San Paolo Fuori le Mura

San Paolo Fuori le Mura, pääsiäänkäynnin puolelta, Via Ostiense 186

Metrolla B  Basilica San Paolon pysäkille ja siitä lyhyt matka kävellen, noin 200 metriä. Bussin 23 voi ottaa vaikka Vatikaanin läheltä, ja se vie aivan basilikan eteen, mikä on linjan eteläinen päätepysäkki. Takaisin kaupunkiin päin bussi kulkee basilikan itäistä puolta. Pysäkki sijaitsee Via Ostiensella.

San Paolo Fuori le Mura sijaitsee kaksi kilometriä eteläisen kaupunginmuurin ulkopuolella Via Ostiense 186, metroaseman San Paulon lähettyvillä. 

Kirkko on avoinna 7.30-18.40.

 Messuja on vähän väliään.

Absidimoaiikkia

Virtuaalinen visiitti!

San Paolo Fuori le Muran basilika on ehdottomasti yksi Rooman suurimpia nähtävyyksiä. Se on yksi Rooman neljästä pääbasilikasta ja kuuluu Vatikaanille. Basilika on esikristillinen ja pyhitetty Paulukselle. Basilika on rakennettu Paavalin haudan päälle. 

Fuori le Mura tuossa basilikan nimessä tarkoittaa sitä että basilika sijaitsee kaupunginmuurin ulkopuolella. Nimittäin siihen aikaan ei saanut missään nimessä haudata ketään kaupunginmuurin sisäpuolelle, ei edes kirkkoihin. Basilikan rakennutti Konstantin Suuri ja se vihiittiin käyttöön 18.marraskuuta vuonna 324.

Alkuperäinen kirkko oli pienen pieni, eräänlainen pyhäkkö, Cella Memoriae, Pauluksen haudan päällä. Paulus teloitettiin Tre Fontane nimisessä luostarissa joka sijaitsee parin kilometrin päässä Basilikasta vuonna 67. Täällä olen kertonut Tre Fontanen luostarista.

Keisari Theodosius hajoitti pyhäkön vuonna 386 ja alkoi rakentaa uutta ja paljon isonpaa basilikaa. Keisari Honoriuksen aikaan vuonna 395 oli basilika valmis käyttöön. Paljon kuitenkin on jäljellä alkuperäisestä pyhäköstä vieläkin.

San Paolo Fuori le Muran basilikan etupiha/atrium on mahtavan kaunis. Mutta ihmettelemistä riittää kun näkee basilikan ympäristön. Kuinka voi olla mahdollista että näin upea basilika on rakennnettu näin mitättömältä näyttävään ympäristöön, tai päinvastoin. Miksi ympäristöä ei ole kunnostettu, vaan annettu rehottaa.

Pohjapiirros, oikealla atrium, keskellä itse kirkkosali ja vasemmalla poikkilaiva ja absidi. Kaikki kirkollinen toiminta tapahtuu osassa C. 

Pyhä ovi/Porta Santa

Kaikissa paavillisissa basilikoissa on ns Pyhä ovi. Pyhä ovi on normaalisti lukittu sisältä päin niin ettei sitä noin vaan voi avata. Ovi avataan vain ns riemuvuosina/Anno Santo. 

Raamatussa on sanottu että juhlavuotta tai riemuvuotta juhlitaan 50 vuoden välein. Ensimmäistä riemuvuotta vietettiin vuonna 1300 ja siitä lähtien joka 50. vuosi. Nykyään sitä kuitenkin vietetään joka 25.vuosi sekä vuosina joiden luku päätyy numeroihin 33 tai 83. Viimeksi vietettiin riemuvuotta vuonna 2001 kuudes tammikuuta. Silloin avattiin kaikissa paavillisissa basilikoissa pyhä ovi.

Basilikan varsinainen pääsisäänkäynti

Tulipalo tuhosi pahasti San Paulon basilikaa vuonna 1823. Kaikkialta ympäri maapalloa saatiin tukea ja apua uuskorjauksia varten. Venäjän keisari lähetti malakiittiä ja Lapis Lazulia tabernakelia varten ja Egyptistä lähettetiin alabasteria. Italian valtio avusti myös korjaustöissä ja peruskorjausten jälkeen julistettiin basilika luostareineen Italian kansallismonumentiksi.

 Ciborio

Ciborium on kirkkoarkkitehtuurissa alttarin yläpuolella oleva vapaasti seisova ylärakenne.

Ciborio sijaitsee kirkkosalin ja poikittaislaivan välillä, ns pääalttarilla. Sen on valmistanut Arnolfo Cambio. Neljän marmorikolonnan päällä seisoo neljän tärkeän henkilön pieni patsas, Pietari, Paavali, Luukas ja Pyhä Benediktus. 

Pääalttarilta voi nykyään nähdä alttarin alle jossa sijaitsee vastikään löydetty sargofagi jonka luullaan melko varmasti sisältävän Pyhän Paavalin jälkeenjäännökset. Aikaisemmin lattiassa oli juuri sargofagin kohdalla laatta, jossa luki Paulo Apostolo Mart. Laatta on 400-luvulta. 

Kaivausten yhteydessä 2002-2006 löydettiin valkoisesta marmorista valmistettu sargofagi juuri laatan alla. Kaikki asiantuntijat ovat melko varmoja siitä että Pyhä Paavali haudattiin todellakin juuri tähän kohtaan jonka päälle sitten rakennettiin hänen kunniakseen kirkko. Paavali teloitettiin kahden kilometrin päässä Via Ostian varella, Tre Fontanen luostarissa.

Poikittaislaiva sijaitsee pääalttarin takana muutama metriä korkemalla kuin itse kirkkosali. Oikealla on piispan komea tuoli joka on alkuperäinen. Messut pidetään aina tuossa oikealla olevan alttarin ääreellä.

 Ciborio seisoo melko lähellä pääalttaria

 Absidimosaiikkia

Kirkkosali on koristeltu esimerkiksi edesmenneiden paavien kuvilla

Kauniit lasi-ikkunat antaa valoa niin muuten hämyiseen kirkkosaliin.

Kirkkosalin seinustoilla ikkunoiden välissä on  apostoleiden patsaita.

Luostaria alettiin rakentamaan vuonna 1220 ja sen rakentaminen kesti noin kaksikymmentä vuotta. Gregorius Suuren aikaan sijaitsi basilikan luona kaksi eri luostaria, Sant Aristus munkeille ja Sant Stefano nunnille.

Luostarin sisäpihalle ja museoon on sisäänpääsymaksu 4 euroa.

Yksi Rooman kauneimpia luostarin puutarhoja, ehdottomasti. Luostarin puutarhssa ei saa istua, joten siihen on varauduttava, kun ostaa sisäänpääsylipun. 

Luostarin ristikäytävä

Reliikkikaappi museossa

Taulu joka kuvaa Pyhää Birgittaa

Museon pihalle on kerätty kaikenlaisia antiikin aikaisia löytöjä kun basilikaa on kunnostettu. Museon pihalla on moderni kahvilakin sekä WC.

Piispan kaapu museossa

Luostarin sisäspihan käytävillä on paljon antiikin aikaisia löytöjä kuten tämä sargofagi.

Erinomaisen kauniita kosmaattisilla kuvioilla muokattuja pylväitä koristaa luostarin sisäpihan käytäviä.

Keisari Teodisus rakennutti kirkon uudestaan 300-luvulla Pauluksen haudan päälle. Basilikasta tuli kristillisen kirkon suurin pyhäkkö. Se koristeltiin upeilla mosaiikeilla. Pietro Cavallini maalasi upeita seinämaalauksia 1200-luvulla ja 1800-luvulla basilika paloi melkein kokonaan tulipalossa. Tulipalon jälkeen rakennettiin 80 uutta graniittipylvästä ja katto koristeltiin, katonrajaan maalattiin 265 medaljonkia joissa on kuvat kaikista paaveista. Pääalttarin mosaiikeista on suurin osa säilynyt.

Upea marmoribaldakiini on Arnolfo di Cambion käsialaa, mahdollisesti yhteistyössä Pietro Cavalliniin kanssa. Alttarin alla on Pauluksen hauta, "confessio".

Basilikan yhteydessä sijaitseva benediktiinäisluostari Abbazia San Paulo Fuori le Mura ja sen upea luostarinpuutarha komeine pylväineen on säilynyt entisellään. Luostari valmistui 1200-luvulla ja se on Roman kaunein luostari. Paavi Gregoriuksen aikaan paikalla oli kaksi luostaria: Sant Aristus miehille ja Sant Stefanus naisille.

Vuosina 2002-2006 tehtiin suuria arkeologosia kaivauksia kirkossa. Pääalttarin alta löydettiin sargofagi joka siirrettiin niin että pyhiinvaeletajat pääsevät sen lähelle. Sargofagissa olevan reiän kautta pyhiinvaltajat voivat kosketella sargofagin sisällä olevia reliikkejä, pyhiä jälkeenjäännöksiä kangaspaloilla.

Joka vuosi marraskuun 18. päivä vietetään basilikassa ja Pyhän Pietarin kirkossa Paavalille ja Pietarille pyhitettyjen kirkkojen muistojuhlaa.

Virtual Tour

Sant'Agnese fuori le Mura ja Santa Costanza

 Pääsisäänkäynti Via Nomentanan kadulta 349 

Kirkon edustalla on Via Nomentanan vilkkaasti liikennöity katu.

Bussit 82 ja 66 Terminin rautatieasemalta psyhtyvät kirkon edustalla. Bussi 60 Piazza Venezialta tai metrolla B1 Annebalianon pysäkille ja siitä kävellen Via di Sant'Agnesea pitkin 200 metriä. Portista pääsee kirkon puistoalueen kautta kirkkoon ja mausoleumiin sekä Konstantinuksen mausoleumin raunioiden luokse. Puutarhasta löytyy myös Sant'Agnesen baari. Koko tämä alue on erittäin kotoisa. Koulutytöt juoksentelee täällä ihan vapaasti tai istuvat nurmikolla ja tekevät koulutehtäväiään. 

Piazza Annibalianon luota kulkee keskustaan päin useita busseja, kuten 38 joka kukee Terminin rautatieasemalle. Piazza Annibalianon reunalla sijaitsee McDonnalds ja useita myymälöitä ja pari bankomaattiakin.

Annibaliano oli Konstantin Suuren veljen poika, joka meni naimisiin Konstantinuksen tyttären Costanzan kanssa, jolle Konstantinus rakennutti Mausoleumin basilikan alueelle. Luultavasti Konstantinuksella oli aikeina asettaa Annibaliano Persian kukinkaaksi. Konstantinuksen kuoltua hänen koleme poikaansa tappoivat Anniablianon.

Sant'Agnese Fuori le Mura, Via Nomentana 349

Avoinna arkisin kello 7.30-12.00 ja 16.00-19.30.

sunnuntaisin messu kello  8, 10, 11.15, 12.30 ja 19

keäaikaan on messuja harvemmin

Turisteja varten on omat sivut joista löytyy kaikki tarvittava ínfo. Tämä Sant'Agnesen alue on oma suosikkini! Suosittelen vierailla täällä!

Sisäänkäynti Via Nomentana 349 (kuvassa), aivan bussipysäkkejä vastapäätä. Tämä sisäänkäynti ei ole kovin usein avoinna. 

Mutta nykyinen varsinainen pääsisäänkäynti sijaitsee kulman takana Via S Agnese 315, tästä oven edestä oikealle ja muutama metri sitä kapeaa Santa Agnesen katua pitkin ja sitten vasemmalle portista sisäpihalle. Tämä sisäpiha on ihanan rauhallinen paikka. Suosittelen lepuuttaa jalkoja pihan puolella, jonne pääsee suoraa kirkosta.

Santa Agnese Fuori le Muran basilika/Pyhä Agnese kaupunginmuurin ulkopuolella, on ikivanha esikristillien kirkko. Kirkko on pyhitetty Pyhälle Agnekselle, joka kuoli marttyyrikuoleman 200-luvulla. Kirkko toimii paikallisena seurakuntakirkkona. 

Paikalliset kutsuvat kirkkoa Onorianuksen basilikaksi. Basilika on ns Basilica Minore, joka tarkoittaa pienenpää basilikaa, joka on sannut kanoonisen oikeuden historiallisista ja syistä ja nauttii siis erityistä kunnioitusta.

Tämä maalaus löytyy Köpenhaminasta Statens Museum för Konst/Tanskan valtion taidemuseosta. Köpenhaminassa on muuten monta erittäin korkeatasoista taidemuseota, jotka lyövät laudalta monet muut. 

Taulun on maalannut Christoffer Wilhelm Eckersberg vuonna 1815. Eckersbergiä pidetään Tanskan maalaustaiteen isänä. Hän oleskeli monet vuodet Roomassa yhdessä Tanskan kuvanveistotaiteen mestarin Bertel Thorvaldsenin kanssa, josta tuli yksi Rooman lemmikkejä. Hän on yksi kaikkien aikojen suurimpia mestareita alallaan. Hän on saanut jopa nimikkokadunkin Roomasta. 

Portaikko jota pitkin laskeudutaan Sant'Agnesen basilikan kirkkosaliin. Seinillä argeologien esille kaivamia löytöjä Sant'Agnesen katakombeja kaivettaessa ja tutkittaessa. Katakombit sijaitsevat osittain basilikan alla. Osa löydöistä on peräsin alkuperäisestä mausoleumista, jonka keisari Konstantinus rakennutti suvulleen hautakammioksi ja joka on nyt raunioina. 

Rakennuksessa sijaitsi myös kasteastia, jossa paavi Silvestro I:n (314-335) kastoi Konstantinuksen molemmat tyttäret. Mauseoleumin oikealla puolella näkyy ruohokenttä ja muuri jossa alkuepräinen mausoleumi sijaitsi. Piazza Annibalianolta voi nähdä myös alkuperäisen mausoleumin raunioiden mahtavan suojamuurin.

Keisari Konstantimuksen mausoleumin rauniot. Konstantinuksesta tuli äitinsä Helenan kanssa kaksi Rooman valtakunnan suurimpia merkkihenkilöitä. 

 Portaat nähtynä ylös katutasolle

Sattui olemaan kirkkosali täydessä valaistuksessa.

Sant'Agnesen marttyyrium kuvattuna

Itse kirkkosali ei ole kovinkaan suuri, mutta erittäin kotoisa. Salissa on melko pimeää, koska täällä ei ole juuri montakaan ikkunaa ja nekin ainoat tuolla korkealla katon rajassa, kuten basilikoissa on tapana. Kirkkosali olisi ehdottomasti putsausta vaille. 

Jo 300-luvulla seisoi ensimmäinen kirkkorakennus tällä paikalla ja se oli pyhitetty Pyhälle Agnekselle ja keisari Konstantinuksen tyttären mausoleumi sijaitsi jo silloin tällä paikalla. Vaikka monet tutkijat luulevat että mausoleumi oli oikeastaan tarkoitettu Konstantinukselle itselleen. Kosntantinusken tytär Costanza haudattiin tänne sen jälkeen, kun Konstantin oli jo perustanut Konstatinopelin kaupungin, nykyisen Istanbulin.

Silloinen paavi Honorius I (syntyi ? - kuoli 638) vasemalla, Pyhä Agnese keskellä ja oikealla paavi Symmachus, joka toimi paavina 500-luvulla, ja josta tehtiin sittemmin pyhimys. Honorius taas puolestaan teki kaikkensa korostaakseen Pyhän Gregoriuksen Suuren (noin 540-604) merkitystä kristinuskon levittämisessä. Gregorius käsitteli uskoa roomalaisella tavalla ja korosti pyhiinvaellusta ja pyhiä jälkeenjäännöksiä tärkeinä katollisen kirkon elementteinä. Näin kansa saapui Roomaan ja haki pelastusta matkallaan. Gregorius korosti myös ripittäytymistä ja sovinnontekoa itsensä ja Jumalan välillä. Gregorius oli synntynyt ja kasvanut rikkaassa roomalaisessa perheessä Celion kukkulalla, ja näin hän kavoi ja oppi käyttämään vaikutusvaltaansa. Hänelle oli tärkeää korostaa oman kotikaupunkinsa Rooman merkitystä kristillisenä keskuksena.

Nykyinen basilika on toki 600-luvulta, jolloin paavi Honorius I antoi käskyn rakentaa basilikan, jonka yhteydessä on sijainnut luostari kaiken aikaa. Minulla ei ole tietoa siitä tiedettiinkö Honoriuksen ajalla että kirkon alla sijaitsi katakombit. Se tiedettiin tai ainakin niin luultiin, että Pyhä Agnese olisi haudattu tälle alueelle. Katakobit ovat luultavasti 300-luvulta, ja ne löydettiin paljon myöhemmin  1600-luvulla, kun arkeologit alkoivat kaivella basilikan alla.

Konstantinuksen basilikan rauniot sijaitsevat tässä vieressä ja sillä alueella sijaitsi yleinen hautausmaa, jonne haudattiin niin pyhimyksiä kuin muitakin henkilöitä. Basilikan välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Santa Costnazan mausoleumi. Molemmista kerron lisää alenpana.

Luostarissa ei kaiketi enää asu montakaan nunnaa. Se kulkee nimellä Comunità Sant'Agense, sosiaalinen yhteisö, jota johtaa nunna nimeltä Maria Richi, joka kuuluu luostarisääntökuntaan nimeltä Adoratrici del Sanque di Cristo A.S.C Luostarissa saa asua 43 naispuolista korkeakouluopiskelijaa.

Basilikan ympäristössä ja Via Nomentanan kadun varrella sijaitsee ties kuinka monta luostaria ja uskonnollista instituuttia. 

Pyhän Agneksen patsas pääalttarilla

 Absidimosaiikki on 630-luvulta ja se on kirkon suurin nähtävyys.

Kattokasetissa on kuvattu Pyhä Angnese, Pyhä Cecilia  ja Pyhä Costansa, kaikki kolme roomalaisia naishenkilöitä, kaksi nuorta marttyyriä ja yksi heistä keisarin tytär.

Tuon erittäin kauniin baldakinin alla sijaitsi Pyhän Agnesen jälkeenjäännökset noin 1200 vuotta. Kerrotaan että alttarin alla olisi nykyään Pyhän Emerentianan jälkeenjäännökset. Kuka hän oli niin siitä ei ole juurikaan varmaa tietoa. Hänen jälkeenjäännökset tuotiin Via Asmaran kadun varrelta sijaitsevasta katakombeista. Ne sijaitsee parisataa metriä kauenpana Via Nomentanan ja Via Asmaran katujen risteyksessä. Katakombit eivät ole olleet avoinna kymmeniin vuosiin. Via Nomentanan kadun toisellakin puolella sijaitsee katakombit jotka eivät myöskään ole avoinna.

Pyhän Agnesen kraaniumi, kallo, säilytetään Piazza Navonan varrella sijaistevassa Sant'Agnese in Agonen kirkossa, Cappella della Santa Testa nimisessä kappelissa. Se oli nimittäin tällä alueella kun Agens syntyi ja kasvoi. 

Pyhä Agnese kuvataan usein lampaan kanssa. Pyhää Agnesta juhlitaan kerran vuodessa 21. tammikuuta täällä basilikassa, jolloin tänne tuodaan kaksi elävää lammasta, joita ei toki enää uhrata. Lammas on angnello italiaksi, melkein kuin Agnese. 

Pyhä Agnese syntyi roomalaiseen aatelisperheeseen vuonna 291 ja kuoli marttyyrikuoleman 13 vuotiaana keisari Diocletianuksen vainojen aikana. Pyhän Agnesen jälkeenjäännöksiä säilytetään erikoisessa kappelissa Santa Agnese in Agonen kirkossa, Piazza Navonan reunalla. Pyhä Agenese kieltäytyi menemästä naimisiin ja sanoi kuuluvansa Kristukselle. Hän eli uskonvainojen aikana joten hänet teloitettiin.

Pääalttarin alle pääsee portaita pitkin pääalttarin oikealta puolelta kirkosalista. Sant'Agnesen sargofagi on valmistettu hopeasta.

Kirkkosalin päädystä pääsee suoraan sisäpihalle jonka toisella reunalla sijaitsee mausoleumi. Piha on erittäin kaunis ja rauhallinen. Sopii hyvin istuskella kauniilla säällä ja meditoida tai vain nauttia lintujen viserryksestä. 

Sant'Agnese ja Costanzan mausoleumi sijaitsevat erittäin rauhallisella asuntoaleueella puitten ja puskien keskellä. Tänne on toki vajaat kolme kilometriä Terminin rautatieasemalta. 

Pihalta löytyy tämä ulkoilma-alttari jonka edessä käyvät paikalliset ja ohikulkijatkin hiljentymässä, usein myös lähiluostareiden nunnat.

Kaunis barokintyylinen alttariabsidi valmistettiin 600-luvulla.

 

Kirkossa on kivestä valmistettu piispantuoli on 600-luvulta ja marmoriset kynttilänjalat 1200-luvulta. Joka vuosi 21. tammikuuta siunataan kaksi lammasta alttarilla. Sen jälkeen lampaat viedään Santa Cecilian dominikaaniseen nunnaluostariin Trastevereen. Vuodesta 1654 on pyhän Agneksen kirkko ollut normaali saurakuntakirkko ja ensimmäisenä pappina toimi aatelisherra Baccio Aldobrandini.

Sant'Agnesen basilika on todellakin kaunis. Tämä on yksi minulle rakkaimmista kohteista Roomassa. Ollaan asuttu tässä lähhettyvillä, joten alue on tullut tutuksi. Triesten kortteslitoa voin suositella asunipaikaksi.

  Katakombit

Katakombit ovat avoinna vuodet ympäri, mutta ei jouluna, uutenavuotena eikä pääsiäisenä. Pyhän Agnesen katakombi on suljettu sunnuntaina aamupäivisin ja maanantaina iltapäivisin. 

Muuten avoinna:

 Kello 9.00-12.00, 14.00-17.00.

 Katakombeihin on sisäänpääsymaksu.

Katakombien sijainti maan alla.

Yksi Rooman kauneimmista pääalttareista

Pyhä Agnese kuvattuna kattokasetissa

Sant'Agnesen basilikassa on hyvin vilkasta paikallista toimintaa ja sunnuntaisin messuissa on kirkkosali tipaten täynnä, jopa väki seisoo kun ei riitä istumapaikat.

Mauseleo di Santa Costanza, Via Nomentana

Mausoleumin ja kirkon välissä sijaistee vain edellä mainittu sisäpiha.

Mausoleumi avoinna:

 kaikkina viikonpäivinä kello 9.00-12.00 sekä 16.00-18.00.

Tämä mausoleumi on rakennettu luultavasti 360-370-luvulla. Koristelu on suurelta osin pakanallisen ajan tyyliä mutta sisältää joitakin esikristillisiä kuviota. Paljon mahdollista mausoleumi oli rakennettu keisari Konstantinus Suuren tyttärelle Costanzalle, tai Costanzan siskolle Helenalle, joka oli naimisissa keisari Julianus Apostatan kanssa. 

Nähtävästi Helena haudattiin esnin masuoleumii ja Costanzan jälkeenjäännökset siirrettiin sinne myöhemmin. Mausoleumista tehtiin kirkko 1300-luvulla. 

Paavi Alessandro IV otti Costanzan jälkeenjäännökset suurimmasta sargofagista ja sijoitti sen keskeiseen alttariin ja vihki rakennuksen Costanzan kunniaksi 12. maaliskuuta vuonna 1256. Argeologit kaivelivat kirkon atriumissa vuonna 1992 josta saatiin lisävalaisua rakennukseen historiasta.

Erittäin kaunista mosaiikkia Santa Constanzassa 400-luvulta

Mausoleumin pääalttari kupolin alla jonka ympärillä on kaksitoista paria roomalaisia pylväitä. Seinät olivat aikoinaan marmorista. Kupolin mosaiikit ovat tuhoutuneet.

Kostantinan sargofagi, se alkuperäinen on Vatikaanin museossa, kopia siitä Mausoleumissa. Sargofagi sijaitsee takaseinustalla, vastapäätä sisäänkäyntiä. Sargofagi on mahdollisesti kuitenkin ollut Helenan joka oli Keisari Julianuksen vaimo. Costanzan hauta on luultavasti pyhän Pietarin kirkossa sijaitseva porfyrista valmistettu "kylpyamme" joka vietiin basilikaan vuonna 1606.

Konstaninin basilikasta on vain rauniot jäljellä.

Konstantinus Suuri oli Rooman keisari 300-luvulla jaa. Hän oli yksi maailmanhistorian suurmiehiä. Konstaninusken äiti Helena oli hurskar kristitty joka kävi jopa Jerusalemsisa ja toi sieltä reliikkejä Roomaan mukanaan. Reliikit hän laittoi omaan palatsiinsa, josta on sittemmin tehty basilika Santa Croce in Gerusalemme/ Jerusalemin Pyhän ristin basilika. Pyhän Helenan mausoleumi sijaitsee Via Casilinan varressa, josta olen kertonut täällä.

Konstaninus muutti Byzantioniin, nykyiseen Itanbuliin. 

Konstantinus antoi kaupungille uuden nimen, Nova Roma/Uusi Rooma. Kaupungista tuli uusi Rooman valtakunnan pääkaupunki. 

Historia kertoo että Konstantinus oli ensimmäinen kristitty keisari. Hän kääntyi kristinuskoon kuten äitinsä Helenakin. Helena kävi Jerusalemissa ja toi mukkanaan pyhiä esineitä, muun muassa palan Jeesuksen rististä,  joita säilytetään Santa Croce Gerusalemmen kirkossa Roomassa, mikä on rakennettu Pyhän Helenan kodin yhteyyteen vartat vasten tämän Jerusalemin pyhiinvaellus matkan takia. 

Kerrotaankin että Helena olisi pyytänyt poikansa Konstantinuksen ottamaan kirtinuskon Rooman valtakuntaan.  Näin Rooman valtakunnasta tuli kristitty valtakunta. Tässä vain hyvin lyhysesti selitettynä.