tiistai 30. toukokuuta 2017

Santa Maria in Cappella


Santa Maria in Cappella
Giovanni Battista Piranesin maalaus 1700-luvulta

Kun minä ensimmäisen kerran monia vuosia sitten tulla tupsahdin tämän pienen keskiaikaisen kirkon eteen Trasteveren kapeilla kujilla niin en meinannut millään voinut jatkaa matkaani. Jämähdin siihen, ja palasin jopa vielä uudestaan takaisin. Luonnollisestikin kirkossa ja sen portissa oli jotain joka vetosi omiin tunteisiini, alitajuntaani, josta ei minulla ole mitään selvää tietoa. Mutta se oli rakkautta ensisilmäyksellä. Kirkko ei ole ulkoapäin kauneudella pilattu, mutta sen portti kai teki kirkosta vielä kiehtovamman, koska en päässyt portista sisään. Portin kupeessa luki että rakkennuksessa sijaitsee vanhustenkoti, tai vieraskoti jos niin haluaa sanoa.

Tämä kulmaus Trasteveren kaupunginosassa on minun mielestäni niin viihtyisä ja kotoisa, jotta voisin aivan hyvin voida asua täällä lopun ikääni. Täällä voi maleksia vaikka kokonaisen viikon kujia pitkin sillä täällä on paljon nähtävää ja koettavaa. Täältä löytyy myös useita Rooman suosituimpia ravintoloita. Ja silti tällä alueella on erittäin hiljaista ja rauhallista. Lähellä sijaitsee myös Santa Cesilia in Trasteveren basilika ja sen kaunis sisäpiha.

Lähellä sijaitsee myös pyhiinvaeltajien keskus nimeltä Spedale della Provvidenza di San Giacomo e San Benedetto Labre. Tämä on mielenkiintoinen ja kotoisa paikka kaikille, jotka tykkäävät patikoida pyhiivaletajien reittejä yhdessä muitten kanssa. Täällä voi vaihtaa kokemuksia ja sitoa uusia ystävyyssuhteita. 

Taisin mainita tästä paikasta kun kerroin San Giovanni Battista dei Genovesin basilikasta, joka sijaitsee Santa Cesilia in Trasteveren basilikan takana. Tämä pyhiivaeltajien keskuksen omistaa Fransiskaani nunnat.Täällä saa yöpyä ilmaiseksi jos on patikoiva tai pyöräilevä pyhiinvaeltaja.Täällä oleskelu ja yöpymien melkein vaatii osata katollisen uskonnon tavat ja tottumukset, mutta tuskin se on pakollinen vaatimus. Ainoa vaatimus on että pitää saapua Roomaan kävellen vähintäin 100 kilometriä tai pyöräillen 200 kilometriä. Pyhiinvaeltajilla on eräänlainen passi, jonka he sitten leimaavat jokaisessa yöpymispaikassa. Mutta ainahan sitä voi lähettä e-postia ja kysyä. Facebook!


Kirkon portti sijaitsee Vicolo di Santa Maria in Cappellan kujan päädyssä, Via Augusto Jandolon ja Via Pietro Perettin kujien risteyksessä.

Nämä alla olevat valokuvat evät ole oikein edukseen. Ne on otettu sen jälkeen kun kirkkoa alettiin restauroimaan. Samalla myös peruskorjattiin vanhustenkoti ja sen ihana puutarha. Vieraskodin perusti 1400-luvulla Doria Pamphilin aatelissuku tai paremminkin Donna Olympia Pamphili, upporikas aatelisrouva. Hän oli paavi Innozentius X:n sisko. Kirkko seisoi lukittuna pari sataa vuotta.


Kirkon sisäpiha


Kaunis kirkon ovi

Sisäänkäynnin sisäpuolella sijatsee epigrafi jossa lukee suurin piirtein että kirkon perusti Damasus niminen henkilö, joka tällä tavoin pyysi Jumalalta että hänen reliikkinsä asetetaan hänen kuoleman jälkeen kirkkoon. Damasuksella oli kaksi patroonaa/isäntää, Ubaldi Sabinasta ja Giovanni Tusculumista. Damasuken reliikkien kanssa haudattiin myös Pyhän Marian asusteet, siis naishenkilön asusteet. Luultavasti kirkkoa käyttivät siihen aikaan kauppiaat, joilla oli puodit Lungoteveren rannalla. Melko lähellä sijaitsi myös Teverenjoen satama Porto de Ripa Grande.

Kirkkoa korjattiin 1300-luvun viimeisinä vuosina. Samalla kirkko liitettiin vieressä sijaitsevaan sairaalaan Ospedale di Santissimo Salvatoreen. Italiassahan on perinne, että jokaisessa sairaalassa on oltava kirkkosali tai kappeli. Sama tapa on varmasti myös muisskain katollisissa maissa ja jopa luteraanisissa maissakin. Tämä sairaala oli köyhimpiä trastevereläisiä varten. Sairaalan perusti Abdreozzo Ponzio, joka oli Pyhän Santa Fransesca Romanon isä. Ponziot asuivat omassa platsissaan kulman takana Via dei Vascellarin varrella. 

Vuonna 1450 sairaala suljettiin ja kirkon otti kotikirkokseen Confraternita dei Bottaii nimien veljeskunta, jotka valmistivat puuvateja ja -tynnyreitä. Kirkko unohtui melkein kokonaan 1600-luvulla kunnes Donna Olimpia Pamphilj osti alueen kirkon ympäriltä ja laitatti siihen kauniin puutarhan. Rouva Pamphilj oli sen ajan rikkaimpia rouvia, joka oli erittäin itsenäinen naishenkilö. Hän oli sitä paitsi silloisen paavin Innocentius II:n sisko. Pamphiljin suvun palatsi on Galleria Doria Pamphilj nykyään. Piazza Navonan varrella heillä oli toinen palatsi, jossa on luksusluokan hotelli Eitch Borromini. Suku omistaa useita muitakin hotelleja.

Heillä oli myös Rooman suurin kesähuvila Villa Doria Pamphilj, jonka ympärillä on suuri puistoalue ja siellä on suvulla aivan oma kirkkokin. Hucilan omsitaa Italian valtio nykyään ja puistoalue on julkinen alue. Donna Pamphilj antoi entisen sairaalan tiloihin puutarhan kupeeseen muuttaa Figlie della carità di San Vincenzo de´Paoli nimisen luostarisääntökunnan. Tästä sitten syntyi vanhustenkoti niemeltä Casa di Riposo Fransesca Romana. Nimittäin Italiassa on perinne että eläkeläsiet muuttavat usein nunnaluostareiden tiloihin jonne sitten nyt modernilla ajalla on rakennettu moderneja erittäin viihtyisiä vanhustenkoteja. Viimeiset vuodet asui vanhustenkodissa kodittomia rutiköyhiä eläkeläisiä. Loppuajasta kodissa ausi vain muutama eläkeläinen. Laitan pari videota tähän siltä ajalta.





Vuonna 2011 pantiin alulle täysremontti vanhainkotiin ja sen puistolalueelle. Siinä vaiheessa ei tainnut olla montakaan vanhusta jäljellä. Silloin vielä elossa olleet vanhukset saivat varmasti paljon paremman kodin tämän entisen tilalle. Samalla päätettiin restauroida kirkkokin. Löydettiin niin paljon esineitä jotta päätettiin perustaa museo kirkon yhteyteen.


Madonna ja lapsi kahden pinjapuun välissä viittaa perinteisesti Madonna della Pignaan, joka oli kirkon alkuperäinen nimi.


Kirkon yhteydessä sijaitsi aikoinaan luostari, jonka tiloissa sijaitsi hospitsi/ sairaala, josta sitten myöhemmin tehtiin opiskelijoiden asuntola ja sittemmin köyhien kodittomien vanhustenkoti, johon kuuluu erittäin iso puistoaluekin.


  Puistoaluekin on kunnostettu ja entiseen luostariin perustettiin hostelli

Tämä pieni kirkko on kuulunut yhteen vieressä sijatsevan Santa Fransesca Romanan Ospitalen/vieraskodin kanssa. Vanhustenkotia tai vieraskotia, kuinka, vaan, on  pyörittää Santa Fransesca Romana Foundation.

Viereisen kadun Via dei Vascellarin varrella sijaitsee ihastuttava ja kodikas Casa di Santa Maria Fransescan matkustajakoti/hotelli, jota voin suositella yöpymispaikaksi. Matkustajakodilla on on aivan ihana iso sisäpiha, oma kappeli ja erinomaien palvelus. Huoneet ovat viihtyisiä ja sijainti Trasteveren sydämessä mitä rauhallisin. Siinä aivan kulmilla sijaitsee useita Rooman suoistuimpia ruokapaikkojakin. Rakennus on erittäin histroriallinen. Nimittäin Rooman ikioma pyhimimys Santa Fransesca Romana asui ja kasvoi tässä rakennuksessa, kunnes hän muutti luostariin. Täällä olen aikaisemmin kertonut hänestä.

Santa Francesca oli oikealta nimeltään Francesca Bussa dei Ponziani. Hän syntyi Roomassa vuonna 1384 ja kuoli maaliskuun 9 päivä vuonna 1440. Fransesca asui vanhempiensa palatsissa Trasteveressä. Francesca kuvataan usein valkoisessa hunnussa ja kädessä hedelmäkori. Hän oli aatelissuvun tytär ja vanhemmat halusivat naittaa Francescan rikkaalle aatelismiehelle Lorenzo dei Ponzianille. Avioliitto oli onnellinen ja han saivat kuusi lasta. Kun rutto saapui Roomaan järjesti Francesca palatsiinsa tilat sairaille.




Laitan tähän joitakin valokuvia matkustajakodista/hotellista:


Via dei Vascellarilta on sisäänkäynti


Täällä saa myös asua erityisellä luvalla ja erityisellä hinnalla omaiset, joiden lapsi tai sukulainen on sairaalahoidossa.




Santa Fransesca Romana kuoli tässä rakennuksessa 9. maaliskuuta vuonna 1400. Hän muistolleen on perustettu tämä kappeli. Oikeastan koko tämä kulmaus Trastevereä huokuu Ponzin suvun historiaa. Täällä on myös tori saanut suvun nimen Piazza dei Ponziani. Tori on erittäin tyypillinen roomalainen tori, jota ympäröi asuinrakennuksia, joiden pohjakerroksissa on jokunen ravintola ja baari. Minuelle tulee kamalan ikävä, kun kirjoitan tätä. Olen aikaisemmin kertonut viereisestä korttelista täällä.

Ponzianin suvun asuinhuoneista on osa jäljellä. Fransesca kääntyi faransiskaani sääntökuntaan ja se ei oel ihme että heidän lusotarisna ja pyhiinvaeltajien keskus sijaitsee kulman takaan Via Genovesii kadun varrella. Fransesca toki perusti oman Tor de'Specchin luostarin toiselle puolele Tevren jokea Via di Tetro di Marchellon varteen. 








Nyt sitten takaisin kappeliin...



 Kappeli ilta- ja yövalaistuksessaan

Aikomus on pitää konsertteja, näyttelyitä, teatteriesityksiä ja luentoja uudesti korjatun kirkon tiloissa ja pihallakin. Tuon oikeall seisovan seinän takana sijaitsee entien luostari/vanhainkoti ja nyttemmin aivan viimeisen päälle uuskorajttu hostelli, jota pyörittää Borrominin aatelissukua. Borromineilla on myös oma palasti, jossa on luksusluokan Hotelli Eitch Borrmini  Palazzo Pamphilj.


H Eitch Ripa, Giardini di Donna Olimpia, Lungotevere Ripa 3, Trastevre

Vanhustenkodista on tehty hostelli nimeltä Eitch Ripa Hostel, ja vanhukset ovat muuttaneet muihin tiloihin. Borrominien aatelissuku vastaa korjauksista ja kustannuksista. Hostellin pääsee Lungoteveren puolelta numerosta 3. Hostelli avaattiin vasta nyt viime kesänä. Tänne voi tulla vain aperitivolle jolloin tarjoillaan bufferuokaa. Ei siis välttämättä tarvitse yöpyä. Lasi (alkoholi) juomaa+ buffée maksaa noin 15 €. Minulla ei ole aavistustakaan mitä yöpyminen maksaa.





Aperitivo hostellin puutarhassa


Molemmin puolin kirkkosalia seisoo viisi kolonnaa. Jokuen kolonna on tuotu Turkista ja pari muuta Egyptistä. Kukaan ei tiedä että mistä nuo muut kolonnat ovat tulleet kirkkon. Tiedetään vain että kolonnat pystytettiin saliin 1800-luvulla. 

Alttari on myös koristeltu 1800-luvun remontin aikaan. Marian patsas on veistetty valkoisesta marmorista. Hän pitelee maapalloa kädessään ja hän polkee käärmeen päälle. 





Kappelin virallinen nimi on Chiesetta di Santa Maria in Cappelle. Kappelin yhteyteen järjestettiin myös pieni museo. Kirkon vihki käyttöön paavi Urban II vuonna 1090. 

Kirkko ja museo ovat Borrominien yksityisomistuksessa. Kirkkoa ei siis voi käyttää jumalanpalveluksiin, eikä kirkossa voida vihkiä eikä kastaa lapsia. Kirkko ei ole avoinna muuta kuin erikoistapahtumien yhteydessä, mutta luultavasti sitä tullaan pitämään avoinna joskus tulevaisuudessa määrättyinä päivinä. Museo on avoinna joka päivä kello 9-10. Sisäänpääsymaksu 6 € ja 4 €. Alle kuusivuotiaat lapset ilmainen sisäänpääsy.





Lähetä kommentti