San Valentino nimisiä pyhimyksiä on voinut olla kaksikin, tai vielä useampiakin. Yksi heistä oli San Valentino roomalainen, joka toimi pappina 200-luvulla Roomassa. Helmikuun 14-päivää vietetään hänen kunniakseen. Suomessa päivää kutsutaan ystävänpäiväksi.
Se toinen tunnetuin, josta tässä aion kertoa, oli tämä Ternin piispa. Ternissä sijaitsee jopa San Valentino niminen asuintaajama. Ternissä sijaitsee luonnollisestikin myös San Valentinon basilika.
Ternin hiippakunnan kirjoissa lukee että piispa Valentino olisi matkustanut Roomaan ja että hänet kidutettiin hengiltä Roomassa 14. helmikuuta vuonna 273. Kirjoissa lukee myös että hänet haudattiin pikaisesti lähinpään kirkkomaahan. Martyyrikuoleman kärsineitten pikainen hautaaminen oli paremminkin yleinen tapa eikä poikkeus.
Toisaalta väitetään että kyseessä on yksi ja sama henkilö. Roomalainen Valentino on toiminut piispana ja keisari Claudius II:n käskystä hänet tuomittiin kuolemaan, joten hänestä tuli marttyyri. Kaiken kaikkiaan on ollut olemassa kaksitoista Valentino nimistä pyhimystä.
Toisaalta väitetään että kyseessä on yksi ja sama henkilö. Roomalainen Valentino on toiminut piispana ja keisari Claudius II:n käskystä hänet tuomittiin kuolemaan, joten hänestä tuli marttyyri. Kaiken kaikkiaan on ollut olemassa kaksitoista Valentino nimistä pyhimystä.
No jaa, paikallisia pyhimysnimityksiä Santi beate (pyhitetty todistaja) on voitu jakaa paikallisille marttyyreille tai ansioituneille herroille, ken ties. Muita melkein samannimisiä pyhimyksiä on Valente, Valentina, Valentiniano, Valenzione... Pyhä Valente oli Veronan piispa, Pyhä Valentina oli palestiinalainen naismarttyyri, Pyhä Valentiniano oli Salernon piispa ja Pyhä Valenzione oli espnajalainen pappi.
Koska Pyhästä Valentinosta on kiistelty ja kinattu ja hänestä tai heistä tiedetään hyvin vähän niin katollinen kirkko poisti Pyhän Valentinon vuonna 1969 kalenteristaan, joten hänen päivänään ei enää pidetä liturgisia menoja katollisissa kirkoissa. Roomalaiskatollinen kirkko toki pitää Pyhää Valentinoa vieläkin pyhimyksensä. Kerran pyhimys, aina pyhimys, periaatteella.
Koska Pyhästä Valentinosta on kiistelty ja kinattu ja hänestä tai heistä tiedetään hyvin vähän niin katollinen kirkko poisti Pyhän Valentinon vuonna 1969 kalenteristaan, joten hänen päivänään ei enää pidetä liturgisia menoja katollisissa kirkoissa. Roomalaiskatollinen kirkko toki pitää Pyhää Valentinoa vieläkin pyhimyksensä. Kerran pyhimys, aina pyhimys, periaatteella.
Marttyyrikalenterissa hänen muistopäivänsä on 14. helmikuuta. Ternissä häntä juhliltaan myös 30. heinäkuuta, kuten myös ortodoksinen kirkko tekee.Anglikaanit ja luteraanit sekä katollinen kirkko pitävät perinteisesti kiinni juhlapäivästä 14. helmikuuta.
Paavi Gelasius I vakiinnutti San Valentinon juhlapävän vuonna 496.
Pyhää Valentinoa pidetään nuorten, rakastavaisten, varsinkin miespuolisten, ja matkustavaisten suojeluspyhimyksenä. Pyhä Valentino auttoi monta epilepsiakohtauksen saanutta, joten häntä pidetään myös epilepsiaa sairastavien suojeluspyhimyksenä. Tuossa kuvassa yllä nähdään kuinka hän yrittää auttaa maassa makaavaa epilepsia kohtauksen saanutta henkilöä.
Paavi Gelasius I vakiinnutti San Valentinon juhlapävän vuonna 496.
Pyhää Valentinoa pidetään nuorten, rakastavaisten, varsinkin miespuolisten, ja matkustavaisten suojeluspyhimyksenä. Pyhä Valentino auttoi monta epilepsiakohtauksen saanutta, joten häntä pidetään myös epilepsiaa sairastavien suojeluspyhimyksenä. Tuossa kuvassa yllä nähdään kuinka hän yrittää auttaa maassa makaavaa epilepsia kohtauksen saanutta henkilöä.
San Valentinon kallo löytyy Santa Maria in Cosmedinin nimisestä kirkosta Roomassa.
San Valentinon reliikkejä kerrotaan löytyvän myös Santa Prasseden kirkosta Roomassa, muutamista saksalaisista kirkoista, Puolasta, Tjekistä, Irlannista, Iso Britanniasta ja Itävallasta.
Pyhälle Valentinolle pyhitettyjä kirkkoja on sitäkin useampia Itävallassa, Venäjällä, Tjekissä, Ranskassa, Saksassa, Luxenburgissa, Puolassa, Sloveniassa, Ukrainassa ja Italiassa. Italiassa sijaitsee noin kymmenisen Pyhälle Valantinolle pyhitettyä kirkkoa, joista tärkein sijaitsee Ternissä, jossa Pyhä Valentinolla on oma kappeli, jossa hän lepää lasiarkussa. Nimittäin Pyhä Valentino toimi Ternin piispana.
San Valentino Ternissä, San Valentinon kirkossa
San Valentinon katakombit Roomassa, Viale Maresciallo Pilsudski 2, Pincianon korttelistossa. Katakombit ja basilika sijaitsevat Viale Marcellianon ja Stadio Flaminion välissä. Lähin pysäkki on raitiovaunu 2:n pysäkki Piazza Manilalla.
Katakombit voi nähdä vain aitauksen takaa. Ainoa mahdollisuus vierailla San Valentinon katakombeissa on vain Pyhän Valentinon päivänä 14. helmikuuta. Ainahan sitä voi ottaa yhteyttä ja sopia käynnistä, mutta se maksaa sitten.
Katakombit voi nähdä vain aitauksen takaa. Ainoa mahdollisuus vierailla San Valentinon katakombeissa on vain Pyhän Valentinon päivänä 14. helmikuuta. Ainahan sitä voi ottaa yhteyttä ja sopia käynnistä, mutta se maksaa sitten.
San Valentinon katakombit omistaa Vatikaani. Katakombeista kerrotaan myös Vatikaanin omilla sivuilla, pcas@arcsacra.va.
Viale Maresciallo Pilsudski 2, Piazzale Manila, Parioli
Jos jatkaa kävelyä ylös tätä samaa katua, niin siletä löytyy suuri alue missä on runsaasti suurlähetystöjä. Tämä on upeaa ja rauahllista aluetta muutenkin. Alue on kuitenkin melko kaukana keskustasta.
Raitiovaunulla 2. Jää pois kyydistä Flaminia/Frascassinin tai Ankara/Tizianon raitiovaunupysäkeillä.
Kaikkien aikojen kaikista tunnetuin arkeologi Antonio Bosio löysi Valentinon katakombit 1600-1700-lukujen vaihteessa. Myöhemmin on kaksi muuta arkeologia tutkineet samaa aluetta ja viimeksi Bruno Maria Apollon ja Ghettiin tutkimuset osoittivat ettei Pyhää Valentinoa oltu haudattu katakombeihin, vaan sen suulle maan päälle. Hän löysi hautapaikan juuri siltä paikalta johon paavi Julius I oli rakennuttanut basilikan 300-luvulla.
Katakombit oli rakennettu kolmeen kerrokseen. Nykyään ei katakombeista ole paljoakaan jäljellä, sillä tulvat ja maanvyörymät ovat sitä hajoittaneet.
Nykyinen moderni San Valentinon kirkko sijaitsee noin puolen kilometrin päässä San Valetinin katakombeista, Viale XVIII Olimpiade, siis entisessä Olympiakylässä.
Arkkitehtinä toimi Francesco Berarducci. Tyyli on nimeltään brutalismi. Tyypillistä on raakabetonin käyttö ja tekniset ja toiminnalliset yksityiskohdat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti