Näin komea julkisivu on ollut tällä kirkolla ja melko mahtavalta se näyttää ulkoapäin nytkin. Mutta sisältä päin se on vielä komeampi.
Kirkon myöhäisrenessanssityylinen julkisivun loi ehkä Jacopo Barozzi da Vignola tai kenties Martino Longhi vanhemman piirustusten mukaan. Asialla ovat olleet todelliset asiantuntijat!
Kirkko on joutunut melko ahtaalle, Autoliikenne kulkee pääsisäänkäynnin edestä. Kirkko sijaitsee Via Anicia 10, Trasteveressä.
Roomassa laitetaan kirkkojen ulko-ovet selkosen selälleen silloin kun kirkko on avoinna. Avoin ovi toimii myös ikään kuin toivotuksena että kaikki ohikulkijat ovat tervetulleita kirkkoon.
Päälattarilla on kopia Maria ja Jeeus lapsi maalaksesta mikä löydettiin kirkkorakkenuken seinältä. Alkuperäistä maalausta ei uskalleta pitää pääalttarilla näytillä.
Avoinna:
Maanantaina: 14–18
Tiistaina: 10–18
Keskiviikkona :10–14
Torstaina:10–18
Perjantaina: 10–18
Lauantaina:10–13
Sunnuntaian: 11–11.45
Santa Maria dell'Orto on Roomassa sijaitseva Neitsyt Marialle omistettu kirkkorakennus, joka kuuluu San Francesco d'Assisi a Ripa Granden seurakuntaan. Kirkko on erityisesti pyhitetty Neitsyt Marian roolille puutarhan Neitsyt Mariana. Kirkko on siis puutarhureille omistettu kirkko alunperin. Tämä kirkko on myös japanilaisten kotikirkko Roomassa.
Muuten...suomalaislla ei ole kotikirkkoa Roomassa, mutta Ruotsilla on. Kotikirkkoja on avattu Roomassa sen mukaan kuinka paljon katollisia asuu kussakin maassa. Suomessahan on ortodoksinen kirkko yleisempi kuin katollinen, kun taas Ruotsissa ei ole ortodokseja nimeksikään.
Santa Maria dell'Orton historia voidaan jäljittää ihmeelliseen parannukseen, joka yhdistetään Neitsyt Marian kuvaan. Yhdelle sivuseinälle oli maalattu kuva Neitsyt Mariasta, jolle perimätiedon mukaan annettiin ihmeellisiä tapahtumia. Tästä syntyi suosittu hartaus kuvaa kohtaan, ja siksi uskolliset rakensivat paikalle pienen kappelin vuonna 1492.
Ensin sytytettiin kynttilä, myöhemmin rakennettiin kappeli ja sitten kirkko, jota kutsuttiin Orto (=Puutarha), koska vuonna 1400 alueelle perustettiin puutarhoja, ja lisäksi tällä alueella sijaitsivat Rooman diktattorin Julius Caesarin puutarhat.
Vuonna 1492 paavi Aleksanteri VI Borgia tunnusti veljeskunnan, joka oli rahoittanut ensimmäisen kirkon rakentamisen. Kirkon perustivat kaksitoista paikallista kiltaa: hedelmäkauppiaat, siipikarjakauppiaat, myllärit, puutarhurit, kauppiaat, välittäjät, pastantekijät,viininviljelijät, vihanneskauppiaat, herkkukauppiaat, suutarit ja tynnyrintekijät.
Vuonna 1588 paavi Sixtus V korotti veljeskunnan arkkiveljeskunnan arvoon, ja kirkon sisustusta parannettiin entisestään kuuluisien taidemaalarien, kuten Zuccarin veljesten ja Giovanni Baglionen, ansiosta.
Ajan myötä arkkiveljeskunta yhdistyi useisiin kiltoihin, nimesi yliopistoja ja kaikki halusivat jättää jälkensä. Ortolanit ja Fruttarolit (=vihannes- ja hedelmäkauppiaat) jättivät jälkeensä kauniin puisen kalkkunan, joka oli koristeltu hedelmillä ja vihanneksilla, mutta myös Pollarolit (=kanakauppiaat). Perimätiedon mukaan arkkiveljeskunta kuului kaksitoista: kauppiaita, välittäjiä, mylläreitä, herkkukauppiaita, pastantekijöitä, siipikarjakauppiaita, suutareita, viininviljelijöitä, tynnyrintekijöitä ja heidän työntekijöitään.
Keskeisen holvin freskon ”Marian taivaaseenastuminen” maalasi Giacinto Calandrucci vuosina 1700–1705.
Santa Maria dell' Orto/Pyhän Marian puutarha on 1500-luvulla rakennettu kiltakirkko. Se oli alun perin 1400-luvulla rakennettu kappeli, joka oli muistoksi suuresti kunnioitetulle Neitsyt Marian ja lapsen kuvalle, joka oli poistettu puutarhan muurilta. Sisätilojen yleellinen kullattu koristelu ovat peräisin 1700-luvulta.
Pizzicarolin suvun jäsenet olivat yhteyksissä useisiin italialaisiin yliopistoihin. Pizzicaroli on italialainen sukunimi, joka liittyy useisiin henkilöihin ja suvun haaroihin. Esimerkkejä on Yhdysvalloissa (kuten Carlo L. Pizzicaroli ja Joseph Pizzicaroli, joita kunnioitettiin muistokirjoituksissa) ja Italiassa, jossa Roomassa on jopa erittäin suoisttu ravintolaketju nimeltä "I Pizzicaroli".
Nimi viittaa yhteyteen "pizzicaan", eteläitalialaiseen perinteiseen tanssiin ja musiikkiin, ja se saattaa viitata perheeseen, jolla on juuret tässä kulttuurissa.
Tämä historiallinen kohde sijaitsee viidentoista kilometrin päässä Roomasta. Villa dei Quintili on osa Appia Antican arkeologista puistoa. Villa dei Quitiliin ei pääse enää Via Appia Anticalta, koska sinne vaaditaan erillinen pääsylippu, mutta vain opastettuihin kiertokäynteihin. Täältä löytyy viisi eri tapaa käydä alueella!
Suosittelen ottaa Rooman keskustasta vaikkapa Piazza Venezialta bussin 118, mikä kulkee Villa dei Quintilin ja historiallinen keskustan välillä kierroksen.
Terminin rautatieasemalta on tänne vain noin 13 minuutin bussimatka ja 1,7 kilometrin kävelymatka alueen sisäänpääsyyn ja siitä on sitten vielä kävlymatkaa kilometri huvilaan!
Käynnin voi tehdä polkupyörälläkin Via Appia Antica 60:ltä, mistä saa vuokrata polkupyörän Appian Wayn pyörävuokraamolta.
Bussi 118 Circo Massimon metroasemalta tai Piazza Venezialta. (HUOM! Kulkee Via dei Quintilille saakka) pysähtyy tässä Domide Quo Vadis-pysäkillä!
Mainitsin tästä Villasta aikaisemmin Appia Anticaan yhteydessä ja tarkoitus oli tehdä oma postaus Villasta, mutta se unohtui...
Villa dei Quintili on yksi omista mansikkapaikoistani Roomassa. Keväällä ja syksyllä on paras aika käydä täällä. Keski kesällä on aivan liian kuumaa Roomassa, eikä täällä ole varjoisaa paikkaa mihin päänsä panisi. Kesä-elokuussa on usein +30-43 C.
Käynti vaatii tarpeellista kuntoa, kesällä aurinkovoidetta iholle, hattu päähän, juomaa ja jotain suolaista purtavaa...Voin kuitenkin vannoa että käynti täällä on ikimuistettava kokemus Rooman historiasta.
Vierailu vie väkisin aikaa, joten kolmen vuorokauden Rooman reissulla ei tahdo jäädä aikaa käydä tällä. Roomasta kun ei lopu mielenkiintoiset kohteet ja aika Roomassa kuluu kuin siivillä.
Nykyään Villan alue on aidattu suureta osin turvallisuus syistä ja sinne vaaditaan sisäänpääsymaksu opastetuille ryhmille, sisäänkäynti Via Appia Nuovan kadulta. Mutta hyvin tästä näkee aidan takaakin ja ilmaiseksi! Alue on melko laaja, joten se vaatii vahvoja jalkoja. Villa sijaitsee kahden tien väliseellä aluella, Via Appia ja Via Latina.
Museotiloista löytyy tämän näköinen herra, mikä kaiketi kuvaa Jumalaa...
Avoinna: tiistaista sunnuntaihin (viimeinen sisäänpääsy tuntia ennen sulkemisaikaa).
1. lokakuuta - 31. lokakuuta klo 9.00 - 18.30
1. marraskuuta - 28./29. helmikuuta klo 9.00 - 16.30
1. maaliskuuta - 31. maaliskuuta klo 9.00 - 18.30
1. huhtikuuta - 30. syyskuuta klo 9.00 - 19.15
Bussi 118 ja 664 ja jää pois kyydistä Appia/Squillacen pyskillä aj kävele puistoaleeun sisäänpääsyyn.
Yhdistelmä- siäänpääsylippu 4 paikkaan:
normaali hinta 8 € / alennettu hinta 2 € (alennettu Roma Pass tai ilmainen riippuen käytöstä).
Sisäänpääyslippu oikeuttaa sisäänpääsyyn seuraaviin kohteisiin: Lucrezia Romanan antikvaario, Cecilia Metellan mausoleumi, Capo di Boven kompleksi, Villa dei Quintili – Santa Maria Nova, kaikki neljä kohdetta samana päivänä.
Tämä Appian pyramidi on Rooman toiseksi suurin pyramidin muotoinen mausoleumi Piazzale Ostiensella sijaitsevan Caius Cestiuksen mausoleumin jälkeen. Siitä huolimatta siitä puhutaan vähän, ehkä siksi, että se on ryöstetty ja turmeltu niin pahasti, että sen pyramidimainen muoto on lähes tunnistamaton.
Tämä 1700-luvulla löydetty pyramidi on suuri, noin 20 metriä korkea mausoleumi, joka koostuu 15 metrin halkaisijaltaan olevasta kalkkikivikuutiosta, jonka päällä lepäsi jättimäinen marmorilohkoista tehty pyramidi, jota kruunasivat neljä sfinksiä.
Pyramidi sijaitsee ennen Horatiusten kumpua ja Curiatiusten kummun jälkeen, Quintiliuksen huvilan vieressä. On selvää, että rauniot, jotka koostuvat betonista ja laavakivilohkoista, mutta on paljon vähemmän selvää, kuka sinne haudattiin.
Koska muistomerkki sijaitsee Villa Quintilii-nimisen kartanon vieressä, joka oli suurmaanomistaja, joka omisti hieman kauempana sijaitsevan huvilan, se voi kuulua Quintilii-veljesten isovanhemmille, jotka Commodus myöhemmin murhasi 1. vuosisadalla.
Se voi kuitenkin olla myös Quintus Cecilius Metelluksen, Cecilia Metellan veljen ja Titus Pomponius Atticuksen sedän hauta. Titus Pomponius Atticuksen sedän, jonka kiinteistö sijaitsi viiden mailin päässä, Cornelius Neposin (Atticus, XXII) mukaan.
Villa dei Quintili on argeologinen kaivauslaue Via Appia Antican varrella, mutta sinne voi nykyään mennä aivan hyvin käymään. Käynti saattaa venähtää tunneiksi, joten ota hattu päähän aurinkosuojaa iholle ja juotavaa sekä jotain välipalaa syötäväksi. Aurinkolasit ja filttii olisi ehkä myös hyvä olla mukana. Tämä on niin ihanaa aluetta kuin olla voi. Täällä nimittään aika kuluu.
Italiankielinen opastettu kierros kattaa Quintilin veljesten yleellisen esikaupunkiasunnon pääalueet. Kyseessä on ainutlaatuinen arkeologinen kohde, jonka omistivat keisarit, roomalainen aatelisto ja paavit.
100-luvulla rakennettu huvila sijaitsee "Regina Viarumin" viidennen mailin varrella, nykyisin siihen kuului yksityinen akvedukti, ainutlaatuisia lämpötiloja, upeita mosaiikkeja, rikkaita koristeita, suihkulähteitä ja puutarhoja.
Aikanaan niin ihailtu huvila aiheutti luojiensa kuoleman: veljekset Sesto Quintilio Valerio Maximo ja Sesto Quintilio Condiano tapettiin itse asiassa vuonna 182 jKr. keisari Commoduksen toimesta salaliittosyytösten vuoksi. Commodus otti asunnon haltuunsa laajentamalla ja muokkaamalla olemassa olevia huoneita. Keisari kirjaimellisesti muutti paikan upeaksi keisarilliseksi huvilaksi.
Huvila kuului veljeksille Sesto Quintilio Condiano ja Sesto Quintilio Valerio Massimo, jotka kuuluivat senaattorisukuun ja olivat konsuleita vuonna 151 jKr.
Modernissa maalaistalossa on antikvaario, jossa on säilytetty kaivauksissa löydettyjä veistoksellisia ja arkkitehtonisia esineitä.
Casale Santa Maria Nova, Casale =maalaistalo
Via Appia Antica 251
Vuodesta 2013 lähtien Villa dei Quintilin vierailu on mahdollistanut myös Santa Maria Novan paikan vierailun: kolmen hehtaarin roomalaista maaseutua, jonka rauniot ympäröivät vanhaa maalaistaloa, joka oli täysin hylättynä noin kymmeneksi vuodeksi ja jota laittomat maahanmuuttajayhteisöt asuttivat laittomasti, kunnes valtio osti sen vuonna 2006.
Casale Santa Maria Nova
Tänne pääsee osoitteista Via Appia Antica 251 ja Via Appia Nuova 1092. Historiallisesta keskustasta bussilla 118, pysäkki S. Gregorio. Bussi 118 käy kääntymässä Piazza Venezialla ja toisessa päässä Via delle Capannellellä. Bussi kulkee Villa dei Quintilin ja Piazza Venezian välillä kierroksen).
Tämä aue oli hylättynä noin kymmenen vuotta. Arkeologisissa kaivauksissa löydettiin useita roomalaisaikaisia rakenteita: osia päällystetystä tiestä, 1. vuosisadalta peräisin oleva hautausmaa ja rakennuksia, jotka todennäköisesti kuuluvat kiinteistön vieressä sijaitsevaan Villa dei Quintilin kompleksiin.
Villa dei Quintili-nymphaeum, Via Appia Antica 290
Tässä kohtaa sijaitsee nykyään Villa Quintilin häähuoneisto. Tässä sijaitsi alunperin Villa dei Qintilin sisäänkläynti, mistä minäkin aikoinaan menin sisään.
Ensi alkuun Villa dei Quintilin huvilaan pääsi Appia Antican suuren puutarhan kautta, missä on monumentaalinen nymfaion, mikä oli nymfeille omistettu lähdeluola.
Sisäänpääsy alueelle sijaitsee Appia Nuova 1092. Bussit: 118, 654, 664 ja C11, pysäkin nimi on Appia/Squillace. Aikaisemin pääsi myös Via Appia Anticalta Qintiliniin, mutta se on suljettu nykyään vierailijolta.
Bussilla 118kaupungista Appia/Squillace pysäkille. Tämä bussi on halvin tapa kulkee Aappia Anticalle. Bussi pysähtyy 47:llä pysäkillä. Kyytiin voi hypätä miltä pysäkiltä tahaansa ja nousta pois kyydistä millä pysäkillä tahaansaa. Käteveää! Avaamalla appin voi seurata bussin kulkua. Ei kannata ottaa mitään muita busseja! Bussi 118 ja bussi 218 Via Adreatinaa pitkin Piazza San Giovannille.
Villa dei Quintili, oli ollut suurin asuinkompleksi Rooman esikaupunkialueella, osa Appia Antican arkeologista puistoa. Rakennuskompleksi kuului veljille Sesto Quintilio Condianolle ja Sesto Quintilio Valerio Massimolle, senaattoriperheen jäsenille ja konsuleille vuonna 151 jKr.
Vuodet 182-183 jKr Keisari Commodus tappoi Quintiliin salaliiton suunnittelemisesta häntä vastaan, joten Appian Waylla oleva asuinpaikka takavarikoitiin ja siitä tuli keisarillinen omaisuus.
Siitä lähtien sama Commodus ja muut keisarit hänen jälkeensä ovat asuneet huvilassa. Todisteita niiden olemassaolosta voi nähdä arkkitehtuurin loistossa, veistoksisten koristeiden runsaudessa sekä seinien ja lattioiden hienostuneessa värillisissä marmorilaatoissa, jotka ovat edelleen kauniisti säilyneet.
Joulu on Roomassa huomattavasti hilpeämpi tapahtuma kuin Tukholmassa missä joulu on ikään kuin lastenjuhla. Monet ovat töissä jouluaattona ja valmiit ruuat ja juomat tilataan ravintoloista kotiin. Joulun kohokohtia on kaksi, päivällinen myöhään aattoiltana ja sen jälkeen passeggiata di Natale/ joulukävely tai joulumessu lähimmässä kirkossa.
Aikaisemmin joulumessu oli keskiyön messu, mutta jopa Vatikaanissakin on tämän vuoden joulumessu sijoitettu aikaisemaksi illalla, jotta useamapi jaksaa tulla messuun. Muuten messujen pitojakin on huomattavasti vähnnetty, sillä ei italialaisille ole joulu sen uskonnolisenpaa merkitystä kuin monessa muussakan maassa. Päinavstoin, uskolla tai uskonnolla ei ole mitään erityistä sijaa italialaisten elämässä. Usko on yksityisasia Italiassakin ja pyhät ovat kuin arkea nykyään. Hautauksetkin hoidetaan kuntien henkilökunnan voimin.
Me ollaan oltu Roomassa jo muutama viikko, mutta meidän on palattava Tukholmaan jouluksi, koska ollaan lupauduttu olla kissavahteja. Muuten lennot Tukholmasta Rooman ovat melkein ilmaiset tähän aikaan vudoesta. 300-400 kruunua suoralento, siis noin 28-37 € per suunta.
Rooma muuttuu kaiken aikaa niin nopeasti ettei perässä ehdi.
Eilen täällä kävi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyj paavi Leo XIV:n luona. Saattui meidän kanssa samaan aikaan. Se oli jo kolmas kerta kun he tapasivat täällä Castel Gandolfossa. Zelenskyj ei ole katolinen, vaan juutalainen. Tämä ehkä on turvallisin paikka molemmille tavata. Pian on joulu ja jouluna Paavin on oltava Roomassa pitämässä joulumessua.
Tuolla ylhäällä mäen päällä sijaitsee Castel Gandolfon kylä ja alenpana oikealla Albano järven tilava ja monipuolinen leirialue. Kuvassa vasemamalla sijaitsee Nemin ihana pieni kylä, missä suosittelen käydä. Nemissä on pidetty jo sata vuotta mansikka festivaaleja. Tänä vuonna festivaalit pidettiin 2.päivä kesäkuuta.
Suosittelen kuitenkin jäädä alueelle ainakin muutamaksi vuorokaudeksi Kesäaikaan on varattava yöpymispaikka ajoissa. Jos et halua yöpyä leirialuella niin suositetten yöpyä jossain noista edellä mainituista naapuri kunnista.
Nemi
Albano Lazialesta löytyy eniten yöpymispaikkoja ja siellä on kaikki palvelutkin. Mutta kaunein kylä on kuitenkin Nemi, Nemin järvenrannalla. Nemiin ei pääse junalla, mutta tääällä käy useampikin paikallisbussi. Suosittelen Nemiä lämpimästi!
Erittäin kauniit Albanon- ja Nemin järvet ovat syntyneet kauan sitten maanjäristyksistä ja järistyksiä esiintyy nykyäänkin, varsikin Albanon ja Nemin järvien välimaastossa ja Albanon järven pohjassakin, mutta pitkiin aikoihin ei ole tapahtunut mitään sen vakavampaa. Uskallan kuitenkin väittää että tämä alue on Italian kauneimpia alueita.
Italiassa on tapana säätiedoitusten yhteydessä kertoa myös maanjäristyksistä.Käytännössä katsoen melkein koko Apenniinein niemimaa tärisee.
Kauniinpaa aluetta tuskin löytyy lähettyviltä, eikä ihme, sillä tämä alue on perinteinen roomalaisten lomanvietto ja rentoutumsialue, jopa useimmilla aateisuvuilla on mahtavat kesäasunnut täällä ja paaveillakin on Castel Gandolfossa kesäasunto, mihin paavit pääsevät Vatikaanin muurin sisäpuoelta paavien omalla junalla suoraan Castel Gandolfoon.
Castel Gandolfon kylä sijaitsee Albanon jräven yläpuolellla, noin melkein puolen kilomterin korkeudella. Kylän nimi on peräisin linnasta, jonka roomalainen Gandolfin perhe rakennutti 1100-luvulla.
Castel Gandolfon pienessä kunnassa asuu noin 8000 asukast. Kylä joutuu joka kesä katolisen maailman huomion keskipisteeksi muinaisen Castel Gandolfon palatsin ansiosta, jossa sijaitsee katolisen paavin kesäasunto. Paavi Franciskus vieraili kolme kertaa Castel Gandolfossa, yöpymättä linnassa. Edellinen Paavi Beneidctus XVI asui täällä pitkiä aikoja kun hän jäi eläkkeelle.
Albano järven ympäristössä on yhdeksän koko perheelle sopivaa leirialuetta. Le Palme Castel Gandolfon leirialue sijaitsee Albanon järven pohjoisella rannalla.Italialaiset ottaa usein isovanhemmat mukaan lomille. Roomasta tänne on noin 22 kilometriä. Junalla pääsee puolessa tunnissa. Nykyään ei Paavi enää kulje omalla junallaan tänne, vaan samoilla junilla tavisten kanssa, tai oikeastaan päin vastoin, tavikset kulkee paavin junalla Castel Gandolfoon tai muille alueen asemille.
Castel Gandolfo on pieni kylä Albanojärve yläpuolella, mistä on mahtavat näköalat Alabaon järvelle. Kylästä on tullut alueen keskustaajama, missä asuu melko vähän asukkaita. Luonnollisestikin kylään ei saa rakennuslupia sillä Paavien kesäasunto Castel Gandolfon apostolinen palatsi sijaitsee kylässä. Sen sijaaan asutusta on kerääntynyt kylän etelä puolelle Albano Lazialeen ja sen ympäristöön.
Paavin palatsin puutarha
Vierailuun Paavin palatsissa voi valita käynnin, mihin sisältyy myös käynti tässä upeassa Paavin puutarhassa.
Castel Gandolfon kylästä löytyy ruokapaikkoja, mistä ei löydy juuri ainoatakaan yöpymispaikkaa. Mutta järvi on kaunis ja 'cool'! Arkkitehtuuri, taide ja historia tekevät siitä erityisen vierailu kokemuksen. Vatikaani myy netissä junalippuja pääsylippuja Paavin palatsiin ja palatsin puutarhaan. Kätevin tapa käydä Castel Gandolfossa jos ei halua nähdä tämän enempää alueesta. Mutta tämä on mahtava kokemus jo itsessään.
Tänne on helppo matkustaa omin neuvoinkin ja näin pääsee huomattavasti halvemmalla. Netistä voi etukäteen ostaa ja varata käynti Paavin palatsissa ja palatsin kauniissa niin sanostussa 'salaisessa puutarhassa'.
Tutustumisen alueeseen voi aloittaa Via Ercolanon kadun varrelta. Täällä aluella sijaitsi aikoinaan Horti Torlonia, jossa nykyään ovat asukkaiden kasvimaat ja Barberinin suvun arkeologinen puisto, jossa on joitakin keisari Domitianuksen huvilan arkeologisia löytöjä.
Nykyään puisto kuluu Vatikaanille. Puistoon tehdään kiertokäyntejä minibusseilla, joihin sisältyy myös käynti Paavien palatsissa. Etukäteisvaraus täältä.
Barberinin suku kuuuluu niin sanottuihin Paavillisiin aatelissukuihin, ovat siis Italian ja Vatikaanin kansalaisia, kuten myös Torlonian sukukin on.
Kävelemällä Via Ercolanoa pitkin tulet Villa Torloniaan, Nykyään Villa Carolina Torlonia, jonka arkkitehti Giuseppe Valadier restauroi vuonna 1817. Huvila oli Torlonian suvu kesäasunto. Paavi Urbam VIII/Maffeo Vincenzo Barberini (1631-1685) aloitti Castel Gandolfon muuttamisen paavien kesäasunnoksi 1600-luvulla, rakensi sinne ensimmäisen paavien palatsin keisari Domitianuksen vanhan huvilan maille ja hänestä tuli itse ensimmäinen paavi, joka asui siellä vuodesta 1626. Hän tilasi arkkitehti Carlo Madernolta ja myöhemmin Gian Lorenzo Berniniltä asunnon suunnittelun, jota paavit ovat sittemmin laajentaneet ja joka on nyt avoinna yleisölle.
Villa Torlonian sisäänkäynnin takana on rakennuskokonaisuus, joka aikoinaan kuului jesuiiteille. Heti Villa Torlonian jälkeen tulee Villa Cyboon. Villan aluetta kiertää korkea muuri, joten sinne ei pääse noin vaan. Villa Cybo on osa Castel Gandolfon paavien huviloiden kompleksia.
Vuonna 1661 paavin palatsin takana oleva aukio rikastui toisella Berninin mestariteoksella: suihkulähteellä. Sen suunnittelu on saanut inspiraationsa Pietarinkirkon pohjapiirroksesta ja se muistuttaa Rooman Sant'Andrea della Vallen suihkulähdettä.
Aukion itäpuolella sijaitsee upea San Tommaso di Villanovan kirkko, yksi Berninin kauneimmista teoksista. Siinä on kreikkalaisen ristin muotoinen pohjapiirros, jossa kupoli lepää doorilaisten pilasterien päällä. Pääalttarilla on Pietro da Cortonan maalaus krusifiksista.
Piazza della Libertàn itäpuolelta voit ottaa tien, joka johtaa Albanojärven näköalapaikalle. Aukiolta voit myös kulkea Corso della Repubblicaa pitkin, joka kulkee koko keskiaikaisen kylän läpi ennen kuin se päättyy Piazza Cavallettille, josta avautuu toinen panoraamanäkymä Albanojärvelle ja Monte Cavolle.
Jos kävelet Via Gramscia pitkin, tulet järven rannalle. Tien viimeisellä osuudella vasemmalla on doorilaisen nymphaeumin sisäänkäynti. Tämä rakennelma on peräisin Rooman tasavallan ajalta ja oli luultavasti osa Clodiuksen huvilaa.
Albano Laziale on asuintaajama Catsel Gandolfon välittömässä läheisyydessä, 20 kilometriä Roomasta eteään päin, ja tänne on alueen asutus enimmäskeen keskittynyt.
Täällä asuu noin 40 000 asukasta ja elämä täällä on kuin missä tahaansa italialaisessa kylässä, mutta kylän sijanti on erittäin luonnonkauniilla alueella ja täältäkin löytyy runsaasti historiaa. Albano Lazialen alueelta löytyy kaikki tarvittavat palvelut, hyvät kulkuyhteydet naapurikuntiin ja rautatieasema, mihin pääsee suoraan junalla Roomasta.
Muinaiset roomalaiset uskoivat tämän alueen olevan Latinalaisen liiton perustaja ja johtaja, ennen kuin Rooman valtakunta tuhosi sen noin 7. vuosisadan puolivälissä eaa. ja sen asukkaat pakotettiin asettumaan Roomaan. Legendan mukaan Rooman perustajat Romulus ja Remus polveutuivat Alba Longan kuninkaallisesta dynastiasta.
Albano Laziale on osa Parco Regionale dei Castelli Romania /Castelli Romanin aluepuistoa. Kaupungin keskusta sijaitsee Albanojärven kraatterin reunalla, kun taas Cecchinan ja Pavonan alueet ulottuvat tasangolle Albanvuorten juurelle. Kunnan alueen korkeus merenpinnasta vaihtelee 110 metristä 565 metriin. Kunta sijaitsee maanjäristysvyöhykkeella 2, mikä tarkoittaa sitä että alueella on kohtalainen maanjäristysriski on olemassa. Mutta huomattavasti suurempi riski on Albano järven eteläisellä ja itäisellä puolella.
Albano Laziale on ollut myös esikaupunkialueen piispakunta 400-luvulta lähtien, Savelli-suvun omsitama historiallinen ruhtinaskunta ja vuosina 1699–1798 Vatikaanin/Pyhän istuimen omaisuus.
Tämä on antiikin aikainen kylpylä
Jokainen tämön alueen kylä on oma kuntansa, ihme kyllä. Castelli Romanin alueellinen puistoalue on suojattu alue Lazion alueella, mikä sijaitsee Albanin vuoristossa Rooman maakunnassa. Se käsittää 18 kuntaa.
Santa Maria della Rotonda ad Albano Laziale
Kirkkorakensu on enismmäieltä vusoisadalat jaa. mikjä kuului Dominitianuksen huvilaan. Rakennus oli alunperin Nymfaion, nymfeille omistettu lähdeluola. Nymfit ovat kreikkalaisen mytologia, mutta myös roomalaisen mytologian luonnonhengettäriä, vuorten, vesistöjen, metsien ja puiden naispuolisia jumaluuksia.
Kirkon nartex/eteishalli/naos
Varhaiskristillisissä kirkoissa narthex oli paikka, jossa kastamattomat saattoivat kuunnella saarnaa menemättä pyhään naokseen (kirkkohuoneeseen). Naos oli oli antiikin kreikkalaisessa arkkitehtuurissa temppelin umpiseinäinen ydinrakennus.
Velletri on yksi omista mansikkapaikoistani Lazion alueella. Tykkään erityisesti pienistä historiallisita ja rauhallisista kylistä.
Roomasta on Velletriin noin 35-40 kilometriä. Tie SS7 vie suoraan tietä Velletriin Viale Roomaa pitkin Piazza Giuseppe Garibaldin aukealle.Siis sopivan matkan päässä päiväreissuksi. Velletri sijaitsee Rooman etelä puolella, Albanin vuorten rinteellä, mutta Velletrin kunta kuuluu Rooman metropolialueeseen. Italiassa on 15 metropolialuetta.
Nopein ja suositelluin tapa matkustaa Roomasta Velletriin on junalla. Junia kulkee keskimäärin 50 kertaa päivässä, ja matka kestää noin tunnin. Velletrin ympäritössä on useita ikivanhoja pieniä kyliä joihin pääsee helposti nousemalla Cotralin bussiin Velletrin rautatieasella.
Velletrin kunnassa asuu vain noin 53000 asukasta. Velletrin perusti luultavasti italialainen volsci-heimo, ja kylä joutui Rooman vallan alle vuonna 338 eaa. Taajaman muinainen nimi oli Velitrae. Joidenkin historiallisten lähteiden mukaan tuleva keisari Augustus syntyi Velitraessa (Velletri volskien kielellä) 23. syyskuuta 63 eaa.
Velletri on myös viinintuotantoalue, ja se tunnetaan herkullisesta ruuastaan ja festivaaleistaan, joten älä unohda kokeilla paikallisia erikoisuuksia siellä ollessasi!
Castelli Romanon aluella on lieviä maanjäristyksiä yhtenään, mutta ei mitään vakavampaa ole tapahtunut pitkiin aikoin. Järvet alueella ovat syntyneet tulivuoren purkauksissa kauan sitten. Olen useamman kerran aikaisemmin kertonut paikkakunnista alueella.
Velletri on yksi 16:sta kaupungista Castelli Romanon alueella Albanin vuorilla, ei kuitenkaan kuuluisin kylä, mutta rauhallisin kylä, mikä sijaitsee alueen etelä reunalla.
Castelli Romani on 16 pienen kylän alue Rooman kaakkoispuolella Albanin kukkuloilla. Alue, joka tunnetaan myös nimellä "Roomalaiset linnat", on historiallisesti ollut suosittu kesälomakohde varakkaille roomalaisille kauniin maisemansa ja järviensä ansiosta.
Alueen kuuluisiin kaupunkeihin kuuluvat viineistään tunnettu Frascati ja paavin kesäasuntona toimiva Castel Gandolfo.
Velletrin kunta on yksi Lazion maakunnan eteläisimmistä kunnista. Se on Rooma-Velletri-rautatien päätepiste, jonka Paavi Pius IX vihki käyttöön vuonna 1863, ja se on yksi keskuksista, jonka kautta Via Appia Nuova (nykyaikainen Appian tie=Via Appia Nord ja Via Appia Sud) kulkevat. Velletrin rautatieasemalla käy lukuisat bussilinjat mukaanlukien Lazion maakunnan bussifirma Cotral.
Velletri sijaitsee miellyttävällä paikalla tuliperäisellä kukkulalla, joka on yhteydessä muihin kukkuloihin vain pohjoisessa ja tarjoaa laajan ja esteettömät näkymät kolmelle suunnalle.
Muinaisina aikoina Velitraena tunnettu kaupunki ylpeilee rikkaalla historialla ja kulttuurilla. Se oli volskien asutuskeskus esiroomalaisella ajalla. Legendan mukaan se joutui konfliktiin roomalaisten kanssa Rooman neljännen kuninkaan Ancus Marciuksen hallituskaudella.
Volskit olivat italialainen heimo, ja Rooman tasavallan aikana he asuttivat Lazion eteläosaa. He olivat Rooman kilpailijoita useiden vuosisatojen ajan, mutta heidän alueensa oli vallattu ja sulautettu 300 eaa. mennessä. Gens Octavia, Augustuksen isänpuoleinen suku, oli kotoisin Velitraesta, jossa hän myös vietti lapsuutensa (vaikka hän syntyi Ox Headsissa,Capita Bubulassa, pienessä kartanossa Palatinuksen kukkulalla Roomassa).
Viinitarhojen ympäröimä kaupunki valittiin roomalaisten lomakohteeksi (aateliset rakensivat aikoinaan huviloita alueelle), ja se on edelleen suosittu matkailukohde. Luonnonhistoriallisesti merkittävänä kohteena Velletri on myös osa Castelli Romanin alueellista puistoa. Vuonna 1787 Goethe vieraili Velletrissä ja oli siitä niin liikuttunut, että hän päätti kirjoittaa siitä kuuluisassa teoksessaan "Italian matka".
Piazza Cairoli
Ei kaukana Torre del Triviosta on Piazza Cairolin suihkulähde. Alkuperäisen suunnitelman mukaan tälle aukiolle piti tulla kaksi Gian Lorenzo Berninin suunnittelemaa suihkulähdettä. Lopulta arkkitehti Gian Battista Rainaldi suunnitteli suihkulähteen vuonna 1623.
Velletrin keskusta on eräänlainen kohtauspaikka ja monien teitten risteys. Rooman kunnassa on ollut tapana muuttaa teitten nimiä, joten joillakin teillä on jo kolmas nimi käytössä. Tämä aiheuttaa sekaannusta turistien keskuudessa, saatikka paikallisten.
Museon kokoelmat, mukaan lukien kaupungin kirkkojen taideteokset, muodostettiin 1800-luvulla, ja niitä säilytettiin alun perin kapitulitalossa sen pommituksiin asti toisen maailmansodan aikana, Kaupungin kirkkojen taideteokset koottiin myös 1800-luvulla, ja niitä säilytettiin alun perin myös kapitulitalossa.
Katedraalia tuskin huomaa ulkoapäin, mutta silältä päin se on tilava ja kaunis. Katedraali San Clemente on sekä kaupungin että Velletri-Segnin esikaupunkialueen tärkein palvontapaikka. Kirkko rakennettiin alun perin 300-luvulla Marsille omistetun muinaisen roomalaisen temppelin paikalle.
Kapunginmuurista ei enää ole paljoakaan jäljellä, mutta tämä mahtava Porta Napoletanan kaupunginportti etelään päin on säilynyt silti hyvin. Velletrin eteläinen portti on mahtava, mikä on ainoa kuudesta kaupunginportista, mitä on jäljellä.
Velletri on nykyään suht'koht moderni taajama, vaikka tämä on ikivanha volskien kylä. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset valloittivat kylän.
Nykyaikaiset tutkimukset osoittavat, että muinaisen Velitraen kaupunkivaihe juontaa juurensa 700-luvun lopulta jaa. Tätä päivämäärää todistavat keraamiset materiaalit, mitkä löydettiin niin sanotun Stigmata-temppelin alueelta, kukkulan lounaispäädystä, jossa muinaisen kaupungin alue sijaitsi.
Alueella on vierailtu paljon rautakaudesta lähtien (8. vuosisadalla jaa). Luultavasti 700-luvulla. Aluetta asutti esihistoriallisella kaudella homo sapiens neandertalensis. Alunperin täällä puhuttiin latinaa, mutta myöhemin etruskit muuttivat kylään ja he puhuivat omaa etruskien kieltä. Pian hekin alkoivat puhua latinan kieltä.
Täältä lähtee myös Via Vecchia in Napolin tie, siis vanha Napoliin kulkeva tie. Velletri sijaitsee Rooman ja Napolin välimaastossa, minkä kautta on jo ammoisista ajoista lähten kuljettu Roomasta Napoliin. Tie muuttuu myöhemmin Via degli Aranciksi, ison Azienda Agricola Di Palma Riccardo nimisen maatilan kohdalla. Tilalla voi käydä maistelemassa viinejä ja ostaa niitä jos haluaa.
Velletrissä on noin parikymmentä kirkkoa, mutta San Clementen tuomiokirkko on Velletrin todellinen ylepys. San Clementeä juhlitaan 23. päivä marraskuuta. Katedraali on 1200-luvulta.
San Clementen tuomiokirkko, Piazza San Clemente
Muinaisen perinteen mukaan roomalainen raatihuone, joka oli olemassa 4. vuosisadalla, muutettiin kristilliseksi kirkoksi ja omistettiin Rooman paaville ja marttyyri Clementelle, jonka sanotaan saarnanneen Velletrissä ja toimineen paavina vuosina 91-101. jaa. Se säilyttää arvokkaan ja muinaisen ikonin Madonna delle Grazie samannimisessä kappelissa.
Celemens I toimi paavina noin vuodesta 91 vuoteen 101, siis kristillisen kirkon melko varhaisessa vaiheessa. Hänet lasketaan yhdeksi niin sanotuista apostolisista isistä ja häntä kunnioitetaan marttyyrina ja pyhimyksenä.
14 Velletrin piispaa on valittu paaveiksi, mukaan lukien paavi Benedictus XVI, joka vieraili katedraalissa 23. syyskuuta 2007 ja lahjoitti Velletrin kaupungille pronssisen pylvään, joka on nyt esillä kirkon edustalla sijaitsevalla aukiolla.
Velletrin Madonna
Tämä on Roomalaisen taiteilija Gentile da Fabrianon (1370-1427) mestariteos.
Vuonna 1950 Velletrin piispa kardinaali Clemente Micara johti sodassa vahingoittuneen katedraalin korjauksia yhdessä arkkitehti Giuseppe Zanderin kanssa.
Yksi Velletrin arkeologisen museon arvokkaimmista aarteista on niin kutsuttu Velletrin sarkofagi, jossa on Herkuleksen 12 työtä. Se on roomalainen sarkofagi vuosilta 140–150 jKr. Siinä on yhteensä 86 ihmis- ja jumalallista hahmoa (mukaan lukien karyatidit ja telamonit), 43 myyttistä olentoa ja 40 eläintä.
Velletrissä ja sen lähistöllä on useita luostareita. Kuvassa oleva luostari Covneto del Carmine, Piazza Trento e Trieste, on peräisin 1600-luvulta. Nykyään entinen Convento del Carmine on Rooman taideakatemian sivuhaaraosato.
Tässä ainutlaatuisessa rakennuskompleksissa sijaitsee myös Velletrin kirjasto, mikä koostuu arvostetusta salongista, joka on otettu olemassa olevasta keskiaikaisesta Sant'Antoninon kirkosta 1000-luvulta, sekä luostarista ja ruokasalista,jossa on merkittäviä freskoja ja lunetteja, 1600-luvun roomalaisten maisemamaalarien teoksia, jotka on äskettäin nostettu esiin huolellisen restauroinnin jälkeen.
Ex Convento del Carminen alueeseen kuuluivat 1600-luvulla Sant'Antoninon kirkko (1065) ja Confraternita della Misericordia -seurakunnan rukoushuone (1533), jotka molemmat lahjoitettiin kaupunkiin saapuneille karmeliittamunkeille.
Kaupunkilaisten avokätisten lahjoitusten ansiosta he pystyivät rakentamaan sinne tyypilliseen karmeliitta-arkkitehtuuriin perustuvan luostarin (tilojen tuli olla yksinkertaisia, vankkoja ja toimivia), neliön muotoisen useassa kerroksessa olevan rakennuksen.
Kellarikerroksessa sijaitsivat varastotilat, pohjakerroksessa luostari, ruokasali, keittiö ja kirkko rukoushuoneineen, yläkerrassa munkkien sellit ja priorin huoneet. Luostarin ja osan ruokasalista koristelu on peräisin 1600-luvun jälkipuoliskolta, ja sen on luultavasti maalannut Gaspard Dughet (1615-75), Poussinin lanko, joka toimi tuolloin aktiivisesti Rooman ympäristössä.
Velletrin kunta sijaitsee harvaan asutulla alueella, minkä pohjoinen osa kuuluu Colli Albanin vuoriston alueelle ja eteläinen osa alueelle missä Lazialen tulivuori (kaldera) romahti. Aluella on keskitasoista seismistä maanliikettä.
Kunnassa on maan-ja hedelmäviljelystä. Velletristä kaakkoon on suuri laaja alue Torrecchia Vecchia, mihin ei ole haluttu rakentaa uusia tajaamia eikä vetää uusia teitä. Torrecchia Vecchian alue on yksityisomistuksessa.
Torrecchia Vecchia sijaitsee Cisterna di Latinassa, missä sijaitseee yli 1500 hehtaarin laajuinen yksityinen maatila, johon voi tutustua luvalla. Se sisältää yli 625 hehtaaria metsää, tunnustettiin luonnonmuistomerkiksi vuonna 2007.
Tila käsitti alun perin keskiaikaisen kukkulan, missä oli kylä ja raunioitunut linna, mutta se hylättiin noin 800 vuotta sitten. Vuonna 1991 prinssi Carlo Caracciolo, italialainen sanomalehtiparoni, ja hänen vaimonsa Violante Visconti ostivat kartanon ja palkkasivat arkkitehti Gae Aulentin muuttamaan sen 1600-luvulta peräisin olevan navetan huvilaksi.
Siellä on aivan ihana privaatti puutarha, Via Cori Cisternan tien varressa, missä voi käydä ihailemassa luontoa. Tilan ja koko Torrecchia Vecchian alueen omistaa prinssi Carlo Caracciolo, joka oli napolilaisesta aatelista Caracciolosta kotoisin olevan prinssi Filippo Caracciolo di Castagneton ja amerikkalaisen Margaret Clarken poika.
Hautausmaa
Piazza Giovanni Garibaldin tori sijaitse Velletrin pohjoisosassa, teiden risteyksessä kun tullaan Velletriin pohjoisesta päin.
Keskellä aluetta sijaitsee Cori, Campineto Romano, Sermoneta ja Norman kylät. Alue on olut nimeltään Volsci, missä asui volskeja. Volskit puhuivat volskien kieltä, mikä oli sukua umbrillen, oskillen ja latinan kielille.
Volskit olivat roomalaisten kovimpia vastustajia Italian niemimaalla. Volskien tärkeimpiä keskuksia olivat Antium, Tarracina, Circeji, Satricum, Velitrae, Sora, Arpinum ja Atina. Italiassa on ollut paljon näitä paikallisia kieliä, joten ei ihme ettei kaikki Italiassa asuvat osaa italian kieltä. Siitä ei ole kauaakaan kun Italian kieli tehtiin viralliseksi kieleksi koko maassa, mutta siitä huolimatta ainakin vanhempi väki puhuu paikallisia kieliä. UNESCOn mukaan Italiassa puhutaan tällä hetkellä yhteensä noin 30 murretta ja vähemmistökieltä.
Velletrin argeologinen Museo Civico archeologico Oreste Nardini sijaitssee keskellä kylää, Via Goffredo Mamelin kadun varrella. Sen vieressä seisoo toinen museo, Musei Civici di Velletri/Velletrin kansallismuseo. Kun näinkin pienellä kunnall on oma kansallismuseo, kertoo paljon siitä, kuinka kansallismielisiä nämä pient kunnat on Italiassa. Italia on aina ollut monikansallinen maa. Ei ihme että he puhuvat omaa kieltään, eivätkä tunne mitään yhtenäisyttä Rooman vallanpitäjien kanssa.
Piazza Giuseppe Mazzini on Velletrin viihtyisin piazza.Sen ympäriltä löytyy jokaiselle viihtyisä rentoutumispaikka.
