sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Santi auguri e Buon Anno 2015!


Buon Anno 2015! 
Buon San Silvestro e Capodanno 2015! 

Notte di San Silvestro, uudenvuodenyö, on juhlista riemukkain, ainakin Roomassa, vaikka kyllä roomalaiset osaa juhlia juhannustakin, Festa di San Giovanni Battista'a. Suomen kieleenkin on tullut  nimitys Sylvesteri, joka viittaa juuri uuteen vuoteen ja paavi Silvestro I:een, Pyhä Sylvester I.

Notte di San Silvestro tai Capodanno kuten sitä toiselta nimeltä kutsutaan on saanut nimesä Paavi Silvestro I:ltä, joka  syntyi Roomassa 31. joulukuuta vuonna 335. Hän toimi paavina 21 vuotta. Paavia kutsuttiin vielä siihen aikaan piispaksi. Nykyään paavi on papa italiaksi, siis isä.

En vaan voi olla kertomatta mistä uusi vuosi on saannut nimensä ja juhlintansa Italiassa. On mentävä pitkälle kristinuskon alkuvuosille. Keisari Konstantinus antoi käskyn että Rooman valtakunnan uskonnoksi tulee kristinusko. Tässä tiedoitustilaisuudessa oli mukana paavi San Silvestro.


Tämä erittäin erikoinen ja historiallinen, aivan omaa laatuaan oleva  maalaus löytyy Santi Quattro Coronatin luostarissa sijaitsevasta Oratoriosta, hartaushuoneesta, joka on pyhitetty paavi San Silvestron kunniaksi. Tämä Oratorio maalauksineen on vain nähtävä, jos on vähänkin kiinnostunut kristinuskon historiasta. Tämä Santi Quattro Coronatin kirkko, luostari ja Oratoriot ovat todellakin vierailun arvoisia. Luostarin sisäpihakin on nähtävä, mutta se nykyään vaatii että soittaa ovikelloa kirkosalin vasemmalla puolen olevalla ovella, jossa on lasi-ikkunat. 


Tässä kuvataan paavi Silvestro I:n elämää. Maalauksia on kaiken kaikkiaan yksitoista. Vasmmalta oven pielestä lähtien kertomus kuuluu suurin piirtein seuraavasti:

Keisari Konstantinus sairastuu lepraan.


Sairas ja kuumeinen keisari Konstantinus uneksii Pietarista ja Paavalista, jotka pyytävät Konstantinusta luottamaan Paavi Silvestroon. 


Konstantinus lähettää lähettiläänsä Monte Soratten vuorelle tapaamaan paavi Silvestroa. Monte Soratten vuori seisoo noin 45 kilometriä Roomasta pohjoiseen päin, Teveren jokilaaksossa. Konstantinuksen lähettiläs kiipeää Monte Soratten vuorelle. 


Monte Soratte, Civita Castellana


Seuraavassa kuvassa paavi Silvestro tulee tapaaman Konstantinusta joka näyttää hänelle kuvia Pietarista ja Paavalista. 


Seuraavassa maalauksessa paavi San Silvestro kastaa Konstantinuksen kristinuskoon. 


Konstantinus paranee ja istuu taas valtaistuimellaan, paavi San Silvestro hänen edessään. 


Seuraavassa kuvauksessa keisari Konstantinus istuu hevosen selässä ja kulkee Rooman katuja pitkin prosessiossa ja paavi Silvestro  kulkee  mukana.


Paavi San Silvestro herättää henkiin juutalaisen miehen kuolleen härän. 


Seuraavassa maalauksessa Konstantinuksen äiti Helena löytää Palestinassa käydyessään palan Jeesuksen rististä. 


Keisari Konstantinus lähettää leijan taivaalle sen symbooliksi että hän on vapauttanut Rooman valtakunnan kansalaiset. Tämä maalaus kuvaa myös Kristuksen toista tulemista.

Maalaukset on tehty vuonna 1246. Ikävä kyllä en tiedä kuka on maalannut nämä maalaukset. Mitään suuria mestariteoksia ne eivät ole mutta mahtava historiallinen arvonsa niillä toki on.

Täällä on Giovanni Rainaldin valokuvia Santi Quattri Coronatista. Jos joku päättää lähteä katsomaan tätä mahtavan hienoa rakennuskompleksia  Santi Quattri Coronatia niin kannattaa uskaltaa koputella oville. Kannattaa lukea hieman etukäteen ja  hankkia pohjapiirros rakennuksesta jotta löytää mitä hakee. Kannatta amyös etukäteen tarkistaa aukioloajat.

Vuonna 1996 saatiin valmiiksi Santi Quattro Coronatin (linkissä kerrotaan restauratioprojektista) kirkon, luostarin ja oratorioiden restauroinnit ja kirkosta, luostarista ja oratorioista on tehty erittäin upea kirjakin. Luultavasti se on satavailla vain italian kielellä. Santi Quattro Coronatin luostarissa on toinekin oratorio joka on pyhitetty Pyhälle Barbaralle.

Teologian tutkijat ovat tulkinneet että nämä maalaukset olisi tehty sen aikaisten paavien pyynnöstä eräänlaisena propagandana paavin valtaa vahvistavassa toivossa. Varsinkin paavi Innocentius IV joka taisteli Saksalais-roomalaisen keisari Fredrikin kanssa siitä kumpi heistä pitää valtaa Roomassa, paavi vaiko keisari. 

Olipa miten oli, niin malaukset ovat hieno historiallien  dokumentti kristinukson ensiajoilta. Ensi alkuun Roomassa juhlittiin joulukuun viimeistä päivää Pyhän Silvestron merkki- ja muistopäivänä ja täten se oli uskonnliinen juhlapäivä uskonnollisine menoineen. Vasta paljon myöhemmin keskiajalta päästyä alkoi uudenvuoden juhlinta muuttua pikku hijkaa maallisemmaksi juhlinnaksi. Mutt aSan Silvestron niemä se vieläkin kantaa monen monen roomalaisen  ja ylipäänsä italialaisten kielenköytössä.

Lähetä kommentti