Paavi on matkalla Taivasten valtakuntaan

Katolilaiset pitävät Paavia kirkon johtajana ja samalla Jeesuksen edustajana maan päällä. Paavi Franciscus syntyi Jorge Mario Bergogliona 17. joulukuuta 1936 Buenos Airesissa. Hänen vanhempansa olivat italialaisia ​​maahanmuuttajia.

Bergoglio kouluttautui kemistiksi ja opiskeli myös kirjallisuutta ja psykologiaa. Hänestä piti tulla jalkapallon ammattilainen, mutta se keskeytyi, koska hänen toinen keuhkolohko oli leikattava pois. 

Hänet vihittiin jesuiittapapiksi vuonna 1969 ja hänestä tuli myöhemmin Buenos Airesin arkkipiispa, ennen kuin hänet valittiin paaviksi 13. maaliskuuta 2013.

Hän otti nimen Franciscus Assisilaisen Franciscus mukaan, joka oli italialainen uskonnollinen mies ja fransiskaanien veljeskunnan perustaja, joka muun muassa omistautui spitaalisten ja köyhien auttamiselle sekä kirkon uudistamiselle. Hän sai myös kutsun elää ilman omaisuutta ja pysyvää kotia.

Paavi kuoli 21. huhtikuuta 2025. Grazie per essere lì a sostenerci tutti. Riposa in pace!

Tässä on Paavin hautapaikka Santa Maria Maggioren basilikassa

Hautapaikkaa valmisteltiin jo etukäteen ja Paavi kävi seuraamassa sen valmistumista. Hän sai itse päättää kaikesta, paitsi ei tietenkään mistä tahaansa paikasta kirkossa.

Hauta näyttää leveämmältä mitä se on todellisuudessa on. Se on hyvin kapea aolu kahden ison  kappelin välissä. Paavin arkku on pitänyt työntää jalat edellä sisään, sillä solu kapenee sisäänpäin. Aukon ulkopuoleelle on tehty kauniit portaat mitkä tekee haudasta kodikkaan. Kaunis hautapaikka parhaassa mahdollsiessa paikassa!

Buona Pasqua!

Pääsiäinen on Katollisen kirkon suurin juhlapyhä. Oikein hyvää pääsiäistä!

Piazza Mattei

Piazza Mattei, Fontana della Tartarughe/ Kilpikonna suihkulähde

Tämä renessanssi-Rooman sydämessä ja Rooman juutalaiskorttelissa sijaitseva pieni aukio on aatelispalatsien ympäröimä. Näkymät ovat: Palazzo Costaguti, jonka sisätiloissa on kauniita freskoja kattoon Guercino, Domenichino, Lanfranco ja muut; kahden vanhimman Mattei-palatsin matalat koristamattomat julkisivut rakennettiin toinen 1400-luvun lopulla ja toinen 1500-luvun alkupuoliskolla, luultavasti Nanni di Baccio Bigio Mattein pojille.

Pienen aukion keskellä on yksi Rooman kauneimmista suihkulähteistä: Kilpikonnan suihkulähde, joka rakennettiin 1500-luvun jälkipuoliskolla Giacomo Della Portan suunnittelemana ja jossa on Taddeo Landinin pronssisia veistoksia. Maanpinnan altaan keskellä koristeltu jalusta tukee neljää delfiineiltä vettä vastaanottavaa afrikkalaista marmorikuorta, joiden päällä neljä efebeä lepää jalkojaan työntäen neljä kilpikonnaa marmorialtaan reunaa vasten.

Kilpikonnat, jotka Gian Lorenzo Bernini on todennäköisesti lisännyt vuonna 1658 paavi Aleksanteri VII Chigin (1655-1667) aikana suoritetun suihkulähteen entisöinnin jälkeen, joutuivat toistuvien varkauksien kohteeksi, kuten vuosina 1906, 1944 ja viimeksi vuonna 1981. Tällä hetkellä näkyvissä olevat kilpikonnat ovat säilyneet kolmesta entisestä. Capitolinian museoissa

Pienen aukion keskellä on yksi Rooman kauneimmista suihkulähteistä: Tartaruga-suihkulähde, joka rakennettiin 1500-luvun jälkipuoliskolla Giacomo Della Portan suunnittelemana ja jossa on Taddeo Landinin pronssiveistoksia. 

Kilpikonnat, jotka Gian Lorenzo Bernini lisäsi luultavasti vuonna 1658 paavi Aleksanteri VII Chigin (1655-1667) aikana suoritetun suihkulähteen kunnostuksen jälkeen, joutuivat toistuvien varkauksien kohteeksi, kuten vuosina 1906, 1944 ja viimeksi vuonna 1981. Tällä hetkellä näkyvät kilpikonnat ovat jäljennöksiä alkuperäisistä kappaleista, joita on säilynyt Capitoline-museoissa, kolme säilyneenä kappaleena.

Mattein tori sijaitsee Mattein aatelissuvun omistamassa korttelistossa, juutalaisten asuttamalla alueella, Sant' Angelon kaupunginosassa, mikä on keskikaupunkia. Tällä alueella on hyvin kapeita kujia ja useita pieniä toreja.

Mattein suuri platsi on niin suuri että se vie kokonaisen kortteliston Via dei Funarin ja Via Michelangelo Gaetanin katujen kulmauksessa. Rakennuskompleksia kutsutaan nimellä Insula Mattei. Palatsissa sijaitsee  muun muassa Center for American Studies, mikä on jonkilainen amerikkalsidten tutkimuslaitos ja paljon muutakin, kuten Kultuuriministeriön kirjasto. 

Matteit ovat vanhinta ja korkeinta roomalaista aatelistoa ja sukua Tusculumin kreiveille. Matteit kuuluivat alunperin Papreschin aatelissukuun, suku josta nousi 1100-luvulla Paavin virkaan Innocentius II/ Gregorio Papareschi di Guidoni. Suku asui Trasteveressä kuten Mattein nimeä kantava sukukin. Papareschin di Guidonin suvusta syntyi useita sukuhaaroja, Matteit, Papit ja Bonaventurat.

Mattein suvusta nousi useita herttuaita, markiiseja ja kreivejä. Matteit kuuluvat yhdessä muutamien muiden roomalaisten aatelissukujen kanssa myös Vatikaanin mustaan aristogratiaan/Black Nobility.

Mattein suvusta nousi katolliselle kirkolle kahdeksan kardinaalia, heidän joukossaan Girolamo Mattei (1586), Gaspare Mattei (1643), Alessandro Mattei (1803), Mario Mattei (1832), Lorenzo Girolamo Mattei (1833) ja (sekä 1875) Ruggero Luigi Emidio Antici Mattei. Mattein voimakkaan haaran perustaja oli Giovanni Giacomo Mattei.

1350-luvulla perhe muutti tänne Rione Sant'Angelon kapunginosaan, ja lopulta he rakensivat kuusi asuntoa Isola Mattei-nimellä tunnetulle alueelle, missä sijaitsee tämä Piazza Mattein torikin. Isola Mattei tarkoittaa Mattein suvun omistamaa suurta aluetta Roomassa.

Upeaakin upeampi ja suuri palazzo Mattei sijaitsee torista hieman eteenpäin seuraavassa kadunkulmassa, sisäänkäynti Via Michelangelo Caetani 32. Kadun nimi viittaa Caetanin aatelissuvun palatsiin, Palazzo Caetani ja Palazzo Caetani Lovatelli. Myös Palazzo Mattei sijaitsee tässä samojen katujen risteyksessä. Monia muitakin platseja on alueella. Joillakin palatseilla on kaksoisnimi, mikä kertoo kahden suvun avioliitosta keskenään.

Tämä renessanssi-Rooman sydämessä ja Rooman juutalaiskorttelissa sijaitseva pieni aukio on aatelispalatsien ympäröimä. Näkymät ovat: Palazzo Costaguti, jonka sisätiloissa on kauniisti Guercinon, Domenichinon, Lanfrancon ja muiden freskomaalatut katot; kahden vanhimman Mattei-palatsin matalat koristamattomat julkisivut, jotka rakennettiin toisen 1500-luvun lopulla ja toisen 1500-luvun ensimmäisellä puoliskolla, luultavasti Nanni di Baccio Bigio Mattein pojille.

Pienen aukion keskellä on yksi Rooman kauneimmista suihkulähteistä, Kilpikonnien suihkulähde, joka rakennettiin 1500-luvun jälkipuoliskolla Giacomo Della Portan suunnittelemana ja jossa on Taddeo Landinin pronssiveistoksia. Altaan keskellä maanpinnan tasolla koristeltu jalusta tukee neljää delfiineiltä vettä vastaanottavaa afrikkalaista marmorikuorta, joiden päällä neljä efebialaista lepää jalkojaan työntäen neljä kilpikonnaa kohti marmorialtaan reunaa.

Kilpikonnat, jotka Gian Lorenzo Bernini luultavasti lisäsi vuonna 1658 paavi Aleksanteri VII Chigin (1655-1667) aikaan suihkulähteelle tehdyn kunnostuksen jälkeen, joutuivat toistuvien varkauksien kohteeksi, kuten vuosina 1906, 1944 ja äskettäin 1981. Tällä hetkellä näkyvät kilpikonnat ovat kopioita alkuperäisistä kappaleista, joita on säilynyt Capitoline-museoissa, kolme säilyneenä yksilönä.

Palazzo Mattei on yksi Rooman komeimmista palatseista.

Palazzo Costaguti taustalla, Palatsin takaan on pieni söötti Piazza Costaguti, jonka ympärillä sijaitsee myös valtavan isoja aatelisten palatseja. Costagutin suku on rikasta pankkiirisukua.

Torin kulmalta lähtee Vicolo Costagutin kuja (merkattu punaisella katkoviivalla) talojen lävitse, mikä johtaa Via della Regnellan kujalle, ja siitä sitten Piazza Matteille.

Torin reunalla on vain yksi bistro nimeltä Le Tartarughe Eat & Drink. Piazza Costagutin torilla on Forno del Ghetto niminen leipomomo ja sen vieressä Urbani niminen pizzeria. Piazza Costagutin jatkeelta löytyy lisää ravintoloita ja baareja. Tälle alueelle tultaessa ollaankin sitten Rooman Ghettossa, mistä löytyy Gosher ravintoloita.

HUOM! Pandemian jälkeen on monet ravintolat lopettaneet toimintansa.

Santa Dorotea

Santa Dorotea/Santi Silvestro e Dorotea, Via di Santa Dorotea 23, Trastevere

Kirkko seisoo erittäin keskeisellä paikkalla, Piazza San Silvestrolla.

Facebook!

Avoinna:

Kaikkina viikon päivinä

kello 07.30–12.30 ja 16.00–19.30

Messu arkena ja pyhäpäivinä: kello 18.00

HUOM! Rooman suomiseura kokoontuu kirkon tiloissa toisessa kerroskessa. En tiedä mitä kautta sinne pääsee. Aikaisemmin seuran tilat olivat Villa Farnesinan piharakennuksessa. Facebook! Kirkkojen eteisissä on ilmoitustaulu mistä ehkä löytyy opastusta.Tilat on toisessa kerroksessa, ja osoite on sama kuin kirkolla.

Via di Santa Dorotean katu on mielenkiintoinen ja viihtyisä erittäin kapea kuja, minkä varrella on useita ravintoloita ja kahviloita, sekä joitakin hotellejakin ja muitakin yöpymispaikkoja. Tämä alue on erittäin suosittua turitien ja roomalaistenkin parissa. Kerron postauksen lopussa yöpymismahdollisuuksista.

Via di Santa Dorotean kadulle löytää kekustasta kun lähtee Ponte Siston siltaa Trastevereen ja siinä sitten Via di Santo Siston kujaa pitkin noin 50 metriä pitkälle Via di Santa Dorotean kujalle, mikä  sitten päätyy Via di Porta Settimianalle. 

Santa Dorotean kirkon julkisivun ohitse kävelee helposti, koska julksivua on vaikea huomata. Katu on todellakin kapea ja kirkon julkisuvu iso, mikä on ikäänkuin joutunut viereisen rakkennuksen nurkan taakse.

Kirkon sisäänkäynnin eteen on laitettu riimuketju estämään parkkeerausta.

Kirkko mainitaan ensimmäisen kerran 1100-luvun alussa paavi Callisto II:n bullassa nimellä San Silvestro. Vuonna 1445 silloinen paavi lisäsi kirkolle Santa Dorotean nimen. Santa Dorotea oli nuori marttyyri, joka mestattiin Kappadokian Kesareassa (Turkki) Diocletianuksen (284-305) vainon aikana. Pyhien pyhäinjäännöksiä säilytetään tällä hetkellä pääalttarin alla olevassa urnassa

San Silvestron niminen kirkko löytyy Roomasta, San Silvestro in Capitale, mikä on brittiläisten kotikirkko Roomassa. San Sivestron kirkko on yksi Rooman vanhimmista. Santa Dorotean kirkko on pyhietty myös paavi Silvestero I:n kunniaksi. Roomassa syntynyt Silvester I oli paavi vuosina 314–335 (kuolemaansa saakka). Silvester I kunnioitetaan pyhänä roomalaiskatolisessa kirkossa, ja hänen juhlapäivä on 31. joulukuuta.

Kirkko rakennettiin jo 700-luvulla. Paavi Paavali I aloitti kirkon rakentamisen vuonna 761. Kirkko rakennettiin vanhemmalle Apollonille omistetun temppelin raunioihin. 1200-luvulla kirkko lahjoitettiin Pyhän Claren sääntökunnalle. Kirkosta tuli katakobeista kuljettujen pyhimsyten reliikkien säilytyspaikka. 

Santa Dorotean ympäristösssä on ehkä Rooman suosituimmat ravintolat ja tällä alueella liikkuu paljon turisteja varsinkin iltaisin. Täältä löytyy monenlaista ja monen hintaista syötävää ja myös huoneistoja on alueella vuokratavana turisteille. Trasteveretsä löytyy monen hintaisia ruokapaikkoja ja kaikkia voi suositella. Mutta asuminen Trasteveressä on kalliinpaa kuin muualla Roomassa.

Nykyisessä muodossaan Santa Dorotean kirkko on peräisin 1700-luvun puolivälistä joidenkin aikaisempien rakennusten jäänteistä. Giovanni Battista Nolli kunnosti rakennuksen perusteellisesti vuosina 1750-1756 Se on fransiskaanien minoriittien seurakuntakirkko ja luostarikirkko. Luostarissa asuvilla veljeksillä oli tärkeä rooli sekä theatiini- että piarististen uskonnollisten yhteisöjen perustamisessa. Santa Dorotean perusrakenne on roomalaisille kirkoille epätavallinen, se on sekoitus keskusrakennusta ja pitkää navea/poikkilaivaa.

Kirkko sai nyt lokakuussa uuden kardinaalin kolombialaisen Jorge Enrique Jiménez Carvajal, joka vastaa kirkon toiminnasta. Kirkolla on myös vastuu vankilan hartaushetkistä.

Santa Dorotean kirkkoa vastapäätä sijaitse ueseampi ravintola ja suosittu 'Gastropub' (= ravintola, mikä yhdistää pubikulttuurin laajempaan ja hienompaan ruoka- ja juomavalikoimaan).

Pimm'S Good, Via di San Dorotea 8. Tämä oli aikaismmein kahvila minkä nimeä en enää muista, mutta olen ehkä jossain postauksessa maininnut sen. Tämä on yksi Rooman suosituimmista baareista, ainakin iltaisin, mikä on melkein aina täynnä porukkaa, kun kävelee sen ohitse. Pimms sijaitsee vastapäätä Santa Dorotean kirkkoa. Tämä suosittu pubi on avoinna kello 10-02. Usein iltaisin on joku 'pelimanni' viihdyttämässä asiakkaita. Kohtuu hintainen paikka!

Erittäin suoittu kahvila/espressobaari Caffè Settimiano di Mella Valter e C. S.a.s. Se sijaitsee katujen risteyksessä Via di Porta Settimiana 1. Täällä on usein amerikkalaisia opiskelijoita, koska amerikkalainen John Capotin yliopisto sijaitsee siinä melkein vastapäätä. Tämä ei ole ainoa amerikkalainen yliopisto Roomassa, mutta suosittu jo sijaintinsakin vuoksi.

Kirkon lähettyviltä löytyy pari mukavaa yöpymispaikkaa, kuten esimerkiksi Casa San Giuseppen luostari, Vicolo Moroni 22, mitä suosittelen erikoisesti teille jotka tulee omalla autolla Roomaan. On monenlaisia huoneita valittavana, jopa sviittejäkin.  

Nämä roomalaiset luostarit ovat erittäin siistejä ja turvallisia yöpymispaikkoja, joita koskee samat laiat, määräykset ja hinnoittelu kuin hotellejakin. Tarkastajat tekee  silloin tällöin kierroksia roomalaisissa hotelleissa ja luostatreissakin. Luostareissa saa usein miten erinomaisen aamiaisenkin, jopa usein päivällisenkin jos haluaa. Luostareissa ei saa juopotella, mutta lasin viiniä saa päivällisellä, muuten ne ovat erittäin hyviä yöpymispaikkoja. Muista varata ajoissa!

Omalla autolla on erittäin hankalaa tulla Rooman keskustaan, eikä keskutassa kannata edes yrittää liikkua omalla autolla. Mutta tämän erittäin keskeisen luostarin sisäpihalla saa asukkaat parkkeerata turvallisesti. Varaa maksullinen parkkipaikka etukäteen! Parenpaa paikkaa ei autolle voi löytä Roomasta. Luostari on erittäin keskeisellä paikalla ja sopii koko perheen yöpymsipaikaksi.

Omalla autolla ei kannata ajaa Romaan keskustaan, jos saapuu vaikka pohjoisesta päin, vaan ehodttoamsti kiepuatta Rooman länsipuolta Vatikaanin takaa ja siitä sitten Trastevreen Via Aurelia Antikan tietä pitkin. 

Monet eurooppalaiset jaaa Roomaan melko varmasti E80 tietä, pitki Tyrrhenan meren rantaa ja siitä sitten SS1 tietä kohti Rooman kehätielle ja siitä edelleen Via Aurelian tietä kohti Trastevereä.

Toien vähintäin yhtyä miellyttävä yöpymispaikka on Relais Casa della Fornarina, Via di Porta Settimiana. Sen edustalla oli ravintola Polpetta, mikä on suljettu, mutta Google manitsee että siinä on yhden tähden hotelli ? nimeltä Polpetta. Kuullostaa oudolta...jättäkää väliin! Oliskohan matkustajkoti tai hostelli ehkä, en tiedä. Pandemian jälkeen on valtava määrä ravintoloita suljettu tai omistaja on muuttunut.

Tästä risteyskestä lähtee ihastuttava katu nimeltä Via Garibaldi, mitä pitkin pääsee ylös Gianicolon/Janikulumin harjulle.

Lostarin piha on turvallinen autoparkki. Sisäänajo Lungotevere Fanrnesinan rantakadulta.

Buon Natale!

Buon Natale e felice anno nuovo 2025 !

 

Joulu on jo ovella...

Roomassa ollaan jo joulutunnelmissa!

Joulun alusaika Roomassa

Joulun alusaika on erittäin vilkasta Rooman kaduilla ja toreilla. Joulu ei ole toki katollisen kirkon suurin juhla, vaan pääsiäinen on ehdottomasti tärkein juhla. Joulun alla tuntemattomatkin pysähtyy kekustelemaan passegiatalla/iltakävelyllä ennen päivälistä ja toivottomaan hyvää jolua.

Muina vuodenaikoina liikkuu enimmäkseen turisteja roomalaisilla kaduilla. Roomalaisille on joulu ruoka-ja juoma-mässäilyn aika. Lapset saa jonkin lahjan ja paljon makeata syötävää, sekä tietysti Coca Colaa. Jouluaaton päivällisellä/seitsemän kalan juhla-aterialla istutaan kauan ja ahmitaan kaikkea mitä pöytä tarjoaa ja sen jälkeen lähdetään joulukirkkoon. 

Pari ravintolaa, joita suositellaan jouluaaton varauksiin, vaikkakin hieman kalliita, ovat  muun muassa Crispi 19 (Trevin suihkulähteen vieressä), mikä on monen suosikki ravintola. Tämä on erinomainen kalaravintola.

Tai L'Uliveto Waldorf Hotel Roma Cavalierissa, mikä on upeaakin upeampi viiden tähden luxus-hotelli. Ehkä Rooman upein hotelli!  Tämä ei ole halpaa lystiä, mutta jos nyt kerta on lähtenyt jouluksi Roomaan, niin suosittelen mennä ravintolaan syömään jouluateriaa. Muista varata pöytä ajoissa!

Porta Santa/Pyhä ovi, Pyhän Pieterin basilika

Roomassa on kolme muutakin pyhää ovea kolmessa basilikassa: Basilica di San Paolo fuori le mura, Basilica di San Giovanni in Laterano ja Basilica di Santa Maria Maggiore. 

Tulevan katolisen kirkon juhlavuonna paavi vihkii avajaisia ​​avaamalla pyhän portin/Porta Santan Pietarinkirkossa jouluaattona. Porttia ei avata koskaan muulloin. Juhlavuosia katollien krikko viettää joka 25-vuosi ja ensi vuosi on sellaien juhlavuosi. Seuraavina päivinä avataan muiden Rooman paavin basilikojen pyhät portit. Pyhän portin (kirkon keskimmäinen portti) avaaminen on symboli riemuvuoden tarjouksesta antaa uskoville "poikkeuksellinen tie" pelastukseen.

Puolenyön messu Vatikaanissa ei enää ole enää yöllä vaan jo kello 20.00, koska Paavi on vanha ja väsynyt eikä jaksa valvoa niin myöhään.

Panteonissa vietetään myös joluaattona messu. Parasta on mennä jo ennen kello 

23.00 sisään jos aikoo saada istumapaikan. Joluaaton messuja pideteään useissa muissakin roomalaissa kirkoissa. Siitä ilmoitetaan ilmoitsutaulla kirkon vetibulissa/eteisessä. Jolukonserteista/kosnretist yleensä kirkoissa  kerroatn myös ilmoitustauluilla.  Suosittelen erityisesti Chiesa di Sant'Antonio dei Portoghesin, Santa Maria ai Montin ja Sant'Ignazion konsertteja. Vatikaanin lähellä sijaitsevassa Conciliazionen auditoriossa on joulukonserttien ohjelma, ja Piazza Navonalla on usein seisovia kuoroja.

Roomalaisten rouvien ei tarvitse stressata, sillä Roomassa (ehkä koko Italiassa) on tapana tilata kauppiailta kaikki ruuat ja tarjoukset valmiina ja ne kauppias  tuo kotiin.

 

Kirkkokierros

Täällä on Rooman hiippakunnan sivut, mistä löytyy infoa kirkoista, luostareista, pyhiinvaellusmatkoista ja vastaavista hiippakunnan toimitiloista. Kirkkojen aukiolo- ja messuajat löytyy myös sivuilta!

Rooman hiippakunta on jaettu neljään alueeseen, mistä kustakin löytyy tietoa täältä! Suomen kielen käännössivuilla on kirkkojen nimet suomennettuja, mikä saattaa hämätä, mutta sivut voi vaihtaa italian kielelle, joten silloin saa tietää kirkkojen virallsiet nimet.

Cestiuksen pyramidi

Cestiuksen pyramidi

Moni turisti joka saapuu Piazza di Porta San Paolon aukealle kiinnittää huomionsa pyramidiin, mikä seisoo siinä oikealla kädellä Porta di San Paulon kaupungimuurin ulkopuolella. 

Piazzadi Porta San Paolon tori, Porta San Pauoon aukea ja Piazza Ostiense ovat toistensa jatke, ja näin on syntynyt kolmen torin yhteinen suuri aukea.  

Tänne löytää metrolla ja busseilla 23, 75, 280, 716 ja raitiovaunuilla 3 ja 8.  (Raitiovaunut ovat nykyään busseja). Torin ympäristöstä löytyy palveluja joka lähtöön ja myös rautatieasema missä pysähtyy pitkänlinjan junat.

Porta San Paulon kaupunginportti

Porta San Paolo on kaupunginportti Roomassa Via Ostiensen alkupäässä. Portti sai nimensä siitä että sen kautta pääsee kulkemaan Via Ostiensen tietä pitkin suoraan San Paolo Fuori le Muran basilikaan, mikä sijaitsee 2 kilometrin päässä.

San Paulo le Mura on katollisen kirkon pääkirkko/äitikirkko, ja se on ehdottomasti Rooman suurimpia nähtävävyyksiä. Kirkko on yksi pyhinvaeltajien setsemästä kirkosta Roomassa.

Antiikin aikana sitä kutsuttiin nimellä Porta Ostiensis. Portti on osa Rooman ulointa puolustusjärjestelmää Aurelianuksen muuria, mutta nykyään portti seisoo muurista vapaana ja näyttää linnakkeelta. Sitä kutsutaankin toisinaan il castellettoksi.

Porta di San Paolon portti on suljettu.

Tässä on kaksi piazzaa/aukeaa yhtyneenä toisiinsa suureksi aukioksi, Piazza Ostiense ja Piazza di San Paolo. Aukea on ehkä Roomaan suurin julkisen liikenteen kohtauspaikka. Tässä ympäristössä on paljon nähtävää ja koettavaa, muun muassa mileenkiintoinen Cimitero Acattolicon protestanttinen hautausmaa, Via Caio Cestio 6, mikä sijaitsee aivan pyramidin kupeessa, mutta sisäänkänti on  hautausmaan takana. 

Yritän silti keskittyä Cestiuksen pyramidiin.

Tässä sijaitsee juna-asema Porta San Paulo ja sen kupeessa B ja B1 metrojunan pysäkki Piramide. Porta San Paulon eteläpuoellla sijaitsee Roma Ostiensen juna-asema. Jos kävelee Roma Ostiensen asemalta kävelytunnelin kautta etellään päin, niin sieltä löytyy paljon ruokapaikkoja, kuten suosittu italialainen gourmet ravintola  ja myymälä Eataly. Eataly on myös Tukholmassa. 

Lukuisia busseja kulkee suuntaan ja toiseen, sekä riatiovaunu numero 8 käy täällä myös. Raitiovaunu kulkee Casaletton ja Piazza di Porta Maggioren väliä ja se käy tekemässä ympyrän Piazza Ostiensella. 

Aurelion kaupunginmuuri

Aurelion kaupunginmuurista ei ole paljoakaan jäljellä, mutta muurin jätteet on melko jämäkät, siinä kohtaa missä on ollut portti, mikä on toiminut sisäänkäyntinä kaupunkiin. Muuri raknnettiin 300 eaa. Se ei tosin ole ollut käytössä aikoihin. 

Kaupunginmuuri on suurelta osin purettu juuri tällä kohtaa, sillä tarvittiin tilaa uusille teille ja kaduille. Jäljelle jätettein kuitenkin muun muassa kaupungin upea ikivanha kaupunginportti. Siinä on jonkinlainen museokin. Paikka paikoin Aureliuksen muuri on erittän jämäkkä. Muurissa on museo mihin on sisäänkäynti pyramidia vastapäätä.

Museossa säilytetään löydöksiä Rooman ja Ostian väliseltä alueelta. Erityisen huomionarvoisia ovat kolme arcosoliaa/maalauksia kolmannen vuosisadan haudoista. San Paolon basilikasta on tuotu tänne lukuisia kirjoituksia ja hautakiviä. Itäisessä tornissa on 1200-luvun lopun ja 1300-luvun alun freskojen jäänteitä, bysanttilaisia kappelin koristeita. Aukioloajoista ei ole tietoa, sillä museota on pidetty aika ajoittain lukittuna. Luultavsti ei ole ollut tarpeeksi käyjiä, sillä Roomassa on hirvittävän paljon nähtävää. Luultavasti tänne pääsee vain ryhmissä oppaan kanssa ja etukäetsivaraus on pakollinen. Puh. 0639967702

Caius Cestiuksen pyramidin vieressä se on symboolinen paikka Rooman historiassa, ja se sijaitsee yhdessä Aurelianuksen muurien parhaiten säilyneistä osista. Nykyinen nimi annettiin tälle portille keskiajalla, koska se oli lähellä San Paolon basilikaa, jonne saavuttiin hartauspolkua/Via Ostiensea pitkin. Polkua  pitkin pystyi jatkamaan matkaansa kohti merta.

Alkuperäinen Via Ostiense raknettiin jo 700-luvulla eaa. Moderni Via Ostiense yhdistää Rooman Lido di Ostian kaupunginosaan, joka on yksi ainoasta kolmesta kehätien ulkopuolella olevasta kaupunginosasta. Via Ostiense on nykyään leveä valtatie, mikä on kuin viivoittimella vedetty linja merelle.

Sisäänkäynti pyramidiin

Omasta mielestäni ei kannata maksaa sisäänpääsymaksua, sillä siellä sisällä ei ole oikeastan mitään nähtävää. Riittää kun lukee pyramidin historiaa.

Tämä on kuitenkin Rooman ainoa säilynyt muinainen egyptiläistyylinen pyramid, mikä sijaitsee vastapäätä Piramiden rautatieasemaa, kaupungin ei-katolisen hautausmaan vieressä, Testaccion kaupunginosan laidalla.

Pyramidi on 36 metriä korkea monumentti ja se peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. Se rakennettiin mahtavan roomalaisen tuomarin ja rälssiluokan ritarin Caius Cestiuksen haudaksi. 

Caius Cestius Epulon eli ensimmäsiellä vuosisadalla eaa. Hän isänsä Lucius Cestius Pius oli retoorikko, siis ammatiltaan puheidenpitäjä. Hän oli erittäin suosittu nuoremman väen parissa. He pitivät Luciusta parenpana puhujana kuin Ciceroa/Marcus Tullius Cicero (106-43 eaa), joka oli erinomainen puhuja hänkin, politikko, filosofi, lakimeis ja kirjailija. Hän puhui ja kirjoitti klassisella latinan kielellä. Italian kieli alkoi syntymään pikku hiljaa vasta 1300-luvulla.

Cestiuksen pyramidi on rakennettu alunperin Aurelian-muuriin ja sen valkoisessa marmorijulkisivussa oleva kirjoitus kertoo, että sen rakentaminen kesti 330 päivää.

Vuonna 2013 Cestion pyramidin muistomerkille tehtiin mittava kaksivuotinen kunnostusprojekti, jonka kustannukset olivat 2 miljoonaa euroa. Japanilainen yrittäjä Yuzo Yagin sponsoroi, kuten muutenkin japanialsiet sponsoroi italialaisia historiallisia rakennusprojekteja. Ulkopinnan siivouksen lisäksi hankkeeseen kuului pyramidin sisäkammioon maalattujen freskojen entisöinti, jonka sisäisimmässä kammiossa nykyään sijaitsee kissojen pyhäkkö. Viressä sijaitsevalla hautausmaalla, kuten muillakin roomalaisilla hautausmailla, asuu runsaasti kodittomia kissoja, joita vapaaehtoiset käy ruokkimassa. 

Piazza di Porta San Paulon lisäksi Piazza Ostiensen tori ja muutamia pineniä  puistolaueita ja iso Ostiensen rauatatieasema ovat sulassa sovussa. Tällä alueella liikkuu aina paljon väkeä, monet vaihtavat kyytiä, tosiset shoppailee, toiset ruokailee tai kahvittelee, turistit käyvät katsomassa paikkoja ja jotkut vain tappaa aikaa. Itsekin olen muutamia kertoja ollut alueella vain ajan kuluksi seuraamassa tyypillsitä roomalaista elämänmenoa.

Heti pyramidin takana sijaitsee hautausmaa, mihin haudataan portestantteja, ei-katollisia. Katollisilla hautausmaaille on toki haudattu muitakin, eikä vaan katollisia ja varsinkin Campo Veranon mahtavan kaunilila hautasmaalla on juutalaisilla oma osuutensa.

Ilmainen sisäänpääsy museoihin

Wisteria kukkii Roomassa hyvin lyhyen ajan keväällä

Italian museot avautuvat ilmaiseksi jokaisen kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina. Valtion museot ja arkeologiset kohteet Roomassa ja eri puolilla Italiaa avaavat ovensa ilmaiseksi sunnuntaina 4. elokuuta osana kuukausittaista Domenica al Museo -aloitetta.

Vuosikymmen sitten käynnistetty valtakunnallinen ohjelma järjestetään joka kuukauden ensimmäisenä sunnuntaina, ja Rooman kunnallisiin museoihin on kuukausittainen ilmainen sisäänpääsy.

Tänä sunnuntaina lähes kaikki Rooman museot ja arkeologiset kohteet ovat avoinna ilmaiseksi, mutta jotkin museot, kuten Galleria Borghese, vaativat varaukset etukäteen. Viime vuonna turistien sisäänpääsymaksun käyttöön ottanut Pantheon sisältyy 4. elokuuta ilmaisiin avajaisiin, mutta vierailijoiden tulee tehdä varaus etukäteen verkossa.

Rooman valtion ja kaupungin kaksoisaloite tarjoaa ilmaisen pääsyn kaikkiin Rooman kunnallisiin museoihin, mukaan lukien Ara Pacis- ja Capitoline-museot sekä Circus Maximuksen ja Largo di Torre Argentinan arkeologiset alueet.

Tänä vuonna uusi merkintä kaupungin ilmaisten museoiden listalla on Caelian-kukkulan arkeologisessa puistossa sijaitseva Forma Urbis -museo, jossa on jäljellä jäljellä olevat fragmentit Forma Urbis Romaesta, muinaisen Rooman jättimäisestä marmorikartasta. Rooman museoiden ja arkeologisten kohteiden varaukset sunnuntaina 4. elokuuta vaaditaan vain ryhmille, lisätietoja kaupungin (ei Rooma ole kaupunki, vaan kunta) verkkosivuilta tai puh. 060608.

Forma Urbis museo (entinen Casina del Salvi), Viale di Parco del Celio, 20

Parco Celion raitiovaunupysäkki 3L tai bussi 3BUS tai 8BBUS

Casina del Salvi

Casina dei Salvi nykyään

Kuten kuvasta näkyy, niin museorakennuksen ulkopuolellakin on nähtävää.

Upea marmorikartta, mikä tarjoaa ainutlaatuisen panoraamanäkymän antiikin Rooman kaupunkimaisemaan. Urbis sana tarkoittaa kaupunkia.

Entisen Palestra della Gioventù Italiana del Littorion rakennus Celion arkeologisessa puistossa avattiin uudelleen yleisölle. Rooman pääkaupungin kulttuuriperinnön superintendentti Capitolina isännöi uutta Forma Urbis-museota, jossa on säilyneet fragmentit kuuluisasta Forma Urbis Romaesta, joka on yksi harvinaisimmista ja tärkeimmistä antiikista meille tulleista todisteista.

Jättiläinen marmorikartta kaiverrettiin vuosina 203–211 jaa keisari Septimius Severuksen alaisuudessa ja sillä oli luultavasti propagandatehtävä. Se oli alun perin kooltaan noin 18 x 13 metriä, ja se oli esillä luokkahuoneen seinällä Templum Pacis/Rauhantemppelissä, joka liitettiin myöhemmin pyhien Kosmaan ja Damianin kirkon kompleksiin Forum Romanumin alueella. 

Kartan muodostaneet 150 levyä kiinnitettiin seinään rautapinnoilla ja niiden ristissä oli uskomaton määrä ohuita kaiverruksia, jotka kuvaavat 4. vuosisadan jaa Rooman rakennusten suunnitelmia kaupunginosineen, taloineen, portikkoineen, temppeleineen ja kauppoineen. Keskimäärin mittakaavassa noin 1:240.

Vuonna 1562 tehdyn löydön jälkeen monet palaset katosivat ja hajaantuivat. Nykyään jäljellä on noin kymmenesosa kokonaiskartasta. Sadoista vuosisatojen aikana löydetyistä fragmenteista vain noin 200 on tunnistettu ja sijoitettu ihanteellisesti nykyaikaiseen topografiaan. Marmoritehdas on ollut osa Capitoline-museoiden kokoelmia vuodesta 1742. Alkuperäisestä viimeinen kattava näyttely tehtiin vuosina 1903-1924 Palazzo dei Conservatorin puutarhassa. 

Noin vuosisadan jälkeen Forma Urbis-museon uudet tilat palauttaa marmorikartan täyteen nautintoon, mikä edistää asiakirjan luettavuutta, joka kokonsa ja hajanaisuuden vuoksi ei ole helppoa ymmärtää. Museon päähuoneen kerroksessa on Giovanni Battista Nollin Pianta Granden päälle asettamat Forma Urbisin fragmentit vuodelta 1748, jotta vierailijat voivat tehdä todellisen matkan muinaiseen kaupunkiin ja arvostaa yksityiskohtia. Museorakennuksen sisätiloissa on myös laaja valikoima arkkitehtoonisia ja koristeellisia materiaaleja entisestä kunnan antikvariaatista.