Santa Maria degli Angeli osa I

Terme de Diocleziano, Diocletianuksen kylpylän rauniot, 

Piazza della Repubblica

 Osa II täällä!

Luostarista täällä!

Santa Maria degli Angelin kirkko on nykyään ruotsalaisin kardinaali Anders Arboreliuksen vastuulla.

Santa Maria degli Angeli e dei Martirin kirkko on rakenenttu Dioclezianon kylpylän raunioihin ja kirkon valmistuksessa on hyödynnetty raunioita niin pitkälle kuin madollista. Michelangelo Buonnaroti (1475-1564) sai kirkon suunnittelun tehtäväkseen ja se jäi hänen viimeisimmäksi työkseen Roomassa. 

Michelangelon apulainen ja oppipoika Jacobo del Duca (1520-1604) valmisteli kirkkorakennuksen Michelangelon kuoleman jälkeen. Jakobo oli viralliselta nimeltään Giacomo Del Duga, mutta hänellä oli monta kutsumaniemä kuten Jakobo Siciliano ja Jacobo Del Duga a Messina.

Hän oli sisilialainen arkkitehti ja kuvanveistäjä. Hän sai virakseen toimia Michelangelo Buonnarotin avustajana. Roomassa oleskelunsa aikana (1562-1587) hän ehti olemaan mukana monessa rakennusprojektissa, mutta ei kauaa Michelangelon apulaisena, koska Michelangelo muutti Firenzeen ja kuoli siellä melko pian paluunsa jälkeen. 

Jakobo yritti kehitellä omaa tyyliään, onnistumatta siinä täydellisesti. Michelangelo ja Jakobo olivat työnarkomaaneja. Kerrotan että Michelangelo nukkui muutaman tunnin öisin saappaat jaloissan.

Jacobon eno pappi Antonio del Duca kyseenalaisti Michelangelon suunnitelmia. Antonio oli aivan hulluna enkelikulttiin ja hän vaati että kirkko on rakennettava seitsemän enkelin kunniaksi. Hän jopa sävelsi liturgiankin seitsemälle enkelille, minkä hän lahjoitti tulevalle paavi Julius III:lle. Hän onnistui saamaan seitsmän punaisen graniittipylvään caldariumin ympärillä nimitetyiksi seitsemälle enkelille, Michael, Gabriel, Raphael, Salaphiel, Jegidiel, Brachiel ja Uriel. Neljä viimeisintä ovat ortodoksien arkkienkeleitä. 

Antonio ei kuitenkaan ollut vielä tyytyväinen vaan hän jatkoi paavin painostusta kunnes paavi Pius IV suostui Antonion vaatimukseen. Hän halusi nimittäin että koko kirkko pyhitettäisiin Beatissima Sette Vergine dei Sette Arcangeli'lle. Siitä kirkon toinen nimi Martiri/marttyyri.

Giovanni Battista Piranesin kuvaus kirkkosalista 1700-luvulla

Kirkko oli melko kauan suljettu uuskorjauksia varten. Muutama vuosi sitten se avattiin uudessa putsatussa muodossaan. Siitä tuli melko pian yksi suosituimmista kirkoista Roomassa. Kirkko oli toiminut sitä ennen Savoian kuningasperheen kirkkona. Kirkon alkuperäiset alttaritaulut vietiin Vatikaanin museoon ja tilalle laitettiin kopiot. 

Kirkkoa uuskorjattiin jo 1700-luvulla jolloin erittäin kuuluisa arkkitehti Luigi Vanvitelli sai tehdä muutoksia kirkkosalissa. Kirkon julkisuvu on Vanvitellin mutta ei nykyiset ovet, jotka on valmistanut Igor Mitoraj vuonna 2006. 

Kirkon sisällä on myös Mitorajn pääkallo veistos

Kirkkoon on haudattu pitkä liuta henkilöitä. Paavi Pius IV sai kirkosta myös viimeisen leposijan. Italian armeija käyttää kirkkoa sotilaiden hää- ja hautaustilaisuuksiin. Monet yksityisetkin haluavat tulla vihityiksi juuri täällä. Savoian kuninkaallisen suvun jäsenet on myös vihitty kirkossa.

Kartusiaaniluostarissa ei ole enää munkkeja. Ensin luostari annettiin armeijan käyttöön, siitten sinne muutti San Fransesco da Paola järjestön munkit ja lopulta luostari annettiin Rooman piispan hiippakunnalle. Kirkon omistaa Italian valtio. Nykyään luostarin tiloissa sijaitsee osa kansallismuseosta.

Terme di Diocleziano, Dioclezianon kylpylää alettiin rakentaman jo keisari Maximiniuksen aikana, mutta keisari Diocleziano avasi kylpylän käyttöön vasta vuonna 306 jaa. Kylpylästä tuli Rooman suurin. Kylpylään mahtui 3000 henkeä yhtäaikaa. 

Kylpylässä oli myös voimistelusali, kirjasto, kylmä-, lämmin- ja kuumavesialtaat. Kylpylä oli käytössä pitkälle 500-luvulle saakka, kunnes gootit ja vandaalit ryöstivät Roomaa.

Michelangelo Buonaroti suunnitteli myös mahtavan kartusiaaniluostarin kirkon kylkeen jonka tiloissa nykyään sijaitsee kansallismuseon päämuseo. Luostarista tuli Italian suurin, 10000 neliömetriä! Luostaria kutsutaan sittemmin nimellä Chiostro di Michelangelo.

Pohjapiirros kylpylästä jonka päälle kirkko on rakennettu

 

Sisäänäkäynti Piazza della Repubblica/Piazza Esedra

Kirkko on avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 7.00-18.30.

Kirkon sisäänkäynnissä on kaksi erikoista ovea jotka ovat myöhenpää tuotantoa.

Tämä kuva on toisesta ovesta

Kirkon pääalttari

Pääalttarilla on Antonio del Lucan "Madonna ja seitsemän enkeliä" teos.

Galileo Galilein patsas seisoo pienellä sisäpihalla.

Sisäpihalta kulkee ovi jonnekin privaatti tiloihin. Ehkä sakristiaan?

San Bruno, Bruno kölniläinen, jok aoli Pyhän roomalaisen keisarin Otto I:n veli

Enkeli kastemalja sylissään

Lasinen kattokupoli

Carlo Marattan hautamuistomerkki

Salvator Rosan hautamuistomerkki

Salvator Rosa,oli napolilainen italialainen taidemaalari, runoilija ja kaivertaja barokin aikana. 1600-luvulla. Hän työskenteli Napolissa, Roomassa ja Firenzessä.

Kardinaali Pietro Paulo Parisin hautamuistomerkki

Kardinaali Fransesco Salviatin hautamuistomerkki

Fransesco Algiatin hautamuistomerkki

Kirkossa on mahtavat urut. Urkukonsertteja pidetään melko usein. Konsertit ovat ilmaisia. Kirkon kotisivuilta voi tarkistaa.

Cappella Albergati

Niccolò Albergati oli italialainen roomalaiskatolinen prelaatti 1300-luvulla ja tunnustettu Karthusian ritarikunnan jäsen. Hänestä tuli kardinaali ja hän oli palvellut paavin diplomaattina Ranskassa ja Englannissa sekä Bolognan piispana 1400-luvulla kuolemaansa saakka.

Kartusiaaninen sääntökunta on katolinen sääntökunta, jonka perusti Bruno Kölniläinen vuonna 1084. Kartusiaaneihin kuuluu sekä munkkeja että nunnia. Kartusiaaneilla on omat sääntönsä, joita kutsutaan nimellä Statutes, ja heidän elämäntyyliinsä kuuluu sekä erakko- että kinobioottista elämää, yhetisöä, missä painostetaan yhteisasumista, ei erakoitumista.

Cappella Albergati

Francesco Bianchinin sunnittelema aurinkokello kirkon lattialla. Kello on ollut jo vuodesta 1702 lähtien kirkon lattialla. Aurinkokellon pyysi silloin paavi Clement XI jotta sen avulla voidaan tarkistaa että gregoriaaninen reformi, uusi kalenteri toimi ja että pääsiainen joka vuosi vietetään oikeaan aikaan. Aurinkokello makaa juuri tarkallen meridiaanin päällä ja samassa suunnassa. Seinässä olevasta pienestä reiästä pääsee aurigonvalo sisään ja merkkaa ajan aurinkokellossa.

San Ciriaco di Roma

Ciriaco oli roomalainen diakooni ja hän kuoli marttyyrikuoleman vuonna 303 jaa. Hän auttoi niitä vankeja jotka oli pakotettu pakkotyöhön kylpylää rakennettaessa. Ciriaco luetaan kuuluvaksi ns neljääntoista auttajan joukkoon. 

Katolisessa kirkossa on kokonaista 27 pyhimystä joilla on Ciriaco nimenään, mutta joista vain seitsemän on päässyt mukaan roomalaiskatollisen kirkon martyrologiaan. Ciriaco oli eräänlainen exsorsisti joka "manasi" jopa keisari Dioclezianon tyttäriäkin. Luultavasti hänen jälkeenjäännöksensä sijaitsevat Santa Maria in via Lata'n kirkossa Roomassa. 

Dioclezianon kylpylän alueella on sijainnut pieni "kirkko", rukous-ja kokoontumsihuone, nimeltä Sanctus Ciriacus in Thermis Diocletiani, mikä oli pyhitetty juuri Pyhälle Ciriacolle ja se toimi titulina  kristinuskon alkuaikoina, ennen kuin kirkkoja alettiin rakentamaan. Titulus-kirkko on ollut olemassa kylpylän tiloissa varman tiedon mukaan vielä 500-luvullla. 

Luostarin valtava sisäpiha

Santa Maria in Aracoeli

Santa Maria in Aracoelin kirkko ja luostari vasemmalla ja La Cordonata portaat oikealla jotka johtavat ylös Campidogliolle, Capitoliumin kukkulalle, josta Roomaa on hallittu kaikkina aikoina.

Santa Maria in Aracoeli, Campidoglio, Piazza Venezia

Avoinna:

 toukokuusta syyskuuhun kello 9.00-18.30

lokakuusta huhtikuuhun kello 9.30-17.30

messu sunnuntaisin ja pyhäpäivinä kello 8.00 ja 12.00

 arkipäivinä kello 8.00

Cordonata portaat suunnitteli  Michelangelo Buonaroti

Portaat ovat paljon korkeamman ja huomattavasti jyrkemmän näköiset ylhäältä päin katsottunsa. Minua alkoi huippaamaan päästä ja tasapaino järkkyi.

Sivuovi basilikaan löytyy nousemalla portaat Piazza Campidogiolta Santa Marian in Araceolien luostarin portaat, museon kulman takaa. Siitä sitteb vasemalle. Luostari vihittiin käyttöön 600-luvulla jaa. En tiedä pääseekö sinne käymään.

Luostarin edestä vasemmalle...

Kirkon julkisivu on alkuperäinen, sillä sitä ei saatu valmiiksi koskaan. Porrasaskelmia on 124. Portaat suunnitteli Simone Andreozzi vuonna 1348, kun taas viereiset portaat nimeltään La Gordonata, jotka johtavat Campidogliolle, suunnitteli Michelangelo Buonarroti 1600-luvulla. Kirkkoon on sivusisäänkäynti Piazza Campidogliolta.

Historia  kertoo että keisari Augustus neljännellä vuosisadalla kohtasi pyhän neitsyt Marian juuri tällä kohtaa jossa kirkko seisoo nykyään. Augustus rakennutti samalle paikalle alttarin johon kirjoitettiin Haec est ara primogeniti Dei/Tämä on Jumalan ainoan pojan alttari. Nykyinen kirkko sai nimensä sanoista ara/alttari ja coelum/taivas.

 Scalinata verso il cielo/Taivaaseen johtavat portaat 

Ensimmäisen kirkon tälle paikalle rakensivat kreikkalaiset munkit kuudennella vuosisadalla. Paavi Gregorius Suuri vihki kirkon vuonna 591 ja nimeksi annettiin Santa Maria Capitolium. 

Paikalla oli Juno Monetan tempeli sitä ennen. Häntä kutsuttiin myös nimellä Juno Regina, korkein jumalallinen kuningatar. Juno  oli naimisissa Jupiterin kanssa, ja heillä oli neljä lasta, Mars, Vulcanus, Bellona ja Juventas. Junoa voi verrata Heraan kreikkalaisten ylinpään kuningattareen ja Uniin etruskien ylinpään kuningattareen. Roomalaisessa uskonnossa juno symbolisoi naiseutta, lisääntymisen ja elämän voimaa, kun taas genius symbolisoi miehistä voimaa ja perheen suojelijaa.

Luostarin sai fransiskaanimunkit käyttöönsä  vuonna 1250 ja heidän aikanaan on nykyinen kirkkokin rakennettu. Kirkossa on vieläkin paljon jäljellä edellisestä kirkosta. Fransiskaanit omistavat luostarin vielä tänäkin päivänä. Osa luostarista kuitenkin piti hajoittaa kun Vittorio Emanuelen II:n muistomerkkiä alettiin rakentamaan. 

Cola di Rienzon (1313-1354) patsas kirkon edustalla portaissa

Hän oli roomalainen poliitikko ja kansanmies, juristi koulutukseltaan, joka vapautti kansalaiset keisarikunnan vallasta ja yritti yhdistää Italian pienet kaupunkivaltiot yhtenäiseksi Italian valtioksi. Paavi Clemente Vi tuomitsi kiihkoilevan Rienzon kerettiläiseksi ja haastoi hänet oikeuteen. Rienzo pakeni Napoliin. Monien mutkien jälkeen hän palasi Roomaan jossa kansalaiset kääntyivät Rienzoa kohtaan ja tappoivat hänet Campidogliolla, lähellä Santa Maria in Aracoelin portaita, samalla paikalla jossa hänen patsaansa sijaitsee nykyyään. 

Kirkkosali on jaettu keskilaivaan ja kahteen sivulaivaan, joiden välissä seisoo ikivanhoja pylväitä, joita on 22 kappaletta ja jokainen on valmistettu erilaisesta marmorista. Useimmat on jopa kasattu uudestaan hajonneista pylväistä. Pylväitten pohjatkin ovat erilaiset ja joillakin pylväillä ei ole pohjaa lainkaan. Melko varmasti pylväät on tuotu ikivanhoista roomalaisista temppeleistä, joita oli aikoinan useampiakin Campidogliolla. Kaiken kaikkiaan on kirkkosalissa 25 sivukappelia.

Pääalattarilla on bysanttilainen Maria ja lapsi-ikooni nimeltä Madonna d'Aracoeli. Se on  1100-luvulta ja valmistettu pyökistä. Voi olla että ikooni tuli luostariin kreikkalaisten munkkien mukana jo 600-luvulla. Roomaan tuli rutto 1300-luvulla ja ikoonia kuskattiin ympäri katuja ja käytettiin sairaiden luona. Ikoonin maagiseen voimaan uskotaan vielä nykyäänkin. 

Kirkko on roomalaisten oma kirkko, ja roomalaisten Madonna ikooni.

Pääalttarin vasemmalla puolella sijaitseva kappeli on Gregorius Suuren kappeli.Pyhä Gregorius syntyi Roomassa vuoden 540 tienoilla varakkaaseen perheeseen. Hänen isänsä oli roomalainen senaattori nimeltään Gordianus. Hänen äitinsä oli pyhä Silvia (Sylvia) Roomalainen.

Gregoriuksen perheeseen kuului myös yksi veli nimeltään Palatinus ja kolme sisarta. Hänen kaksi tätiään olivat nunnia, ja samasta suvusta oli jo aiemmin tullut Rooman piispoja. Gregoriuksen isoisä oli paavi Felix III (483–492), joka nousi paaviksi leskeksi jäätyään. Myös paavi Agapitus I (535–536) oli Gregoriuksen sukua.

Kappelin alttarin alla lepää lasiarkussa fransiskaani Johannes Triora. Hän ja hänen nuorempi veljensä olivat lähetyssaarnaajina Kiinassa jossa hänet otettiin hengiltä. Hänet kanonisoitiin vuonna 2000.

Vanha kosmaattikuvioinen saarnastuoli, tai lukupulpetti, ambone, kuten niitten oikea nimitys kuuluu. Toinekin samantyyppinen lukupulpetti löytyy kirkkosalista. Pulpetteja käytettiin keskiajalla, toisesta lukivat papit epistelit ja toisesta evankeliumit. Kuvaasa olevasta oikeanpuoleisesta ambonesta  Cola di Rienzo piti puheensa roomalaisille helluntaipäivänä vuonna 1347. 

Sitä ennen Rienzo oli pitänyt puheen San Angelo in Pescherian kirkossa ja kehoittanut kansalaisia käymään aatelisten valtaa vastaan. Paavit asuivat siihen aikaan Ranskassa, Avignonissa, joten aatelisislla oli kaikki mahdollisuudet pitää valtaa Roomassa. Hän sanoi puheessaan että hänen apunaan ja puolellaan oli Jeesus, Italia ja Pyhä Henki. 

Rooman kunnan vaakuna kattokasetissa. Kattokaseteissa on aivan aitoa kultaa ja kuvat kertovat merenkulusta. Kattokasetit on valmistettu 1500-luvulla ja katto on Rooman senaatin lahja Neitsyt Marialle ja samalla kiitos että neitsyt auttoi roomalaiset voittamaan Lepanton meritaisteluissa vuonna 2571. Tämä taistelu pelasti koko kristillisen länsimaailman turkkilaisten valloitukselta. Pääalttarilla sijaitseva Mariaikoonin katsotaan auttaneen roomalaiset voittoon merisodassa. 

Kosmaattikuvioista lattiamosaiikia

Pinturiccion maalaus Pyhän Bernardino Sienalaisen kappelissa

Pyhä Bernardo di Siena oli fransiskaani ja aikansa suurin predikantti. Hän puhui toreilla ja kaduilla ja kantoi kylttiä jossa luki IHS, joka on keikkalainen Jeesuksen nimen lyhenne. Bernandino perusti sairaaloita ja orpolastenkoteja, mutta itse hän eli yhtä köyhää ja vaatimatonta elämää kuin Pyhä Fransiskaanuskin aikanaan. 

Fransiskus Asssisilaisen kunniaksi on hänelle pyhitetty oma kappeli vasemmalla puolen kirkkosalia.

Pinturicchion maalaus Berndardinus Siennalaisen kappelissa

Tässä Pyhä Helena lepää alttarinsa äärellä. Pyhä Helena oli Konstantinus Suuren äiti.

Paavi Leone X:n hautamuistomerkki. Paavi Paulus II on myös saanut hautamuistomerkin ja haudan kirkossa. Paulus II, Pietro Barbo, rakennutti Palazzo Venezian aivan Campidogion edustalle.

Santo Bambino 

Tällä pyhällä Jeesuslapsella on oma kappelinsa kirkossa. Santa Maria Aracoelin kirkkoa pidetään erityisesti roomalaisten ikiomana kotikirkkona. Santo Bambino on veistetty oliivipuusta joka on kasvanut Getsemanen puutarhassa Jerusalemissa. Fransiskaanimunkit toivat sen mukanan Roomaan 1500-luvulla. 

Joku varasti Santo Bambinon vuonna 1994 ja tämä nykyinen on sen kopio. Santo Bambinon luona käy jatkuvasti väkeä ja he jättävät kirjeen noihin vieressä oleviin koreihin siinä toivossa että Santo Bambino heitä suojelisi ja parantaisi sairauksilta. Santo Bambino saa myös postiste kirjeitä ympäri maapalloa. Kuoressa lukee Il Bambino, Aracoeli, Roma ja perille tulevat! Kirjeitä ei avata sillä sisältö saa jäädä lähettäjän ja Santo Bambinon väliseksi asiaksi. 

Santo Bambino kutsutaan silloin tällöin sairaiden henkilöiden luokse vieläkin ja kuskataan taksilla osoitteesensa ja takaisin. Santo Bambinolla on aidosta kullasta kruunu päässään ja jalokiviä hänen puvussaan. Tuskin ne ovat aitoja tässä kopiossa. Joulunpyhinä kannetaan messuissa Santo Bambino pääalttarille messuvieraiden ylistettäväksi. 

Kardinaali Ludovico d'Albretin hautamuistomerkki

Pietro Cavallin maalaama freskomaalaus, Madonna ja Jesuslapsi

Cappella Santa jossa sijaitsee Pyhän helenan  jälkeenjäännökset.

 Helena oli Gregorius Suuren äiti ja kuoli Konstantinopelissa. 

Kappelin edustalla on galleri lattiassa josta voi yrittää tiirata Augustuksen Ara Coelin taivaallista alttaria kirkon lattian alla. 

Cappella Santan vieressä seisoo paavi Leo X:n patsas, joka toimi paavina 1500-luvulla. Hän perusti ensimmäisen piispanistuimen Amerikan mantereelle, tarkemmin sanottuna Meksikoon Ygatanin niemimaalle. Luther eli samaan aikaan ja aiheutti suurta huolta paaville.

Fransiskaaniluotarin sisäänkäynti on aina näyttänyt samanlaiselta