lauantai 12. toukokuuta 2018

Napoli




Kunnan turistisivut!

Paikallisliikenne!

Aloitin tätä postausta tekemään jo kuukausi sitten ja päivämääräkin on muutunut sen mukaan kun olen työstänyt.


Napolin keskus, juna-asema oikeassa yläkulmassa

Montesantolta (vasemassa laidassa) lähtee funiculaari Castel Sant'Elmolle ja Vomeron asuinalueelle. Vomero on Napolin korkeimmalla sijaitseva asuntoalue. Sinne pääsee metrolla ja useamalla funiculäärillä eri puolilta kaupunkia. Montesanton kautta kulkee myös linja 2:n sähköjunalinja. Junalinja kulkee luonnonkauniin alueen kautta. Tällä suunnalla asuu melko varakasta väkeä.


 Tämäkin alue on Napolin keskustaa.

Napoli on ruotsiksi Neapel, (saksaksi Neapel, englanniksi Naples), joten suokaa anteeksi, jos vahingossa kirjoitan Neapel. Paikalliset kutsuvat kaupunkiaan nimelä Nápule. Kaupungin kreikkalaiset perustajat antoivat kaupungille nimeksi Neopolis, siis Uusikaupunki. Minulla saattaa mennä sanat Milano, Napoli ja Nepalikin sekaisin päässä 😎. Puhumattakaan kielistä jotka ovat täysin sekaisin päässäni. Käytän neljää kieltä päivittäin rinta rinnan. Sitä paitsi Blogger kenkkuilee ja tahtoo vaihtaa kielen kesken kaiken siansaksaksi, joten älkää ihmetelkö jos kieli tässä postauksessa on hieman omituinen.

Napoli on lähemmäksi 3000 vuotta vanha erittäin monikansallinen kaupunki, jossa kaikki mahdolliset kontrastit kohtaavat toisensa. Napoli tai Napula kuten napolilaiset kutsuvat kaupunkiaan on viehättävä, karu, kaunis, likainen, monipuolinen, sotkuinen, elävä ja hieman vaarallinenkin, sekä puoleensa vetävä, ja kaikea tätä samalla kertaa. 

Napolin historiallinen keskusta on myös Unescon maailmanperinnelistalla, kuten monta muutakin kohdetta Italiassa. Lähellä sijaitseva Pompeiji, Herculaneumin ja Torre Annunziatan alueet ovat myös Unescon listalla.



O sole mio on Napolin "kansallislaulu" vuodelta 1898. Kaikki on ikivanhaa  Italiassa. Eduardo di Capua sävelsi ja Giovanni Capurro sanoitti tämän iki-ihanan laulun omalle kotikuapungillee Napolille, jossa aurinko paistaa melkein aina. Alkuperäinen laulu kertoo naishenkilöstä, joka ripustaa pyykkiä kuivumaan naruille kujan ylle. Parvekkeen alla seisoo mies ja huokailee ja jää kujalle vielä auringon laskettuakin kaipaamaan kaunista naista parvekkeella. Kovasti melankolinen laulu joka sopii hyvin suomalaisen silunelämään. Se jatkuva kaukokaipuu....



Missään muualla ei varmaan ole naiskauneuden ihailu niin valtavaa kuin Napolissa. Kaikille naisille annetaan oma arvonsa. Naiset ovat aina kauniita jos he osaavat itse nauttia naisena olostaan. Sofia Loren on hyvä esimekki napolilaisesta naishenkilöstä joka kantaa naiseutensa kunnialla ja ylpeänä.

Napolilaiset nuoret miehetkin heilauttavat iloisina kättään ikkunoissa ja parvekkeilla roikkuville mummoillekin huudoin Bella ciao! Tuo tervehdys tulee entisestä partisaanien taistelulaulusta, josta on tullut aivan yleinen tervehdys. Laulusta  on tullut myöhemmin kansainvälinen taistelulaulu ympäri maapalloa eri maissa.


Sociologinen nimitys livable cities/elävä kaupunki on sopiva nimtys Napolille. Täällä eletään eikä meinata. Napoliaisten passion/intohimo elämää kohtaan on aivan valtava. En tykkää suomalaisesta intohimo sanasta, koska se vie ajatukset hieman harhaan. Passion on paljon sopivampi sana. Täällä ei istuta kotona televison ääressä vaan täällä eletään elämää kujilla, toreilla ja kahviloissa ja jutellaan ihmisten kanssa. Täällä asuu väkeä hyvin tiheässä ja se antaa tempoa ja dynamiikkaa arkipäivään. Elämä täällä on yhtä katuteatteria.

Täällä Tukholmassa ei sitten millään jaksa olla marras-joulu-tammikuussa. Pimeää, kosteaa ja synkkää. Luntakaan ei nää kuin vilaukselta ja sekin on vaan sohjoa. Täältä on paettava etelään päin muuttolintujen mukana.

Vancouver, Melbourne, Wien ja Berlin pitävät kärkipaikkoja vuosi toisensa perään parhaan elämänlaadun kaupunkeina maapallolla. Australian ja Kanadan kaupungit ovat aina listoilla, mutta viime vuonna oli kaksi euroopalaista kaupunkiakin kymmenen parhaan joukossa, nimittäin Helsinki yhdeksännellä sijalla ja Hamburg kymmenennellä sijalla.

Kun olet muutaman päivän tallustellut ristiin ja rastiin Napolin kujia niin nouse laivaan ja aja Caprille tai Ishian saarille. Molemmat ovat aivan maagisia saaria. Tai  valitse  Ravello häämatka kohteeksi.


Napolilaiset saivat pizzansa, Piazzaiuolon, kuten Napolissa pizzakultuuria kutsutaan, Unescon maailmanperinne listalle. Mainitsen samassa yhteydessä että Ruotsi on lopettanut anomasta päästä Unescon maailmanperinne listalle, kun Tanskassa syttyi sota siitä mitkä kohteet sinne kelpuutetaan, kun Tanska valitsi itse kohteitaan tarjolle. 



Täällä Napolissa, jos missä, on syötävä tuo "pakollinen" Margherita pizza, joka sai nimensä Italian kuningattaren Margherita di Savoian (1851-1926) mukaan. Napoli on pizzan syntymäkaupunki ja mekka. Nuo tomaatit tuossa päällä ovat nimeltään San Marzano tomaatteja. Tomaatit yhdessä sulavan mozzarella di bufala campana/ kampanilaisen puhvelimozzarellan kanssa maistuu taivaalliselta. San Marzano tomaatteja saa ostaa myös purkissa. Puhveli mozzarella valmistetaan ennen kaikkea Casertassa ja Salernossa, mutta nykyään myös Lazion makuunnan kylissä.  Mozzarella di bufalaa kutsutan Välimeren keittiön kuningattareksi.

Napolista löytyy useita juustokauppoja/herkkukpauppoja, joissa myydään bufalajuustoa, Augustus on yksi niitä. Myymälä sijaitsee Via Toledo 147. Avoinna kello 6.30-21.00 joka päivä. 


Gran Gusto on toinen myymälä, joka sijaitsee Via Nuova Marina 5, lähellä Uninversitàn metroasemaa. Gran Gusto on erinomainen korkeatasoinen ja keskihintainen ruokailupaikka, joka on yhdistelmä ruoka-hallista, herkkukaupasta, pizzeriasta, ravintolasta ja kahvilasta. Ehdottomasti yksi Napolin parhaista ruokapaikoista. Tänne voi tulla koska vaan ja juoda vaikka kupin kahvia tai lasin olutta tai nauttia jäätelöstä tai syödä väliapalaksi vaikka bufalavoileivän.ä. Täällä voi käydä aamiaisella, välipalalla rai iltakahvilla.  Gran Gusto on moderni, avara, valoisa ja siisti, ei mikään ahdas ja tunkkainen vanha lukaali. Tämä paikka sopii perheillekin, koka täältä löytyy jokaiselle jotain suuhunpantavaa, suolaista ja makeaa, ja  eikä tarvitse olla riippuvainen ruokailuajoista. Täältä voi myös ostaa  monelaista syötävää mukaansa. Avoinna kello 7.00-23.30 joka päivä. 

Päärautatieaseman edustaalla, Via Sigismondo Castromediano 10, Garibaldin metroaseman luona, löytyy erittäin hyvä voileipämyymälä Caseificio Marigliano, josta saa aivan mahtavia Panino mozzarella di bufala voileipiä. Täällä voi syödä myös kevyen lounan tai välipalan tai otta ruokaa mukaansa. Voi ostaa mozzarelal lautasen lisukkeineen. Annos on niin suuri että siitä riittää syömistä kahdelle, hekä kolmellekin, koska saa muutaman leivänpalan mukaan.

Ravintola nimeltä Muu Mozzarella Lounge, Vico II Alabardieri 7, Chiaia. Kaksi muuta samannimistä ravintolaa löytyy Napolista, mutta tänne Chiainaan on helpoin tulla. Tänne vaan maistelemaan bufalajuustoa, josta on tehty kaikki ruokalajit. Avoinna kello 10.00-24.00, perjantaisin ja lauantaisin suljetaan tuntia myöhemmin. Vaikka tämä on ensiluokkainen ja kallis paikka niin silti kannattaa käydä kerran ainakin.

Napolilaiset keksivät  pizzan ja huomasivat että pizzaa voi käyttää lautasena ja lautasen voi syödä. Ja mikä parasta niin pizzan voi syödä käsin. Napolissa on noin 500 pizzeriaa. Se on sitten eri asia onko se terveellistä syödä pizzaa usein. Mutta fiksu keksintö se oli. Näin saatiin ruuan tähteet käytettyä. 

Sanotaan että maailman paras pizza, noh jaa, löytyy L'Antica Pizzeria da Michele, Via Cecare Sersale 1-3, mutta jono on aina erittäin pitkä. Toinen kuuluisa pizzeria on Antica Pizzeria Port'Alba, Via Port'Alba 18, lähellä Danten metroasemaa. Tämä pizzeria avattiin jo vuonna 1738. Täällä saa muitakin perinteisiä napolilaisia ruokia. Napolissa ei useinkaan  parmesanoa pastan päälle. Vaikka sitä pyytää, niin ei ole lainkaan varmaa, että sitä saa.

Noh jaa, kyllä pizzat ja ruoka yleensäkin Napolissa ovat herkullisia. Spaghetti con de vongole/spagettia merenantimien kanssa tai  kalakeitto /zuppa de pesce ovat erittäin monen herkkua. Minä en voi syödä kumpaakaan, varsinkaan kun ruuassa on usein mustekalaa, jota en voi edes katsoa, voimatta pahoin. Minä kierrän mustekalat ja useat muutkin merenelävät kaukaa. Syön mielummin Insalata Capresen, jossa on ihania tomaatteja, mozzarella, öljyä ja basilikaa. Syön sentään lohta, silakoita, sardiineja ja silliä. Friteerattu kala/frittura di pesce on erittäin yleinen ruokalaji Napolissa. Minun ei passaa söydä pizzaa, pastaa eikä kahvileipiä, koska vehnäjauhot korottaa verensokerit kattoon.



Napolilainen pastiera

Jälkiruuaksi tyypillisiä napolilaisia herkkuja kuten pastiera napoletanoa, sfogliata napoletanoa tai  babà napoletanoa. Pastiera on perinteinen napolilainen  pääsiäsitorttu, malliltaan di pasta frolla, paj-/piirakkavuokkaan leivottu matala torttu. Sen perinteet ovat tarninan mukaan jo esihistorilalliselta ajalta, mutta sitä syödään nykyään vuodet ympäri juuri jälkiruokana. Se valmsitetan vehnäjuahoista, ricotatjuustostasokerista, kanderatuista hedelmistä, kanamunista ja maidosta. Torttu tai paj-/piirakka maustetaan vaniljalla, appelsiininkuorella ja joskus suklaallakin.

Pastieraa syödään Napolissa varsinkin torstaisin, perjantaisin ja lauantaisin ja luonnollisesti kaikissa perhejuhlissa sitä on tarjolla. Napolissa ei varmaankaan ole  montakaan ravintolaa tai kahvilaa, joissa ei olisi tarjolla pastieraa.


Pastiera synbolisoi nykyään kristillistä jälkeensyntymisperinnettä.Madonna Massaquanon juhlapäivänä tiistaina ennen pääsiäistä syödään pastieraa Madonnan kunniaksi. Massaquano Madonnaa juhlitaan vain paikallisesti Napolin ja Sorrennon alueilla 1100-luvulta lähtien. 

On olemassa tasanne vuoren päällä nimeltä Massaquano, joka sijaitsee lähellä Sorrentoa ja jonne on hyvin jyrkkä nousu merenrannalta Vico Equanon taajamasta. Vuoren tasanteella sijaitsee Vico Equanon vanhempi asutustaajama. Täällä sijaitsee useampikin ikivanha pieni kirkko, jotka "kantaa" Madonna Massaquanon perinnettä. Vuoren jyrkällä seinämällä  sijaitsee myös luostari nimeltä Santa Maria e Chieia, Via San Francesco 12. Täällä juhlitaan Madonna Massaquanoa tiistaina helluntaiviikolla, mutta Madonnan merkitys on alueellisesti kytketty myös pääsiäisviikolle.

Johannes Kastajan juhlapäivää vietetään 24. kesäkuuta katollisen kalenterin mukaan. Hän on koko alueen suojelupyhimys. Kokko sytytetään jo 23. päivän iltana. Tällä alueella on ehkä kymmenisen perinteistä uskonnollista juhlapäivää vuosittain, mutta jos ne sattuu arkipäivälle niin ne eivät enää ole pyhäpäiviä. Italiassa on jo kauan sitten tehty viikolle sattuvista pyhäpäivistä arkipäiviä.


Limoncello on tavallisin juoma tällä alueella, joka on peräisin täältä Naploinlahdelta, mutta Limoncelloa juodaan myös muuaallakin Italiassa, Sisiliassa, Sardiniassa ja Caprin saarella. Limoncelloa juodaan usein miten digestif-juomana ruokailun jälkeen ja sen alkoholiprosentti on yleensä noin 25%.


Vico Equensen kirkko Santissima Annunziata oli aikaisemmin tuomiokirkko. Kirkko seisoo jyrkänteellä, josta on upeat näköalat Napoliin ja Vesuviukselle. Kirkon alapuolella sijaitsee pari pientä hiekkarantaa, jotka ovat suosittuja uimarantoja. Aivan ensimmäinen tuomiokirkko seisoi rannalla. Kirkko on 1400-luvulta ja restauroitu 1700-luvulla. 

Sant Antonion leirialue sijaitee venesatamassa hieman kirkosta eteenpäin ja siinä on myös muutamia hotelleja. 

Vico Equensen kylästä pääsee bussilla kolmessa tunnissa jopa Roomaan Tiburtinan rautatieasemalle. Bussimatkat Italiassa ovat halpoja, koska useammat bussifirmat ajaa samoja matkoja ja kilpailu on kova. Täältä pääsee bussilla Casertaan, Sorrentoon, Amalfille ja ties vaikka minne. Täältä kulkee ohitse myös Napoli-Sorrento juna, jolla pääsee kätevästi Napolin lahden nähtävyyksiin.

Vico Equensen alue on erinomainen kohde josta voi tehdä retkiä lähiympäristöön. Täällä on rauhallista ja kohtuuhintaista asua ja oleskella vaikka pitemmänkin aikaa, verrattuna naapuripaikkakuntiin Sorrentoon, Amalfin kylliin ja Castellammare di Stabiaan. Alueella on myös luksus hotelleja. Mutta muistakaa että jos olette omalla autolla likkeellä ja haluatte ajaa Sorrennon niemen ylitse niin se vaatii ajokokemusta ja hyviä hermoja. Mutta kokmeushan on mahtava.


Jos jatkaa vielä tästä Vico Equensen vanhemmasta kylästä eteenpäin niin tie päätyy Villaggio Monte Faitolle. Jos ajaa oikellle niin tie tekee vuoristossa lenkin ja palaa alas merenrantaan Vico Equenseen. Tämä on Sorreton niemen korkein kohta, noin 1,2 kilometriä merenpinnan yläpuolella. Tänne kulkee funiculaari Castellammare di Stabiasta, jossa pysähtyy Napolin ja Sorrenton välillä kulkevat junat. Castelammareen tulee myös paikallisjuna Campi Flegreiltä, Napolin länsipuolelta. Autotie Via Massaquano tänne Villaggioon on kamalan kapea, mutkikas ja hieman vaarallinenkin, mutta kaunis. 


Sorrennon niemi/Penisola sorrentina on aivan ihana lomanviettopaikka kaiken ikäisille. Vico Equense on jo yksistään ihana paikka "leiriytyä", josta käsin voi katsella ympäristöä. Heinäkuun puolesta välistä elokuun loppuun on tungsta kesävieraista ja turisteista jokaisessa pienssä kylässäkin. Hän jolla ei ole autoa käytössään voi ajella Napolista lähtevällä rannikkojunalla/Circumvesuvina junalla pitkin rannikkoa aina Sorrentoon saakka. Hyppiä vällillä junasta pois ja katsella ympärilleen, vierailla pikkukylissä ja nauttia aivan mahtavasta luonnosta ja ilmastosta. Ja Sorrentohan pitää kerran elämässään nähdä, ja kuten laulussakin kerrotaan niin kerran Sorrennossa käynyt halajaa aina palata takaisin. Napolin lahden ympäristössä on maagista ja herkkää. Suosittelen!


Casatiello on toinen tyypillien napolilainen pääsiäisjälkiruoka. Se muistuttaa vehnäleipätaikinaan leivottua rullatorttua, joka sitten on laitettu kakkuvuokaan, mutta se on suolainen. Se on tehty venhäjauhosta, kanamunista, sianrasvasta, juustosta ja salamista. 

Italialaiset ja varsinkin napolilaiset ovat ihan hulluina makean perään. He ei voi lopettaa päivällistä ilman jälkiruokaa. Jäkiruuan on oltava rasvaista ja makeaa. Napolissa saa myös Italian parasta kahvia ja jäätelöä. Ja mikä parasta niin täällä on kaikki paljon halvenpaa kuin Roomassa. Yöpyminen on täällä yllättävän halpaa.

Turistin kannalta on lukuisat pikaruokapaikat edullisia, mutta juomaa kannattaa ostaa ruokakaupoista. Koska Italiassa käy kamalan paljon amerikkalaisia niin totta kai hampurilaiset ovat jättiläismäisiä kooltaan. Italiassa opiskelee valtavat määrät amerikkalaisia ja Roomssakin on jopa kolme amerikkalaista yliopistoa.


Tyypillinen napolilainen pikaruokaa on Pagnotto Napolitano, pieni lämmin voileipä, kinkku, salami, muna ja juusto. Ne ovat kuin pieniä pizzoja tai kanelipullia.Illallisen voi myös syödä varsin halvalla Napolissa. Täällä tarjoillaan ruokaa ympäri maapalloa, mutta paikalliset napolilaiset ruokalajit saattavat kiinnostaa matkailijoita eniten.


Via Sapienza, Via Sapienza 40 

Tämä on aivan erinomainen ja halpa lounasruokapaikka. Taivaallisen hyvää kotitekoista ruokaa. Harmi vaan että tämä on avoinna vain lounasaikaan kello 12.30-15.30.

La Cantina del Sole, Vicoletto Rosario a Porta Medina 25, on oikeastan vain reikä seinässä, mutta erittäin viihtyisä ja ennen kaikkea ruoka on perfekt. Napolilainen sanoisi että magnia sa dio, siis jumalallista ruokaa. Erittäin kotoisa paikka ja ruoka halpaa. Lounas kello 12-15 ja päivällinen tiistaista suununtaihin kello 19-23.

Tänne on hieman vaikea löytää, kujat ovat erittäin kapeita, mutta ei hätää, sillä tämä on keskustaa. Via Toledolta länteen päin on useita vaihtoehtoja valita kuja, mutta esimerkiksi Piazza Caritalta pääsee suoraan Via S. Librorion kujaa pitkin, joka johtaa suoraan tähän trattoriaan. Jos lähtee Via Pignaseccaa pitkin niin kadun varrella on myyntikojuja pitkän matkaa aina Montesanton  Torilel saakka.

Via S.Libron ja Via Pasquale Scuran risteyksessä, siis vielä lähenpänä Via Toledoa, sijaitsee Spiedo D'Oro niminen cantina, jossa on ns Tavola calda/lämmin pöytä/ buffe. Mahdottoman hyvä ja kätevä vaihtoehto ruokailla, vaikka kujat ovat tosi kapeita ja hieman ränsistyneitäkin. Mutta kannattaa nähdä se vaiva sillä ruoka on erittäin hyvää ja halpaa. Avoinna maanantaista lauantaihin lounasaikaan kello 11-16.

Siinä ravintolan lähettyvillä sijaitsee Piazza Pignasecca ja sen ympärillä mercato/kapuppahalli  ja katumyyntiä. Täällä myydään vähän kaikkea, jopa kalaa katumyynnissä, vaikka vieressä seisoo kalakauppahalli. Pikaruokaa joka kulmalla. 


 Vesuviuksen tulivuori taustalla

Napoli on Kampanian maakunnan pääpaikkakunta ja täällä paistaa aurinko noin 250 päivää vuodessa. Italiassa ei ole enää kaupunki nimitystä, kuten ei Ruotsissakaan, joten Napoli on miljoonan asukkaan kunta ja asutustaajama, mutta Napolin välittömässä läheisyydessä asuu noin kolme miljoonaa asukasta. Tukholman kuntakin on hyvin pieni ja jäänyt ahtaalle, mutta Suur-Tukholmassa asuu noin 2,3 miljoonaa asukasta. Tukholmalaisista on melkein puolet yksinasujia, mutta ei silti välttämättä yksineläjiä. 

Napolin liikennelaitoksen sivut ovat täälläNapolin metro on Italian vanhin ja sen kuuden radan varessa sijaitsee 80 strateegisesti sijoitettua pysäkkiä. Aluella kulkuvälineillä liikkumien on siis helppoa ja nopeaa, mutta keskustan ikivanhoilla erittäin kapeille kujille ei kulje busseja, ja kujille eksyy helposti. Ei hätää, vaikka ilmansuunnista on vaikea pitää lukua.

Napoli sijaitsee kuuluisan Vesuvion/Vesuviuksen tulivuoren kupeessa. Vesuvius on elävä tulivuori vieläkin. Silloin tällöin se puhaltaa kuumaa höyryä. Vesuvius purkautui viimeksi vuonna 1944, jolloin tuhoutui useita alueen kyliä. Vuonna 79 eaa purkaus peitti läheiset Pompeijin ja Herculaneumin kaupungit ja useamman kylän laavallaan. Näin syntyi valtavan suuri kaldera tulivuoren huipulle.


Napolista tehdään ryhmämatkoja Vesuviuksen ympäristöön. Alue kalderan ympärillä on nimeltään, Parco Nazionale del Vesuvio. Vesuviuksella käynti on mahtava luontokokemus. Omalla autolla voi ajaa ylös Torre del Grecosta parkkipaikalle ja siitä loppumatka sitten kävellen. Liikuntavammaisia kuskataan jeepillä ylös kalderan eteen. Parkin jälkeen on maksettava sisääpääsylippu 10€ ja alennettu hinta 8€ opiskelijoille. Alle 120 cm pitkät lapset pääsevät ilmaiseksi vanhempiensa mukana. 


Halvin tapa päästä Vesuviukselle, mutta aikaa vievä tapa, on ottaa rannikolla Sorrentoon kulkeva paikallisjuna Circumvesuviana ja jäädä pois kyydistä Pompejin kylässä, Pompeii Villa dei Misterin pysäkillä, ja käydä Pompeijin arkeologisella alueella ensin. Juna lähtee Napolista Porta dei Nolanalta, päärautatieaseman kupeesta, ja kyytiin voi nousta myös Napoli Gardibaldilta. Mikään ei estä ajamasta junalla Vesuviuksen ympäri.

Siinä heti Villa dei Misterin aseman luona on oikealla kädellä sisäänpääsy Pompeijin arkeologiselle kaivausalueelle. Alueella on paljon nähtävää, joten kannattaa varata puoli päivää pelkästään tälle alueelle. Muutaman metrin päässä Piazza Porta Maria Inferiorella on bussiasema, parkkipaikka ja paljon markkinakojuja ja halpoja ruokapaikkoja. Villa dei Misterin junapysäkin luona molemmin puolin on leirialueita ja hotelleja.

Villa dei Misteri on yksi pakollisista nähtäväyyksistä tällä alueella. Kuten kartalta näkyy niin Villa dei Misteriin on portilta matkaa suorinta tietä noin puoli kilometriä. Suosittelen kävellä sinne aivan ensimmäisenä heti suoraan portilta. Vierailu huvilassa on on erittäin suosittu turistien keskuudessa. Täällä on paljon huoneita ja runsaasti isoja kalkkimaalauksia seinillä.






Beate Vergine del Rosarion pyhäkkö, Pompeji, Piazza Bartolo Longo 1

Pompejin arkeologisen alueen pääsisäänkäynti sijaitsee Piazza Immacolatalla, nykyaikaisessa Pompein kylässä, Via Roma kadun varrella. Tämä sisäänkäynti on Pompein nykyisessä kaupungissa. Pompein keskustaan kulkee paikallinen juna ja myös Salernoon kulkevat junat pysähtyy Pompein asemalla. Yöpymispaikkoja on saatavilla. Lähellä on useita leirintäalueita ja kirkkoja, joista Beata Virginin pyhäkkö / pyhäkkö on kuuluisin. 

Vanhan tuhoutuneen kaupungin nimi kirjoitetaan Pompeiji ja uusi kaupunki Pompei, jotta jo nimen perustealla pystyy erottamaan kummastako on kyse.


Se on tämä Madonna dei Pompeji, joka tekee kirkosta pyhiinvaelluskohde.


Pyhän Neitsyen pyhäkkö


Pyhän Marian ikooni pääalttarilla


Herculaneum / Ercolano Scavi

Herculaneum sijaitsee lähenpänä Napolia kuin Pompeiji. Jää pois kyydistä Circumvesuvianan paikallisjunasta tai Sorrentoon kulkevasta junasta Ercoano Scavin pysäkillä. Sisäänpääsy Via Mare 75, Ercolano/Herculaneum. Aukioloajat vaihtelee jonkin verran vuodenaikojen mukaan.

Circumvesuviana niminen junapysäkki sijaitsee Torre Annunziatan kylässä. Tässä pysähtyy paikallisjuna ja Sorretoon kulkevat junat. Tästä jakaantuu raide kahteen suuntaan. Tästä pääsee myös Vesuviuksen eteläisiin ja itäisiin kyliin ja Vesiuviuksen taakse. Torre Annunziatassa sijaitsee kaksi muutakin juna-asemaa. Toinen aivan meren rannalla ja toinen hieman sivummalla. Torre Annunziata Centralen asema on lähinnä rahtijunien asema. 

Annunziata tarkoittaa sitä hetkeä kun arkkienkeli Gabriel kertoi Marialle että hän tulee synnyttämään Jumalan pojan. Nykyinen kylä on kaivettu esiin osittain Vesuviukssen purkausken jälkeen vuonna 79 ja uutta on rakennettu sen päälle. Maanjäristyksessä tuhoutui tämä alue tyystin. Kylä on vieläkin melko rähjäinen. Annunziata oli aikoinaan osa Pompeijia. Napolin porvaristo rakennutti tänne kesähuviloita, mutta alueelle nousi myös teollisuutta, jonka mukana tuli uusia asukkaita kylään. Alueella asuu noin 5000 asukasta. Torre Annunziata on nykyään Unescon maailman perimyslistalla, kuten myös Pompeiji ja Herculanium.

Seismisen skaalan mukaan alue kuuluu kakkosluokkaan, joten tärinä ei juuri tunnu missään. Alue kuitenkin sijaitsee ns punaisella alueella, jossa on suurin maanjäristyksen riski. Tulivuorenpurkaus riski on huomattavasti pienempi, muttta ei silti täysin vähäteltävä.



Torre Annunziatassa sijaitsee useita kirkkoja, joista voisin mainita paavillisen kirkon nimeltä Maria SS. della Neven pyhäkkö, jolla on aivan oma Maria ikooninsa, Madonna della Neve. Kirkko on rakennettu aatelisherra Raimondo Orsinin linnakkesseen, jossa oli vartiotorni.

Torre Annunziata ei ole mikään turistikohde, mutta tässä voi vaihtaa junaa ja ankkuroida oman baattinsa. Kylässä on muutamia upeita huviloita antiikin ajalta kuten Villa Poppaea/Villa Oplontis.


Herculaneum

Herculaneumin alue on melko väsyttävä alue kävellä ja katsastaa. Alue on paljon pienempi kuin Pompeijin arkeologinen alue, mutta paremmin säilynyt. Heculaneum on siltikin omalla tavalla kiinnostava paikka. Ercolanon modernista kylästä voi katsoa alas alueelle, ilman että menee sisään ja maksaa sisäänpääsymaksun. 

Pompejiin ja Herculaneumiin myydään myös yhdistelmälippuja. Parasta on etukäteen suunnitella ja miettiä missä haluaa käydä, sillä Napolin ympäristössä on niin paljon nähtävää, että aika loppuu helposti kesken ja stressi lyö päälle. Kesä-, heinä ja elokuussa täällä on aivan liian kuumaa ja marras-, joulu-, tammi- ja helmikuussa on taas usein sateista ja kosteaa, eikä aurinko oikein jaksa kauaa pilkistellä.


Koska Ercolano sijaitsee lähenpänä Napolia, niin aivan hyvin voi jättää Pompeijin käymättä ja käydä vain täällä Herculaneumissa ja siiten nousta Vesuviukselle.


Herculaneum


 Herculaneum


Herculaneum


Herculaneum


Herculaneum


Napolin lahden ympäristö on klassinen lomakohde. Turismi on ollut suuri tulonläde tällä alueella jo hyvin kauan. Useat tulevat tänne vuosi toisensa perään. Napolin, Vesuviuksen, Pompeijin ja Herculaniumin lisäksi alueella on monta muutakin kohdetta, joita kannattaa käydä katsastamassa. 

Grgananossa voi käväistä, jos on kiinnostunut pastan historiasta. Tämä on nimittäin pastan kotipaikkakunta.

Napolista pääsee nopeasti Caprin ja Ishian saarille, jotka ovat kautta aikojen vetäneet paljon turisteja puoleensa. Sorreto on myös vanha turistikaupunki jo 1800-luvulta. Amalfin rannikko ja sen pienet pittoreskit kylät Positano, Ravello ja Amalfi ovat olleet nyt 1900-luvulla kovasti suosiossa. 

Paestum sijaitsee Salernon eteläpuolella. Se oli antiikin aikainen kylä jonka kreikkalaiset perustivat 600-luvulla eaa. Tämä on ehdoton kohde arkeologiasta ja antiikin historiasta kiinnostuneille. Salernosta on 20 kilometriä Paestumiin. Juna-asema sijaitsee aivan arkeologisen kaivausalueen kupeessa.

Kun olet kokenut kohteet Napolinlahdella, voit jatkaa Napolin nähtävyyksiin tutustumista. Napoli on hieman vanhempi kaupunki kuin Rooma. Jo 700-luvulla eaa kreikkalaiset perustivat kaupungin ja antoivat sille aivan ensiksi nimeksi Parthenope. Uudempi kaupunki rakennettiin 470 eaa ja kreikkalaiset alkoivat ​​kutsua kaupunkiaan Neapoliksi, Uusikaupunki.


Torna a Sorrento/Palaja Sorrentoon on yksi Italian kauneimmista lauluista. Saan kyneleet silmiin tätä kuunnellesani. Bella Sorrento! Sorrento sijaitsee Napolia vastapäätä, vain 25 kilomteriä liunnuntietä.

Nyt siirrymme takaisin  Napoliin ...



Fontana del Gigante / Giganten suihkulähde, 
Via Partenope, lähellä Castel dell'Ovoa


 Castel dell'Ovo, alueella San Ferdinando, lähellä Piazza Plebiscitoa

Jos on aikaa, niin täällä voi käydä ruokailemassa tai juomassa kahvit. Rauhoittava paikka levähtää. Tämä castelli on kuin oma pieni kylänsä, josta löytyy useita ravintoloita. Castellin omistaa Italian armeija. Ilmainen sisääpääsy, paitsi näyttelyihin. San Ferdinandon alueella on useita parkkitaloja, joten tänne voi tulla omalla autolla ja hotellit ovat tällä alueella erinomaisia. Siisti ja rauhallinen alue.

San Ferdinandon kaupunginosa on numero 1 Napolin kaupunginosista Napolin etelärannalla. Tämä on erittäin siistiä ja rauhallista aluetta ja hotellit tällä alueella ovat erinomaisia. Meren läheisyys antaa lisää tunnelmaa. Alue on saanut nimensä hallitsevan kuninkaan Ferninand IV:n kunniaksi. Alueella seisoo useita erittäin kauniita kirkkoja kuten San Fernandino, joka seisoo Trieste e Trentolla. Upea kirkkoMuista kirkoista voisi mainita Santa Maria degli Angeli a Pizzofalconen, Nunziatellan basilikan ja Napolin pienen Synagogan, joka sijaitsee myös tällä alueella. Palatseja on Napolissa varmaan enempi kuin Roomassa.

Monte Echia/Pizzofalcone/Monte di Dio, siis Jumalanvuori on pieni vuori, joka sijaitsee täällä San Ferdinandon kaupunginosassa. Vuori on syntynyt magmaattisesta tuffikivestä tulivuorenpurkauksessa. Jyrkin pystysuora seinämä sijaitsee Via Chiatamonen kadun puolella. Mäen pohjoiselta puolelta kulkee serpentiinitie Via Egiziaca a Pizzoffalcinen katu ylös mäelle. Tänne ei kannata lähteä kiipeämään. Mäki on melko rähjäistä aluetta ja se on osittain ainakin armeijan käytössä. Siinä heti mäen kupeessa sijaitsee armejan kasernit ja koulu. Katu on hyvin kapea ja se saanut nimensä samannimisestä kirkosta, joka sijaitsee alenpana kadun varressa.


Piazza dei Martirin elegantin torin reunalla sijaitsee luostari nimeltä Santa Maria a Cappella Vecchia. Tämä alue on aina ollut varakkaiden asuinaluetta. Torin ympäristössä seisoo useita upeita palatseja. Evankelisluteraani kirkkokin seisoo torin kulman takana, Via Carlo Poerio 5.



Entisen luostarin tiloissa on pieni B&B nimeltä Cappella Vecchia, Vico Santa Maria a Cappella Vecchia 11, jossa on kuusi huonetta. Vico on ihastuttava kävelykuja rakennusten sisäpihojen kautta. Ei luostarissa enää ole nunnia mutta itse dominikaanijärjestö on vieläkin siinä vieressä. Luostari ja kirkko rakennettiin kardinaali Francesco II Boncopgnanin käskystä 1500-luvulla pakanallisen ajan Serapis jumalan temppelin päälle. Boncopnagnin isän veli  oli paavi Gregorius XV/Alessandro Ludovici. Hänestä tuli sittemmin Napolin arkkipiispa. Hän kuoli 49 vuotiaana.


Luostari ja kirkko 1700-luvulla

Paikalla oli ollut jo 1100-luvulla munkkiluostari, mutta uudesti rakennettuun luostariin muutti benediktiiniläisnunnia. Rikas markiisi Giuseppe Sessa omisti alueen ja hänen palatsinsa seisoo vieläkin luostarin vieressä. Aragonialainen Asquavivan aattelissuku osti luostarirakennuksen 1800-luvulla ja uuskorjasi sen. Heillä on vieläkin asunto tässä suuressa luostarikompleksissa. 


 Sisäpihan puolelta löytyy kirkonkellot

Kirkko on uuskorjattu ja siitä on tehty kuntosali. Palazzo Sessassa sijaitsee nykyään arvovaltainen Goethe Instituutti. Sessan perhe perusti myös juutalaisen yhteisön palatsiinsa. Siinä on pieni syngaoga nykyään. Kerrotaan että Adolphe Carl von Rothschield olisi ollut mukana perustamassa synagogaa.

Luostarirakennuksessa sijaitsee  erinomainen viinibaari nimeltä Vinarium Napoli, jossa kannattaa ruokailla. Rakennuksesta löytyy myös luksusluokan japanilainen suschiravintola, Palestra niminen kauneushoitola, kuntosali, hotelleja ja gallerioita. Kadun kulmassa on vartioitu autoparkki heille jotka ovat liikenteessä omalla autolla. Suosittelen tätä Cappella Vecchiaa yöpymispaikaksi. Vaatii aikaista varausta.


Via Chiaia on alueen viihtyisin katu tai kuja. Yhdessä Via dei Millen kadun kanssa on Via Chiaia Napolin eleganteimmat kadut. Via dei Millie sijaitsee hieman pohjoisenpana ja kulkee länteen päin, kun Via Chiaia kulkee itään päin.


Chiaia on Napolin kaupungin  asuintaajama, jossa on aina asunut rikkaanpaa väkeä. Chiaiassa sijaitsee ainoa Napolin rantakatu, jota pitkin voi kävellä. Tämä tunnettiin nimellä Riviera di Chiaia jo 1800-luvulla.

Chiaiassa asui aragonialainen herttuas 1600-luvulla. Napolissa on hallinut useitakin araganonialaisia kuninkaita, joten tänne muutti joukko aragonialaisia. Aragonian kuningaskunta oli aikoinaan aivan valtavan mahtava kuningaskunta jonka valta levisi ympäri Välimerta. Tämä herttuaskin tomi vallanpitäjänä aikansa Napolissa. Hän vaikutti suuresti alueen ulkonäköön. Aragonia on nykyään yksi Espanjan itsehalintoalueista, joka on ollut kahteen otteeseen itenäinen kuningaskunta ja johon on kuulunut Katalonia, Baleaarien saaret, Sisilia, Napoli ja Sardinia. Aragonialaiset hallitsijat käyttivät erilaisia kunnianimityksiä riippuen minkä alueen he valloittivat. 

Diego Aragon Pignatelli Cortes käytti nimeä prinssi. Hän oli napolilaista Pignatellin aattelissukua. Pignatelli on nykyään melko tavallinen sukunimi Italiassa. Paavi Innocentius XII oli nimeltään Antonio Pignatelli del Rastello ja hänkin kotoisin Napolista. Chiaian alueella sijaitsee jopa Museo Principe Diego Aragona Pignatelli Cortes, Riviera di Chiaia 200.


Villa Communale, entinen kuninkaallinen puistoalue sijaitsee Riviera di Chiaialla.

Bussi 151 päärautatiesemalta, Piazza Garibaldilta.




Palazzo Donn'Anna, Posilipo

Tässä palatsin vieressä sijaitsee hiekkaranta ja siinä on myös iso SPA/termaalikylpylä. Tänne uimarannalle pääsee mm Piazza Garbaldilta ensin bussilla 151 tai metrolla Piazza Munizipiolle ja siitä Via Giordano Brunolta bussilla 140. Jää pois Posilipon pysäkillä uimarannan kohdalla. Sisäänpääsymaksu kaikille rannoille.

Napolin eteläisin kaupunginsoa on nimeltään Posilipo. Täältä löytyy Napolin lähin hiekkaranta. Täällä sijaitsee palatseja, huviloita, linnakkeita, kaunista mäkistä luontoa ja ihana merenranta sekä hajonneita rakennuksia. Posilipo on korkeaa ja jyrkkää mäkeä, jossa on serpentiiniteitä ja bussilinjojen lisäksi funiculaari Mercellian ja Manzonin välillä. Mergellinan asemalle pääsee keskustasta paikallisjunalla. Margellinan kauniilla asemalla pysähtyi aikoinaan Roomasta tulevat junat, mutta Rooman ja Napolin välinen junaliikenne kulkee uutta suorenpaa rataa pitkin. Toinen vaihtoehto on pitkänlinjan bussit, jotka yleensä ovat halpoja.

Kyllä tätäkin kautta junalla pääsee Roomasta Napoliin, mutta matkalla joutuu vähintäin kerran vaihtamaan junaa. Matka kestää ainakin puolta kauemmmin kuin suoraa rataa pitkin, mutta matka tulee halvemmaksi. Kyse ei ole kuitenkaan suurista summista. Sen sijaan lentomatka Rooman ja Napolin välillä on järkyttävän kallista. Samalla hinnalla lentää vähintäin neljä kertaa edestakaisin Rooman ja Tukholman välin.

Via Posilipon varrella hieman uimarannasta eteenpäin, Via Posilipo 222, sijaitsee Cristo Re järjestön uskonnollinen instituutti, josta saa yöpymissijaa.

Tässä on lista muista luostariasuntoloista Napolin alueella. Huom! Osassa näistä saa asua vain italialaiset yliopisto- ja korkeakoulu opiskeiljat.

Camaldolin Birgittaluostari sijaitsee hieman sivummalla, mutta erittäin kauniilla ja rauhallisella paikalla. Tänne löytää päärautatieasemalta seuraavasti, ensin bussilla C40 ja sen päätepysäkillä vaihda bussiin C 44, joka vie perille saakka. Kerron siitä lisää toisessa postauksessa.


Mergellinan juna-asema, asemalla pysähtuu paikallinen Pozzuoliin kulkeva sähköjuna L2, jota myös kutsutaan metrolinjaksi, vaikka ne ovat sähköjunia. Ruotsissa niitä kutsuttaisiin nimellä pendeltåg. Varsinaiset Napolin metrolinjat ovat 1, 6 ja 10. Nämä muut ns metrolinjat, jotka ovat sähköjunalinjoja omistaa toinen firma nimeltä Metronapoli. Sama firma vastaa myös funikulääreistä. Italialainen paikallisliikenne on aina sotkuista ja vaikeasti ymmärretävää. Siitä sa helposti melkein hermoromahduksen.

Mergellina on muuten aivan ihastuttava alue. Lungomare Mergellian on rantakatu jota pikin voi kävellä vaikka Ciaiaan saakka. Busseja ei rantakadulla kulje, mutta bussin löytää talojen takaa. Rantakadun varrella on penkkejä,  baareja ja ravintoloja. Ainoa ongelma on se ettei tällä rantakadulla tahdo löytyä varjoisaa paikkaa muuta kuin kahviloista. Siinä on pieni kapea puisto josta löytyy varjo ja baareista, ravintoloista ja kioskeista saa juotavaa ja jäätelöä.  Aurinko porottaa täysiltä suuurimman soan vuotta. Tässä rannassa on myös privatti jahtien satama, Porto di Mergellina. Mergellinan aseman lähettyvillä Piazza Sannazarolla sijaitsee erinomainen suoisittu pizzeria nimeltä 50Kalo. Hyvin yksinkertainen ja kotoisa.


 Piazza Bellini, Via Santa Maria di Costantinopoli,
 lähin metroasema on nimeltään Dante

Tämä kodikas markkinapaikka sijaitsee keskellä kaupunkia. Keskellä toria ovat rippeet antiikin Kreikan muureista. Tämä alue on siis Napolin vanhint aluetta. Täällä syntyi Napoli. Vincenzo Bellinin patsas seisoo troin keskellä. Hän syntyi Sisiliassa. Bellini asui vanhempiensa kanssa täällä Napolissa ja opiskeli Collegio di Musica, nyt Colegio de Musica San Pietro Majellan. Haydn, Pergolesi ja Mozart opiskelivat aikanaan myös samassa musiikkikollegiossa.


 Piazza Bellini

Troin reunoilla sijaiste monta baaria ja ravintolaa. Iltaisin ja öisin kesäaikaan on koko tori katettu pöydillä ja tuoleilla. Kesällä jokun baari pitää ovensa avoinna kello kuuteen aamuun saakka. Hyvä ja halpa illanviettopaikka. 

Decumani di Napoli kutsutaan tätä kaupungin esihistoriallista keskustaa. Piazza Bellini on entinen kreikkalainen agora.



Piazza Bellini


Port'Alba on on ikivanha kaupunginportti Piazza Danten laidalla. Via Port'Alba johtaa portille ja Danten torille.


Piazza Dante, Dante Alighierin patsas

Alunperin torin nimi oli Piazza Mercatello, ja torilla on torimyyntiä vieläkin. Arkkitehti Luigi Vanvitelli suunitteli torin. Tori on noin 200 metriä pitkä ja noin 70 metriä leveä leveimmältä kohdaltaan. Se on yksi Napaolin tärkeimmistä toreista. Torin pohjoisessa päädyssä on ruohokenttä. Eteläinen osa on katukivillä päällystettyä aluetta.

Torin reunalla seisoo neljä kirkkoa, joista kaksi on luostarin kirkkoja. Toinen luostarinkirkoista näkyy tuossa yllä olevassa valokuvassa Danten patsaan takana. Rakennus oli alunperin nimeltään Vapahtajan talo, jonka tiloihin jesuiitit perustivat kirkkokoulun vuonna 1798. Suuri alue juuri tuosta kirkon takaa kuuluu vieläkin jesuiiteille. Siinä seisoo myös heidän upea kirkkonsa Gesù Nuovo, josta lisää hieman myöhemmin. Alunperinhän koulut perustettiin luostareden tiloihin ja vieläkin Italiassa useat koulut sijatsevat luostareissa. Opettajat ovat vain vaihtuneet.


Via dei Tripunalilta lähtee useita erittäin kapeita sivukatuja kuten Vicolo Purgatorio ad Arco. Piazza San Gaetanolla on parasta pysähtyä. Siinä on kaksi upeaa kirkkoa ja kaksi argeologista museota.





Via San Gregorio Armenian katu tai piazzetta viralliselta nimeltään lähtevät Via dei Tripunalilta etelään Monumento San Gaetanoon Thienin patsaan luota. Siinä on heti San Lorenzo Maggioren basilika vasemmalla puolella, joka on historiallisesti Napolin tärkeimpiä monumentteja.Luostarissa sijaitsee museo  Museo dell'Opera di San Lorenzo.  Kirkko valmistui vuonna 1235. 

Ulkoapäin kirkko ei näytä kovin erikoiselta. Sisältä se on mielenkiintoisempi, erityisesti sen luostari, joka on museo. Kirkon ja luostarin alla on arkeologinen kaivausalue, jota voi käydä tutkimassa. Tämäkin tori on entinen kreikkalainen agora. Roomalaiset kutsuivat agoraansa foorumiksi.

Huomasin että Napolissa useimmat kirkot näyttävät olevan avoinna klo 9.00-21.00, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Jotkut kirkot, kuten San Lorenzo Maggiore, avaavat ovensa jälleen kello 15.00 ja sulkevat kello 18.00. Yläpuolella olevan kuvan keskellä oleva oviaukko johtaa argeologisiin kaivauksiin.


San Lorenzo Maggiore, Piazza San Gaetano

Napolin aateliset suvut kustansivat 1800-luvulla kirkon ja luostarin korjaukset, kunnossapidon sekä koristelun. Aatelistyttäret usein pakenivat luostariin pelastuakseen pakkoaviolittolta. Siihen aikaan tässä luostarissa asui Dominikaani nunnia. Napoleon sulki useimmat luostarit valloittettuaan Italian, mutta tämä luostari sai jäädä. Joseph Bonaparte (1768-1844), Napoleonin veli, toimi kuninkaana Napolissa 1806-1808 ja kuninkaana Espanjassa 1808-1813.
  

San Lorenzo Maggioren kirkko on 1200-luvulta peräisin oleva fransiskaanikirkko, joka on goottilaistyylinen, joka on harvinaista Italiassa. Kirkossa on lukemattomia aatelissukujen hautakappeleita ​​ja osa kuinkaallisistakin on haudattu tänne.




 Luostarin sisäpiha


San Lorenzo Maggiore


San Lorenzo Maggiore


San Gregorio Armenon kupoli


San Gregorio Armenon basilika

Kirkko sijaitsee Via San Gregorio Armenon kapealla kujalla, joka kulkee Via Tripunalin ja Via San Biagio dei Librain välissä.


 Via San Gregorio Armenon kuja

Noin 50 metrin päässä San Lorenzo Maggioresta, samalla kujalla on San Gregorio Armenon kirkko, josta tulee kujan nimi. Tällä alueella on kapeita kujia ja kirkkoja hyvin tiheään.Kirkko on avoinna siinä kello 9.30 - 12.00. Sisäänpääsymaksu luostarin sisäpihalle. Dominikaani nunnat nimittäin pitävät huolen  kirkkosta ja luostarista.

San Gregorio tai Pyhä Gregorius Valontuoja eli 200-luvulla. Häntä pidetään ortodoksisen kirkon perustajana. Armenia oli ensimmäinen valtio joka otti kristinuskon valtion uskonnoksi. Pyhä Gregorius oli Armenian ensimmäinen piispa.

San Gregorio Armenialaisen kirkko valmistui vuonna 930 vanhan Ceresin temppelin päälle. Kirkko on korjattu ja kunnostettu muutamia kertoja. Kirkossa on myös Pyhän Santa Patrizian pieni kirkko. 

Santa Patrizian kirkon  paikalla sijaitsi nimittäin viidennellä vuosisadalla Napolin ensimmäinen köyhien sairaala. Santa Patrizian munkit pakenivat Konstantinopelista  islamin uskoa ja todennäköisesti he ottivat San Gregorio Armenon pyhät jälkeenjäännökset mukaansa Napoliin. 


  Nämä ovat kaiketi Pyhän Gregorius Valontuojan reliikit.









Luostarin sisäpiha

Kannattaa maksaa sisäänpääsymaksu, koska täällä on mukavaa levähtää ja nauttia rauhasta ja kauniista puutarhasta.


On penkkejä, joissa voit istua ja levätä, jos kadun meluun ja hälinään alkaa väsyä. 




Portaat luostariin ja Santa Patrizian kappeliin


Santa Patrickin kappeli

Napoli on kuuluisa monista erityisistä kirkkoistaan. Monet kirkot ovat todella mestariteoksia. Napoleonia kutsutaan viidennen tuomion kaupungiksi, sillä Napolissa on noin 500 kirkkoa. Roomassa on noin tuhat kirkkoa, mutta siellä on paljon paikallisia, tai niitä ei enää käytetä ja lähes tuhoutunut. Napolissa on niin vanhoja unohdettuja kirkkoja. 


 Santa Lucia kirkon kelloja

San Gregorio Armenio Basilican kupeessa kulkee kapea kujan Vico Santa Luciella, joka johtaa Santa Luciella kirkkoon. Kirkko on niin huonossa kunnossa, että se on lukittu.


Katualttari ja kissa



San Paolo Maggioren basilika Piazza San Gaetano, Via dei Tripunali

San Paolon kirkko sijaitsee San Lorenzo Maggioren kirkkoa vinosti vastapäätä. Kirkko rakennettiin antiikin ajan Castro ja Pollux temppelin raaunioihin. Kirkko on pyhitetty Pyhälle Paavalille ja kirkon omistaa Teatiini sääntökunta. 

Sant'Andrea della Vallen kirkko Roomassa on teatiinisääntökunnan pääkirkko Italiassa. Gaetano Thiene perusti yhdessä Giovanni Pietro Carafan kanssa teatiinisääntökunnan vuonna 1524. Gaetano on Katollisen kirkon pyhimys. Kirkon ulkopuolella seisoo Pyhän Gaetanon patsas. Giovanni Pietro Caraffa  syntyi Beneventon naapurikunnassa ja hänestä tuli paavi Paulus IV vuonna 1555. Caraffa on napolilaista aatelissukua, josta olen aikaisemmin maininnut blogissani. 

St. Gaetano syntyi Vicenzassa och kuoli täällä Napolissa vuonna 1547. Hän syntyi myös korkea-arvoiseen aatelissukuun. Hän muuttii Rooman ja tutustui siellä veilä häntäkin korkea-arvoisenpaan aatelissuvun edustajaan kardinaali Giovanni Battista Pallavicinin (1480-1524) kanssa. Pallavicinit ovat Gneovalaista korkea-aatelia ja nykyisin Italian korkeimmalle arvostetuin aatelissuku.


Kirkkoa alettiin rakentamaan 800-900-luvuilla. Napolilaiset nimittäin voittivat sarakeenit 500-luvulla ja voiton kunniaksi haluttiin rakentaa kirkko. Arkkitehtinä toimi Fransesco Grimaldi, joka sai pyynnön teatiineiltä suunnitella kirkko. Vasta 1800-luvulla alettiin kirkkoa koristella. Franseco Solimena maalasi kalkkimaalauksia kirkkosalin seinille. Pääalttarin suunniteli Ferdinando Fuga 1700-luvulla.









Muutamia korinttilaisia pilareja on jäljellä entiestä temppelistä.


 Luostarin sisäpiha




Spaccanapoli, tarkoittaa suurin piirtein Napolin kahtiajakajaa

Spaccanapoli lähtee Via Duomolta ja päätyy espanjaliaseen korttelistoon. Tämän pitkän ja kaepan kujan varrella on kuulema Euroopan parasta steet-food.



Nykyään Spaccanapolin katu on jaettu kadunosiin joilla jokaisella on oma nimensä. Läntisestä päästään katu on nimeltään Via San Biagio Dei Librai. Piazzetta Nilolta katu jatkuu Piazza S. Domenico Maggiorlle, jatkossa kadun nimi on Via Bendetto Croce ja Piazza Gesu Nuovo. Sen jälkeen se jatkuu Via Domènec Capitellin nimellä, Via Maddaloni, Via Paquale Scura, ja jos mukaan luetaan vielä Via Vicaria Vecchia kadun pätkä, niin Spaccanapolin pituudeksi tulee kaksi kilometriä. 



 Vanhaan kirkkoon on rakennettu asuntoja.


Kyrkan Santa Maria Assunta/
San Gennaro-katedraali
 Piazzetta Guglia del Duomo, Via Duomo

Tuomiokirkko valmistui 1300-luvulla. Kirkko perusti tai rakensi Napolin, Napolin ja Sisilian kuningas (1227-1285) Anjoun kuningassuvusta. Nykyinen katedraali on kuitenkin peräisin 1500-luvulta.

Myös kaksi vanhaa rakennusta saman pienen aukion reunalla, Santa Restitutan basilika ja Tesoro di San Gennaro (katedraalin oikealla puolella) johtavat kuninkaalliseen kappeliin. San Gennaro (275-305) oli Beneventon piispa, joka kuoli keisari Diolektianuksen vainoissa ja Gennariuksesta tuli marttyyri.



Mestarit Perugino ja Brancaccio ovat käyneet täällä koristelemassa kirkkoa.


Arkkipiispa Filippo Minuton hautamuistomerkki











San Gennaron kappeli


Kryptassa kardinaali Oliviero Caraffan patsas


 Pyhän Gennaron reliikkihuone kryptassa



Kaunis katualttari


San Gennaron obeliski seisoo pienellä Piazzalla katedraalin takana.


Santa Restitutan basilika

Pyhää Restitutaa kutsuttiin italiaksi Santa Restituta di Afrikaksi. Hän kuoli marttyyrikuoleman 300-luvun uskonvainoissa. Hän oli kartaagolainen syntyään. Tuolloin Kartaago Afrikassa kuului Rooman valtakuntaan. Pyhällä Restiutalla on oma basilika ja kappelin katedraalissa. Sisäänkäynti Via Duomo 147.


 Pyhä Restituta oikealla



San Gennaron kuninkaallinen kappeli/ Tesoro San Gennaron katedraali tai Museo del Tesoro di San Gennaro. Käymisen arvoinen museo, johon on sisäänpääsymaksu 8 €. Kappeli on vasemmalla katedraalin vieressä. Kupoli näkyy vasemmassa yläkulmassa.


San Gennaro / St. Januarius (275-305)




Trieste ja Trenton tori Piazza del Plebisciton kulmassa


Neapolin vanhin ja kuulusin, ehkä myös kallein kahvila Gran Caffè Gambrinus sijaitsee torin reunalla. Tämä alue on erittäin hyvä asumisen kannalta. 


Napolin kuninkaan Carlo III (Carlo Sebastiano di Bourbone) (1716-1788) patsas seisoo keskellä Kansallistoria/ Plebisciton toria. Carlo III oli myös Espanjan kuningas Carlos III, sekä Sisilian kuninags nimellä Carlo VII. Hän oli myös Parman ja Piacenzan herrtuas. Kuninkaalla oli kolmetoista lasta vaimonsa Maria Amalia Sassonian kanssa.

Kuningas Carlo III:n isä oli Espanjan kuninags Filip V/Felipe V ja äiti Elisabeth Farnese. Kuningas Filip V oli ensimmäinen Bourbonen suvun kuningas (Ranskan kruununprinssi) ja  nykyinen Espanjan kuningas Filipe VI on samaa Bourbonen sukua hänkin. Ei siis ihme että nykyisen kuninkaan nimi on myös Filip tai Felipe espanjaksi.


Palazzo Reale/Kuninkaallinen linna, Piazza  del Blebiscito

Piazza del Plebisciton tori on kansallistori, jonka reunalla sijaitsee Palazzo Reale /kuninkaallinen palatsi ja National Library Vittorio Emanuele III sekä Napoleonin kunniaksi rakennettu kirkko nimeltä Reale Pontificia San Fransesco da Paola Basilica.

Palazzo Reale rakennettiin 1700-luvun alussa ja sitä on lisärakennttu ja korjailtu ajan saatossa. Lähemmäksi kymmenen erittäin tunnettua arkkitehtiä on osallistunut palatsin rakentamiseen ja koristeluun. Palatsissa asui alkuun Bourbonen kuninkaallisia ja viimeksi Savojen suvun kuninkaallisia. Napolissa sijaitsee muitakin kuninkaallisia residenssejä kuten Capodimonten palatsi ja Porticin palatsi ja hieman kauenpana Casertassa myös erittäin iso kuninkaallien linna, josta kerron toisten lisää.

Linna sijaitsee samalla tontilla San Carlon teatterin ja kansalliskirjaston kanssa.


La basilica reale pontificia di San Francesco di Paola

Napoleonin lankomies Joakim Murat (1767-1815) rakennutti tämän valtavan basilikan veljensä keisari Napoleonin kunniaksi 1800-luvulla. Tämä isokokoinen kirkko muistutta a suuresti Pantheonia Roomassa. Ranskan marsalkka Murat toimi Napolin kuninkaana vuosina 1808-1815. Hän oli naimisissa Napoelonin siskon Caroline Bonaparten kanssa.


Pääalttari on koristeltu jalokivillä ja Lapis lazulilla.



Immagineazione  niminen Bed&Breakfast paikka sijaitsee Vico Santo Spirito di Palazzo 46, kirkonovesta vasemalle. Ensin Piazza Carolinalle ja siitä kioskin takaa ylös portaita Vico santo Spiritolle. Muuten noista kioskeista voi ostaa bussilippuja. Tämä on supsittu halpa yöpymispaikka erittän hyvällä ja keskeisellä alueella.


 Castel Nuovo

Piazza Mazzinilta lähtee kiertoajelubussit. Tästä lähtee myös bussi suureen La Reggia Disagne Outletiin, joka sijaitsee lähellä Casertaa, Napolin pohjoispuolella. Shopping-bussit kulkee yhtenään edestakaisin kello 10-21 välillä. 

Torilta lähtee Via Santa Brigidan katu, siis ruotsalaisen Pyhän Birgitan katu, jonka varrella seisoo Pyhän Birgitan basilika 1600-luvulta. Torin edustalla sijatsee myös useita pankkeja ja bankomaatteja. 


 Castel Nuovo, Via Vittorio Emanuele III, Piazza Mazzini

Castelli sijaitsee Napolin sataman vieressä. Rakennuksessa sijaitsee mm kuninkaallinen residenssi ja Museo Civico. Sisäänkäynti Piazza Vittorio Emanuele III:ta. Sisäänpääsymaksu 6 €. Lähin metroasema on Municipio, jonne on 200 metriä matkaa. Municipio tarkoittaa kaupungintaloa, joka on kuitenkin nykyään kunnantalo. 


Domenico Fontanan luomus Neptunus niminen suihkulähde kaupungintalon edustalla.

Castelli on ollut linnake ja asunto. Kuninkaalliset ovat käyttäneet kastellia vuoteen 1815 saakka. Kuningas Carlo I käski rakentaa linnakkeen vuonna 1279. 
Ranta- ja satama-alueella on kadut moderneja leveitä ja suoria. Tästä pääsee Via Agostino Depretisin katua pitkin suoraan päärautatieasemalle, jonne on Municipion metroassemalta kaksi kilometriä. Katu vaihtuu toki Universitetin metroaseman luona Corso Umberto I:ski. Tämä suora katu on liikennöity ja muutenkin moderni ja ikävystyttävän tylsä katu, joten kanattaa melkein ottaa  metro Municipiolta ja ajaa kahden metroaseman väli rautatieaseman pysäkille nimeltä Garibaldi. 

Sen sijaan Univercitàn metroasemalta on hieman lyhempi ja helpompi matka laivasatamaan. Helpoiten päärautatieasemalta satamaan pääsee lentokenttä-päärautatieasema-laivasatama bussilla ALIB, joka kulkee edestakaisin jatkuvalla syötöllä. Matkalippun voi sotaa bussiista ja se naksa 5 €. Nämä liput ei kelpaa muihin kyyteihin vaan silloin onstettav lippu tupakkauapoista tai tuppakkatiskeiltä. Lippu on leimattava bussissa. Leimassa lukee voimassaoloaika 90 minuuttia ja ja jopa kelloaika, koska lippuu lakkaa olemasta voimassa. 

Via Duomon ja Corso Umberto I:n risteyksessä sijaitsee kaunis tori nimeltä Piazza Nicola Amore. Torille ollaan rakentamassa uutta metroasemaa nimeltä Duomo.  Tällä alueella ja välittömästi Corso Unbereto I:n pohjoispuolella on kymmenittäin kirkkoja. Minä tietysti haluaisin nähdä kaikki Napolin viisisataa kirkkoa mutta enhän minä ole edes nähnyt kaikkia Rooman kirkkoja, joita on noin tuhat.

Piazza del Carminen reunalla seisoo Santuario di Santa Maria del Carmine Maggiore. Tämä on ehkä kakista vanhin kirkko Naploissa. Kirkko valmistui noin vuonna 1200, mutta sitä on jouduttu korjailemaan toisen maailmansodan pommitusten jälkeen. Varsinkin vieressä sijainnut palatsi joka kuului nunnaluostarille hajosi melkein kokonaan. 


Santa Maria Carmine Maggiore, Piazza del Mercato

Piazza Carminilla sijaitsee yksi Napolin vanhimmista ja ehkä kauneimmista kirkoista, tämä Santa Maria Carmine Maggiore.


Ulkoapäin  kirkko ei ole mikään kaunis näkemys paitsi kirkontorni, joka on tavallista kauniimpi. Katso valokuvaa alla.


Carminen kirkon ja luostarin pohjoispuolella on ikivanhoja kujia joiden varsilla myydään yhtä sun toista ja varsinkin toista. Kujat ovat kapeita, myymälätilat ahtaita, joten myyntipöydät on nostettu kujille. Via Lavianolla esimerkiksi voi kävellä ja katsastaa napolilaisten arkielämää. Piazza Mercaton vanha kalakauppatori sijaitsee myös ihan siinä kulmalla. Via Corradino di Svevian varressa sijaitsee moskeija ja Via Lavinaion varressa sijaitsee Islamilainen kulttuurikeskus.

Kujien varreella on siellä täällä pieniä kirkkoja ja jokunen pienempi luostarikin. Täällä on myös kirkkojen hyväntekeväisyysjärjestöjä, joissa vapaaehtoiset valmistaa ruokaa ja jakaa nälkäisille.

Tällä alueella kulkee myös Napolin kolme ainoata raitiovaunulinjaa, linjat 1, 2 ja 4. Kaikki kolme linjaa kohtaavat Corso Giuseppe Garibaldin ja Via Nuova Marinan risteyksessä. Yksi linja kulkee suoraan pohjoiseen päin Corso Giuseppe Garibaldia pitkin Via Casanovalle saakka ja siitä sitten itään päin asuintaajamiin. Toinen linja kulkee länteen päin satamaan ja kolmas linja kulkee itäänpäin rantaa pitkin jonkin matkaa.


Madonna Brunan ikooni pääalttarilla

 Kirkko omistaa myös krusifiksin jolla on maaginen voima.


 Madonna Bruna, La Bruna

Ikooni on tyyliltään toskaanalaisen koulukunnan tyylinen 1300-luvulta. Tämä hellyyden Madonnan ikooni on napolilaisten suosituin ikooni. Madonnaa juhlitaan joka vuosi 16. heinäkuuta juhlavin menoin. Palestiinassa on vuori nimeltä Karmelin vuori/Monte Carmelo. Neitsyt Maria sai nimensä tästä vuoresta ja sääntökunta samoin, karmeliitat, jotka nykyään ovat hajonneet kahteen eri sääntökuntaan. Toinen ryhmä on nämä Karmelin vuorelaiset ja toinen varsinaiset Karmeliitat. 



 Luostarin sisäpihan arkaadi




Luostarin sisäpiha on kaunis ja hiljainen oaasi. Luostariin ei vierailijoilla ole sisäänpääsyä, mutta tänne luostarin sisäpihalle saa tulla.




Sant'Angelo al Nilo, Piazzetta Nilo

Tämä piazzetta sijaitsee keskellä Napolia sen jo aikaisemmin mainitsemani ikivanhan Sapccanapolin kujan varrella.


 Nilo Jumalan patsats sijiatse Via Nilon ja Via San Biagio dei Librain risteyksessä.

Kirkko valmistui 1300-luvulla ja se on pyhitetty egyptiläiselle Niilin/Nilo jumalalle, jota egyptiläiset kauppiaat palvoivat Napolissa käydessään. 

Kirkkorakennuksesta  tuli valtavan iso, mutta itse kirkkosali on pieni. Kirkosta on tullut ennen kaikkea  Brancaccion aatelissuvun kirkko. Suku jakautui useanpaan haaraan. Napolilaisen sukuhaaran merkittävin henkilö oli Salvatore Brancaccio, joka sai jo syntyessään prinssin, markiisin ja herttuaan tittelit. Hän styntyi Napolissa vuonna 1842 ja avioitui Pariisissa amerikkalaisen upporikkaan Mary Elizabeth Bradhurst Filedon kanssa, joka jopa maksoi miljoona dollaria päästäkseen avioliittoon kuninkaallisen herran kanssa ja päästäkseen Italian kuingattar Margheritan piireihin. Rouva halusi asettua asumaan Roomaan lähelle kuningatarta, joten herra Brancaccio rakennutti palatsin vaimolleen Roomaan. Brancaccion palatsista tuli viimeinen aristokraattinen palasti Roomaan. Palatsissa sijaitsee nykyään Teatro Brancaccio. Tähän kirkkoon on haudattu useita Brancacchion aatelissuvun jäseniä, kuten kardinaali Rinaldo Brancaccio. Hautakappeleissa on jopa Donatellon ja Michelozzon veistämiä patsaita.


 Katualttari


San Domenico Maggiore, Piazza San Domenico Maggiore

Tämä tori on viihtyisä tori kaikin puolin. Toria reunustaa upeat palatsit joiden pohjakerroksissa sijaitsee butiikkeja ja kahviloita ja jopa teatteri. Kirkko on rakennettu yhteen Palazzo Petruccin kanssa. Pohjakerroksessa sijaitsee pizzeria ja kirkon alla kaksi baaria. Torin toisella reunalla on lisää kahviloita ja baareja. Tällä torilla kannattaa pitää juomatauko.

Tämä dominikaani kirkko on valtavan suuri ja sen yhteydessä sijaitsee myös erittäin suuri luostari. Kirkkoa alettiin rakentamaan 1200-lopulla. Tästä tuli goottinen tyyliltään, joka on harvainaista Italiassa. Myöhemmin kirkko sai korjausten myötä barokin tuntua, mutta 1800-luvulla kirkko uuskorjattiin taas kerran ja barokkityylinen koristelu poistettiin.

Luostari on ollut aikoinaan Napolin yliopiston rakennus, jossa Tuomas Akvinolainen opiskeli teologiaa. Kirkkohan on dominkaani sääntökunnan kirkko ja täällä olleessaan Tuomas joutui dominikaanien vaikutusvaltaan ja hänestä tuli dominkaani. Kirkossa on valtava määrä kuninkaallisia haudattuina Napolin kuningaskunnan ajoilta ja muun muassa Napolin kuningas Ferdinand I. Kirkon yhteydessä on ns Pyhä Reliikkkikammari, jossa on useiden merkkihenkilöiden sydämet säilytetty, sekä dominikaani sääntökunnan kalleuksia on pantu tänne talteen.  


 Sisäänäkäynti


Kirkossa on ollut monen mestarin maalauksia kuten Brancaccion, Rafaelin, Caravaggion, Tizianin, mutta useimmat maalaukset on nyttemmin viety museoon säilöön.



Brancaccion kappelin freskomaalaukset ovat jäljellä.


Brancaccion kappeli


Luostarin sisäpiha on uusittu ja modernisoitu. Täällä entisessä luostarissa pidetään konferenssejä ja taidenäyttelyitä. Arvovaltaien Casanovan aattelissuku halusi tehdä jotain köyhinpien hyväksi, joten he rakennuttivat tämän valtavan koulurakennuksen. Koulu toimi köyhmepien lasten koulukotina, pyhäkouluna, peruskouluna, ammattikouluna ja vapaa-ajan harrastustiloina. Tarkoitus oli kouluttaa lapset ammatteihin, jotta he voivat elättää itsensä ja perheensä. Koulun omistaa luultavasti Napolin kunta, mutta se toimii entisellä priaatteellaan, paitsi että useimmat lapset asuvat nylkyään kotonaan.


Gesú Nuovo, Piazza del Gesu Nuovo

Kirkko on rakennttu Sansoverinon aatelissuvun puutarhaan. Sansoverinon aatelissuvulla oli puutarhassaan iso palatsi, jonka julkivu sai jäädä kirkon julkisivuksi. Sansoverinot alkoivat juonitella silloisen Napolin kuninkaan Ferninand I:n kanssa ja lopulta heidän palatsi ja puutarha otettiin kruunulle. Sansoverinot saivat paeta kaupungista.Jesuiitit ostivat tontin ja palatsin ja rakensivat tälle suurelle tontille kirkon ja useita muitakin rakennuksia. 

Tällä alueella seisoo useita napolilaisten aatelissukujen palatseja. Jesuiitit omistavat valtavan ison tontin monine rakennnuksineen  Gesú kirkon takaa. Jesuiittien oelmassa oli Napolissa ie olut itsestään selvä asia. Heidät karkoitettiin kymmeneksi vuodeksi pois kaupungista. Joten jesuiitit ovat saanet taistella paikastaan katolisessa kirkossa. Tai ehkä juuri siksi heillä on ollut huonompi maine kuin ns katolisilla sääntökunnilla, jotka jakautuvat veljesjärjestöihin, sisarjärjestöihin ja maallikkojärjestöihin. 

Sosietas Gesu/ jesuiiteilla ei ole nunnia eikä maallikoita, vain pappeja, joilla on omat societas/yhteisönsä, kuten esim Birgittayhteisöllä on. Birgittayhteisöön saa toki maallikotkin kuulua. Tämä antaa määrättyjä vaupauksia ja mahdollisuutta ajan kanssa modernisoida yhteisöään. Jesuiitat tähtää hyväntekeväsiyyden lisäksi opiskeluun ja koulutukseen. Jesuuiittaveljen kolutus on pitkä. Ensin yliopistotason koulutus ja sen jälkeen noin 17 vuotta lisäkoulutusta.




Jesuiittikirkoilla on aina kokoa ja näköä.


Piazza del Gesu Nuevolla seisoo Neitsyt Marian obeliski ja sen takana Santa Sciaran kirkko.


 Gesú Nuovon kirkko on koristeltu viimeisen päälle.



 Sisäänkäynti Santa Chiara basilikaan, Via Benedetto Crocen kujan puolelta
Piazza Gesú Nuovon torin reunalla sijaitsee myös Santa Chiaran basilika. Kirkko sijaitsee isommassa rakennuskompleksissa, jossa sijaitsee myös Santa Chiaran luostari ja kolme muuta luostaria. Kirkon omistaa Fransiskaani sääntökunta sillä Santa Sciara/Pyhä Klara oli Pyhän Fransiskuksen sisko.

Kirkko vihittiin vuonna 1340. Kuningas Roberto il Saggio/Robert I (1277-1343) rakennutti kirkon ja luostarin. Roberto syntyi ja kuoli täällä Napolissa. Tässä rakennuskompleksissa on iso kirjasto ja kahvila ja arkeologinen kaivausalue sekä museo.


Santa Chiaran basilika, jossa on noin kolmisenkymmentä kappelia.

Luostariin pääsee mm Via Benedetto Crocen ja  Santa Chiaran kujilta.



Ferdinando Fugan valmistama upea marmorilattia.


Santa Chiaran kirkko ja kuningas Roberton hautamuistomerkki

Siinä kulman takana on sisäänpääsy Borbonen kuningassuvun Mausoleumiin ja sen vieressä sijaitsee Santa Chiaran luostarikirkko ja sen erikoinen luostarin sisäpiha/chiostro, joka on pakollinen nähtävyys Napolissa. Molemmat siis kulman takana Via Santa Chiaran puolella.



 Fransciskus Assissilaisen kappeli


Borbonen kuninkaallinen kappeli, jossa lepää useampikin kuningas ja kuningatar espanjalaisen kuningassuvun italialaisesta  Borbonen sukuhaarasta.


 Santa Chiaran luostarin sisäpiha

Domenico Antonio Vaccaro (1678-1745) on suunittelut luostarin sisäpihan ja sen erikoiset majolikasta valmistetut penkit ja pilarit. Domenico Antonio Vaccaro (1678-1745) oli ehkä kuulusin napolilainen taiteija, arkkitehti ja kuvanveistäjä, joka loi barokin ja rokokoon tyylisiä luomuksia tai niitten yhdistelmiä. Hänen töitään löytyy useista napolilaisista kirkoista, jotka on rakennettu hieman myöhemmällä ajalla. Hän oli ennen kaikkea kuvanveistäjä, joka muokkasi marmorista kauniita alttareita ja alttaritauluja. Hän oli opiskellut maalaustekniikkaa ja kuvanveistoa paikallisen mestari Franscesco Solimenan (1657-1747) verstaalla. Solimena oli napolilainen arkkitehti ja maalari.

Napolihan on ennen kaikkea kuuluisa opperasäveltäjistään ja oopperastaan, jota kutsutaan Napolin koulukunnaksi kolmessa sukupolvessa. Myös kirkkomusiikista ovat napolilaiset koulut maailmankuuluja. Täällä on käynyt monet eurooppalaiset opiskelemassa opperaa. Napolissa on jopa neljä konservatoriota. Joten oopperasta ja kirkkomusiiksista kiinnostuneiden kannattaa matkustaa Napoliin ja tilata lippu Teatro di San Carlosta, jota on pidetty maapallon parhaana ooppera-areenana. Täällä esitetään klassisia oopperaesityksiä  tammikuusta toukokuuhun. Balettia esitetään San Carlon Teatterissa huhtikuusta kesäkuun loppuun.

Napolin ooppera avattiin jo vuonna 1737, siis noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin Milanon La Scala ja Venezian La Fenice.


Rakennuskompleksin pohjapiirros.

Keskellä iso Chiostro di Maiolicato/Santa Schiaran luostari, orannsivärillä  merkattu luostari on San Francescon luostari, sinisellä värillä merkattu on Frati Minorin luostari ja vihreällä merkattu on Chiostro di Servizio.

Kellotapuli vasemmassa alakulmassa ja sisäänkäyntiä vastapäätä itse kirkkosali. Pääalttarin takana nunnien kuori. Tämä siitä syystä että rakennuskompleksissa  sijiatsee usempikin luostari, joissa on nunnia ja munkkeja ja jotka kaikki käyttävät tätä isoa basilikaa hartaushetkiinsä. Nunnilla on toki oman luostarinsa kupeessa pieni kappeli jota he voivat käyttää omiin tarkoituksiinsa ja jos he eivät halua käydä basilikassa. Museo dell'Opera turkoosin värillä merkattuna oikeassa yläkulmassa ja sen vieressä rosan värillä merkattuna arkeolgiset kaivaukset. Frias Minoren luostarin kupeessa sijaitsee Klarissanunnien oma pieni kirkko ja sen vieressä luostarin palvelutilat.














 Toinen pienempi luostarin sisäpiha 






Padre Pio

Padre Pio/Franseco Forgione (1887-1968) on yksi modernin ajan pyhmyksistä josta on tullut ehkä se kaikista suosituin pyhimys Italiassa. Hänet kanonisoitiin vuonna 1999. Pyhimykseksi hänet julistettiin vasta vuonna 2020. Padre Pion kuvan näkee kaikkialla Italiassa. Hän syntyi täällä Kampaniassa Pietrelsinassa, Beneventon lähettyvillä, noin 60 kilometriä koilliseen Napolista.
  

Napolin suurella valtion omistamalla yliopistolla on näin kamalan pitkä nimi kuin Univerista degli Studi di Napoli Frederico II. Tämä yliopiston on koko Italian sekä koko maapallon vanhin ei-uskonnollinen yliopisto. Tämä on yksi vanhimmista akateemisista institutioista maapallolla ja erittäin korkealle arvostettu opinahjo. Täällä on opiskellut monta italialaista filosofia ja pappia, joista ehkä kuuluisin on kirkonopettaja, katollinen filosofi ja pappi Tuomas Akvinolainen (1225-1274). Italiassahan on kaikilla eri uskonnollisilla kuppikunnilla, ja niitä on todella monta, omat yliopistonsa, joista useimmat sijaitsevat Roomassa. Tuomas syntyi Roccasecca nimisessä keskiaikaisessa kylässä, joka sijaitsee Rooman ja Napolin puolivälissä, Frosinonen maakunnassa.Keisari Frederico II (1194-1250) oli myös Sisilian, Saksan, Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja Jerusalemin kuningas. 


 Gesú Vecchio, Piazza Gesú Vecchio
Samassa rakennuskompleksissa yliopiston kanssa sijaitsee vanhempi jeusuiittikirkko jota kutsutaan nimellä Santuario del Gesu Veccia dell'Immacolata di Don Placido. Uudenpi jesuiittikirkko sijaitsee vain kivenheiton päässä.





Santa Maria di Monteverginell, Via Giovanni Paladino

Via San Biagio Dei Librain kadun eteläpuolella on paljon kapeita kujia jonne eksyy helposti. Kujat ovat todella kapeita ja sokkeloisia, eikä mitenkään kauneudella pilattuja. Mutta tämä onkin Napolin vanhinta ydinaluetta. Alueella on useita yliopiston rakennuksia, mutta myös pieniä ikivanhoja kirkkoja, jotka ei erityisemmin kiehdo päältäpäin. 

Via Giovanni Palladinon erittäin kapean kujan varrella seisoo ison rautaportin takana Santa Maria di Monteverginella niminen kirkko. Sen vieressä sijaitsee myös luostari ja sen erittäin kaunsi sisäpiha. Tämä sisäpiha on yksi Napolin kauneimpia. Kadun varella asuu kreikkalaisia ja täältä löytyy jokunen kreikkalainen ravintolakin ja muuta kreikkalaista toimintaa.

Jos kirkon iso rautaportti on avoinna tai raollaan niin piiapahtaakaa ihmeessä kirkossa sisällä ja käykää katsomassa samalla luostarin aivan ihanaa sisäpihaa. Nimittäin kirkko ja sen lusotrai ovat Napolin tärkiempiä hitoriallisia monumnettejä, vaikka sitä ei moni edes tiedä. Bartolomeo di Capua  ajalta 1240-1328. rakennutti tämän kirkon ja sen luostarin Piazza Casanovalle. Da Capua oli napolilainen juristi, teologi ja politikko. Hän toimi silloisen kuninkaan apumiehenä. Osittain kirkko sijaitsee da Capuan lapsuudenkodissa. Hän luovutti bendiktiiniläisillle kirkon ja luostarin. San Giovanni Boscon järjestö omistaa kirkon  ja luostarin. Luostarissa asuu naispuolisia eläkeläisiä ja naispuolisia opsikelijoita. 

Napoli on saanut aivan liian huonon maineen, suurelta osin maffiansa takia. Napoli on monin verroin mainettaan parempi. Rikollisuutta esiintyy määrätyissä piireissä. Luonnollisesti turistien on pidetetävä silmällä taskuvarkaita joita on kaikissa suurkaupungeissa. Napoli pystyy erittäin hyvin kilpailemaan Rooman kanssa nähtävyyksistään, jos nyt ei lueta Vatikaania mukaan. Napoli on jopa monella tapaa viihtyisämpi ja ennen kaikkea omalaatuisempi kaupunki kuin Rooma.

Napolin alueen maffia Gamorra on pahamainenen, mutta siitä ei ole juuri turisteille vaaraa. Ei kannata pelätä. Kirjailija Roberto Saviano on kirjoittanut useita kirjoja maffiasta ja myös kirjan Gamorrasta. Saviano on elänyt erittäin eristettyä elämää maffialta piilossa jo monet vuodet. Gammorra on Italian vanhin ja vaarallisin maffiaryhmä, joten siinä on henki suuressa vaarassa kirjoittaa heistä kirjan. Kirjasta on tehty elokuvakin ja maffia on jopa sanonut olevan tyytyväinen elokuvaan.

Viime vuosina on pseudonymi henkilö Elena Ferrante myös kirjoittanut kirjoja Napolin maffiasta Gamorrasta. Kirjoissa kerrottu esikaupunkialue Scampia on saanut laumoittain turisteja katsomaan paikkoja, joista Elena Ferrante on kirjoittanut. Scampin asuinalue rakennettiin maanjäristysten jälkeen vuonna 1980, jolloin tarvittiin uusia asuntoja. Alueesta tuli slummialue, jossa puolet asukkaista on työttömiä ja jossa narkoottikaa ja alkoholia myydään aivan vapaasti kaduilla. Maffia kontrolloi narkoottikan myyntiä täälläkin, kuten muuallakin Italiassa. Alue muistuttaa Rooman lähellä sijaitsevaa asuinaluetta nimeltä Corviale, josta olen kertonut täällä.

Mikään turistinähtvyys ei Scampia eikä Corvialekaan ole, mutta silti tänne tulee laumoittain turisteja. Arkkitehtuurista kiinnostuneet ehkä haluavat nähdä nämä kamalat kerrostalot. Mutta ideahan oli saada katto pään päälle asunnottomille.




Piscinola on lähin metroasema. Scampian alue on vain yhden neliökilometrin suuruinen asuinalue. Kaikki rakennukset eivät toki ole yhtä rumia. Täällä on kaunista luontoa ja kaunis puistoaleu. Evankelisluerilainen kirkkokin löytyy.




 Scampia

Italialainen arkkitehti Franz di Salvo suunnitteli rakennukset, jotka rakennettiin vuosina 1962-1975. Kun asukkaat muuttivat asuntoihin niin melkein heti  alkoi maffia kontrolloida aluetta. Vuonna 1980 oli suuri maanjäristys Irinassa ja noin 500 henkeää kuoli ja 400 000 menetti asuntonsa. Italiassa maanjäristykset ovat melko tvallisia. Maanpinta tärisee jatkuvasti enempi tai vähempi. 

Saksalainen kirjailija Goethe sanoi 1700-luvulla että napolilaiset luulevat omistavansa paratiisin. Tuo väite pitää paikkansa vieläkin, ainakin osittain. Kukaan joka on käynyt Napolissa ei ole voinut välttyä sen vaikutukselta. Uskallan väittää että Napoli olisi Italian pääkaupunki, jos ei paavit sattuneet asettumaan asumaan Roomaan. 

Napolissa asui 1700-luvulla 119 prinssiä, 156 herttuasta, 173 markiisia ja lukuisa määrä alenpaa aatelistoa, jotka olivat saapuneet tänne muualta Italian niemimaalta ja Euroopasta. Luokkaerot olivat silmiinpistävät jo siihen aikaan. Nykyään ei kenenkään tarvitse Italiassa kuolla nälkään tai jäädä ilman terveydenhuoltoa. Italian terveyspalvelut ovat erinomaisen hyvät ja käytännöllisesti katsoen ilmaiset. Turistina saat ilmaisen terveydenhuollon jos sinulla on matkalla mukanasi EU:n sairaanhoitokortti. Alle kouluikäiset saavat ilmaiset palvelut ja lääkkeet. Samaa korttia on näytetvää apteekissa jos joutuu ostaman reseptilääkkeitä. Osa reseptilääkkeistä, yleensä vakavimpien sairauksien lääkket ovat täysin ilmaiset. Kun tas osasta joutuu maksamaan jonkinlaisen pienemmän korvausken. Sairaalahoito on myös ilmaista, jos näyttää EU:n sairaanhoitokortin.

Turistikaupunkina on Napoli mielenkiintoinen. Aivan uskomaton turistikaupunki! Sanonta että "näe Napoli ja sitten voit  kuolla!" pitää paikkansa. Täällä saa maailman parasta ruokaa, parasta kahvia, prasta jäätelöä, kaupan päällisiksi hurmaavan ja kiehtovan historian ja erittäin vanhan monikultturillisen ilmapiirin, mahtavan ilmaston ja saa tavata ystävällistä, elämäniloista väkeä. Tämä kontrastien kaupunki antaa turisteillekin paljon nautinollista koettava kaiken vanhan ja hajonneen keskellä.  Napolia ei nähdä päivässä, ei viikossa, eikä edes kuukaudessa, joten matka tänne vaatii esivalmisteluja. Sanotaan ettei yksi elämä riitä näkemään kaikkea mielenkiintoista Roomassa ja sama pätee myös Napolin kohdalla.

Italiassa jokainen maakunta ja kaupunki ovat erilaisia, koska niillä on aivan oma pitkä itsenäinen historiansa, joka poikkeaa muiden menneisyydestä. Jokainen maakunta on vieläkin ikään kuin oma valtionsa, jolla on oma parlamentti, omat lait ja säännökset. Ruotsinkin paikkakunnat eroavat melkoisesti toisistaan verrattauna Suomen paikkakuntiin, jotka ovat melko lailla homogeenisiä, menipä  mihin tahaansa. 

Italialla ja Ruotsilla on pitkä historiansa. Molemmat maat ovat olleet jakautuneet herttuaskuntiin, joissa aateliset ovat pitäneet valtaa. Ruotsissa herttuaskuntia jaettiin ei-hallitseville kunigasperheiden jäsenille kolmella eri kaudella, aikainen keskiaika, vanhempi jarlien aika ja Vasan ajalla. Käytönnöllisesti katsoen kaikki Ruotsin maakunnat ovat herttuaskuntia vieläkin. Italiassa oli suurherttuas-, herttuas- ja ruhtinaskuntia vaikka millä mitalla. Kuningaskuntiakin on ollut useampiakin ajan saatossa. Italia onnistui yhtymään yhdeksi ja samaksi valtioksi kovan työn ja tuskan kautta niin myöhään kuin vuonna 1871. Ei italialaisilla ole suurenpaa halua olla yhtenäinen kansakunta. Ei sen puoleen ruotsalaisillakaan. Ainakaan verrattuna Suomeen, jossa kehitys on menosa täysin vastakkaiseen suuntaan.  Italiassa ja Ruotsissa ei koskaan sanota että me italialaiset tai me ruotsalaiset ollan niin tai näin. Italia onkin ollut monikansallien aina ja Ruotsikin jo keskiajalta lähtien. 

Napoli oli kuningaskunta 1200-1800-luvuilla, paitsi vuonna 1799 kun Napoleon Bonaparte valloitti Italian niemimaan. Ajoittain myös Sisilia kuului Napolin kuningaskuntaan. Napolin kuningaskunnan kuninkaat ovat olleet sisilialaisia, ranskalaisia ja espanjalaisia, mutta  ne oli kreikkalaiset, jotka perustivat Napolin noin 700 eaa.  Joten ei ihme että alue on saanut värikkään kulttuurin.  Napoli oli Euroopan suurimpia kaupunkeja jo 1300-1500. Siihen aikaan jo täällä oli vilkasta kulttuurielämää ja talouskin kukoisti. Kaikki naapurimaat halusivat Napolin omakseen, ennen kaikkea Itävalta, Ranska ja Espanja.


La Via Sacra/Pyhä tie, Cumassa

Kyme/Cumeae/Cuma oli kreikkalaisten vanhin kolonia Italian matereella. Magna Graecia oli alue nimeltää jonnne krekkalaiset asettuivat asumaan 750-luvulla eaa. Cuma sijaitsee Napolista länteen Pozzuolin länsipuolella, MOnte di Cuman kylässä, jonne kulkee Napolista paikallijuna SS686. Juna päätyy Torregavetaan, jonne kulkee toinenkin paikallisjuna pitkin rantaa. Molemmat junat lähtevät Montesanton metro asemalta. Torrevegata on erittäin suosittu romanttinen rantakohde, ja ihme kyllä täällä ei ole silti tungosta. Mutta rannikolla on monia muitakin rantakohteita.


Sisäänpääsy Campi Flegreille on Via Solfatara 161 


Itse varsinaisen tulivuoren nimi on Solfatara.


Siellä on leirialue kaikkine palveluineen.



 Solfataran kraatteri


Cuma on arkeloginen kaivausalue joka osittain sijaitsee Campi Flegreillä, joka sijaitsee lähenpänä Napolia, alueella joka on erittäin vulkaanista aluetta. Vesuviuksen tulivuorelta on tänne noin 10 kilometriä ja Napoli jää siihen väliin. Vesuvius on ollut rauhallinen sitten vuoden 1944. Täällä Campi Flegreillä on ainakin 24 pienenpää puhisevaa ja elvää kraateria ja yksi iso joka on noin 2,3 kilometriä ympärysmitaltaan. Monte Olibano on noin 155 metiä korkea tulivuorenhuippu, mutta itse Solfataran kraateri sijaitsee alenpana noin 90 metriä merenpinnan yläpuolella. Flegrein kenttä on mailman vaarallisin tulivuorialue, mutta se on purkautunut vain kahdesti. 

Lähellä sijaitsevan Pozzuolin maapinta nousee ja laskee kaiken aikaa magman liikkusessa maan kuoren alla. Flegerien kenttä on nykyään erittäin tulinen. Alueella sattuu myös piniä maanjäristysten sarjoja. Napolin ja Pozzuolin edustalle satamien eteen on noussut 25 neliökilometrin suuruinen vedenalainen harjanne, jossa on noin 30 aukkoa, josta nosuee kaiken aika kaasuja. Luonnollisestikin täällä alueella on valvonta-asema.

Tämä jättiläis tulivuori on heräämään päin, mutta määrtyille alueille pääse turistitkin. Täällä on oltava varovainen ja luettava tarkkaan varoituskylttejä. Siitä ei ole kovin kauaakaan kun eräs turistilapsi menehtyi kun hän joutui kielletylle alueelle. Alueella on myös museo, joka ei ole juuri nyt avoinna. Jos Flegrein vulkaani saisi purkauksen niin se olisi kymmenen kertaa voimakkaampi kuin mihin Vesuvius pystyisi. Maanpinta alueella nousee noin 7,5 senttimetriä vuodessa. Italiassa kerrotaan säätiedoituksen yhteydessä suuremmista maanliikkeistä ja maanjäristyksistä ja mahdollisista evakuoinneista. Napolin alueen maantärinä on on pientä ettei sitä juuri koskaan huomaa, mutta jos tulivuoren purkaus tulisi, niin se tekisi valtavaa tuhoaan.


 Belvedere, Via San Gennario alla Solfatara

Täällä sijaitee Via Solfataran varrella Napolin suojeluspyhimykselle pyhitetty kirkko San Geannaro ja kirkon yhteydessä sijaitsee kaunis luostari. Lähellä kirkkoa  sijaitsee  Belvedere San Gennaro, jolta on mahtavat näköalat merelle.




Via Costantinopeli/Konstantinopelin katu lähtee suoraan eteläänpäin Museo nimiseltä metropysäkiltä. Museo tässä tarkoittaa Napolin Kansallismuseota, yksi maailman parhaista arkeologisista museoista, joka on arkeologiasta ja historiasta kinnostuneille pakollinen kohde. Museo aivan valtavan iso kompleksi. 

Museon perusti kuningas Carlo IV di Borbone vuonna 1738. Kuninkaan isoäiti Elisabeth Farnese kuului ajallaan maailman rikkainpaan sukuun. Hän oli naimisissa Espanjan kuningas Filip V:n kanssa, joka kuului Borbonen sukuun, aivan kuten nykyinenkin Espanjan kuningas Felipe VI. Kuningatar Elisabeth oli koonnut elämänsä aikana valtavan kokoelman antiikkia Pompeijista, Herculaniumista, Kreikasta ja Egyptistä. Kuningattarella oli myös valtava taidekokoelma, joka käsitti sen ajan mestareiden teoksia. Kokoelma sai paikan täällä museossa, kun hänen pojan pojastaan tuli Espanjan kuningas. Mutta Carlo IV oli heikko hallitsija. Hän oleskeli enimmäkseen täällä Napolissa ja metsästi, kuin hoiti kuninkaallista virkaansa Espanjassa.


Galleria Umberto I, Via San Carlo 15, vastapäätä San Carlon Ooperataloa





Via Costantinopelin kadun varrella sijaitsee Accademia di Belle Arti. Aivan mahtava pytinki niin ulkoa kuin sisältäkin päin. Akademian perusti Napolin ja Sisilian kuningas Carlo VII, joka oli myös Espanjan kuningas nimellä Carlo III.


Akademian iso sisäpiha


Sant'Andrea delle Dame niminen entisen luostarin iso rakennuskompleksi sijaitsee naapurikorttelistossa. Osa yliospiton tiedekuunnista sijaitsee kadun toisella puolella. Luostari kuuluu yliopiston lääkäri-ja kirurgiselle tiedekunnalle. Sisäänkäynti Piazzetta Sant'Andrea delle Damelta. 

Seuraavassa korttelistossa sijaitsee Napolin Polikiniikka, Primo Policlinico di Napoli, joka on yliopiston sairaala. Sen vieressä pieni sairaala nimeltä Santa Maria Maggiore. Kaksi kirkkoa seisoo siinä kulmilla, Santa Maria Maggriore La Pietrasanta, joka on nykyään jonkinlaien näyttelyhalli. Siinä kulmalla on myös pieni Santa Croce di Luccan kirkko. 


Täälläkin on entsien luostarin ihastuttava sisäspiha jossa voi keskipäivän tauon aikana levähtää.


Girolamini kirkko tai Filippo Nerin kirkko, Piazza Girolamini

Pyhä Filippo Neri perusti oman järjetön nimeltä Oratoriaanit. Olen heistä kertonut akaisemmin Chiesa Nuovan osuudessa. Girolamini kirkon yhteydessä sijaitsee erittäin kaunis luostarin puutarha ja upea kirjasto.

Girolamo viittaa Pyhään Hieronymokseen (347-420). Hän syntyi nykyisen Kroatian alueella ja kuoli Betlehemissä. Hieronymos käänsi Raamatun kreikan kielestä latinan kilelelle. Hänetä tuli myöhemmin Kirkkovaltion kardinaali. Hänet on haudattu Roomaan Santa Maria Maggioren basilikaan.










Luostarin puutarhaan pääsee Via Duomon kadun puolelta



Se pakollinen appelsiinipuu luostarin sisäpihalla



Sisäpihan kaivo


Santi Girolamo e Festi, Rampe San Marcellino, kuja joka lähtee Via Leopoldo Ronidolta.

Tämä alue on melkoista sokkeloa. Yliopiston rakennuksia ja kirkkoja  sikin sokin. Jotkut kapeimmat kujat ovat suljettu rautaporteilla. Museo Paleontologia sijaitsee samassa rakennuskompleksissa kirkon ja yliopiston kanssa. Kaiken keskellä sijaitsee entinen luostarin sisäpiha.


Santi Marcellino e Feston kirko on alunperin luostarin kirkko. Se on rakennettu 1600-luvulla. Arkkitehtejä on ollut useitakin, joista kuuluisin on Luigi Vanvitelli, joka teki korjaus-ja lisätöitä luostariiin. Hän on yksi Italian kuuluisimmista arkkitehdeistä. Hän syntyi Napolissa 1700 ja kuoli Casertassa vuonna 1773. Hän isänsä oli myös arkkitehti ja myös hänen jälkikasvunsakin. Kerron hänestä myöhemiin eräässä toisessa yhteydessä.



Tässä on sijainnut kaksi nunnaluotaria vierekkäin ja heillä oli yhteinen sisäpiha. Nunnia täällä ei ole ollut aikoihin.





Arkkitehti Luigi Vanvitelli suunitteli Scala Santa nimisen Oratorion luostarin yhteyteen. Sisäänkäynti Largo San Marcellinolta. Tämän kujan varrella seisoo Santi Severino kirkko ja Elena Savoian instituutti. Elena Savoia tai Elena Montenegro oli Italian ja Albanian kuningatar sekä Etiopian keisarinna. Hän oli naimississa Italian kuninkaan Vittorio Emanuele III Savoian kanssa.



Via Toledo/Via Roma on Napolin yksi tärkeimmistä kaduista, joka kulkee 1,2 kilometriä etelä-pohjois suunnassa. Kadun varrella seisoo kymmeniä palatseja. Toledo on kaupunki Espanjassa josta katu on saanut nimensä. Katu kulkee espanjalaisen kortteliston itäistä laitaa. 

Via Toledeo on shopinkatu nykyään. Kadun läntiselle puolelle ei turistit useinkaan ehdi. Vico Tre Re a Toledon kujan varrelta löytyy Fransiskaaniluostari. Se on saanut nimensä tärkeimmän roomalaisen pyhimyksen Santa Fransesca Romanon mukaan. Nunnaluostarilla on apteekki siinä luostaria vastapäätä ja pieni oma kappeli, jossa voi käydä kuka vaan hartaustilaisuuksissa. Samassa kadun kulmauksessa sijaitsee myös pieni hotelli nimeltä Il Convento, jonka luultavasti omistaa myös luostari. Hyvä sijainti ja silti rauhallinen alue. Jopa oma viihtyisä parvekekin. Muutenkin kehuttu hotelli. Lähellä Toledon metroasemaa.

Piazza Cavour on oikeaastaan ensin neliön muotoinen piazza ja sen jälkeen leveä katu, joka lähtee Museolta, Museon metroaseman luota koilliseen ja päätyy Napolin lentokentälle. Matkan varrella  se muttaa nimeään Via Floriaksi. Kadun varrella sijaitsee myös juna-asema nimeltä Stazionen Piazza Cavour, jonka kautta kulkee muutamia paikallisjunia. Kadulla on erittäin vilkas liikenne koska katu syöttää ohikulkevaa liikenenttä ja yhtyy myöhemmin moottoritielle E56, ja se puolestan yhtyy Autostarada A1:n kanssa. A1 on toiselta nimeltään Autostrada del sole, joka on Italian pisin moottoritie. Tie lähtee Milanosta ja se kulkee Firenzen ja Rooman kautta tänne Napoliin saakka.


Porta San Gennaro

Piazza Cavourin aseman luona seisoo antiikin aikainen kapunpunginmuurin portti San Gennaron portti. Tämän portin kautta avautui siihen aikaan tie San Gennarion katakombeille. Kuolleita ei saanut haudata kaupunginmuurin sisäpuolelle. Kaupunginmuurista ei ole paljoakaan enää jäljellä. Itse muurissa sijaitsee kappeli nimeltä San Gennaro. Ja heti portin jälkeen seisoo kirkko nimeltä San Giovanni Evangelista San Gennario. 


Caserna Garibaldin armeijan rakennuksen ja oikeuslaitoksen takana sijaitsee San Giovanni a Garbonaran basilika, Via Garbonara 4. Tämä kirkko on ollut suljettuna kauan aikaa, mutta se on nyt kunnostusten jälkeen avattu taas viereilijoille.


Garbonaran kirkko on rakennttu 1300-luvulla. Kirkko raknnettiin kuningas Ladislausken(1386-1414) kunniaksi kuninkaan omasta aloiteesta. Kirkossa lepää toki useita paikallisia aatelisherrojakin.




Kuninags Ladislauksen hautamuistomerkki, jonka on valmistanut veljekset Marco ja Andrea Firenze.


 Aatelisherra Somman hautamuistomerkki





Museon metrosaeman ja Via Cavourin pohjoispuolella sijaitsee kaupunginosa Sanità, joka rakennettiin 1500-luvulla alueelle jossa sijaitsee useita katakombeja, joista kaksi tunnetuinta ovat San Gennaro ja San Gaudioso. En mielelläni mene maan alle, eikä minua kiinnosta katakombit. Tavalliset hautausmaat sen sijaan ovat mielenkiintoisia paikkoja koluta. San Gaudioson katakombit sijaitsevat vain noin 700 metriä Museon metrosemalta pohjoiseen päin, Via San Teresa degli Scalzin varrella. Katakombien vieressä seisoo Santa Maria della Sanitàn kirkko. Piazza Cavourilta lähtee kaksi bussia C51 ja C52 jotka ajaa kirkon eteen. Se on vain neljän pysäkin väli.


Via Sanita kirkon edustalla on erittäin viihtyisä ja kotoisa tori ja kirkon julkisivu on kaunis kulissi. San Gennaron katakombit sjaitsevat reilun kilometrin päässä ja siitä voin kertoa toisessa postauskessa, jossa kerron kohteista hieman kauenpana Napolista.


Castel Capuano, Porta Capuana

Kun kävelee Via Grabonaraa eteenpäin niin tulla tupsahtaa Piazza Enrico da Nicolalle. Täällä sijatstee Castel Capuano, jota toimi kuninkaan asuntona 1500-luvulla. Nykyään rakennuksessa sijaitsee tuomioistuin. Torin puoleisessa osassa sijaitsee poliisilaitos.


Toria reunustaa keskiaikainen kaupunginmuuri. Muurissa kapea Porta Capuana/kaupunginportti, joka on saanut nimensä Napolin pohjoispuoella sijaitsevasta Capuan kunnasta, Napolin ja Capuan välillä on siis kulkenut jo keskiajalla maantie.

Torilla kohtaa useita katuja, joista Alessandro Poerion katu johtaa suoraan päärautatieasemalle. Kaupunginmuurin kupeessa sijaitsee kirkko nimeltä Santa Caterina  a Formiello. Kirkon luostarista on tehty kulttuuri ja aktviviteetti tilat







Napoliin on erittäin hyvät kulkuyhteydet lentäen, junilla, busseilla ja laivoilla. Italian tunnetuin moottoritie Autostrada del Sole kulkee Napolista, Rooman ja Firenzen kautta Milanoon. Lentokenttä Capodichino sijaitsee vain kahden kilometrin päässä rautatieasemasta. Ryan Air lentää Italian sisämaanlentoja tiheään tahtiin ja halvalla. Aivan hyvin voi mennä lentokentälle ja ostaa siellä lentolipun Rynaiarin koneesseen ja lennellä halvalla pitkin ja poikin Italian niemimaalla ja myös Sisilian saarelle. Ei tarvitse välttämättä ostaa lnetolippua netistä etukäteen, mutta varmintahan se on, niin säästyy istumasta lentokentillä.  Napolista on hyvät lentoyhteydet päivittäin ympäri Eurooppaa.

Napolin satamalla on suuri merkitys matkustajille ja tavaraliikenteelle. Lauttoja kulkee mm Tunisiaan, Sisiliaan, Koriskaan, Sardiniaan ja Sorrentoon ja Caprille. Caprista olen kertonut aikaisemmin täällä.

Napoli on ns vanha-moderni kaupunki. Napolissa on hieman lauhempi sää kuin Roomassa. Kesät eivät ole aivan yhtä kuumat Napolissa kuin Roomassa ja talvet ovat Napolissa kuivemmat ja lämpimämmät kuin Roomassa. Toisin sanoen, Napolissa on usein melko perfekti sää. Kulttuurillisesti ja taiteellisesti on Napoli yksi maapallon rikkaimpia kaupunkeja. Napoli on myös vanhimpia monikansallisia kaupunkeja Euroopassa. Useat kaupungin rakennukset ovat 2800 vuoden tulosta ja monen eri kulttuurin luomuksia. Napoli on tavallaan museo sinällään. 

Joten melkeinpä ehdottaisin lähtemään Napolin pohjoisiin osiin heti alkuunsa. Ehkä se kaikista tärkein pakollinen nähtävyys on Casertan linna ja sen aivan valtavan kaunis puistoalue, jonka vertaista ei taida löytyä muualta. Se alue on vaan nähtävä! Caserta sijaitsee noin kahdenkymmenen kilometrin päässä Napolista. Sinne kulkee suora tie Autostrade del Sole, mutta se on moottoritie, jota piktin ei kulje busseja. Tänne on parasta ottaa juna, joka kulkee Capuaan saakka. Juna lähtee Formiasta ja kulkee Napolin kaupungin lävitse. Junaan voi nousta Piazza Cavourin pysäkiltä.


Hän joka haluaa nähdä vanhan Napolin kujat ja elämän voi ajaa Toledon metroasemalle ja siitä sitten lähteä etelään tai länteen päin. Alueen nimi on Espanjalainen korttelisto.  Sinne eksyy melko varmasti mutta kyllä sieltä lopulta löytää ulos, kun kysyy metroaseman suuntaa. Tässä espanjalaisessa korttelistossa sijaitsee parikymmentä kirkkoa.





Castel San Elmo kuvassa takimmaisena ja sen edessä Museo San Martino ja se luostarin sisäpiha.Ylös Castellin edustalle pääsee funikularilla. Lähin metroasema nimeltä Vanvitelli, sijaitsee Vomeron modernissa kaupunginosassa. Ikävä kyllä tämä metro kulkee kaupunginympäri, ennnen kuin se kurvaa Museon ja Danten pysäkeille, siitä Munícipiolle ja monien kiemuroiden jälkeen päätyy päärautatieasemalle. Vomerosta lähtee useampiakin funiculäärejä alas kaupungille.

Via Pedamentinalta pääsea laakson kautta asuinrakennusten välistä tänne Castelliin, mutta siinä on paljon jyrkkiä portaita. Portaat kulkee serpentiinimäisesti, joten matkaa tulee monta kertaa enmpi kuin jos laskee reitin linnuntietä. 

Funicularilla Piazza Montesantolta Corso Vittorio Emanuele pysäkin kautta ylös Sant'Elmon Castellin pysäkille. Castellin sisällä on myös pieni kirkko nimeltä Sant'Erasmo. Viereisessä rakennuksessa sijaitsee Museo San Martino, ihana entinen luostarin sisäpiha ja luostari nimeltä Porcuratori. Castelliin on erikseen sisäänkäynti ja sisäänpääsymaksu. Täällä ylhäällä on kaksi kahvilaa ja yksi pizzeria.


Certosa di San Martino on museo joka on perustettu entiseen suureen kartuasiini luostariin. Aivan mahtava museo jossa sijaitsee myös taidegalleria.Yksi suurimmista rakennuksista Napolissa. Museo sijaitsee Vomeron kaupunginosassa. Luostarin kirkko ja kappelit ovat kauniita. Täällä sijaitsee myös kansallismuseo nimeltä San Martino.


 Piazza Garibaldi

Torin keskelle on rakennettu iso lasihökkeli jonka alla sijaitsee ostoskeskus ja metroasema linja 2, sekä Circumvesuviana paikallisjunaan, jolla pääsee Napolin eteläisiin kohteisiin. Metrolinja 1:n laiturille pääsee Rautatieaseman kautta. Luultavasti on tai tulee olemaan yhteys mertro 1:n ja metro2:n laitureiden välille. 

Piazza Garibaldi sijaitsee Napolin päärautatieaseman edustalla. Tori on aivan valtavan suuri. Torin läntisessä päädyssä sijaitsee tori nimeltä Piazza Mancini, jonka keskellä seisoo Giuseppe Garibaldin muistomerkki. Täällä sijaitsee Napolin parhaat ns tursitihotellit. Useiden suurkaupunkien päärautatiesemien lähettyvillä sijaitsevilla hotelleilla on huono maine, joka johtuu siitä että alueella esiintyy usein prostitutiota. Milanossa on prostitutio muuttanut mualle poliiseja pakoon. Päärautatieaseman eteläpuolella sijaitsevalle alueelle ei kannata mennä, sillä siellä ei ole mitään nähtävää tai koettavaa. Hienommat hotellit sijaitsevat rantakaduilla mutta ne ovat kalliita. Piazza Garibaldin torin ympäristössä voi syödä hyvin ja halvalla. 

Noin 500 mteriä Piazza Garibaldilta pohjoiseen päin sijaitsee Piazza Nazionale. Torin alla sijastee Napolin suurin autoparkki.Tori on myös yksi Napolin suurimmista liikenneristeyksistä. Kaupunginosan nimi on Vasto, jossa on suorat leveät kadut ja moderneja raknnuksia. Alue sijaitsee Napolin modernin Centro Direzionale/hallinnollisen keskuksen kupeessa. Tämä alue on kuin mikä tahaansa eurooppalainen kaupunki pilvenpiirtäjineen, isoine moderneine puistoalueineen. Turistille ei täällä ole juuri mitään erikoista tarjolla. Täällä' ei kannat tapaa aikaa. Mutta Piazza Nazionalen ympäristössä on hotelleja ja ravintoloita ja supermarketteja ja sun muuta. Tämäkin tori on ollut muokkausten alla jo aikansa. Raitiovaunu kulkee tästä ohitse. Raitiovaunu lähtee sataman lähettyviltä, ajaa ylös Corso Giuseppe Garibaldia, kääntyy Via Casanovalle, ajaa Piazza Nazionalen ohitse ja jatkaa matkaansa koiliseen Poggiorealen asutusalueelle.

Tästä tuli pitkä tarina ja lisää toisten...

Lähetä kommentti