Sant'Anna dei Palafrenieri

Sant'Anna dei Palafrenieri, Via di Porta Angelica/Vatikaani

Munkit muuttivat Vatikaaniin jo vuonna 1378. Sen aikainen kirkko toimi myös hevostenhoitajien järjestön Confraternita dei Palafrenieri kirkkona. Nykyään järjestö käyttää muotoa Parafrenieri. Nämä hevostenhoitajat ja hevoskukit jotka perustivat järjestön olivat paavien palveluksessa. 

Siihen aikaan oli vain korkearvoisimmilla papeilla ja aatelisilla varaa omistaa hevonen. Joten palafreniereillä oli melkoinen satus hevoskukeina ja hevosten hoitajina. Sitä ennen parafreniereillä oli Sant'Anna a Ripan kirkko huostassaan mutta se hajoitettiin. Hevoskuskit käyttivät myös Sant'Annan kappelia entisessä Pyhän Piatarin kirkossa omana rukoushuoneenaan. Paavi Giulio II della Rovere/Julius II antoi vuonna 1505 palafreniereille tämän uuden Sant'Annan kirkon järjestön käyttöön. Venerabile Arciconfraternita di Sant'Anna de' Palafrenieri järjestö pitää järjestöään vanhinpana paavillisena järjestönä, joka vieläkin on toiminnassa.

Nykyinen kirkko valmistui vuonna 1565. Kuuluisa arkkitehti Giacomo Barozzi da Vignola toimi arkkitehtina ja rakennusmestarina. Da Vingolan renessanssin rakennustyyli levisi sittemmin pitkin Eurooppaa. 

Välillä työt keskeytyivät varojen puutteen takia. Sant'Annan kirkko on erinomaisen kaunis mutta pieni.

Nykyisin luostarissa asuu augustiiniläisnunnia. Heidän vuotuista juhlapäivää vietetään kirkossa 22. toukokuuta. Santo Rosariota nunnat pitävät yhdessä paavin kanssa vuosittain 31. toukokuuta Vatikaanin puistossa. Helluntaina on erikoisen juhlallinen jumalanpalvelus kirkossa. Pyhää Annaa juhlitaan 26. heinäkuuta vuosittain. Pyhää Monicaa juhlitaan 27. elokuuta. Pyhä Monica oli Pyhän Augustinuksen äiti. Pyhää Augustinusta juhlitaan kirkossa 28. elokuuta. Joten juhlia riittää.

Sant'Ananan kirkko kuului pappisjärjestölle di Santa di Anna dei Palafrenieri Lateraaninsopimukseen saakka vuoteen 1929. Silloinen paavi Pius X, Ambrogio Damiano Achille Ratti, rakennutti seurakuntakirkon luostarille ja kirkon ylläpito annettiin augustiinimunkeille. 

Edesmennyt paavi Johannes Paulus II kävi Sant'Annan kirkossa sunnuntaina 10.12 vuonna 1978 ja piti kirkossa saarnan, jossa hän muistutti että hän itse kuuluu Sant'Annan seurakuntaan Vatikaanissa.

Munkit siirtyivät Santa Catarina della Rotan vieressä sijaitsevaan luostariin asumaan. Via San Girolamon varrella sijaitseva kirkko Santa Catarina della Rotan kirkossa pidetään messu sunnuntaisin kello 11.30. Muuten Santa Catarina della Rotan kirkko on suljettu.  Se on nimittäin melkein hajoamispisteessä.

Sant'Annan kirkko avaa ovensa joka aamu kello 5.45. Ensimmäisenä pidetään aamuhartaus. Kirkon ovet ovat avoinna kaikille, turisteillekin. Vartija seisoo ovella mutta ei häntä tarvitse säikähtää.

Kirkkoon on kaikilla vapaapääsy

Kirkon ovet  ovat avoinna kello 5.45-12.00, sekä 16.00-19.00

Kesäaikaan kirkossa on messuja useammin, kello 6.00, 7.00, 8.00 ja 9.00. Santo Rosario (ruusukkorukous hartaus) kello 17.30 ja vesperi kello 18.00.

Pyhinä ja sunnuntaisin messu kello 6.00, 7.00, 8.30, 10.00, 11.00, 12.15.

Kello 15.30 messu englanniksi 

 Santo Rosario (ruusukkorukoushartaus) kello 17.30, vesperi kello 18.00.

Pyhän Anna seurakunnan puolesta on paljon sosiaalista toimintaa kuten apua köyhille äideille ja lapsille. Pyhä Anna on äitiyden suojeluspyhimys. Hevostenhoitajat ja-kuskit pitävät myös Pyhää Annaa suojeluspyhimyksenään. Katollisen kirkon hyväntekeväisyysjärjestö Caritas jakaa ruokaa, vaatteita ja lääkkeitä apua tarvitseville. Seurakunnalla on myös oma koulu lapsille, sekä oma kuoro.

Caravaggion maalaus vuodelta 1606 "Madonna dei Palafrenieri". Maalaus oli aikasemmin Sant'Annan kirkossa. Scipione Borghese osti taulun ja nyttemmin sen voi nähdä Galleria Borghesessa. Palafrenierit tilasivat tämän maalauksen Caravacciolta uuteen Sant'Annan kirkkoon. Maalus aiheutti hämminkiä ja se siirrettiin pois kirkon pääalttarilta jo parin viikon päästä.

Roomasta löytyy toinenkin pyhälle Annalle pyhitetty luostari joka vuokraa huoneita. Keskeinen sijainti.  Tripadvisor.

Albergo Giusti/Suore di Sant'Anna della Provvvidenza

Via Giusti, 5

00185 Rome

Tel. 06.7045.3462

Fax: 06.7045.3513

E-mail: s.annagiusti@tiscali.it

17.03.2013 paavi Johannes piti messun Sat'Annan kirkossa.

Via Sistina

Via Sistina 109-113/Sandro Vallocchia/Chi Era Costui?

Sistina tulee paavi Sixtus V Perettin nimestä, samoin kuin Cappella Sistinakin, Sikstiiniläinen kappeli, on saanut nimensä.

Via Sistinan katu on melko lyhyt. Se kulkee Piazza di Spagnan ja Piazza Barberinin välillä.

Via Sistina 102

Via Sistinan katu 

Via Sistina/ Chi Era Costui?/PL

Näillä tienoilla on suuri "riski" törmätä amerikkalaisiin filmitähtiin ja kuuluisuuksiin.

Alueen hotellitkin ovat aivan omaa luokkaansa, kuten Hotel Hassler Roma, Hotel Scalinata di Spagna, Hotel Internazionale, viereisellä kaadulla sijaitseva Hotel Gregoriana ja monta monta muuta. Samaa luokkaa olevia hotelleja löytyy sitten Via Veneton alueeltakin.

Alueen komein rakennus taitaa olla Villa Ludovisi Boncompagni. Huvila-alue käsittä alueen Via Ludovisin, Via Cadoren, Via Liguria/Via degli Artitin ja Via Francesco Crispin välisen alueen. Alueen ympärillä on paksu korkea muuri. Huvila uuskorjattiin 1800-luvun lopulla palatsiksi jossa asuu arvovaltainen pariskunta prinssi Nicolo Boncompacni Ludovisi ja hänen vaimonsa prinsessa Rita Boncompagni Ludovisi. Herrasväellä on omat viinit ja hajuvedet sun muut.

Casino di Villa Ludovici

Boncompagni  ja Ludovisi ovat aatelissukuja jotka oamistivat suuret maa-alueet Ludovisin ja Sallustianon kaupunosissa.  Huvilan omisti alunperin 1600-luvulla kardinaali Francesco Maria Bourbon del Monte Santa Maria. Kardinaali del Monte omisti myös Palazzo Madaman, Corso Rinascimenton varrella. Palatsissa kokoontuu nykyään Italian senaatti.

Boncompagni Ludovisin suvulla on Museo Boncompagni Ludovisi, Via Boncompagnin varrella. Sisäänpääsy ilmainen. Museo ei ole mikään sen kummempi nähtävyys mutta, asustemuodista kiinnostuneita ehkä kiinnostaa. Sen lisäksi löytyy lasia, keramiikkaa huonekaluja jne.  Museon yhteydessä on pieni puutarha jossa on mukava istuskella hetki ja levätä.

Lourdes nunnien luostari, 
Religiose di Nosta Signora di Lourdes,
 Via Sistina 113

LE SUORE DI LOURDES Via Sistina, 113 
00187 Rome
 Tel. 06.474.5324
 FAX: 06.4741.422

Ikävä kyllä heillä ei ole omaa kotisivua

Nostra Signora di Lourdes luostarin kirkko

Luostarin takana on viihtyisä luostarinpuutarha ja sen naapurina  ylenpänä Pincion puisto ja oikealla puolen Casino di Villa Boncompagni Ludovisi paksujen muurien sisällä jonka puutarha rajautuu luostarinpuutarhaan. 

Nostra Signora di Lourdes

"Via Sistina, which runs from the top of the Spanish Steps to Piazza Barberini, has been the center of action in Rome since the 18th century and is still an elegant shopping street. They charge € 70,00 for a single room without bath; € 32,00 per person for a double room. Only breakfast is included and no other meals are served. Le Suore di Lourdes is a great find. Curfew is at 10:30PM."

Via Sistina 102/Chi Era Costui?/PL

Piazza Barberini

Yksi Rooman suosituimmista kohtauspaikoista. Kahviloita ja baareja löytyy useitakin. Tori on avara ja ihmeen rauhallinen. Torilta lähtee katuja moneen eri suuntaan. Tästä saa Via Sistinakin alkunsa. Via Sistina on hiljainen katu jonka varrella sijaitsee liuta upeita hotelleja ja pieniä  mutta korkeatasoisia putiikkeja sekä jokunen baari ja kahvila. Viereinen katu Via Gregoriana on vielä rauhallisempi katu jolla ei tapahdu juuri mitään. 

Piazza Barberini on  minulle tullut läheiseksi. Toriin liittyy muistoja ja siitä on tullut paikka johon palaan aina silloin tällöin. Pidän torin avaruudesta ja suihkulähteestä keskellä toria. Oli tapana juoda iltapäiväkahvit torin reunalla vaikka kahvikuppi maksoikin paljon enempi kuin se maksaisi lähenpänä asuntoa. Piazza Barberini on nykyään elottomampi mitä se oli vielä muutama vuosi sitten. Johtuneeko osittain siitä että razzia "putsasi" ravintolan kulman takaa... Narkottikka ja prostitutio  ja maffia pilasivat tunnelman. La Dolce vita tunnelma La Baita baarissakin on ollutta ja mennyttä...

Via Sistina, PL, Chi Era Costui?

Via Sistinan kadun alkupäässä sijaitsee tämä rakennus jossa on hotelli nimeltä Residence AT. Tämä on vastikään uuskorjattu hotelli mutta rakennus on historiallinen. Sen vieressä sijaitsee Hotelli Hassler.

Alueen ravintoloita en mene suosittelemaan sen erikosiemmin mutta San Andrea della Fratten kirkon takana, tai sen kupeessa, sijaitseva hyvin yksinkertainen baari/kahvila on ihan mukiinmenevä paikka. Sant'Andrea niminen ravintola, Via di Sant'Andrea della Fratten varrella on erinomainen.

Suosittelen  vaikka mennä Montin kaupunginosan alueelle syömään. Vaikkapa Trattoria Montiin, Via di San Vito 13. Tarttoria Montiin on parasta tehdä pöytävaraus useita päiviä ennen, jotta varmasti saa pöydän. Ravintola on pieni mutta erittäin siisti ja intiimi.  Paikallisten suosikki trattoria. Lounas kello 12.30-14.30 ja päivällinen kello 19.30-23.30. Maanantaisin suljettu sekä sunnuntaisin päivällisen aikaan.

Via Sistina nousee melko jyrkästi Piazza di Spagnan kukkulalle. Katu päättyy aivan Trinita dei Montin kirkon portaiden luokse. Kirkon edustalla seisova obeliksi näkyy kadun alkupäästä Piazza Barberiniltä.

Via Sistinan päätyy Trinita dei Montin kirkon eteen. Kuvassa häämöttää kirkon edustalla seisova obeliski, joka alunperin seisoi yksityisessä puutarhassa nimeltä Horti Sallustiani, josta on vieläkin jonkin verran raunioita jäljellä jäljellä Piazza Sallustion varrella. Puutarhan omisti alunperin hyvin rikas historioitsija Sallustius. Puutarha oli valtavan suuri alue Porta Pincianan ja Porta Salarian välisellä alueella ja joka myöhemmin joutui Ludovisin suvun onmistukseen. Tämä obeliksi on kopia Ramses II:n obelsikista joka seisoo Piazza del Popololla. Paavi Pio VI Braschi kuskautti obeliskin Santa Trinita dei Montin kirkon edustalle koska obeliskissa on Pio IV:n heraldiset symboolit lilja ja tähti.

Palazzo Zuccari, Via  Sistinan ja Via Gregorianan kulmauksessa

Palatsi sijaitsee paikalla jossa sijaitsi antiikin ajalla Luculluksen puutarhat. Zuccari osti tältä erittäin suositulta alueelta tontin vuonna 1590 ja suunnitteli tämän palatsin perheelleen. Palatsi myytiin 1900-luvun alulla portugalilais-juutalaisen lääkärin tyttärelle, Henrietta Herzille. Palatsia on korjailtu ja muuteltu useamman kerran. Palatsissa asui myös aikansa 1700-luvulla Puolan kuningatar Maria Casimira, joka rakennutti rakennuksen päätyyn parvekkeen ja sen yläpuolelle laitettiin hänen puolalainen sukuvaakunansa.

Palazzo Zuccari ja Palazzina Stroganoff, Via Gregoriana

Palatsin tiloissa sijaitsee  nykyään kirjasto numeltä Biblioteca Herziana jonka omistaa Società Max Planck/Max Planck instituutti. Palazzino Stroganoffin omisti greivi Grigory Sergeijevich  Stroganoff (1829-1910). Hän oli eirttäin rikas venäläinen aatelisherra. Hän asui tässä palatsissa Roomassa koko aikuisikänsä.

Giseppe Vasin kuvaus katujenristeyksestä

Via Gregoriana laskeutuu katujen risteykseen (talojen välistä vasemmalta), jossa sijaitsee Andrea della Fratten kirkko ja luostari (oikealla). Samaan risteykseen kulkee myös Via  di Capo le Case, Via Francesco Crispi (kuvassa keskellä) ja Via Sistina (talojen takaa vasemmalta). Ensimmäinen rakennsus vasemmalla kuuluu Collegio Propaganda Fide'lle, joka on katolisen kirkon lähetyssaarnaaja seminarium.

Andrea della Fratten kirkkoa ennen sijaitsee romanttinen palatsi nimeltä Centini Toni.

Ensimmäisenä katujen risteyksessä sijaitsee San Giuseppe  a Capo le Casen kirkko. Kirkon rakennutti espnjalainen pappi 1500-luvun lopulla. Viereen rakennennutti Pyhä Teresa Avilialainen luostarin jonka tiloissa annettiin suojaa ja tukea köyhille tytöille. Aatelisrouva Sforzan suvusta halusi suojella köyhien perheiden tyttöjä joutumasta prostitutioon joten he saivat tukea ja hoivaa luostarissa. Luostari pyhitettiin pyhälle Teresalle. Nykyään luostarin tiloissa sijaitsee museo Galleria dell'Arte Moderna. Avoinna tiistaista sunnuntaihin kello10.00-18.00. Sisäänpääsymaksu 6.50 €. Tämä ei ole lainkaan hullumpi museo.

Gallerian vieressä Via Francesco Grispi 16 sijaitsee Gagosian Galleria jonka omistaa amerikkalainen taidekapuppias Larry Gagosian. Gagosian omistaa yhdeksän galleriaa USA:ssa ja Euroopassa. Museon sisäänkäynti on entinen kirkon sisäänkäyni jota on modernisoitu.

Sant'Andrea della Fratte, sijaitsee Via di Capo le Casen alamäessä, noin sata metriä katua alaspäin tuosta katujen risteyksestä. Luostarin sisäpihalle pääsee pääsiäsäänkäynnin oikealta puolen.

Sant'Andrea della Fratten kirkon ulkopuolelta kirkon ja viereisen rakennuksen nurkasta pääsee tälle kauniille luostarin sisäpihalle. Piha on avoinna kaikille silloin kun portti on avoin. Viimeksi kun kävin kirkossa niin messussa ei ollut kuin kolme munkkia mukana, joten nähtävästi nekin kolme munkkia ovat muuttaneet johonkin muuhun luostariin Italiassa. Konservatorio Santa Cecilia on muuttanut luostarin tiloihin äskettäin. Noin 1600 oppilasta joista noin 30 % tulevat ulkomailta opiskelevat konservointia täällä luostarin tiloissa nykyään. Koulussa on 190 opettajaa.

Cappella Madonna della Miracolo on Andera della Fratten suuri nähtävyys. Madonnalla uskotaan olevan ihmeitä tekevä vaikutus. Kappelin edustalla pidetään messu aamupäivällä tunnin välein. Messun aikana on istuttava paikoillaan. Paras aika käydä katsomassa kirkkoa on siis iltapäivällä siinä kello 13.00-118.00 välillä. Kaksi Berninin tekemää enkelipatsasta Ponte Sant'Angelon sillan kaiteilta sijaitsee täällä pääalttarin molemmin puolin.

Luostarin sisäpiha on aivan ihastuttava ja erittäin rauhallinen paikka. Täällä on mukava käydä filosofoimassa. Nämä luostarien sisäpihat ovat minun erikoisia lempipaikkojani Roomassa.

Via Sistina

Tanskalainen satukirjailija Hans Cristian Andersen asui Via Sistina 104. Hän kirjoitti ensimmäisen romaaninsa, Improvisatore, Via Sistinan varrella auessaan, jossa hän kuvaa Piazza Barberinia, jonka lähellä hänen asuntonsa sijaitsi. Tuo S.P.Q.R tarkoittaai Senatus Populus Quiritium Romanus, siis senaattia ja Rooman kansaa. Kirjainyhdistelmä nytkyään symbolisoi Rooman kuntaa, ja sen löytää Rooman kunnan vaakunasta ja kunnan virallisista papereista ja dokumenetista.

Hans Cristian Andersenia ei pidä sotkea Henrik Cristian Anderseniin. Viimeksi mainittu oli norjalainen kuvanveistäjä joka  asui myös Roomassa ja sai jopa oman museonkin Roomaan. 

Nicolai Gogol asui myös Via Sistina 125. Useimmat eurooppalaiset kirjailijat ja taiteilijat aikoinaan 1800-luvulla asuivat aikansa Roomassa. Sitä kutsuttiin Englannissa nimellä Grand Tour. Kaikkien arvovaltaisten englantilaisten nuorten miesten kasvatukseen ja kolutukseen kuului tehdä Grand Tour Italiaan ja asua muutama vuosi Roomassa ennen kuin he avioituivat. Taiteilijoille ja kirjailijoille Rooma toimi inspirationa.  Samalla he saivat tavata muita eurooppalaisia kirjailijoita ja taiteilijoita. Useimmat asuivat juuri tällä alueella ns taitelijakolonioissa. Pohjoismaiset taiteilijat pitivät kovasti yhtä ja useimmat heistä asuivat yhdessä.

Nykyään tämä sama alue on erittäin suosittuu varsinkin amerikkalaisten filmitähtien ja kuuluisuuksien majapaikkana Roomassa oleskellessaan. Eikä ihme sillä Via Sistina ja sen ympäristön kaduilla sijaitsee Rooman parhaat ja hienoimmat hotellit.

Santi Il Defonso e Tommaso da Villanova, Via Sistina

Tämä kirkko on pyhitetty kahdelle espanjalaiselle pyhimykselle, Ildefonsus Toledo ja Tommaso Villanova. Kirkon yhteydessä sijaitsi aikoinaan augostiiniläisluostari ja sen tiloissa koulu. Augostiiniläinen luostarijärjestö perustettiin Espanjassa 1600-luvulla ja sen säännöt olivat tiukemmat kuin italialaisten luostarijärjstöjen. 

Via Capo del Casen ja Via Sistinan kulmauksessa on useita erittäin hyviä hotelleja kuten Casa Howard Guest House ja Hotel Concordia.

Palazzo Doria Pamphili/Galleria Pamphili

Palazzo Doria Pamphili, Via del Corso 305

Palazzo Doria Pamphilia voi pitää Rooman upeinpana palatsina yhdessä Palazzo Colonnan ja Palazzo Barberinin kanssa. Alunperin Doria Pamphilin palatsi rakennettiin Della Roveren suvulle ja sen jälkeen Aldobrandinin suku osti palatsin. Doria Pamphili Landin suku osti palatsin 1700-luvulla ja he uuskorjauttivat ja rakennuttivat palatsia laajemmaksi.

Via del Corsolta nähtynä vasemmalla Palazzo Doria Pamphili, Santa Maria in Via Lata ja oikealla kirkon vieressä häämöttää myös Palazzo De Carolis.

Aikaisemmin palatsin pääsisäänkäynti oli Piazza del Collegio Romanolta, mutta nykyään Via del Corsolta. Pamphilit itse varmaan kulkevat sisään vieläkin Piazza del Collegio Romanon puolelta tai mahdollisesti Vicolo Dorian kautta. Rakennus on aivan valtavan suuri ja rakennus on ties kuinka monta ovea ja prorttikäytävää. Samassa rakennuskompleksissa sijaitsee Anglican Centre ja seinäkkäin sijaitsee myös Via Latan kirkko.

Palazzo Pamphili ja sen vieressä Sant'Angnese in Agonen kirkko,

 Piazza Navona 

Pamphilin suvulla oli kaksi palatsia ja iso kesähuvila aikoinaan. Toinen  palatseista sijaitsee myös keskikaupungilla, Piazza Navonalla ja he tavallaan omistivat vieressä sijaitsevan kirkonkin Sant'Agnese Agonen. Palatsista pääsi suoraan kirkon puolelle. Palatsin omistaa nykyään Brasilian valtio ja palatsissa sijaitsee Brasilian suurlähetystö. Se oli Giovanni Battista Pamphili, josta tuli paavi Innocenzo X, joka rakennutti palatsi Pamphilin  Piazza Navona reunalle.

Sant'Agnese in Agonen kirkon sisäänkäynnin yläpuolella (kirkon sisäpuolella) lepää paavi Innocenzo X/Giovanni Battista Pamphili. Kirkko oli Pamphilin suvun omistuksessa ja heidän varoillaan rakennuttama kirkko. Palatsin puolelta jopa pääsi kulkemaan suoraan kirkkosaliin koska vaan ilman että ensin oli mentävä ulos torille.

Doria-Pamphili suvun vaakuna

Varsinaisen Pamphilin palatsin omistaa vieläkin korkea-aatelinen suku Doria Pamphili, tai nykyään Doria Landi Pamphili. Sukunimi kirjoiteaan nykyään Doria Pamphili Landi tai vain pelkästään Doria Pamphili. Suku on yksi Italian rikkaimmista ja arvovaltaisimmista suvuista. Arvojärjestyksessä he ovat kuninkaallista luokkaa. Suku on kerännyt niin sukunimiä, varallisuutta kuin arvovaltaakin. 

Näiden kahden palatsin lisäksi suvulla oli valtavan iso huvila Pamphili kaupungin läntisellä laidalla. Varsinaisessa suvun palatsissa, Via del Corson varrella, asuu vieläkin suvun jäseniä osassa palatsin tiloista. Seinillä on vieläkin varmasti Rooman upeimmat kokoelmat ja samalla maailman upeimmat yksityiset taidekokoelmat. Palatsi sisältää myös erittäin upean Gallerian. Suvulla on myös Genovassa hieno palatsi ja ties kuinka paljon muita rakennuksia ja tiluksia siellä sun täällä.

Dorian suku on genualaista perua ja suku on Italian arvovaltaisimpia aatelissukuja Italian historiassa. Suku sai alkunsa jo 900-luvulla. Kuuluisin heistä oli Andrea Doria 1466-1560 joka sai kunnianimekseen Principe de Melfi, Melfin prinssi. Hän oli genualainen ruhtinas. Pitää muistaa että siitä ei ole kauaakaan kuin Italian valtiota ei ollut olemassa, vaan nykyinen Italia koostui lukuisista ruhtinas-ja herttuaskunnista ja Kirkkovaltio omisti myös suuria alueita sieltä täältä. 

Toinen kuuluisa suvun jäsen oli Giovanni Battista Pamphili (1574-1655), josta tuli paavi Innocenzo X. Hänet on haudattu tuohon Sant'Agnesen kirkkoon Piazza Navonalla.  

Paavin veli meni naimisiin viterbolaisen Olimpia Maidalschinin (1591-1657) kanssa joka oli voimakas tahtoinen aatelisneiti, joka vaikutti suurelti myös sen ajan politiikkaan. Häntä kutsuttiin nimellä Donna Olimpia, viralliselta nimeltään hän oli Olympia Pamphili. Olen aikaiemmin kertonut että Donna Olympia rakennutti yhden Rooman upeimmista nunnaluostareista Gianicolon kukkulalle, josta on tehty nykyään hieno hotelli nimeltään Hotelli Donna Gamilla Savelli. 

Olimpia ja Pamphilio Pamphili saivat pojan, joka sai nimekseen Camillo Pamphilin. Hän pyysi enoltaan paavi Innocenzo X:ltä luvan mennä naimisiin Aldobrandinin suvun lesken kanssa. Näin Pamphilit asettuivat asumaan Palazzo Pamphiliin, jonka hänen vaimonsa suku Aldobrandinit omistivat. Siihen aikaan omaisuus meni aina miehelle avioliiton myötä ja samalla myös arvonimet. Camillo Pamphili rakennutti palatsia uudestaan ja vierestä hajoitettiin jopa Via Latan kirkon luostari, jotta saatiin lisää  tilaa "leviävälle" palatsille. 

Camillon kuoltua ottivat hänen poikansa Giovanni Battista ja Benedetto palatsin haltuunsa. Bendetto Pamphilista tuli kardinaali ja hän sai monta eri kirkkoa vastuulleen. Myöhemmin hän sai Vatikaanin kirjaston ja arkiston hoidettavakseen. Hän on myös haudattu Sant'Agnese  in Agonen kirkkoon Piazza Navonalle. 

Camillo oli myös jäsen arvostetussa L'Accademia dell'Arcadia'ssa (Pontificia Accademia degli Arcadi), joka sijaitsee vieläkin Piazza San Agostinolla, Biblioteca Angelica'n yhteydessä. Kirjastosta pitää nykyään huolen Italian kulttuuriministeriö. Kirjasto on avoinna kaikille 16 vuotta täyttäneille henkilöllisyystodistusta vastaan. Kassit ja laukut on jätettävä infoon. 

Takaisin aiheeseen...

Viimeisin  suvun keisarillinen prinsessa oli Orietta Maria Emilia 1922-2000. Hänen kuolemaansa päättyi pitkä sarja Melfin prinssejä ja prinsessoja. Melfin kunta sijaitsee eteläisessä Italiassa, Basilicatan maakunnassa.

Italian kuninkaallinen suku Savoia yhtyi myös Doria Pamphili Landin sukuun avioliiton kautta. Prinsessa Leopoldina Savoia meni naimisiin Giovanni Andrea VI Doria-Pamphili-Landin kanssa, joka oli Melfin prinssi. Nykyinen Doria Pamphili Landin sukuhaara on peräisin Leopoldinasta joka asui Palazzo Pamphilissa Roomassa ja kuoli palatsissa vuonna 1807.

Suku yhtyi Landin sukuun 1600-luvulla ja 1700-luvulla Doria-Landin suku yhtyi Pamphilin sukuun avioliiton myötä. Giovanni Andrea III Doria ja Anna Pamphili menivät naimisiin. Dorian suvulla on käytännöllisesti katsoen maaomaisuuksia ja rakennuksia vähän siellä sun täällä Italiassa. Dorian suvulla on oma suvereeni pieni ruhtinaskuntansakin Torriglia, joka sijaitsee Liguriassa. Landin suku puolestaan on kotoisin Emilia-Romagnasta. Doriat ja Colonnat avioituivat myös keskenään ja he asuvat nykyään Roomassa.

Aikaisemmin mainitsemani prinsessa Orieta Maria Emilia Doria Pamphili (1922-2000) oli Filippo Doria Pamphilin ainoa lapsi ja perijä joka meni naimisiin englantilaisen armeijan komentajan Frank George Pogsonin (1923-1998) kanssa ja hän vaihtoi sukunimekseen Pogson Doria Pamphili'ksi.  

Orietalla oli neljä prinsessan titteliä, kaksi herttuattaren titteliä ja kahdeksan markiisittaren titteliä. Pariskunta asui palatsi Pamphilissa kuolemaansa saakka. Orieta peri useita palatseja, linnoituksen, luostarin, kirkon ja Dorian suvun suuret omaisuudet ja ties vaikka mitä. Pariskunta maksoi myös suuret summat veroja ja niinpä he möivät Palazzo Pamphilin Piazza Navonan varrelta ja Villa Pamphilin ja 180 hektaaria tonttia huvilan ympäriltä Italian valtiolle. He eivät saaneet lapsia. He hakivat enlantilaisesta lastenkodista  pojan Jonathan Doria Pamphili vuonna 1963 ja tyttären Gesine Doria vuonna 1964.

Prinsessan Gesine Doria Pamphili asuu  miehensä Massimiliano Floridin ja neljän tyttärensä kanssa Rooman eteläpuolella sijaitsevalla maatilalla mutta he yöpyvät silloin tällöin palatsissa. 

Palatsissa asuu hänen veljensä Jonathan Englannissa rekisteröidyssä parisuuhteessa brasilialaisen Elson Edeno Bragan kanssa. Jonathan on hankkinut kaksi surrogaattilasta  Emilie ja Filippo Andrea VII. Sisko Gesine, eikä roomalainen tuomioistuinkaan, ole hyväksynyt näitä kahta lasta oikeutetuiksi Pamphilin suvun perintöön, sillä ei tiedetä ketkä heidän äitinsä ovat. No jaa, tuskin tiedetään ketkä ovat Jonathanin ja Gesinen biologiset äiditkään.

Palazzo Pamphilin sisäpiha

 Palazzo Doria Pamphili

Caffe Doria

Galleria Doria Pamphilin pohjakerroksessa sijaitsee Bar Doria joka on elegantti mutta kalliinpuoleinen kahvila ja teehuone. Kahvilaan pääsee kadulta käsin, Via della Gattan puolelta. Tämä on niitä harvoja kahviloita Roomassa jossa kaikki istuvat pöytiin, (hinnat ovat sen verran kalliit että ne kattaa istumis hinnankin) kuten ennen vanhaan tehtiin ja tehdään vieläkin esimerkiksi Pariisissa. Mutta kuten muuallakin Italiassa siitä saa maksaa että saa istua kahvilassa. Roomassa on ongelma ratkaistu niin ettei useimmissa kahviloissa ole lainkaan tuoleja. Pöydät ovat sen verran korkeita että niitten ääressä voi seistä. Eipähän baristan tarvitse riidellä turistien kanssa, jotka eivät tiedä että Italiassa laskutetaan istumisesta kahviloissa. 

Useimmissa kahviloissa on kuitenkin tiskin takana jemmassa "hätätilatuoleja", jos tulee vanhus tai vaivainen kahvilaan. Heiltä ei oteta yleensä siitä maksua erikseen. Meikäläiselle vanhemmalle signorallekin on muutaman kerran juoksutettu tuoli jemmasta ja olen saanut istua kuin prinsessa kahvilassa.😎

Veneziassa syntyi valtava huuto ja riita nuoren kahvilaneidin ja vanhemman kahvilanomistajan (tai pomon) välille kun kassaneiti ei veloittanut minua istuinpaiksta. Mutta minähän aioin seistä enkä istua. Italialaset evät häpeä tippaakaan riidellä asiakkaitten kuullen ja nähden. Italialaiset riitelelevät helposti ihan pikku asioistakin. Niin näkyy tekevän myös suomalaisetkin. Outoa minulle joka olen tottunut ettei Tukholmsssa riidellä eikä huudeta.

Italiassa naisia, varsinkin vanhempia naisia, palvotaan kuin jumalattaria tai keisarillisia. Naisilla on yhteiskunansa paljon valtaa ja sanomista, mutta niinhän se on Suomessakin. Ruotsalaiset naiset eivät ole alkuunkaan yhtä tasa-arvoisia kuin suomalaiset. Ei kukaan estä naisilta tyyöpiakkoja tai pidä heitä tyhminä, mutta miehillä on Ruotsissa tapana, että se mitä naiset sanoo menee heti tsisesta korvasta ulos.

Aivan parina viimevuotena on taas ilmestynyt tuoleja kahviloihin. Omistajat ovat tajunneet että sillä tavalla he saavat helposti lisätuloja turisteilta, jotka eivät osaa alkaa riitelemään. Kahvilan väki ymmärtää kyllä englantiakin, mutta ovat niin kuin eivät ymmärtäisi ja leikkivät tyhmää.

Palatsin oma perhekappeli

Villa Doria Pampmhili sijaitsee Rooman läntisellä alueella Gianicolossa.

Huvilan ympärillä sijaitseva valtava puistoalue on avoinna kaikille. Alue on laaja ja erittäin ihastuttava virkistysalue. Huvilaa käyttää Italian hallitus kokouksiin, tapaamisiin ja juhliin.

 Villa Doria Pamphilin puiston suihkulähde

Doria Pamphili Landin suvun oma sukukirkko puistoalueella