torstai 20. kesäkuuta 2013

Pallavicinin suku


Giuseppe Vasi: Palazzo Pallavicini-Rospigliosi, Rooma


Sisäänkäynti palatsin aslueelle, Via XXIV Maggio 43

Pallavicinin aatelissuku on yksi Pohjois-Italian arvovaltaisimmista ja suurimmista aatelissuvuista. Nykyään suku on melko laaja. Suvun jäseniä asuu muissa eurooppalaisissa valtioissa, mm. Ruotsissa ja Unkarissa. Suvun nykyinen päähenkilö Maria Camilla Pallavicni asuu kahden iakuisen poikansakanssa tässä Palazzo Pallavicini-Rospigliosin palatissa Roomassa. Suurin osa palatsia on koferenssikeskuksen tiloja. Pallavicinit omistivat, varmaan omistavat paljon vieläkin, suuret maa-alueet Pohjois-Italiassa ja he nimittivät aluetta Stato Pallavicino nimellä, Pallavicinien valtio. Heillä ei luonnollisestikaan ole poliittista määräämisvaltaa enää alueillaan.


Casino dell'Aurora seisoo tässä kadun kulmassa, sisäänkäynti sisäpihan puolelta. Rakennus on Palazzo della Consulta, jossa sijaitsee valton tuomioistuin. Rakennusta vastapäätä sijaitsee Italian Presidentin linna, Palazzo Quirinale, josta olen kertonu täällä. Saman torin reunalla sijaitsee myös upea museo Scuderie del Quirinale, josta olen kertonut täällä.

Fil: Coa fam ITA pallavicini.jpg

Pallavicinin sukuvaakuna, Pallavicinit ovat ruhtinassukua

Stato Pallavicino oli yksi suurimmista ruhtinaskunnista Apenniinien niemimaalla. Italiaa ei siis ollut vaan lukuisia ruhtinas-ja herttuaskuntia ja Kirkkovaltio, jota johti paavi. Italia syntyi niin että nämä ruhtinas-ja herttuaskunnat yhdityivät  yhtenäiseksi valtioksi vuosina 1848-1870,  jolloin syntyi Italian valtio.


Pallavicinit valmistavat erinomaisia viinejä. Prinssi Pallavicinin viinipuutarha Tenuta di Colonna, Casina della Pallavicina, sijaitsee Rooman etelä puolella, Colonnan ja Frascatin välimaastossa. Pallavicinit ostivat viinitilan Colonnan suvulta 1600-luvulla. Boncompagnin aatelissuku oli omistanut viinitarhan ennen Colonnan sukua. Prinsessa Maria Camilla Pallavicini, joka hoitaa viinitilaa kahden poikansa kanssa nykyään, on suvun Genualaisesta sukuhaarasta. Prinsessalla on asunt yhdessä pikiesna kanssa tässä paltissa Rooamss,a vaikak he viettävät paljon ajastaan viinitilallaan. Palalvicineillä on (ainakin olluyt) platsi myös Wienissä,Bolognassa, Genuassa ja Parmassa, sekä useita huviloita siellä täällä.

Nicolo Pallavicini oli ensimmäinen Pallavicinin suvun jäsen joka muutti Roomaan. Hänellä oli 22 lasta? ja yhdestä pojasta tuli kardinaali. Yksi tyttären tyttäristä, se ensimmäinen Maria Camilla, meni naimisiin toisen erittäin korkearavoisen aatelissuvun Rospigliosin jäsenen kanssa. Rospigliosit olivat läheistä sukua silloiselle paaville Clemente IX (Giulio Rospigliosi). Näin syntyi uusi sukuhaara Pallavicini-Rospigliosi. Toskanassa Maremman alueella on suvulla toinen puutarha. Maremma on se alue josta Italian parhaimmat viinit tulevat.

Ensimmäinen Pallavicinin suvun jäsen joka syntyi Roomassa oli Francesco Pallavicini. Hän oli veli Clemente Rospigliosi Gioeni'lle. Francesco meni naimisiin korkearvoisen aatelisneidon Maria Carolina Boncompagni Ludovisin kanssa. Boncombagnit ja Ludovisit omistivat jo hyin suuret maa-alueet hyvin läheltä Pallavicinien palatsia. 

Kuningas Vittorio Emanuele teki Francesco Pallavicinistä senaattorin Italian kuningaskuntaan. Francesco kuoli kuitenkin vuonna 1887 vain 59 vuoden vanhana ja hän jätti jälkeensä kuusi lasta. Tytär nimeltä Margherita  meni naimisiin markiisi Mario Misciatellin kanssa. Heidän tyttärensä Maria Carolina Misciatelli meni puolestaan naimisiin ranskalaisen kreivin Pierre de Bernis de Courtavel'in kanssa ja heidän poikansa Guglielmo sai vuonna 1929 kaikki Pallavicinin suvun omaisuudet haltuunsa. 


Maria Camilla Pallavicni

Tämä Gallicanon prinssi, Don Guglielmo, kuten hänen virallinen tittelinsä oli, meni naimisiin Donna Elvina dei Medici del Vascello di Genovan kanssa. Donna Elvina oli myös Genuasta kuten kolmesataa vuotta aikaisempi Maria Camilla Pallavicini. Elvina toi mukanaan Roomaan paljon upeaa taidetta. Vain yksi tytär syntyi tästä avioliitosta joka sai nimekseen luonnollisestikin Maria Camilla. Hän avioitui Armando Diaz della Vittorian kanssa vuonna 1959 ja heillä on kaksi poikaa Sigieri ja Moroello. 


Maria Camilla, Sigieri ja Moroello 

Elvina Pallavicini oli Pallavicin suvun johtohenkilö, Maria Camillan äiti, kunnes hän kuoli vuonna 2004. Hänen hautajaisensa olivat kaikkien aikojen hautajaiset Roomassa. Hänet haudattiin San Lorenzo in Lucinan basilikaan. Hän toimi kuolemaansa saakka Rooman ns Black Nobility (musta aateli, italiaksi nobilità nera) sukujen päälle päsmärinä, Black Noielityn vanhinpana ja arvovaltaisinpana jäsenenä. Black Nobility on "aatelisten yläluokka", jollaisia ei löydy Skandinaviasta. Tässä valokuva Maria Camillasta miehensä Armando della Diaz Vittorion  ja poikiensa Sigierin  ja Moroellon kanssa.

Moroello Diaz Vittorio Pallavicini perusti vuonna 1977 yhdistyksen jonka tehtävänä on suojella yksityisten omistamia historiallisia rakennuksia kuten aatelissukujen palatseja ja huviloita. Sopimusten mukaan useimmat palatseista ainakin osittain ovat museoita tai gallerioita. Sääntöjen mukaan niitä ei omistajat voi myydä vaan ne ovat kutturiperintöä. Yksistään Roomassa on 17000 sellaista suojeltua rakennusta. Näiden rakennusten omistajat ovat saaneet verohelpotuksia yhteensä noin 23 000 000 € edestä. 


Palazzo Pallavicini-Rospigliosi, Rooma
Via XXIV Maggio 43







Pallavicinon suku sai alkunsa Po-joen laaksossa, Cremonan ja Piacenzan välisellä alueella. Cremonan sukuhaara on vieläkin olemassa jäljellä. Sen esi-isä oli markiisi Oberto I Pelavicino, joka kuoli vuonna 1148. Ensimmäinen joka kantoi sukunimeä Pallavicini oli hänen poikansa Oberto II. Manfredo Pallavicinin jälkeläisistä levisi useampikin sukuhaara Parman ja Piacenzan välilisellä alueella. Este suvun kanssa syntyi uusi sukuhaara sekä Lombardien ja Obertanga suvun. Manfredosta syntyneitä sukuhaaroja löytyy Lombardiasta, Varanosta, Polesinosta, Bussetosta, Calestanosta, Toskanasta ja Sisiliasta.

Toinen suvun päähaara syntyi Niccolo Pallavicinin jälkeläisistä ja he ovat levinneet Genuan alueelle.

Pienempi sukuhaara syntyi Guy ja hänen veljensä Rubino Ballavicineistä ja heistä tuli rikkain ja mahtipontisin suku Tessalonikin kuningaskunnassa. Pallavicinit yhtyivät myös Ateenan herttuaperheen  De la Rochen kanssa.



Samalla tontilla palatsin kanssa sijaitse upea Casino dell'Aurora, joka aukioloajta näkyy tuossa taululla. Avoinna siis vain jokaisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Täällä olen kertonut Casino Aurorasta aikaisemmin.


Casino dell'Auroa



Fil: Guido Reni 008.jpg

Palazzo Pallvicinissä, Via XXIV  Maggio, on useita Guido Renin maalauksia. Kuvassa maalaus  nimeltä L'Aurora. Palatsin rakennutti Borghesen suku Quirinalen kukkulalle, Konstantininin kylpylän raunioihin. 



La Loggia del Casino dell'Aurora

Kasinon eteishuone, jossa on Guido Renin maalaus. Eteishalli on avoinnna julkisesti jokaisen kuukauden ensimmäisenä päivänä kello 10.00-12.00 ja 15.00-17.00. Ilmainen sisäänpääsy. Samalla saa nähdä kauniin esipihankin.

The glass doors into the garden

La duplice rampa d'accesso al giardino dell'Aurora, concepita e realizzata dal Vasanzio

The stairs, with the busts and statues

The stairs, with the busts and statues

Fil: Baths of Constantine - E du Perac.jpg

Terme di Constantine, Konstantinin kylpylän rauniot, jonka päälle kasino on rakennettu kesähuvittulepaikaksi suvulle. Konstantinus Suuri rakennutti kylpylän 318 eaa. Pallavicinin palatsia alettiin kakentamaan 1600-luvulla kylpylän raunioiden viereen. Kylpylän raunioilta vietiin usieta patsiata Campidoglion kukkulalle.





Ei kommentteja: