San Marco evangelista al Campidoglio, osa I

San Marco Evangelista, Piazza San Marco/Piazza Venezia

San Marcon kirkosta osa II täällä!

 Avoinna kello 7-18.30

HUOM! suljettu kello 12-16 joka päivä

Messu arkisin kello 12.00 ja 19.00

 pyhien aattoina kello 19.00

 ja sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 7.30 ja 19.30

Portikko, sisäänkäynti

Lunetta oven päällä

 Vestibulossa on arkeologisia löytöjä

Vestibulo/eteisahalli, johon on kerättyy kaikenmoisia vanhoja esineitä ja arkelogisia löytöjä. Vestibuloa käytettiin aikoinaan asehuoneena, jonne oli jätettävä ase ennenkuin astui sisään kirkkosaliin.

Vannozza dei Cattenain hautakivi kirkon vestibulossa

Vannozza dei Cattanei oli kardinaali Fredrico Borgian rakastajatar. Borgiasta tuli sittemmin paavi Alessandro VI. Borgioiden suku oli peräisin Espanjasta. Vanozza ja Fredrico saivat jopa neljä lasta, Gnadia, Cesare, Lucrezia ja Goffredo, jotka Borgia tunnusti omikseen aivan julkisesti. Kolme poikaa ja yksi tytär, Lucrezia, josta tuli lopulta kuuluisin lapsilaumassa. 

Lucrezia oli femme fatale, kohtalokas naishenkilö. Lucrezia onnistui menemään naimisiin kolme kertaa, ja kaikki kolme aviopuolisoa olivat sen ajan Euroopan rikkaimpia ja arvovaltaisimpia henkilöitä. Luonnollisestikin Fredricolla oli sormensa mukana pelissä. Mutta Lucreziaa vieläkin ovelampia olivat hänen isänsä Alessandro VI ja hänen veljensä Casare. 

Äiti Vanozza dei Cattanei oli yksi silloisen Rooman kuuluisimpia rouvia. Paavi Alessandro VI Borgia "naitti"  Vannozzan useamman eri miehen kanssa ja antoi Vanozzalle "palkkaa" "Kirkkovaltion sihteerin virasta". 

Viimeiset vuotensa Vannozza vietti siveellisesti. Vannozza itse halusi tulla haudatuksi Santa Maria delle Termen kirkkoon, mutta hänet haudattiinkin Santa Maria del Popolon kirkkoon poikansa viereen. Rooman ryöstöjen yhteydessä Santa Maria del Popolon kirkko ja sen haudat rikkoutuivat. Vannozzan ja hänen poikansa jälkeenjäännöksistä ei tiedetä, mutta Vannozzan hautakivi on tallessa täällä San Marcon kirkon vestibulossa, lämpiössä.

San Marcon kirkon kellotapuli, campanile, ei ole iso mutta kaunis.

San Marcon kirkko on pyhitetty Pyhälle Markukselle/San Marcolle, joka on Venezian ja venetsialaisten suojeluspyhimys. San Marcon kirkko on toiminut Roomassa asuvien venetsialaisten kotikirkkona. Kirkko on rakennettu yhteen Palazzo Venezian kanssa. San Marcon basilika on rakennettu hyvin plajon aikaisemmin kuin palatsi. Kirkko on luultavasti vuodelta 335 ja palatsi 1400-luvulta. 

San Marco Evangelista, Pyhä Markus,

 Emmanuel Tzanes'in maalaus, 1657, Benaki Museum, Ateena

Pyhä Markus on Venetsian suojeluspyhimys. Paavalin Filomenille kirjoittaman kirjeen mukaan oli Markus ja Luukas Roomassa siihen aikaan kun Paavali oli vangittuna Roomassa.

Suore Figlie Delle Chiesa, EF, nimisen nunnajärjestön tilat löytyy kirkon vierestä. Ei sisäänkäyntiä.

Ovi kryptaan oikealla portaiden vieressä. Kun ovi on avoinna niin ei kun sisään vaan  ja laskeutua portaita alas.

Kirkkosalion kaunis ja omatyylisensä. Laittamalla kolikon valolaitteeseen voi valaista pääalttarin ja nähdä mosaiikin kaikessa komeudessaan. Alkuperäinen kirkko rakennetiin jo vuonna 330 jaa Paavi Marcuksen aikaan, josta nimi kirkolle. Kirkko uusrakennettiin jo 800-luvulla. Mosaiikki pääalttarilla on 800-luvulta. 

Kirkko rakennettiin paikalle jota kutsuttiin Pallacinas ja kirkkorakennus oli ensimmäisiä tituluksia Roomassa nimeltään Iuxta Pallacinas ja myöhemmin 400-luvulla sen nimi oli Titulus Marchi.

Kuten monissa muissakin erittäin aikaisissa Rooman kirkoissa on pääalttarin absidi mosaaikilla koristeltu ja se kuvaa perinteisesti apostoleja Jeesuksen ympärillä. Kuvassa on mukana Marcus Evangelista ja paavi Marcus, jonka luullaan olevan haudattu kirkon pääalttarille. Kuvan kaksitoista lammasta symbolisoi kahtatoista opetuslasta.

Kirkkosalin uuskorjausten myötä 1700-luvulla muutettiin suuri osa koristelusta barokintyylisiksi. Lattia on marmoria ja cosmatikuvioinen. Kirkkosalin kaksikymmentä kolonnaa ovat sisilialaista marmoria. Kirkon kryptassa lepää kaksi persialaista marttyyria, Abdon ja Sennen, jotka kokivat merttyrikuoleman Colosseumilla. 

Leijona on Pyhän Markusken/San Marcon symbooli.

Ambo, keskiaikainen saarnastuoli. Yleensä kirkoissa oli kaksi amboa. Kirkon eteläisessä osissa olevasta ambosta luettiin epistolat ja pohjoisosissa sijaitsevasta ambossa saarnattiin.

Roomalaisissa kirkoissa on aina iso Raamattu ambossa, josta voi lukea päivän Raamattutekstin. Kuoripojat käy aamulla hoitamassa kukat, pyyhikimässä pölyt ja he kääntävät Raamatun lehdet valmiiki päivän sanan kohadelle. Kuka vaan kirkossa käyvä voi lukea sen.

Madama Lucrezia, ns statue parlati, puhuva patsas, rakennusten kulmauksessa. Aikoinaan nämä puhuvat patsaat toimivat eräänlaisina ilmoitustauluina joihin liitettiin kirjoituksia, poliittisia tai privaatteja. Piazza Pasquinolla on tällainen patsas joka on vieläkin käytössä.

Palazzo Venezian sisäpiha

Aivan Madama Lucrezian vieressä on porttikäytävä josta pääsee palatsin sisäpihalle. Tämä on ehdottomasti Rooman kaunein renesanssipuutarha. Piipahtakaa ihmeessä pihalla, jos vaahti antaa luvan. Vahti istuu porttikongissa vasemalla puolen.

Palatsin sisäpiha

Palazzo Venezia keskellä ja San Marco Evangelistan kirkko vasemmalla

Palazzo Venezia on nykyään museo. Jos haluaa nähdä ainakin yhden palatsin Rooman reissullaan niin hyvä valinta on silloin tämä palatsi. Sisäänpääsy Via dei Plebiscito 118. Sisäänpääsymaksu 4 €. Avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 9.00-14.00. Olen tehnyt erillisen postauksen Palazzo Vanezian museosta täällä.

Sisäänkäynti Cappella della Madonnellaan, Roomassa on tapana pitää ovet avoinna silloin kun on sisääpääsy tiloihin. Ei kannata edea kokeilla oven kahvasta, jos ovi näyttää olevan suljettu. Ei kun sisään vaan jos ovi on avoinna!  Sisäänkäynti kappeliin palatsin seinustalta, bussipysäkkien luota.

Piazza Venezian puolella on pieni ovi palatsin oikealla reunalla. Siitä ovesta pääsee pieneen nunnaluostarin kappeliin, Cappella della Madonella, joka on kaikille avoinna. Pieni hiljainen hetki voi olla joskus paikallaan. Kaikki ovat tervetulleita. Kappeli on suosittu erikoisesti "kiireisen" nuoremman väen keskuudessa.

 Avoinna: 

Arkipäivinä kello 7.30-19.30. 

Tietääkseni kesäaikaan on kappeli avoinna myös lauantai-iltaisin kello 21.30 saakka.

Cappella della Madonnella

Madonnella San Marco on tietääkseni "säilössä" omassa kappelissaan San Marcon basilikassa. Ei uskalleta pitää esillä...

Jokin poliittinen manifesti kirkon edustalla, mikä melko varamsti ei koske kirkkoa lainkaan.

Portaat alas kryptaan lähtee pääalttarin kupeesta.

Pyhimysten Abdo ja Sennen reliikit ovat kryptassa

Krypta

Santa Maria degli Angeli osa II

Santa Maria degli Angeli e dei Martirin kirkko on rakennettu keisari Diocletianuksen kylpylän raunioihin, Piazza della Repubblicalle.Tämä kirkko  on melko varmasti Rooman eniten vierailtu kirkko, jossa käy väkeä solkenaan.

Osa I löytyy täältä! 

Luostarista täällä!

Torin reunalla pysähtyy monta bussia 64 (varo taskuvarkaita!), 70, 82, 85, 170 ja bussi H (oma suosikki bussilinja yhdessä bussin 492 kanssa.)

 Torin ympäriltä löytyy kaksi alaskulkua Repubblican metoasemalle.

Diocletianus oli Rooman keisari vuosina 284-305. Hän oli kotoisin nykyisestä Kroatiasta. Hänen aikanaan oli viimeiset kristittyjen vainot. Diocletianus ei hallinut kuitenkaan yksin sillä hän itse halusi että keisareita on neljä yhtä aikaa. Hänen lisäkeen oli Maximinianus, Constantinus ja Galerius olivat myös Rooman keisareita. 

Diocletianuksen aikana käytiin viimeinen  kiista kristinuskon ja valtionvallan välillä. Hänen jälkeensä kristinusko voitti kun Constantinuksen (joka toimi keisarina vain vuoden) poika Konstantinus Suuri salli kristinuskon Rooman valtakunnassa.

Igor Mitorajn valmistamat erikoiset ovet

Kirkko on avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 7.30-18.30.

Ruotsin ainoa kardinaali Lars Anders Arborelius sai paavilta tämän kirkon omalle vastuuleen.

Tämä on kaunis barokkityylinen kirkko 1600-luvulta. Michelangelo Buonnaroti suunnitteli sen. Luigi Vanvitelli on myös muuokannut kirkkosalia 1700-luvulla. Micelangelo oli jo 86 vuotias kun hän rakensi ja suunnitteli tämän kauniin kirkkorakennuksen kylpylän raunioihin. Tämä jäi myös hänen viimeiseksi työkseen. 

Itse kirkkosali on rakennettu niin että sen lattia on ollut frigidariumin pohja, siis kylmävesi uima-altaan pohja. Kirkko on pyhitetty pyhälle neitsyt Marialle, kaikille enkeleille ja marttyyreille.

Monarkian ajalla kirkko oli kuinkaallisten käytössä. Kirkko toimi myös kuinkaallisena vihkikirkkona. Nykyään kirkon omistaa Italian valtio ja kirkko on armeijan ahkerassa käytössä. Italian tuntemattoman sotilaan hauta sijaitsi aikaisemmin täällä, mutta se siirrettiin Vittorio Emmanuele II:n monumentin eteen Piazza Venezialle.

Piazza della Repubblica/Piazza dell'Esedra ja sen keskellä suihkuläde nimeltä Fontana delle Naiadi. 

Takana olevat kaarirakennukset myötäilevät antiikin aikaisen Diocletianuksen kylpylän kaaria. Aqua Marcian akvedukti juoksutti vettä Diocletianuksen kylpylään, ja sitä pitkin kulkee vesi vieläkin tähänkin torilla sijaitsevaan suihkulähteeseen.

Akvedukti on luonnollisestikin korjattu useanpaan kertaan ja siihen on laitettu modernit vesijohdot. Terminin rautatieaseman kohdalla Aqua Marcia jakautui useanapaan haaraan. Yksi haara jakoi vettä Caracallan kylpylään. Marcian kvedukti  kulki Arco di Druson päällä Via Appia Anticalla.

Fontana delle Naiadin suihkulähde vihittiin käyttöön silloisen paavi voimin vuonna 1870. Mutta jo vuonna 1888 Rooman kunta päättii rakentaa uudestaan suhkulähteen. Arkitehti Alessandro Guerrini sai sen tehtäväkseen. Mutta hänenkään suihkulähteeseen ei oltu tyytyväisiä joten Mario Rutelli sai rakentaa sen kolmannen kerran. Suihkulähde valmistui vuonna 1901. Rutellin alastomat najaadit saivat paljon kritiikkiä konservatiiviselta taholta siveettömyydestä. 

Suihkulähdettä on muunneltu useammat kerrat vuosien varrella. Viimeisimmät korjaukset ja muutokset tapahtui vuonna 1988. Oli tarkoitus että suihkulähde soittaa musiikkia kaiken aikaa mutta nykyään se on vaiennettu.

Palazzi dell'Esedra

Suhkulähdettä vastapäätä sijaitsee Santa Maria degli Angeli e Martirin kirkko, mikä sekin on rakennettu Diocletianuksen kylpylän raunioihin. Vasemman puoleisessa rakennuksessa sijaitsee iso elokuvateatteri, Multicinema Moderno, jossa pidetään jokaisen italialaisen elokuvan ensi-ilta. 

Kummankin kaarirakennuksen edustalla on alasmeno Metroon. Vasemman rakennuksen vasemmassa kulmassa sijaitsee McDonnalds. Rakennuksessa on luxus-hotellikin Boscolo Exedra Roma.

Siipiraknnuksissa on myymälöitä ja kahviloia, jokunen ravintolakin. Oikean puoleiseisessa siipiraknnuksessa on sisäpiha, mistä löytyy Galleria commersiale Esedra, siis korkeatasoinen ja kallis ostoskeskus. Sen takaa löytyy hotellejakin. Heti  torin kulman takana on bankomaatteja bussipysäkin kohdalla, juuri ennen Gallerian sisäänkäyntiä.

Ns Sala Ottagona, Via dei Parigin puolella, kulman takana vasemmalla. Tiloissa sijatsee kirkko nimeltä Sant'Isidoro alle Terme ja sen vieressä Rooman Planetario.

Kirkko valmistui vuonna 1754. Kirkko on pyhitetty Isidoro l'Agricoltore'lle, Pyhälle Isidorolle, joka on maanviljelijöitten suojelupyhimys. Hänen pyhät jälkeenjäännöksensä ovat Madridin katedraalissa Espanjassa. Kirkosta ei enää ole jäljellä muuta kuin julkisivu. 

Ennen kristinuskoa oli Mitras kultti hyvin yleinen. Mitra nimi mainitaan jumaluutena Lähi-idässä jo 1400-luvulla eaa. Intiassa Mitra liitettiin Varuna-jumalaan ja Persiassa Mitra alkoi muuttua valon ja auringon jumalaksi.

Erään teorian mukaan roomalainen mithralaisuus kehittyi persialaisesta zarathustralaisuudesta, jossa vaikutti indoiranilaista alkuperää oleva Mitra-kultti. Toisen teorian mukaan mithralaisuus syntyi hellenistisessä kultissa, jossa palvottiin auringon jumala Heliosta. Lopullisen muotonsa mithralaisuus sai lännessa.

Mithalaisuus levisi Roomaan tasavallan ajan lopussa ennen ajanlaskun alkua ja Mithalaisuus levisi Roomaan tasavallan ajan lopussa ennen ajanlaskun alkua.

Paavi Pius IV Medici käski rakentaa Santa Maria degli Angelin kirkon. Hän on haudattu kuvassa näkyvälle alttarille. Tämä on kirkon presbiterio, vain papeille omistettu alue.

Santa Maria degli Angeli on valtionkirkko ja nykyään kirkko on Italian valtion armeijan käytössä. Useimmat valtiolliset hautajaiset pidetään vieläkin tässä kirkossa.

Patsaat ovat nimeltään meditatio ja rukous.

Acquasantiera, pyhävesimalja

Ei siinä enää ole vettä lainkaan.

Cappella di San Bruno

Ehkä nämä urut ovat Rooman upeimmat, ainakin suurimmat. Sunnuntaisin on usein ilmaisia urkukonsertteja. Carlo Marat suunnitteli tämän kappelin. 

Pyhän Pietarin kirkon mosaiikit ovat osittain tehty valokuvien perusteella, mitkä on lainattu tästä enkelikirkosta. Domenichinon Pyhän Sebastianon marttyyrium öljyvärimaalus esimerkiksi on alkuperäisenä täällä, mutta sen kopio on Pyhän Pietarin basilikassa. Siitä on jopa kirkon seinällä, pääsisäänkäynnin yläpuolella, kirkkosalin puolella, selvä kirjoitus ja todiste. Maalaus on nyt pääalttarin seinällä. Yleensä se on päinvastoin. Kopiot sijaitsevat kirkoissa ja aidot maalaukset Vatikaanin museossa.

 Toinen pronssiovista, puolalaisen Igor Mitorajn teos

Kirkon kuusitoista antiikkista pylvästä ovat kotoisin Diocletianuksen kylpylästä. Pylväät ovat neljätoista metriä korkeita ja valmistettu punaista egyptiläistä marmorista. Kirkon keskilaiva vastaa kylpylän tepidariumia, haaleavesiallasta. Michelangelo nosti lattian kaksi metriä ylemmäksi altaan pohjaa. Poikkilaiva on suurinpiirtein sama kuin alkuperäisessä kirkossa. Kirkko on melkein 90 metriä pitkä ja 28 metriä korkea.

Kirkon lattialla on ns meridiani, mikä merkkaa kellonaikaa auringon mukaan. Fransesco Bianchini rakensi tämän jo vuonna 1700. Minä en ikävä kyllä ymmärrä kuinka tätä aurinkokelloa tulkitaan. 

Igor Mitorajn teos tämäkin

Museo Nazionale Romano,Rooman kansallismuseon yksi haaraosastoista sijaitsee myös Diocletianuksen kylpylän raunioissa. Romanian kansallismuseossa on yksi maailman tärkeimmistä arkeologisista kokoelmista, ja se tutkii Rooman rikasta historiaa poikkeuksellisten taideteosten ja muinaisten esineiden avulla.

Kylpylä oli suurin mitä koskaan on rakennettu Roomaan. Se rakennettiin vuosina 298-306 jaa. Se oli kaiken kaikkiaan 13 hehtaaria laaja ja sinne mahtui noin 3000 henkilöä samanaikaisesti oleskelemaan. Kylpylässä oli frigidarium, tepidarium ja caldarium, siis kylmä-, haalea- ja kuumavesikylpylä. Michelangelo Buonaroti suunnitteli ja rakensi myös luostarin Kartusiaaneille.

Kartusiaaninen sääntökunta on katolinen sääntökunta, jonka perusti Bruno Kölniläinen vuonna 1084. Kartusiaaneihin kuuluu sekä munkkeja että nunnia. Kartusiaaneilla on omat sääntönsä, joita kutsutaan nimellä Statutes, ja heidän elämäntyyliinsä kuuluu sekä erakko- että kinobioottista elämää.

Osa Muoseosta sijaitsee Santa Maria degli Angelin luostarin tiloissa. Museon sisäänkäynti sijaitsee Viale Enrico De Nicola 79. Museo on todella käymisen arvoinen.

Sancta Sanctorium ja Scala Sancta

Sancta Sanctorum, Piazza San Giovanni in Laterano

Avoinna kello 6.30-12.00 ja 15.30-18.00.

Messu arkisin kello 6.30, 7.00, 9.00 ja 10.00 

sekä kesäkaudella kello 18.00, talvikaudella kello 17.30.

Messu sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 7.30, 8.30, 10.00 ja 11,30

 sekä kello 18.00 kesäaikaan ja 17.30 talviaikaan.

Samassa rakennuksssa on sijainnut kirkkosali nimeltä San Lorenzo in Palatino ja siitä on ainakin osa vieläkin jäljellä. Sancta Sanctrorium on luultavasti ainakin osittain rakennettu sen entisen kirkon tiloihin.

Non est in toto sanctior orbe  locvs, lukee  yläkerrassa, ja se tarkoittaa että koko maailmassa ei ole pyhenpää paikkaa kuin tämä.

Scala Santa, pyhä portaikko. Perinteen mukaan keisari Konstantinuksen äiti Helena kuljetti 28 marmoriportasta Roomaan Pontius Pilatuksen palatsista Jerusalemista 4. vuosisadalla.

Toisin sanoen nämä askeleet olisivat johtaneet Jeesuksen oikeudenkäyntiin ja kuolemantuomioon. Pyhiinvaeltajat ovat vuosisatojen ajan ryömineet niitä ylös paljain polvillaan katumuksen tekona. Scala Santa on yksi maksullisimmista paikoista miljoonille katolilaisille, jotka matkustavat Roomaan saamaan syntien anteeksi.

Nykyisen rakennuksen on suunnitellut Domenco Fontana vuonna 1589.

Archeropita, SS Salvatore, "Pyhä Pelastaja"

Alttarilla on kuva Jeesuksesta, hänen kasvonsa ja jalkansa näkyvät aukoista. Kerrotaan että Jeesuksen kuvan olisi Luukas maalannut. Luukaksen kerrotaan maalanneen myös madonnaikooneja. Kuvaa kutsutaan kreikkalaisella nimityksellä acheropita'ksi. Se trakoittaa "ei tehty ihmiskäsin". Nimitystä käytetään kaikista pyhistä kuvista, ikooneista, joiden uskotaan saavan aikaan ihmetekoja. Siitä syystä näitä kuvia voidaan pitää reliikkeinä.

Freskomaalaukset ovat 1200-luvulta ja luonnollisestikin useamman kerran putsattu.

Scala Sancta, Pyhät portaat, jotka johtavat ylös Sancta Sanctoriumiin

Kerrotaan että Konstantinus Suuren äiti Helena olisi tuonut porrassaskelmat Gerusalemista  siellä käydessään. Nämä portaat olisivat siis ne samat joita pitkin Jeesus ryömi  polvillaan Pontius Pilatuksen eteen tuomittavaksi.

Pyhiin portaisiin ei saa astua jaloilla. Näitten portaiden lisäksi on myös tavalliset portatt ylös, heille jotka eivät voi tai halua ryömiä polvillaan ylös näitä pyhiä portaita pitkin.

Oratorio Santissimo Sacramento al Laterano, Scala Santa oikeassa kupeessa

Santissimo Sacramento tai SS, kuten se tavallisesti lyhennetään, tarkoittaa pyhää sakramettia. Pyhät sakramentit säilytetään yleensä tabernaculum'issa, jotka sijaitsevat pääalttarilla tai sen edustalla. Tabernaculum'issa palaa lamppu jatkuvasti sen merkiksi  että se sisältää pyhän sakramentin. 

Tabernakeleita on monenlaisia ja -kokoisia. Nykyään tabernaculumia käytetään melkein vain juutalaisten pyhistä alttariasetelmista. Kristityt käyttävät nykyään mieluiten nimitystä baldakiini, vaikka aivan sama asia se ei ole. Kristillisissä kirkoissa tabernaculum'illa tarkoitetaan pilareiden päälle rakennettua baldakinia jossa sijaitsee pyhät reliikit, pyhät ikoonit tai krusifiksi. Tabernacelum on rakennettu pääalttarin päälle katollisissa kirkoissa.

Ambrosialaisen riitin mukaan sakramenttejä käytetään rukoukissa joka kuukauden kolmas sunnuntai. Erikoista sakramettien juhlariittiä nimitetään nimellä Corpus Domini. Juhla on eräänlainen ruumiin juhlapäivä jota vietetään 60 päivää pääsiäisen jälkeen.

Luostarin kupeessa, Via Domencio Fontan kadun puoella, seisoo jämäkkä muuri mikä on rippeitä Serviuksen kaupunginmuurista. Samassa rakennuksessa sijaisee San Paolo pankin pääkonttori.

Tämä  samassa rakennuksessa Sancta Sanctoriumin kanssa sijaitseva Oratorio avattiin 1700-luvun lopulla San Lorenzo in Palatinon kirkon yhteydessä sijainneen samannimisen munkkiveljeskunnan käyttöön. Rakennuksessa on vieläkin luostari, vasemmalla puolen, jonka omistaa passionisti luostari.

Passionist, roomalaiskatolisen kirkon uskonnollinen miesten järjestö, jonka Paolo Francesco Danei (tunnetaan nimellä Pyhä Ristin Paavali) perusti Italiassa vuonna 1720 levittääkseen omistautumista Jeesuksen Kristuksen kärsimykseen ja kuolemaan.

Sancta Sanctoriumin paikalla sijaitsi aikaisemmin kirkko jonka nimi oli juuri San Lorenzo in Palatino. Kirkko on osittain vieläkin jäljellä. Rakennus oli alunperin Rooman piispan virallinen asunto ja virkahuone ja kirkko piispan yksityinen kirkko.  Siihen aikaan vain piispalla oli avain hallussan. Kirkko mainitaan jo 700-luvulla. Paavi Sixtus V käski laittaa  pyhät portaat rakennukseen 1600-luvulla.

Rooman kunnan sivuilla kerrotaan että San Lorenzon kirkkoa, Oratorio San Silvestroa (tarkoittaa kaiketi Sancta Sanctoriumia? tuskin Oratorio SS al Lateranoa) ja luostaria näytetään ryhmissä maantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin talviaikaan (lokakuu-maalsikuu) kello 10.30-11.30 ja 15.00-16.00, kesäaikaan (huhtikuu-syyskuu) kello 10.30-11.30 ja 15.30-16.30.  Varaus on tehtävä etukäteen puh. 06-7726641 tai scalasanta@scalasanta.org. Sisääpääsymaksu  3,50 € San Lorenzon kirkkoon ja 5 € jos haluaa nähdä oratorionkin. Mutta toisaalta, pääseehän sinne ominkin neuvoin ja ihan ilmaiseksi. Luostariin pitäisi minun ymmärryksen mukaan päästä ihan ilmaiseksikin vierailemaan.