Sisääpääsymaksu 6€, alennettu hinta 3€
Avoinna:
tiistai, keksiviikko ja perjantai kello 9.00-14.00
torstai, lauantai ja sunnuntai kello 9.00-19.30
Facebook!
Giuseppe Vincenzo Tucci 1894-1984
Avoinna:
tiistai, keksiviikko ja perjantai kello 9.00-14.00
torstai, lauantai ja sunnuntai kello 9.00-19.30
Facebook!
Museo Nazionale d'Arte Orientalen museo avattiin vuonna 1957 ja vuonna 2010 se sai aivan oikeutetusti lisänimekseen Giuseppe Tucci. Museo kuului aikaisemmin Rooman kunnalle mutta vuodesta 2014 museo on valtion hallussa.
Giuseppe Vincenzo Tucci 1894-1984
Tucci oli italialainen orientalisti ja tutkija joka ennen kaikkea tutki Tibetiä ja buddhismin historiaa. Hän opiskeli yliopistossa hebrean, kiinan, persian ja sanskritin kieliä. Hän julkaisi jo melko nuorena orientaalisia tutkielmia vanhoista persialaisista uskonnoista ja kiinalaisesta filosofiasta.
Ospikelujen jälkeen hän muutti Intiaan ja asettui asumaan Rabindarath Tagoren perustmaan yliopistoon. Siellä hän opiskeli buddhismia, tibetania ja bengalia. Hän opetti yliopistossa italiaa ja kiinaa. Hän opetti myös Dhagan ja Calcuttan yliopsitoissa aikansa kunnes hän palasi takaisin Italiaan. Ensin hän kiersi italialaisissa ja eurooppalaisissa yliopistoissa pitämässä luentoja.
Vuonna1933 hän perusti yhdessä filosofi Giovanni Gentilen kanssa Istituto Italiano per il Medio ed Estremo Oriente nimisen laitoksen jonka pääpaikka sijaitsee Roomassa. Hän järjesti myös useita arkeologisia kaivauksia Pakistanissa, Afganistanissa, Iranissa ja Himalajan vuorilla.
Ospikelujen jälkeen hän muutti Intiaan ja asettui asumaan Rabindarath Tagoren perustmaan yliopistoon. Siellä hän opiskeli buddhismia, tibetania ja bengalia. Hän opetti yliopistossa italiaa ja kiinaa. Hän opetti myös Dhagan ja Calcuttan yliopsitoissa aikansa kunnes hän palasi takaisin Italiaan. Ensin hän kiersi italialaisissa ja eurooppalaisissa yliopistoissa pitämässä luentoja.
Vuonna1933 hän perusti yhdessä filosofi Giovanni Gentilen kanssa Istituto Italiano per il Medio ed Estremo Oriente nimisen laitoksen jonka pääpaikka sijaitsee Roomassa. Hän järjesti myös useita arkeologisia kaivauksia Pakistanissa, Afganistanissa, Iranissa ja Himalajan vuorilla.
Museo sijaitsee kauniissa Brancaccion palatsissa Via Merulaan varrella. Palatsin rakennutti 1800-luvulla napolilaisen prinssin Salvatore Brancaccion vaimo ja arkkitehtinä toimi Luca Carimini. Brancacciot ovat vanhaa napolilaista aatelissukua. Useampi suvunjäsen on toiminut kardinaalina ja niiltä ajoilta on suvun vaikutus Roomassa.
Osa suvusta muutti Pariiisiin ja muutti siellä sukunimekseen de Brancas. Salvatore meni naimisiin amerikkalaien Elisabet Hickson-Fieldin kanssa joka sitten rakennutti tämän palatsin. Rouva oli läheisissä suhteissa Italian Savoian kuingahuoneen kanssa.
Barncacciot luovuttivat palatsisna kunnalle ensimmäisen maailmansodan alkaessa ja neljä vuotta myöhemmin kuoli Slavatore Brancaccio Roomassa. Suku lahjoitti pois paljon muutakin omaisuuttaaan.
Osa suvusta muutti Pariiisiin ja muutti siellä sukunimekseen de Brancas. Salvatore meni naimisiin amerikkalaien Elisabet Hickson-Fieldin kanssa joka sitten rakennutti tämän palatsin. Rouva oli läheisissä suhteissa Italian Savoian kuingahuoneen kanssa.
Barncacciot luovuttivat palatsisna kunnalle ensimmäisen maailmansodan alkaessa ja neljä vuotta myöhemmin kuoli Slavatore Brancaccio Roomassa. Suku lahjoitti pois paljon muutakin omaisuuttaaan.
Palatsin päädyssä sijaitsee teatteri Teatro Brancaccio, jonka nimi ensi alkuun oli Teatro Morgana. Aivan ensin teatteri oli nimeltään Politeama Brancaccio. Teatterin tiloissa on myös toiminut elokuvateatteri yhteen aikaan. Teatterissa on esiintynyt monen monta tunnettua italialaista näytetlijää. Myös konsertteja on pidetty. The Beatles ja Jimmy Hendrix, Louis Amrstrong ja Adriano Caletano ovat esiintyneet teatterissa.
Salvatore Bracaccio
Rouva Elisabeth Brancaccio
Museon näyttelytilat on jaettu eri osiin maitten tai uskontojen mukaan. Kolmessa salissa on psyyvät näyttelyt. Muita osastoja on esimerkiksi Himalaja, islam, Kiina, Jemen, Intia, muu Aasia, Tiibet, Korea, Turkki, Irak, Iaan, Nepal, Syyria, Pakistan, Indonesia, Afkansitan, Japani jne. Museossa on todellakin hirvittävä määrä esineitä. Museossa pidetään myös konsertteja, joissa esitetään luonnollisestikin orientaalista musiikkia.
Tämä museo on yllättävän kattava ja mielenkiintoinen. Suosittelen!
Itse palatsikin on näkemisen arvoinen, vaikka ne kaikista promeimmat huoneet eivät kuulu museoon, vaan niissä pidetään juhlallisuuksia ja banketteja.