Esquilinon kaupunginosa

Esquilinon kaupunginosa on numero XV

Tällä alueella asuu noin 25000 asukasta. Esquilino sijaitsee kuten kartalta näkyy Terminin rautatieaseman läntisellä kupeella. Esquilino sijaitsi Serviuksen kaupunginmuurin ulkopuolella, mutta nykyään se sijaitsee uudemman kaupunginmuurin Aurelianuksen sisäpuolella.

Esquilinon alue on saanut aivan turhan huonon maineen. Suurkaupunkien rauatatieasemien ympäristöä on aina kyseenalaistettu. Rautatieaseman ympärillä liikkuu paljon väkeä luonnollisista syistä. Asemat vetää puoleensa erilaisia kaupustelijoita, taskuvarkaita ja ilotyttöjä. 

Rooman rautatieasema Termini ei poikkea siinä suhteessa, mutta asemalla on aina poliiseja. En halua varoittaa asemasta koska itse en ole tuntenut oloani turvattomaksi, kunhan vaan pidän huolen rahapussistani ja käsilaukustani. Ei sen puoleen, käsilaukustaan voi päästä eroon muuallakin kaupungilla, varsinkin siellä missä liikkuu paljon väkeä ja siellä missä turistit jonottaa. Busseissakin on varottava, etenkin naisia ja lapsia.

Via Merulana on alueen pisin katu ja samalla Esquilinon kaupunginosan läntinen raja. Katu lähtee Santa Maria Maggioren basilikan edustalta ja päätyy Piazza San Giovanni in Lateranon torille. Katua reunustaa ikivanahat puistolehmukset.

Porta Esquilina/Arco di Callieno, ja vasemmalla häämöttää San Viton pieni kirkkorakennus. Gallieno oli Rooman keisari vuosina 253-268 eaa. Riemukaari valmistettiin Keisari Augustuksen ajalla. Keisari Galliannus organisoi Rooman armeijan ja sen kunniaksi rakennettiin tämä riemuikaari antiikin ajalla.

Santi Vito e Modesto ja sen vieressä sistersiläinen luostari

 Via Carlo Alberto 47

Yleiset aukioloajat: 

Maanantaista lauantaihin klo 7.30–8.30 ja 17.00–19.00. Sunnuntaisin klo 9.30–12.00.

Turistivierailut kryptassa:

 Arkeologiseen kohteeseen voi tutustua maanantaista lauantaihin klo 10.00–12.45 ja 14.30–18.00 sekä sunnuntaisin klo 14.30–18.00.

Kirkkosali on pieni ja hyvin yksinkertainen. Kirkon seinustalla (kuvassa nurkan takana vasemmalla puolen) sijaitsee vesiposti, jonka vettä voi juoda. Kirkko on rakennettu yhteen Arco di Gallienon kanssa. Kirkko on hyvin vanha, neljänneltä vuosisadalta. Kirkko on ollut tunnettu myös nimellä Cresenziana jolloin kirkossa oli toimintaa ja sen jälkeen kirkko unohtui täysin. Paavi Sixtus IV käski korjauttaa kirkon 1400-luvulla ja kirkon saivat sistersiläiset munkit omistukseen ja myöhemmin tavalliset Maria papit.

San Vito oli 7-vuotias sisilialainen poika joka kuoli martyyrikuoleman keisari Diocletianuksen hallintoaikana 303-304 jaa. Vuonna 1997 perustettiin Roomassa San Vito kirkon ystävät niminen järjestö, jonka jäsenet ovat korjauttaneet varovaisesti kirkkoa taas uudemman kerran. Varsinkin lattia on uusittu.

Piazza Vittorio Emanuelle II

Tori sijaitsee Esquilinon sydämessä, saman nimisen metroaseman luona. Piazza Vittorion keskellä sijaitsee iso puistoalue jossa varsinkin lapset käyvät leikkimässä vanhempiensa kanssa. Koiria ulkoilutetaan myös puistossa. Toria ympäröi isot palatsit ja holvikäytävät joiden alla on myyntipöytiä. Täällä myydään ruokatavaraa, vaatteita, koruja ja ties mitä. Mukavia kahviloita ja baareja löytyy myös. Näitten kaariholvien alla kohtaa koko maailma toisensa.

Tori on Rooman monikulttuurisin paikka ja perinteinen ostospaikka jossa kohtaavat vanhukset, nunnat, perheenäidit kaikista mahdollisista eri kulttuureista ja uskontokunnista. 

Aasialaisilla, varsinkin kiinalaisilla ja intialaisilla, on paljon myymälöitä Esquilinon alueella ja monet heistä myös asuvat täällä. Torimyyntiä on maanantaista lauantaihin kello 7.00-14.00. Muut myymälät ja liikkeet ovat auki  myös sunnuntaisin ja iltaisinkin.

Melko uusi kauppahalli, Nuovo Mercato Esquilino, sijaitsee melkein vieressä, Via Principe Amadeo 184. Suosittelen käväistä sisällä ja ostaa vaikka hedelmiä tai marjoja. Tämä on todellinen ruuan mekka. 

Täältä löytyy englanninkielinen sivu joka kertoo Rooman mercateista. Samoilta sivuilta löytyy monenlaista torimyyntiä. Joillakin toreilla mydään enimmäkseen kaikkea muuta kuin ruokatavaroita kuten Porta Portese ja Monti Market. Borghetto Flaminio Market on tunnettu korkeatasoisesta myyntitavarastaan.

Kayote on oikeastaan kurkku, ei hedelmä. Syödään kuten perunat, mutta ne voi syödä raakanakin.

Myyntikojut ovat avoinna maanantaista lauantaihin kello 6.00 -14.00. Vaikka ei ostaisikaan mitään niin hallissa on silti nautinto käydä. Hallissa myydään kaikenlaista ruokatavaraa, maan ja taivaan väliltä, joiden nimeä ei edes tiedä.

Samalla kun liikkuu nurkilla voi vaikka syödä kiinalaista, intialaista, vietnamilaista, filippiiniläistä, korealaista, bangladesiläistä, taimaalaista jne. Kiinalaisia asuu juuri tällä alueella runsaasti. Rooman kiinalaiset ravintolat eivät ole kummoisiaakaan mutta halpoja, kuten useimmat muutkin etniset ruokapaikat. Hang Zhou, Via Principe Eugenio 82, on hyvä kiinaalainen ravintola alueella.

Himalaya's Kasmir, Via Principe Amadeo 325, on Rooman parhaimmista intialaisista ravintoloista. Ruoka on erinomaista ja ravintolan sisustus ja musiikki intialaista. 

Tällä alueella on paljon hotelleja ja B & B paikkoja. Useimamt ovat ihan OK. Kannattaa ehkä kuitenkin valita hotelli kaikilta muilta puolilta toria mutta ei mieluitenten itäiseltä aivan liian läheltä Terminin rauatieasemaa. 

Läntinen (pohjoinenkin) puoli on paras valinta. Via Cavour on ok katu, ja kadut sen pohjois- ja läsnipuoella, mutta esimerkiksi Via Giobertin varrella on kyseenalaisia hotelleja, joista voi vuokrata hotellihuonen tunniksi tai pariksi. Kadun varrella toki sijaitse paljon halpoja ruokapaikkoja, Take away-paikkoja. Via Merulanan katu on myös ok katu ja sen poikkikadut länteen päin.

Hyvä luostariasuntola Suore di Santa Elisabetta, Via dell'Olmata 9. Keskeinen sijaintikin. Suosittelen ainakin kerran elmässä asua luostariasuntolassa.

Karvaskurkku

Tämä poimitaan raakana ja kypsennetään ennen kuin sen voi syödä. Hyvää "lääkettä" diabetekseen. Tämä on marja.

  Piazza Vittorio Emanuele II

Piazzaa renustaa tämä portaikko, missä on butiikkeja ja kahviloita.

Monikansaisen Esquilinon alueen sydän on tori, mikä rakennettiin vuonna 1870 ja omistettiin Italian ensimmäiselle kuninkaalle.

Aukion keskellä sijaitsevat Nicola Caliparin puutarhat, joissa on roomalaisen suihkulähteen jäänteet 3. vuosisadalta (Severianan aikakaudelta).

Porta Magica/Maaginen portti

Raunioiden edessä on merkittävä Porta Magica (Taikaovi), joka tunnetaan myös nimellä Porta Alchemica (Alkemiallinen ovi). Se on monumentti, jonka Massimiliano Palombara, Pietraforten markiisi (1614-1680), rakennutti vuosien 1655 ja 1680 välillä asuinpaikkaansa Villa Palombaraan, joka sijaitsi Esquilinon kukkulalla, missä se on nykyään.

Huvila purettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla, kun uusi kaupunginosa rakennettiin, ja Porta Alchemica on ainoa säilynyt Villa Palombaran viidestä ovesta. Se koostuu pienestä, nyt muuratusta portaalista, jota ympäröi alkemistisilla symboleilla koristeltu valkoinen kivikehys ja jota reunustavat kaksi patsasta, jotka eivät kuulu Villa Palombaraan, vaan ovat peräisin Quirinalesta.

Aukion takaosassa on suihkulähde, joka koostuu Mario Rutellin veistoksellisesta ryhmästä. Rutellin veistos on saanut ankaraa kritiikkiä yleisöltä ja kansan ironisesti uudelleennimeämänä "sekarapulaisiksi".

Raitiovaunut numero 5 ja 14, sekä metro A kulkee torille ja useita bussejakin kulkee mollemmin puolin toria.

Via Buonarrotin puolella sijaitsee supermercato Tuodi josta voi käydä ostamssa juotavaa. Kahviloitakin on torin ympärillä mutta oman kokemkuksen perusteella ei kahvi oikein maistunut. 

Paras supermercato sijaitssee Santa Maria Maggioren basilikan edustalla. Siinä seisoo Upim tavaratalo ja kadun kulmasta menee rullaraput alakertaan jossa on erittäin suuri ja hyvä ruokatavaramyymälä. Myymälän perillä, oikeanpuoleisessa nurkassa sijaitsee leipomo josta saa tuoretta leipää ja pizzaa. Itse voi valita kuinka suuren palan haluaa. Tavaratalot ei Italiassa ole samanlaisia kuin mihin me on totuttu. Paljon vähemmän valinnanvaraa, mutta ruokaosastot ovat hyviä yleensä. Tavaratalon sisäänkäynnistä voi nousta toiseen kerrokseen ja siinä vasemalla on erittäin hyvä ilmainen vessa.

Upim tavaratalon vieressä sijaitsee Simply Market, valtavan iso halpa myymälä, jossa on halvenpaa kuin Upimin tavaratalon ruokasoastolla. Myymälä on avoinna joka päivä kello 7.00-24.00. Täältä voi ostaa valmiita ruokiakin. Aivan valtava valikoima.

Toinen Simply Market sijaitsee Vatikaanin lähellä, Via Fabio Massimo 35 ja kolmas myymälä, joka on vielä isompi marketti, sijaitsee Via Tripoli  134, Triesten korttelistossa.

Mutta vain muutama askel Piazza Vittorion torilta, Via dello Statuton varrella sijaitsee aivan ihana Regoli Pasticceria. Olen tästä kertonut jo aikaisemminkin. Regolissa saa hyvää kahvia ja kotileivottuja kahvileipiä. Kallis mutta se on sen väärti. Täältä kannattaa ehdottomasti ostaa myös jäätelöt. Täällä on eniten väkeä kerralla heti kello puoli seitsemän aamulla kun roomalaiset käyvät kahvilla töihin mennessään. Omistaja saattaa avata ovet jo kello kuusi. Avoinna kello puoli yhdeksään asti illalla, tiistaisin suljettu.

Pause, italilalainen en iltapäivän siesta-tauko Piazza Vittorion puistossa.

Puistossa on myös lapsille leikkipaikka

Ruotsin hallisteva kuningatar Kristina luopui kruunustaan ja muutti  vuonna 1655 Roomaan, jossa hän eli koko lopun elämäänsä. Hänet on haudattu Pyhän Pietarin basilikan kryptaan ja hänen muistomerkkinsä sijaitsee basilikassa. Kristina oli myös erittäin kiinnostunut alkemiasta ja hänellä oli jopa laboratoriokin Riorio palatsissa jossa hän asui myös jonkin aikaa. 

Rooman silloiset alkemiasta kiinnostuneet kokoontuivat Kristinan laboratoriossa. Palazzo Riario, nykyinen Palazzo Corsini, jonka tiloissa sijaitsee nykyään Accademia dei Lincei.  Ne kaksi patsasta oven molemmin puolin eivät ole kuuluneet huvilaan alunperin vaan ne on tuotu Quirinalen kukkulalta, jossa aikoinaan sijaitsi temppeli egyptiläisille jumalille Isis  ja Serapis.

Esquilinon vanhukset levähtävät päiväkävelyn päätteeksi torin penkillä. Roomalaiset eivät mielellään istu sisällä.

Monikulttuurillinen Rooma ja etenkin Piazza Vittorio Emanuelle II on synnyttänyt multikultturillisen orkesterin, joka on saanut torin nimen, L'Orchestra di Piazza Vittorio. Muusikkoja on orkesterissä viidestätoista eri maasta, kolmesta eri maanosasta ja he laulavat kahdeksalla eri kielellä.

Santa Maria Maggiore on ehdottomasti suurin nähtävyys Esquilinon kaupunginosassa. Santa Maria Maggiore kuuluu Vatikaanille. Tältä basilika näyttää sisäänkäynnin puolelta, Piazza di Santa Maria Maggiorelta. Basilikasta olen tehnyt omat sivutkin!

Tältä näyttää Santa Maria Maggioren basilica toiselta puolen, Piazza dell'Esquilino. Obeliski keskellä toria on tuotu tänne Augustinuksen Mausoleumin edustalta. Roomaan obeliski on tuotu toisella vuosisadalla Egyptistä.

Esquilinon alueella on paljon halpoja ravintoloita ja kahviloita. Ruokaa ympäri maapallon

Terminin rautatieasema ja bussilaiturit

 

Bussit H ja 64 ovat ehkä Rooman tärkeimmät ja kätevimmät bussit.

Terminin rautatieasema on mainettaan parempi. Täällä voi aivan hyvin oleskella, käydä syömässä ja kahvilla. Vessatkin ovat hyvät ja suihkukin löytyy. Myymälöitä on myös runsaasti joista tavallinen ihminen ainakin löytää asusteita ja muuta tavaraa, vaikka tuliaisiksi saakka. Pidä huoli kasseistasi, kameroistasi ja rahakukkarostasi. Älä ota koskaan vastaan apua, jos et ole aivan sataprosenttisesti varma että apua tarjoava on töissä asemalla sitä varten. Avustajilla on yleensä erikoiset liivit päällä josta heidät tunnistaa.

Upim tavaratalokin löytyy Via Giovanni Giolittin puolelta, mutta sisäänkäynti on nykyään vain Terminin sisältä laiturin 24 vierestä, josta lähtee Leonardo Express-juna Fiumicinon lentokentälle. 

Mutta tätä aluetta ollaan uuskorjaamassa, joten on epävarmaa mikä on tilanne nykyään. Joka tapauksessa Upim on avoinna, jos  asema on avoinna, kello 8.00-22.00. Vaikka seuraava Upim tavaratalo on Piazza Santa Maria Maggiorella, vain kivenheiton päässä Terministä. Coin  ja Moka Cafe-Foodhall, joka on avoinna kello 7.00-19.00 löytyy saman laituri 24 vierestä. Chiampinon lentokentälle lähtee busseja samasta kohtaa asemarakennuksen seinustalta. Osa busseista lentokentälle lähtee Via Marsalan puolelta, kuten Terravison bussi.

Terminin rautatieasema on jo useamman vuoden ollut uudistusprojektin kohteena. Aseman kautta kulkee noin 150 miljoonaa henkilöä vuosittain. Uutta Tiburtinan rautatieasemaa on rakennettu muutama vuosi ja tarkoitus on siirtää Terminiltä lähtevä junaliikenne Tiburtinan rautatieasemalle. Pitkänlinjan bussit ovat jo aikansa lähteneet Tiburtinan rauatieasemalta. Tiburtinan rauatieasemalla pysähtyy myös metro B. 

Terminin rauatieaseman maanalainen kerros suljetaan ja asemarakennukseen rakennetaan kerroksia joissa tulee oleman lasiseinät. Myymälät siirretään maan alta kerroksiin ja autojen parkit tulee olemaan ylimmässä kerroksessa. Bussilaitureita vähennetään ja muutenkin liikennettä vähennetään Terminin ympärillä. Puita ja pensaita istuteaan jne. Rakennusprojekti toteutetaan 12:ssa eri etapissa. Ensimmäisessä etapissa tulee esimerkiksi Fiumicinon lentokentälle kulkeva Leonardo Expressen'in laituri korjausten alle.

Piazza Manfredo Fanti, Serviuksen kaupunginmuurin rippeitä

Tempio di Minerva, Via Giolitti

Tempio Minerva on peräisin neljänneltä vuosisadalta. Se ei ole ollut temppeli kuten alkuun luultiin, vaan nähtävästi kuului puutarhaan nimeltä Horti Liciniana. Puutarha sijaitsi Via di Porta Labicanan, Via Prenestinan ja Aurelianuksen kaupunginmuurin välisellä alueella. Puutarhan omisti 200-luvulla elänyt keisari Licinius Gallienus. Puutaraha sijaitsi vieri vieressä toisen puutarhan kanssa, Horti Tauriani. Sen puuutarhan omisti konsuli Tito Statilio Taurus joka eli ensimmäisellä vuosisadalla ennen ajan alkua. Puutarhoja oli siihen aikaan useimmilla suurmiehillä. Aluehan sijaitsi siihen aikaan Servianuksen kaupunginmuurin ulkopuolella.

Horti Mecenati on toinen  antiikinaikainen puutarha Esquilinossa ja siitä olen tehnyt jo sivunkin tänne blogiin.

Horti Calyclani sijaitsi myös Esquilinon alueella, Sant'Eusebion kirkon vieressä. Puutarhoissa oli paljon patsaita koristeena ja osa niistä on Rooman museoissa nähtävinä, esim Musei Centrale Montemartini, (Metroasema Garbatella, tai bussi 23, 271, 769, 770) Via Ostiense 106 ja Musei Capitolini, Campidoglion kukkulalla. Osa patsaista ja puutarhakoristeista vietiin 1500-luvulla paavi Julius III:n huvilalle Villa Giuliaan.

Horti Liciniana oli suurin näistä puutarhoista ja keisarin residenssi oli varmasti upea. Puutarhaan kuului myös Minervan temppeli, Tempio di Minerva Medica. Tempio Minerva on voinut olla joko nympheum tai privaatti kylpylä, "Terme Gallice".

Trofei di Mario, toiselta nimeltään "Ninfeo di Mario" , Piazza Vittorio Emanuelle on vesiposti peräisin vuodelta 226 jaa. Se on keisari Alexander Severuksen huvilan raunioiden tiloissa. Ninfeoon järjestetään muutamia opastettuja käyntejä kevään aikana.

Piazza Manfredo Fanti, Casa dell'Architettura, 

Piazza Manfredo Fanti 47

Arkkitehtuurimuseo joka on jäänyt nykyään hieman MAXXI museon varjoon, mutta tämä on Rooman alkuperäinen arkkitehtimuseo ja mielenkiintoinen jos on kiinnostunut arkkitehtuurita.

Rakennus on alunperin nimeltään Aquario Romano. Rooman oopperakin käyttänyt rakennsuta enne nkuin siitä tehtiin Arkkitehtimuseo.

Sant'Antonio Abate, Via Carlo Alberto 2

Avoinna:

 sunnuntaisin kello 9-12 ja lauantaisin kello 17.30-19.00

Kirkko on Roomassa asuvien venäläisten kansalliskirkko.Kirkko rakennettiin vuonna 1308 paikalle jossa aikaisemmin seisoi 500-luvulta peräisin oleva kirkko Sant'Andrea Cata Barbara. Kirkon viereen rakennettiin sairaala 1200-luvulla ja vuonna 1877 kirkko suljettiin, kunnes se avattiin uudestaan vuonna 1928 venäläisen akadtemian tiloiksi. Paavi Pius XI luovutti kirkon vuonna 1932 lopullisesti katolilaisten venäläisten käyttöön. 

Kirkko on vieläkin pyhitetty Pyhälle Antonio Abatelle jonka vuosijuhlaa vietetään 17. tammikuuta. Pyhä Antonio Abate on eläinten suojelija ja siitä syystä järjestetään jumalanpalveluksia kotieläimille Sant'Eusebion kirkossa. Kirkossa on kauniita freskoja sekä ikooneja. Joka lauantai kello 19 pidetään vesperi. Sunnuntaisin on slaavilainen messu kello 10.

Olen tehnyt oman postauksen kirkosta täällä.

Santa Croce in Gerusalemme, Piazza Santa Croce in Gerusalemme 12

Avoinna:
 kello 7-12.45, sekä 15.30-19.30

Messu:
kello 7, 8 ja 18.30 (arkisin)
kello 8, 10, 11.30 ja 18.30 (pyhäpäivinä ja sunnuntaisin)

Bussi 649 Terminin rauatieasemalta tai raitiovaunu 3.

Kirkosta olen tehnyt oman postauksen täällä.

Se on ikivanha kirkko 300-luvulta. Santa Croce in Gerusalemme on yksi seitsemästä pyhiinvaelluskirkoista Roomassa. Moni turisti ei ehdi käydä tässä kirkossa mutta monelle katolilaiselle kirkko on tärkeä. Kirkko omistaa paljon pyhiä jälkeenjäännöksiä kuten osia Jeesuksen rististä. 

Pyhä Helena, keisari Konstantinuksen äiti, toi reliikit mukanaan Jerusalemista, josta kirkko on saanut niemensäkin, Gerusalemme. Alkuun kirkon paikalla olevassa huoneessa toiminut seurakuntasali oli nimetään Titulus Crucis. Kirkkorakennuksessa on kokoontunut kunnanvaltuusto aikoinaan ja se on ollut myös Rooman viimeisen keisarin asunto. Vain osa rakennuksesta oli eristetty kirkontiloja varten. Kirkkoa on luonnollisestikin korjailtu aikojen saatossa. 

Kirkon vieressä on toiminut 1600-luvulle saakka kartusiaaniluostari, Domus Sessoriana, joka on nykyään hotelli.

Reliikkikappeli

Pyhän Helenan kappelin lattia peitettiin Jerusalemista tuodulla mullalla, Terra Santa. Nykyään multa ei peitä sentään koko lattiaa.

Pyhä Helena ei ole kuitenkaan haudattu kappellin, niinkuin luulisi, vaan hänelle rakennettiin ihan oma mausoleumi Via Nomentanan varrelle. Täällä olen kertonut siitä.

Santa Croce in Gerusalemmen pääalttari

Sant'Eusebio all'Esquilino, Piazza Vittorio Emanuele II 2

Kirkon paikalla on nähtävästi sijainnut 400-luvun lopulla tituli, Titulos Eusebio, joka toimi yksityisen kotona rukoushuoneena ja kokoontumispaikkana alkukristityille, koska silloin ei vielä ollut kirkkoja olemassa. 

Kirkko on yksi Rooman vanhimmista kirkoista. Se manitaan ensimmäisen kerran vuonna 474. Paavi Gregoruis IX käski restauroida kirkon vuonna 1238 ja se uuskorjattiin neoklassisen tyylin mukaan. Saksalainen Anton Rafael Mengs sai maalata vuonna 1757 freskomaalauksen kattoon. Nykyinen kirkko on vieläkin 700-luvun mallin mukainen.

Kirkko on pyhitetty Pyhälle Eusebiolle Bolognasta, Eusebio di Vercelli, ja hänen jälkeejäännökset sijaitsevat pääalttarilla. Eusebio Vercelliä pidetään koko kaupungiosan Esquilinon perustajana. Katollinen kirkko on pyhittänyt useampiakin hekilöitä nimellä Eusebio.

Eusebio syntyi Sradinina saarella vuonna 283 ja kuoli Vercellissä, Piemontessa vuonna 371. Hän toimi Vercelissä piispana. Hän oli aerolaisuuden vastustaja. Aerolaisuus oli varhaisen kristinuskon suurimpia kinailun aiheita. Se perustui Jumalan kolminaisuus käsitteessen. Oppi kiellettiin harhakäsityksenä. Aerinismissä katsotaan Jumalan olevan Pyhän Hengen esiintymä ja Jeesus vain luotu kuten kaikki muutkin ihmiset. Jumala on siis opin mukaan yksin korkein. Aerinismin mukaan ei Jumalaa voi käsittää kolmiyhtenäisyys käsityksen mukaan. 

Kirkon vieressä on sijainnut ranskalainen Celestini-benediktiini-munkkiluostari vuodelta 1289 joka on tiettävästi nykyään suljettu. Domenico Fontana uuskorjasi luostarin vuonna 1588. Luostarista voi nähdä vilauksen sakristiasta käsin. Luostarin tiloissa on nykyään Italian valtionpoliisien tilat.

Museo Storico dei Granatieri di Sardegna,

 Piazza Santa Croce in Gerusalemme 7 

Avoinna:

maanataista perjantaihin kello 9.00-12.00

Torin reunalla sijaitsee myös musiikki-instrumentti museo. Musiikista ja instrumenteistä kiinnostuneille on Accademia Nazionale di Santa Cecilian museo, Via de Goubertin, Auditorium Parco della Musica, ehkä vielä mielenkiintoisempi. 

Santa Bibiana, Via Giovanni Giolitti 154

 Avoinna:

arkisin kello 7.30-10.00 ja 16.30-19.30
sunnuntaisin kello  7.30-12.30 ja 16.30-19.30

Messu:
sunnuntaisin kello 8.30 ja 10.00
arkena kello 8.00 ja 18.30

Huom! Tämä kirkko on suljettu ainakin toistaiseksi. Kirkko on ollut aiksemminkin suljettu turvallisuussyistä.

Berninin veistämä Santa Bibianan patsas pääalttarilla. Pyhän Bibianan kirkko on vihitty vuonna 467 Paavi Simpiciuksen voimin, 300-luvulla martyyrikuoleman kuolleen Bibianan kunniaksi ja muistoksi. Kirkko rakennettiin Horti Licinianan tiluksille ja kirkon vieressä on sijainnut hautausmaa. 

Balbina sai kuolemantuomion uskontonsa perusteella. Kritinusko oli kielletty uskonto Roomassa vielä 300-luvun lopullakin. 

Pyhän Bibianan patsas päälattarilla

Bernini sai suunnitella uuden julkisivun kirkolle 1600-luvulla. Tämä oli Berninin ensimmäinen työ. Pietro Cortona ja Agostino Ciampelli maalasivat freskoja seinille. Juhlavuotta 1625 varten korjattiin kirkkoa Gian Lorenzo Berninin johdolla. Korjaukset vei aikaa noin pari vuotta. Kirkko tungettiin enempi ja enempi luostarin tiloihin. Nykyään luostarissa ei tietääkseni ole nunnia vaan se toimii sosiaalisena keskuksena. Pitkin kirkkosalin seunustaa on useampikin kappeli joissa lepää edesmenneitä luostarin abbedissoja. 

Kirkko oli suljettu useamman vuoden hajoamisriskin takia. Korjausten jälkeen se taas avatiin.

Santa Bibiana

Sanit'Alfonso de Liguori, Via Merulana 27

 Tästä kirkosta olen tehnyt oman postauksen täällä.

Pyhä Alphonsus Liguori oli telologi ja kirkonopettaja joka perusti oman uskonnollisen järjestönsä, refentoristit. Kirkko on rakennenttu 1800-luvulla ja kirkko on koristeltu marmorilla. Kirkko on goottiilainen tyyliltään joka on harvinaista Romassa. Saint'Alfonso joka perusti kirkon oli redentoristi, ja hän oli asianajaja ammatiltaan joka koki hengellisen kutsumuksen.

Sant'Antonio da Padova all'Esquilino, Via Merulana 124

Tästä kirkosta olen tehnyt oman postauskesn täällä.

Sant'Antonio on melko uusi moderni kirkko vuodelta 1884-1888 arkitehti Luca Carminin suunnittelema. Frati Minori luostarijäjestön jäsenet saivat muuttaa tämän kirkon tiloihin Aracoelilta kun Vittorio Emanuelle monumenttia alettiin rakentamaan ja luostari oli purettava.

Santa Maria del Buona Aiuto, Piazza Santa Croce in Gerusalemme. Kirkko on 1400-luvulta ja on rakennettu aivan Aurelianuksen muuriin kiinni.

Kirkossa on Pyhän Marian fresko joka aikaisemmin sijaitsi Santa Croce in Gerusalemmen basilikassa. Muuten... tuskinpa sitä Maria freskomaalausta on enää täälläkään. Talteen se on otettu.

Oratorio Santissimo Sacramento al Laterano, rukoushuone 1700-luvulta Laterano basilikan yhteydessä. Ota yhteys Lateranibasilikaan jos haluat käydä tässä upeassa oratoriossa. Roomassa pidetään kirkkojen ovia selkosen selällään silloin kun kirkko on avoinna.

Santa Margherita Maria Alacoque, Via Germano Sommeiller

Kirkko rakennettu vuonna 1925 uskonnolliselle instituutille nimeltä Apostole del Sacro Guore di Gesu, jonka perustaja on ranskalainen pyhimys Margherita Maria Alacoque. Arkitehdit olivat Pietro Picca ja Raffaele Pietrostefani. Pääalttari on valmistettu kallisarvoisista aineksista kuten lapis lazulista, onyxista, malakiitista ja alabasterista.

Margherita Maria Alacoque oli ranskalainen nunna ja eli 1600-luvulla. Häntä palvellaan kuin pyhimystä ja hänen kunniakseen vietetään juhlia lokakuun 17 päivä.

Santa Maria Immacolata all'Esquilino, Via Emanuele Filiberto

Avoinna:

 melkein kaikkina viikonpäivinä kello 17-19, 

paitsi sunnutaina kirkko on avoinna myös kello 8-1-12.30

Kirkko on suunniteltu ja rakennettu vuosisadan vaihteessa Frati della Carita veljeksille neogoottiisen tyylin mukaan. Veljeskunta kuitenkin hajosi vuonna 1973 ja toimii Santi Marcellino e Pietro Lateranon järjestön toisena kirkkona.

Via Emanuel Filiberton katu on saanut nimensä Italian kruununprinssin mukaan. Nyt on vain niin ettei hänestä tule koskaan kuningasta koska italialaiset eivät niin halua.

Cappella Sant'Elena, Via Machiavelli 24

Suore Francescane Missionarie di Maria nimisen luostarin kirkko. Kaunis goottinen rakennus. Arkitehti Ettore Genuini on suunnitelut ja rakentanut kirkon samalla kun luostarin tiloja laajennettiin. Niin kirkko kuin luostarikin ovat rakennettu goottisen tyylin mukaan.

Porta Maggiore. Vuonna 52 keisari Claudius rakennutti akveduktin Aqua Claudian sen yhteyteen. Noin reilut kaksisataa vuotta myöhemmin rakennutti keisari Aurelianus muurin kaupungin ympärille ja Porta Maggiore tuli kuulumaan osana Aurelianuksen muuria.

Osataan sitä tanssia tangoa Roomassakin.

Celion kaupunginosa

Villa Celimontana, Salita di Sant Gregorio, Celimontana 

Celion kaupunginosa, numero XIX

Tällä alueella asuu vain noin reilut 3000 henkilöä, mutta suurin osa pinta-alasta onkin viheraluetta ja rauniolauetta. Celion kukkulaa nimitetään Celimontanakasi. Celion kukkula on yksi Rooman seitsemästä kukkulasta. Kukkulalla sijaitsee Villa Celimontana, jonka omisti Mattein suku aikoinaan, mutta nykyään huvila ja puisto ovat kunnan omistuksessa.

Tullus Hostilius (673- 642 eaa) Alba Longasta, josta tuli Rooman kolmas myyttinen kuningas, muutti Celion kukkulalle roomalaisen historioitsijan Liviuksen kertomuksen mukaan. Paljon tietoa on hämärän peitossa sen ajan kuninkaista, mutta sitäkin enempi tarinoita ja myyttejä.

Tullus oli erittäin sotaisa, eikä hän palvellut jumaliakaan. Rutto tuli Roomaan ja Tullus epäili, että se oli rangaistus siitä, ettei hän ollut välittänyt jumalista. Eräänä päivänä salama iski Tulliuksen asuntoon Celimontanalla ja niin hän kuin hänen talonsakin paloivat tuhkaksi, kun Jupiter rankaisi Tullusta. Arkeologit ovat nykyään kaivelemassa Tulluksen asumuksia Celion kukkulalla. 

Hänen edeltäjänsä, Rooman kolmas kuningas Numa Pompilio (753-673 eaa) on melko varmasti ollut olemassa. Tarinan mukaan hän oli rauhaan ja uskontoon suuntautunut ja perusti suurimman osan Rooman uskonnollisista perinteistä. Hänen mukaansa Rooman valtiollista uskontoa kutsutaan Numan uskoksi. Hän myös rakennutti Janus-temppelin. Numa Pompilio väitettiin syntyneen 21. huhtikuuta 753 eaa, Rooman kaupungin syntymäpäivänä. Numa Pompiliuksen mukaan on meidän nykyinen kalenteri. Numa Pompilio sai nimikko torin Roomassa. Tori sijaitse lähellä Caracallan kylpylää.

Mattein roomalainen aatelissuku omisti Celimontanan alueen aikoinaan. Suku kuului Rooman vanhimpaan aatelissukuun He olivat sukua Tusculumin ja Stefaneschin kreiveille. Uskotaan, että se polveutuu Papareschista (alkuperää Matteit itse väittää).

Suku voi ylpeillä Cinziolla, Gregoriolla, Guidolla kardinaaleilla ja Pietro Papareschilla perheestä. Suvuss aon ollut jopa kahdeksan kardinaalia joilla oli sukunimi Mattei, ja  paavi Innocentius II kuului myös sukuun.

Suvulla oli läänityksiä Cerveterin ympäristössä sekä Civita Castellanan ja Montalton herruudet 1100-luvulla, ja lisäksi Mattein suvulla oli laajoja laajennuksia Via Portuensen esikaupunkialueella.

Roomassa Mattein perhe omisti viisi palatsia Sant'Angelon kaupunginosassa, joitka yhdessä muodostivat niin kutsutun "isola dei Mattein", koska he omistivat kokonaisen kaupunginosan.

Villa Celimontana

Sisäänpääsy Celimontanaan Via della Navicellan kadulta, 
Santa Maria in Domnican kirkon vierestä

Bussi 81, pysäkki Navicella/Villa Celimontana

Celimontanassa on joka kesä Jazzifestivaalit  yleensä 3.heinäkuuta - 31.elokuuta välisenä aikana. Sisäänpääsy Salita di San Gregorion kujalta. Rooman kunta lakkautti tämän pitkäaikaisen kesä-jazzi perinteen, sillä puistoalue kärsi pahasti kun mahdoton määrä ihmisiä tallasi joka kesä puistossa, söi ja joi ja sotki paikkoja. Joten en tiedä jos niitä enää järjestetään. 

Villa Celimontana. Noilla penkeillä olen monet kerrat istunut.

Tämän hännättömän kissan olen tavanut useat kerran tässä penkkien luona. Ollaan istuttu samalla penkillä ja juteltu.

Arkeologinen kaivausalue Celimontanassa, Basilica Hilariana, 

Via di San Giovanni Laterano

Basilika sijaitsee Celion sotilassairaalan alueella, minne ei ole sisäänpäsyä.  Basilika on peräisin 1. vuosisadan puolivälistä. Se löydettiin 1800-luvun lopulla ja sen kaivaukset tehtiin laajalti seuraavalla vuosisadalla. Se tunnistettiin Kybelen ja Attiksen palvontapaikaksi ja Dendroforeen uskonnollisen yhteisön kotipaikaksi.

200-luvulla rakennettiin kappeli Attikselle pyhän männyn, Arbor Sanctan säilyttämiseksi, jonka kultista muinaiset lähteet todistavat. 300-luvulta lähtien joitakin palveluhuoneita käytettiin tuotantotoimintaan, ja 500- ja 600-lukujen välillä paikka hylättiin lopullisesti

Porta Latina Aurelianuksen kaupunginmuurissa josta lähtee Via Latinan tie

Apostoli Johanneksen kerrotaan tulleen keitetyksi kiehuvassa öljyssä ja useimmat paikalla olleet kääntyivät kristinuskoon sen nähdessään. Portin ulkopuolella sijaitsee Oratorio San Giovanni in Olio. Olen tehnyt postauksen tästä alueesta täällä.

Oratorio San Giovanni in Oleo,  Via di Porta Latina

Oratoriossa ei ole juuri näkemistä sen verran pieni se on. Mutta jos haluaa nähdä sen niin voi kysyä vastapäätä sijaitsevasta Rosminin koulusta/instituutista kirkon avaimia. Donato Bramante ja Francesco Borromini ovat suunnitelleet kirkkorakennuksen muistoksi paikasta jolla apostoli Johannes pelastui martyyrikuolemalta. 

Porta San Sebastiano, joka johtaa Via Appialle ja katakombeihin

Porta Metronia joka ei oikeastaan johtanut juuri mihinkään. Keskiajalla portti oli suljettu, mutta myöhemmin avattiin neljä porttia lisääntyneen liikenteen takia.

Porta Latina

San Giovanni in Porta Latina, Via di Porta Latina 17

Tämä  on rauhallinen ja kaunis kirkko jossa sielu lepää. Kirkko on alunperin 500-luvulta mutta  sitä on rakennettu lisää 1700-luvulla. Kirkko on pyhitetty Pyhälle Johannekselle joka pelastui martyyrikuolemalta Roomassa ja pakeni Patmoksen saarelle. 

Lähellä sijaitseva kappeli San Giovanni in Oleo on rakennettu paikalle jossa Pyhä Johannes selvisi hengissä saadessaan keitettyä öljyä päällensä. Kirkko on 500-luvulta paavi Gelasiuksen ajalta. Kirkkoa on kunnostetu pariinkin otteesseen. Se on toiminut ranskalaisten sotilaiden tukipaikkana 1700-luvlla, myöhemmin villavarastona ja lopulta 1940-luvalla kirkko avattiin uudelleen käyttöön. Kirkko on yhteityössä vieressä toimivan instituutin ja hyväntekeväisyysjärjestön Antonio Rosminin kanssa.

Via di Porta Latina on aivan ihastuttava katu, kuja kävellä, rauhallinen ja idyllinen. Suosittelen jos on aikaa.

San Gregorio Magno al Celio, Piazza Gregorio al Celio

Kirkko kuuluu vieressä sijaitsevalle Camaldoli luostarijärjestölle ja on pyhitetty Pyhälle Andreakselle. Paikalle jolle luostari rakennettiin asui Gregorius, josta myöhemmin tuli paavi Gregoruis I. 

Gregorius rakennutti vanhempiensa asunnon paikalle benediktiiniläisluostarin nimeltä Sant'Andreas.  Hän itse toimi luostarin abbottina ensi alkuun. Gregorius osti englantilaisia orjapoikia markkinoilta ja koulutti heidät munkeiksi. Vuonna 596 lähetti hän ensimmäiset englantilaispojat Englantiin lähetyssaarnaajiksi. 

Luultavasti Gregoriuksen koti on vieläkin jäljellä luostarin tiloissa mutta mitään argeologisia tutkimuksia ei ole tehty. Kardinaali Scipione Borghese kustansi kirkon korjaukset ja kunnostuksen 1600-luvulla arkitehti Giovanni Battista Sorian piirustusten mukaan. Francesco Ferrari suunnitteli jukisivun 1800-luvulla.

Camaldolimunkit pukeutuvat valkoisiin asuihin. Munkit näyttävät mielellään luostarin puutarhan, jos soittaa atriumissa sijaitsevaa kelloa. Puutarhassa sijaitsee kolme kappelia joista yksi on pyhitetty Pyhälle Barbaralle, jonka kivipöydältä Gregoruis jakoi joka päivä ruokaa köyhille. Kerallaan mahtui 12 henkilöä kappeliin. Paavilla oli tapana vielä vuoteen 1870 saakka kiirastorstaisin käydä jakamassa köyhille ruokaa Barbara kappelissa. Kirkko ja luostari sijaitsevat kauniilla ja rauhallisella alueella, Colosseumilta lyhyt kävelymatka etelään päin pitkin Via di San Gregoriota.  

Santa Maria in Domnica, (Santa Maria Alla Navicella), Piazza della Navicella

Kun kävelee Colosseumilta etelään päin pitkin Via Claudiota niin saapuu Celimontanan puiston portille ja aivan sen vieressä sijaitsee Santa Maria in Domnican basilika. Kirkko on peräisin 300-400 luvulta ja se sijaitsi ensin kuten alkukristityt kirkot Roomassa tavallisessa asuinrakennuksessa. Rakennuksen omisti naishenkilö nimeltä Cyriaca. Kerrotaan että se oli Cyriaca joka hautasi Pyhän Lorenzon ruumiin.

Nykyinen kirkkorakennus on Paavi Pascal I:n ajalta 800-luvun alulta. Korjauksia on tehty myöhemminkin ja 1500-luvulla Andrea Sansovino toimi arkitehtinä. Kirkon korjaukset kustansi firenzeläinen rikas Medicin suvun jäsen kardinaali Giovanni di Medici, josta myöhemmin tuli Paavi Leo X. Hänen määräyksestä valmistettiin laivan muotoinen suihkulähde kirkon edustalle, josta toinen nimi kirkolle, Navicella, vene. Ruotsalainen Pyhä Birgitta asusteli usemman vuoden kirkon kupeessa, aivan seinäkkäin.

Santa Maria in Domnica

Clivo di Scauro, keskiaikainen rakennustyylinen kaariholvi joka tukee San Giovanni e Paulon basilikaa.

Agapito al Celion kirjasto, Paavi Agapiton kirjastoon johtava portti

Kirkko on pyhitetty kahdelle marttyyrille. Vuonna 361 tapettiinn ainakin toinen martyyreista, jonka asunto sijaitsi nykyisen kirkon paikalla. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 400-luvulla, ns. Titulus Bizantiis. Bysantiuksen poika rakensi sitten vuorostaan uuden kirkon paikalle, ns. Titulus Pammaschii, joka oli mahdollisesti Rooman ensimmäinen tituli. 

Santi Giovanni e Paolo, Via San Giovanni e Paolo 13

Paavi Leo rakennutti kirkon uudestaan vuosina 440-460. Seuraavan kerran kirkkoa korjailtiin vasta 1000-1100-luvuilla ja 1700-luvulla kirkko korjattiin barokintyyliseksi. 

Kirkon yhteydessä sijaitsee passionistimunkkien luostari. Francis Cardinal Spellman korjautti kirkon uudestaan vasta aivan äskettäin Joseph Kennedyn rahoittamana. Kirkon nykyinen kardinaali on New Yorkin arkkipiispa Edvard Michael Cardinal Egan, joka astui virkaansa vuonna 2001.

Santi Giovanni e Paolo, Piazza San Giovanni e Paulo

Santi Giovanni e Paulo on yksi Rooman tunnelmallisimmista kirkoista. Aivan sisäänkäynnin jälkeen heti on kaksi kappelia. Oikealla martyyri Saturnian hauta 400-luvulta ja toisessa kappelissa ja vasemmalla puolen yhdentoista martyyrin haudat Karthagon ajoilta.

Pääalttarin oikealla puolen kappelin takana on huone, jossa on upea bysanttilainen maalaus Jesuksesta opetuslapsiensa kanssa vuodelta 1255. 

Pääalttarin alla sijaitsee Johanneksen ja Paavalin pyhiä jälkeenjäännöksiä porfyri rasiassa. Kirkko siis toimii virallisena hautapaikkana Johannekselle ja Paavalille.

Pomerancio on maalannut freskot. Kirkkosalin oikealta puolen löytyy kappeli jossa säilytetään osia siitä rististä jolle Paavali aikoinaan naulattiin. Kirkon alla sijaitsee ns. Casa Romane, joka on kaivettu esille noin reilujen sadan vuoden aikana. Kirkon alle pääsee myös kirkon ulkopioleta, Clivo di Scauron luota.

Santi Quattro Coronati, Via dei SS Quattro Coronati 20

Santi Quattro Coronatin kirkko on 400-luvulta ja se on pyhitetty neljälle pyhimykselle: Castorio, Sinfroniano, Claudio ja Nicostrato, neljä keisarin armeijaan kuuluvaa sotilasta. Juhlallisuudet pidetään 8. marraskuuta. Kirkko on peräisin 400-luvulta. 

Kirkon yhteydessä sijaitsee myös kardinaalipalatsi ja Paavi Silvestrolle pyhitetty oratorio, rukouskappeli. Luostari ja kaksi oratoriota, aikaimmalta kristilliseltä ajalta peräisin olevat rukoushuoneet, Capella Santa Barbara ja Oratorio San Silvestro. Capella Santa Barbaraan pääsee nykyään vain luostarin kautta. Oratorio San Silvestroon pääsee basilikan verannan kautta. Kappleissa on hienoja freskomaalauskia ja upea marmorilattia.Santi Quattro Coronatin luostari on Rooman pahaiten säilynyt kesiaiakinen luostari ja sitä on restauroitu huolella ja varovaisesti.

San Quattro Coronatin luostarin sisäpiha

San Tomaso in Formis, via San Paulo della Croce 

Kirkko sijaitsee aivan Villa Celimontanan alueen reunalla, Arco di Dolabellan lähellä. Kirkko on pyhitetty Pyhälle Tuomakselle, San Tomaso. Nimensä kirkko on saanut sijaintinsa perusteella, aivan Claudio nimisen akveduktin seinämässä. 

Kirkko on 900-luvulta mutta valmistui lopullisesti vasta vuonna 1209. Viereen perustettiin trinitariläinen luostari Paavi Innocentius III:n toimesta. Luostari toimi pyhiinvaeltajien yöpymispaikkana, sairaskotina ja köyhien avustuspaikkana. Trinitarijärjestön perustaja Giovanni Matha asui myös luostarissa. Hänet haudattiin kirkkoon mutta hänen jälkeenjäännöksensä siirrettiin Espanjaan 1700-luvulla. Pyhä Francesco Assisilainen on Roomassa asuessaan käynyt monet kerrat tässä luostarissa ja yöpynyt siellä ja hänestä tuli hyvä ystävä Giovanni Mathan kanssa. 

Vuonna 1380 oli trinitaarijärjestön jäsenten jätettävä Rooma ja kirkko ja luostari pääsi sen jälkeen ränsistymään. Vatikaani kuitenkin kunnosti kirkon ja luostarin 1600-luvulla. Vasta 1925 sai trinitaarijäjestö muuttaa takaisin luostariin ja ottaa kirkko haltuunsa.

Keisari Neron aikainen acquedetto, akvedukti, San Tomaso in Formis kirkon kohdalla.

San Cesareo de Appia, Porta San Sebastiano via Appia Antican alkupäässä. Kirkko on peräisin 700-luvulta, rakennettu 200-luvulta peräsin olevan rakennuksen raunioihin. Kirkon kellarissa on sen rakennuksen mosaiikkilattia nähtävissä. Kirkko on vaihtanut omistajaa moneen kertaan, milloin minkin nunna-tai munkkijärjestön hallussa.

Santa Maria in Tempulo, Via di Valle delle Camene

Kun tämä ihastuttava kuja päättyy Viale delle Terme di Carcallalle niin siinä heti on Saint Sisto Vecchion kirkko ja San Sisto Vecchion dominikaaninen luostari, jossa saa yösijaakin. San Sisto Vecchion osoite on Piazzale Numa Pompiolio 8. San Siston luostarilla on jo pitkät perinteet. Sen chiostro, sisäpiha, on eritäin kaunis.

Santa Maria in Tempulon kirkossa ei ole enää muuta toimintaa kuin kunnallisia vihkimisiä mutta sen ovet ovat avoinna 9.00-12.00 ja 16.00-18.00, tiistaisin suljettu sekä sunnuntai-iltapäivisin. Kirkon ihmeitätekevä Maria ikooni on nykyään Santa Maria Rosario a Monte Marion kirkossa. Tässä keskiajalla kunnostetussa vanhassa kirkkossa ei ole juuri näkemistä, mutta se on tunnelmallinen ja hiljainen  kirkko, jossa sielu lepää.