantinopelilaiselle arkkipiispa Nazianzenolle.
San Rocco ja San Girolamo degli Schiavoni (San Girolamo dei Croati) , Via di Ripetta ja Via Tomacelli
Kirkot sijaitsevat aivan välittömässä läheisyydessä Augustuksen mausoleumiin. San Rocco perustettiin vuonna 1499, Giuseppe Valandier suunnitteli julksivun. San Girolamo degli Schiavoni on kroatialaisten kansalliskirkko Roomassa. Turkkilaisia paossa olleet kroatialaiset, slavonialaiset (schiavoni) tulivat Roomaan joukoittain 1400-luvulla ja heitä varten rakennettiin hospitsi ja kirkko paavin käskystä. Saman kirkon paikalle sitten myöhemmin rakennettiin nykyinen kirkkorakennus.
San Girolamo degli Schiavonin kirkkosali
San Roccon kirkkosali
Sant'Antonio dei Portoghesi, Via dei Portoghesi
Kirkko rakennettiin portugalaisia pyhiinvaeltajia varten 1400-luvulla. Hospitsi sijaitsi luonnollisestikin kirkon vieressä. Napoleonin valtaanoton jälkeen kirkko oli kauan sujettuna ja avattiin käyttöön vuonna 1842. Useampikin paavi on vieraillut kirkossa poliittisista syistä sillä Portugalin ja paavien välit olivat kireät 1800-luvulla. Carlo Rainaldi on suunnitellut suurimman osan nykyisestä kirkosta. Antonio Moroni on suunnitellut ovien kauniit tympanot. Muu julkisivu on Martino Longhin käsialaa. Portugalilainen Braghansan suku kustansi suurelta osin kirkon rakentamisen ja siksi heidän sukuvaakunansa julkisivussa ison ikkunan yläpuolella. Kirkossa on useita sukukappeleita täynnä kaunista taidetta. Kirkko ei ole vain portugalilaisten kotikirkko Roomassa vaan myös brasilialaisten, mosambialaisten ja angolalaisten. Kirkon yhteydessä on kirjasto jossa on kirjoja portugalin kielellä. Kirkossa pidetään usein konsertteja. Kirkko on avoinna kello 8-30-13 ja 15-19.
San Gregorio dei Muratori, Via Leccosa 75
Kirkon omistaa nykyään uskonnollinen järjestö nimeltä Arciconfraternita degli Amanti Gesu e Maria al Calvano jotka ovat ainoat Roomassa joiden parissa juhlitaan vieläkin perinteistä erikoista messua.
San Carlo al Corso (Santi Amborgio e Carlo e Corso) , Via del Corso
Onorio Longhi ja Martino Longhi toimivat arkkitehteinä. Kirkko on pyhitetty kahdelle milanolaiselle pyhimykselle, Ambrose ja Charles Borromeus. Kirkko on saanut kunnian toimia myös Pyhän Olavin kirkkona ja norjalaisten kansalliskirkkona Roomassa. Vasemmalla sivustalla on Pyhän Olavin kappeli. Italialaiset langobardit pitävät kirkkoa myös omana kotikirkkonaan. San Niccolo del Tufo oli alkuperäisen kirkon nimi ja vuonna 1612 rakennettiin uusi kirkko. Pietro da Cortona valmisti kupolin ja absidin kirkkoon vuonna 1668. Kirkkoa on korjailtu nyt aivan viime vuosina koska ulkoseiniin ilamaantui halkeamia ja pelättiin että kirkko hajoaa käsiin. Carlo Maratta on maalannut alttaritaulun.
San Carlo al Corso
San Carlo al Corso
Lipas missä on Charles Borromeuksen sydän
Santa Maria della Concezione in Campo Marzio, Piazza Campo Marzio 45
Kirkko toimii syyrialaisten kortikirkkona Roomassa. Kirkkosali sijaitsee luostarin sisällä jonne pääsee luostarin sisäpihalta. Luostarin tiloissa on nykyään Italian valtion edustajainhuoneen arkisto.
Santa Maria della Concezione in Campo Marzion kirkkosali
Santa Maria della Concezionen della Campo Marzion luostari on Rooman vanhin luostari. Se on peräisin kahdeksannelta vuosisisadalta. Se perustettiin Kontsantinopelista paenneille kreikkalaisille nunnille.
Via Margutta on viihtyisä ja rauhallien katu joka on vaan käveltävä päästä päähän.
Kirkko on Bretagnelaisten kirkko ja pyhitetty heidän omalle pyhimykselleen Ivo Hélorylle. Bretagne Ranskassa oli aikoinan itsenäinen ruhtinaskunta. Alunperin tämä krikko on keskiajalta ja oli nimeltään Sant'Andrea de Mortarariis tai Marmorariis. Kirkko mainitaan ensimmäisen kerran 1000-luvulla. Kirkon vieressä sijaitsi Santa Maria della Concezione in Campo Marzion benediktiiniiluostari, joka hajoitettiin lopullisesti 1500-luvulla. Uusi luostari rakennettiin Piazza Campo Marziolle, josta kirjoitan hieman alenpana.
Kirkko on vanha seurakuntakirkko ja toimii samalla vieressä sijaitsevan sairaalan kirkkona. Sairaalassa hoidettiin lähinnä syfilispotilaita. Syfilis tuli Roomaan ja Napoliin ranskalaisten sotialiden myötä.
Kirkko on pyhitetty Pyhälle Jaakolle. Kirkon nimi kertoo myös siitä että kirkko sijaitsee hyvin lähellä Augustuksen mausoleumia. Colonnan aatelissuvun kaksi kardinaalia ovat saaneet oman kappelin kirkossa. Sama kappeli otettiin kaksisataa vuotta myöhemmin paavi Leo X:n käskystä syfilistä sairastavien kappeliksi. Syfilis oli 1500-luvulla suuri kiusaus ja siihen kuoli paljon ihmisiä. Kirkkosali on kauniisti elipsinmuotoinen. Pääalttarin alttaritaulun on tehnyt Carlo Maderno. Kaksi alttarilla seisovaa marmoripylvästä on varastettu Augustuksen mausoleumista.
