keskiviikko 15. lokakuuta 2025

Konstantinus I:n valtava patsas

Maxentiusbasilika (Konstantinuksen basilika/Basilica Nova), 

Foro Romano, Via Sacra

Maxentiuksen basilika (Konstantinuksen basilika/Basilica Nova) oli antiikin Rooman suurin basilika. Basilikan rakenneutti keisari Maxentius, keisari Maximianuksen poika, vuonna 310-313. Basilika sana viittaa nykykielen käytössä kirkkoon.

Muinaisen Konstantinuksen kolossin moderni rekonstruktio, joka on luotu uudelleen 3D-mallinnustekniikalla, vihittiin käyttöön tiistaina Capitoline-museoissa Roomassa.

Patsasta pääsee ihailemaan osoitteessa Piazza del Campidoglio 1, Via delle Tre Pile, heti portaiden yläpäästä oikealle! Portti sisäpihalle on avoinna kello 9.30-18.30. Siellä sisäpihalla on paljon muutakin nähtävää. Ilmainen sisäänkäynti!

Tämä 13-metriä korkea patsas on esillä 31.12.2025 saakka. Tämä kopio 4. vuosisadan kolossista, joka seisoi aikoinaan Maxentiuksen basilikan apsissa Forum Romanumissa.


Capitolinin museon Konservaattori palatsin takapihalla

Konstantinus I:n valtava patsas, mistä ei ole kuin rippeitä jäljellä oli marmorista ja kullatusta pronssista koostuva komposiittiteos, oli yksi myöhäisantiikin roomalaisen veistoksen tärkeimmistä teoksista. Patsas oli 12 metriä korkea, mikä seisoi Maxentinuksen basiliikassa, Foro Romanolla. Foro Romanon sisäänpääsylippu 18 € oikeuttaa sisäänpääsyyn Colosseumille, Forum Romanumille ja Palatinus-kukkulalle.
 


Villa Caffarellin puutarha, Via del Campidoglio 1

Tämä uusi Konstantinusta esitättävä marmoripatsas on  myös jättiläiskokoa, jonka osia (mm. pää ja käsi) on koottu Musei Capitoliini Palazzo dei Conservatorin takapihalle.

Portti on avoinna kaikkina viikonpäivinä kello 9.30-19.30.


Jos haluaa kahvitella niin silloin suositten Terazza Caffarellia, avoinna kello 9.30-18.00, mikä sijaitsee museon ylimmässä kerroksessa/Palazzo Caffarellin ylimmässä kerroksessa, Piazzale Caffarelli 4, minkä kauniin oven ohitse on kuljettava, jos haluaa nähdä Konstantiuksen patsaan. Kahvittelu sopii erityisen sopivaksi kohteeksi palatessa.

Terazza Caffarelli on  korkeatosinen kahvila, missä pidetään myös banketteja. Kahvilasta on aivan mahtavat näköalat kaupungille!

Uusi rekonstruoitu 13 metriä korkea keisari Konstantinuksen istuva patsas, joka on pukeutunut kullattuun tunikaan ja kädessään valtikka ja pallo, oli esillä Milanossa viime vuonna osana Recycling Beauty-näyttelyä. 

Patsas sijaitsee nyt Roomassa Villa Caffarellin piha-aukealla Piazza Caffarelli 2, mikä kuuluu osana Musei Capitoliniin. Pihalle pääse mihinkä vuorokuaden aikaan tahaansa, kun vaan löytää portin. Via delle Tre Pilen kuja Piazza del Cmpidogliolta johtaa Piazzale Caffarellille. Ovi on rakennuksen nurkassa Piazzale Caffarelli 2, mikä johtaa sisäpihalle, mistä David patsas löytyy.

Konstantinus I:n jättimäinen patsas, yhdistelmäteos marmorista ja kullatusta pronssista, oli yksi tärkeimmistä myöhäisen antiikin roomalaisen kuvanveiston teoksista, 12 metriä korkea.

Vuosilta 313 (vuosi, jolloin basilika oli omistettu Konstantinus I:lle) ja 324 (kun diadeemi alkoi näkyä Rooman keisarin muotokuvissa), patsas sijoitettiin Maxentiuksen basilikaan, siellä se oli vuodesta 1486 paavin alaisuudessa. Innocent VIII:n jäännökset löytyy nykyään Palazzo dei Conservatorin pihalta, Capitoline-museosta.

Patsas sijoitettiin alun perin Maxentiuksen basilikan länsi-apsiin, josta löydettiin myöhemmin joitain patsaan jäänteitä. Ruumiin osan puuttuminen on saanut meidät olettamaan, että se oli akroliitti (= ihmistä esittävä veistos, jonka paljaat vartalon osat (kädet, jalat ja pää) olivat marmoria ja muut osat kullattua tai vaattein peitettyä puuta). Patsaan kokonaiskorkeus on täytynyt saavuttaa 12 metriä mitat. Myös Palazzo dei Conservatorissa on jättimäinen pronssinen pää, joka edustaa Konstantinusta tai toista hänen sukulinjansa keisaria (joidenkin mukaan hänen poikansa Constantius II).


Palazzo dei Conservatori, sisäpiha

Patsaasta on jäänyt jäljelle pää, oikea käsi, oikea kyynärpää, molemmat polvet, vasen nilkka ja molemmat jalat.

Uskotaan, että Konstantinus  oli edustettuna Jupiterin varjossa, istuen valtaistuimella, käärittynä pitkään viittaan, mikä jätti hänen rintansa ja säilyneet marmoriosat paljaiksi. Kohotetussa oikeassa käsivarressa hän pitää sauvaa tai valtikkaa ja toisessa kädessä maapalloa. 

Uuden patsaan pää, alun perin koristeltu metallikruunulla, on suurenmoinen ja juhlallinen. Se esittelee aikakauden roomalaisen taiteen piirteitä sekä linjojen tyyliteltyjä ja yksinkertaistamista. Silmät ovat suuret, ja pupillit ovat selvästi ylöspäin katsottuna ja ovat koko muotokuvan keskipiste. Keisarin kiinteä katse näyttää tutkailevan ympäröivää ympäristöä ja antaa muotokuvalle vaikutelman toismaailmallisesta ankaruudesta.

Toisin kuin aikaisemman roomalaisen muotokuvan huolellinen realismi, patsas näyttää klassisesta asetelmasta huolimatta idealisoidut kasvot, jotka yrittävät välittää pyhyyden auraa, muinaisten itämaisten monarkioiden (Egypti, Persia) vaikutteita. Keisarillinen ikonografia nähdään jumalallisena emanaation.  ts. Zeuksen/Osiriksen poikana.

Patsaassa ilmene mutta myös "provintsiaaliset"vaikutelmat, jotka vuosisadalta lähtien vahvistuivat Roomassa hyvin voimakkaasti. Kulttuuri=virkamiehet, senaattorit, mutta jopa itse keisarit tulivat nyt suurelta osin maakunnista.

"Colosso di Costantinon" vaikuttava kopio on nähtävissä ilmaiseksi Villa Caffarellin sisäpihalla jokaienn viikonpäivä kello 9.30-19.30 vuoden 2025 loppuun saakka. Mihinkä patsas videään sen jälkeen, niins siitä ei ole satavilla tietoa. Tämä patsashan ei ole hostoriallinen, joten tuskin se viedään museoon.

Palazzo Caffarellista olen aikaisemmin kertonut täällä.

Ei kommentteja: