sunnuntai 8. elokuuta 2010

Santa Prassede


Santa Prassade, Via Santa Prasade 9A

Via Merulanan kadulta Via di San Giovanni Gualberton kujaa suoraan kirkon eteen. Kirkon pääsisäänkäynti on kirkon vasemmalta seinustalta. 

Avoinna:

Maanantai – lauantai: klo 10.00–12.00 / 16.00–18.00

Sunnuntai: klo 10.00–11.00 / 16.00–18.00



Sisäänkäynti on siis numerossa 13


Sisäänkäynti kirkkoon, Via di Santa Prassade 9/a


Cortile, siis alkuperäinen sisäänkäynti

Cortilen oikealla puolella on hotelli Relais Santa Maria Maggiore, jonka ylemmän kerroksen ikkunoista voi nähdä Cortilelle.

Hotelli Santa Pressade sijaistee kadun vastakkaisella puolella. Melkein siinä vieressä sijatsee toinen Santa Marian hotelli, mikä on vain yhden tähden hoteli. Vaikuttaa ihan-ok hotellilta sekin.
 
Tällä alueella on runsaasti hotelleja, ja alue onkin keskustaa. Lähin bussipsyäki sijaitse Via Merulanan kadulla, missä pysähtyy bussit 16, 75, 117714 sekä 649. Lähin metroasema on Piazza Cavourilla.


Mosaiikkikuvaus Paavi Paschalis I:stä Santa Prasseden basilikassa, minkä hän rakennutti 800-luvulla Esquilinon kaupunginosaan, kadulle joka sai nimekseen Via di Santa Prassade, ja joka on sivukatu Via Merulanalle ja sijaitsee aivan lähellä Santa Maria Maggioren kirkkoa. Paschalis I rakennutti myös Santa Cecilian ja Santa Maria in Domnican kirkot.

Paavi Paschalis I syntyi Roomassa vuonna 824. Hän on pyhimys ja häntä juhlitaan 14. toukokuuta. Hän opiskeli jo hyvin nuorena Lateraanin palatsissa. Paavi Leo III nimitti hänet abbotiksi Santo Stefanon luostariin, mikä sijaitsee Vatikaanin lähellä. Luostari otti vastan pyhiinvaletajia ja antoi heille yösijaa. 

Nykyään luostarin kirkko on nimeltään Santo Stefano degli Abissini, Largo San Stefano degli Abbissini. Kirkko toimii nykyään etiopialaisten kansalliskirkkona. 

Kun Paavi Stefano VI kuoli niin Pascale Massimi valittiin paaviksi nimellä Paschalis I. Hän oli todellakin ihastunut munkkijärjestöihin ja pyhimyksiin, ja siinä touhussa hän päätti restauroida Tituli Praxediksen, mikä oli peräisin 500-luvulta. Hän restauroi myös Santa Maria in Trasteveren kirkon ja Santa Maria in Dominican. Pyhän Pietarin kirkkoon hän rakennutti lisää alttareita pyhimyksille ja haetutti pyhät jälkeenjäännökset katakombeista Pyhän Pietarin kirkkoon. 

Hänen ansiotaan on että Pyhän Santa Cesilian jälkeenjäännökset löydettiin. Hän korjautti myös Santa Maria Maggioren basilikan pääalttaria.

Santa Prassede

Santa Prassede, Santa Pudenzianan sisko, jotka molemmat olivat senaattori Aquila Pudens Pudentiuksen tyttäriä. Itse Pudentius kuoli myös marttyyrikuoleman keisari Neron vainojen aikana ensimmäisellä vuosisadalla, kuten tyttärensäkin myöhemmin toisella vuosisadalla. 

Titulus Pudentis on sijainnut senaattori Pudensin kodissa. Se toimi alkukristittyjen kokoontumispaikkana ja rukoussalina. Tituli Pudentis sijaitsi nykyisen Santa Pudenzianan kirkon paikalla. Niin Pietari kuin Paavalikin ovat asuneet Pudentiusten kotona. 


Cosmati veljekset olivat 1300-luvulla kirkossa koristelemassa lattiat.

Aquila Pudens Pudentius oli juutalainen, joka kääntyi kristinuskoon hyvin varhain. Hän kuoli luultavasti marttyyrikuoleman vuonna 96 ja hänen vaimonsa Priscilla vuotta myöhemmin. Kerrotaan että hänen poikansa Rufus Pudens Pudentianna meni naimisiin Claudia nimisen naisen kanssajoka asui Englannissa. Rufus muutti Englantiin ja hänestä tuli Englannin ensimmäinen kristitty, mukamas tarinan perusteella ainakin. 


Niin Pressade kuin Pudenziana haudattiin Priscillan katakombeihin. Titulus Praxediksen paikalle rakennettiin Santa Prassaden kirkko paavi Pascal I:n ajalla 800-luvulla.

Kirkko on ennen kaikkea pyhitetty kahdelle sisarelle Pudenziana (Pudenzia tai Potentia) ja Praxedis mutta myös pyhälle Zenonelle ja hänelle itselleen. Pudentiana oli roomalainen ja eli 100-luvulla. Hän ja hänen siskonsa Praxedisen ruumiit sijaitsivat Priscillan katakombeissa ainakain vielä 600-luvulla. Pudentianan nimissä perustettiin Rooman vanhin titulus, Titulus Pudentis tai toiselta nimeltään Ecclesia Pudentiana, ja että tämä "titulus kirkko" olisi rakenenttu paikalle, missä Pudentiana kuoli marttyyrikuolemansa. Santa Pudenzianan kirkko, Via Urbanan varrella, ansaitsee aivan oman postauksen.


Alttaritaulun on maalannut Domenico Muratori 1700-luvulla. Paavi Pascal I palkkasi taitavia mosaiikkimestareita valmistamaan upeat mosaiikkityöt absidiin tähän ulksoapäin niin mitättömän näköiseen kirkkoon. Tulos on mahtava. Suosittelen käydä ihailemassa mosaiikkeja.





Benediktiiniluostarin kaunis sisäänkäynti. Luostari on peräisin 1800-luvulta mutta benediktiinit ovat asuneet paikalla jo vuodesta 1198 lähtien. Paavin luvalla he ovat saaneet käyttää kirkkoa.

Anchero Pantaleonen hautamuistomerkki 1300-luvulta

Pyhän Zenonen kappeli, kirkkosalin oikealla puolella on yksi Rooman suurimmista nähtävyyksistä. Kappeliin on haudattu Pyhän Zenonen lisäksi Paavi Pashalis I itse ja hänen äitinsä Theodora.


Tämän puupalan kerrotaan olleen siitä puusta johon Jeesus kiinnitettiin odottamaan ristillenaulitsemista. Puun palan toi Jerusalemista Roomaan Konstantiini Suuren äiti Helena. Loput hänen tuomistaan reliikeistä ovat Santa Maria in Gerusalemmen basilikassa Roomassa.

Tämä reliikki löytyy Zenon kappelista. Zenon kappelissa on monet käyneet rukoilemassa säännöllisesti, kuten pyhä Carlo Borromeo ja Pyhä Birgitta.

 

Sankt Zenon kappeli

 

Vespa-ajelua Roomassa












maanantai 2. elokuuta 2010

Upeat puut

Rooman vihreys on jotain uskomatonta. Aina yhtä vehreää, ruotsalainen sanosisi fräsch, tuoretta, rehevää kasvillisuutta ja upeita uljaita puita, mitkä ylpeinä seisovat kaiken historiallisen keskellä. 

Espanjassa kasvillisuus on kuivunutta, varsinkin etelä Espanjassa, eikä enää vihreää, vaikka he kuinka kastelevat jatkuvasti. Mutta Italian ilmasto on huomattavasti kosteampaa kuin Espanjassa. Roomassa ei tarvitse lainkaan kastella ruohokenttiä, pensaita tai istutuksia, kuin erikois tapauksissa. 


Villa Borghesen puisto

Rooma on ehdottomasti mailman vihrein pääkaupunki. Tai noh, kyllä Tukholmakin voi olla ylpeä viheriäisyydstään.

Luonnonsuojelualueet kattavat lähes 11 % Lazion maakunnan alueesta. Näihin kuuluu kolme kansallista luonnonpuistoa sekä suuri määrä alueellisia luonnonpuistoja ja suojeltuja luontoalueita. 

Italian 22 kansallispuistoa sijaitsevat hajallaan eri puolilla maata, ja kaksi uutta kansallispuistoa on suunnittelilla. Näiden lisäksi alueella on  yli kolmesataa aluetasolla suojeltuja luonnonsuojelualuetta. Nämä puistot ja suojelualueet kattavat laajoja alueita, ja viheralueisiin on piilotettu myös kyliä ja pieniä kaupunkeja, usein todellisia pieniä kulttuuriaarteita.


Pincion puisto

Roomasta löytyy ihana botaaninen puutarhakin. Puhumattakaan Appia AnticanCaffarellan ja Pincion puiston luonnonvaraisista ja hiljaisista rauhallisista alueista Lazion maakunnassa, minkä alueesta noin puolet kuuluu Rooman kuntaan. Lazion alueella on 3 kansallista puistoaluetta, 15 alueellista puistoaluetta, 10 luonnonreservaattia, 29 paikallista luonnonreservattia, 23 suojattua luonnonaluetta.

Italiassa ei ole julkista jokamiehenoikeutta liikua luonnossa, mikä tarkoittaa, että et yleensä saa poimia esimerkiksi sieniä ja kukkia, etkä saa leiriytyä, ellei sitä ole nimenomaisesti merkitty. Useimmissa tapauksissa koiran tuominen puistoon on myös kiellettyä. Viitoitetuilla poluilla, joita on erittäin paljon, saa vapaasti liikkua.


Pinjapuut ovat tavallisimmat puut Roomassa. Mutta ne ovat myös varallisimmat. Koska vaan voi pinja puu kaatua. Ne kasvavat usein vinoon johtuen mistä suunnalta aurinko enimmäkseen paistaa. 












Rooman palmut ovat ikävä kyllä alkaneet kärsiä ilmastonmuutoksista ja ilmastosaasteista. Puut ovat myös käyneet vaarallisiksi sillä niitä kaatuilee päivittäin katujen ja rakennusten päälle.  Rooman kunta tekee parhaansa kaatamalla varallisia puita, mutta niin Italian kuin Rooman kunnankin talous on niin valtavan kehno ollut jo vuosikymmeniä, ettei kunnalla ole varaa palkata lisää väkeä. 


Myös palmusairaudet ovat pääseet leviämään. Mutta noin yleisesti katsoen Italiassa ovat palmut vielä jotenkin vihreitä verrattuna kuivempiin alueisiin Euroopassa, kuten Espanjassa.



Ikivanhat puistolehmukset varjostaa katuja ja jalkakäytäviä.


Salotto 42 on viihtyisä ravintola/baari Piazza di Pietralla. 

Salotton 'baari' sijaitsee mahtavaa Il Tempio di Adrianon/Hadrianuksen Temppeliä vastapäätää.

Salotton omisti kuuluisa ruotsalainen valokuvamalli Malin Persson aikoinaaan aviopuolisonsa kanssa. Ehkä hänen italialainen miehensä omistaa Salotton 24:n vieläkin. Malin on muuttanut lastensa kanssa takaisin Ruotsiin.

perjantai 30. heinäkuuta 2010

Paaveja ja heidän hautamuistomerkkejänsä


Pyhä Pietari, ensimmäinen paavi vuosina 30-60, haudattu paikalle johon Pyhän Pietarin basilika rakennettiin. Pyhän Pietarin jälkeen on pitkä liuta paaveja joista ei tiedetä paljoakaan.

Kuvia joistakin Roomaan haudattujen Paavien hautapaikoista:

Pyhän Pietarin basilikan alle kryptaan (Grotte) on suurin osa paaveista haudattuna, joitakin itse basilikaan ja joitakin muihin roomalaisiin kirkkoihin ja joitakin muihin italialaisiin kirkkoihin.

Huom! Jos huomioitet Paavien siviilit sukunimet, niin huomaatte että useimmat paavit kuuluivat aatelissukuihin.


Innocent IX, Giovanni Antonio Facchinetti, 1519-1591, toimi paavina 2 kk ja 1 päivä, Pyhän Pietarin basilikan krypta.


Clemens VIII, Ippolito Aldobrandini,1536-1605, toimi paavina 13 vuotta, Pyhän Pietarin basilika


Leo XI, Alessandro Ottaviano de'Medici, 1535-165, toimi paavina 26 päivää, Pyhän Pietarin basilika.


Paul V, Camillo Borghese, 1552-1621, toimi paavina 15 vuotta, Santa Maria Maggioren basilika.


Gregory XV, Alessandro Ludovisi,1554-1621, toimi paavina 2 vuotta, Sant'Ignazion kirkko

Urban VIII, Maffeo Barberini, 1568-1644, toimi paavina 20 vuotta, haudattu Pyhän Pietarin kirkossa, Bernini teki upean hautamuistomerkin Urbanille


Innocentius X, Giovanni Battista Pamphili, 1574-1644, toimi paavina 11 vuotta, haudattu Sant'Agnese in Agonen basilikaan.


Alexander VII, Fabio Chigi, 1599-1655, toimi paavina 2 vuotta, haudattu PyhänPietarin basilikaan, Bernini teki hautamuistomerkin Alexanterille.


Clemens IX, Giulio Rospigliosi, 1600-1667, toimi paavina 2vuotta ja 5 kk, haudattu Santa Maria Maggioren basilikaan.

Clemens X, Emilio Bonaventura Altieri, 1590-1670, toimi paavina 6 vuotta,haudattu Pyhän Pietarin basilikaan


Innocentius XI, Benedetto Odescalshi,1611-1676, Toimi paavina 13 vuotta, haudattu Pyhän Pietarin basilikaan.

Alexander VIII, Pitero Vito Ottoboni, 1610-1689, toimi paavina 1,5 vuotta,haudattu Pyhän Pietarin basilikaan.


Innocentius XII, Antonio Pignatelli,1615-1691, toimi paavina 9 vuotta, haudattu Pyhän Pietarin basilikaan.


Clemens XI, Giovanni Francesco Albani, 1649-1700, toimi paavina 20 vuotta, Pyhän Pietarin basilika, kappeli.


Innocentius XIII, Michelangelo Conti, 1655-1724, toimi paavina 3 vuotta, Pyhän Pietarin basilika.


Benedict XIII, Pietro Francesco Orsini, 1649-1730, toimi paavina 6 vuotta, haudattu Santa Maria Sopra Minervan kirkkoon.


Clement XII, Lorenzo Corsini, 1652-1740, toimi paavina 9 vuotta, San Giovanni in Lateranon basilika


Benedictus XIV, Prospero Lorenzo Lambertini, 1675-1758, toimi paavina 18 vuotta, Pyhän Pietrain basilika

Clemens XIII, Carlo della Torre di Rezzonico,1693-1769, toimi paavina11 vuotta, haudattu Pyhän Pietrain basilikaan.


Clement XIV, Giovanni Vincenzo Antonio Ganganelli, 1705-1774, toimi paavina 5 vuotta, haudattu Santi Apostolin kirkkoon, Antonio Canovan tekemä hautamuistomerkki.


Pius VI, Count Giovanni Angelo Braschi,1717-1775, toimi paavina 24 vuotta, haudattu Pyhän Pietarin kirkon kryptaan.


Pius VII, Count Barnaba Niccolo Maria Luigi Chiaramonti, 1742-1823, toimi paavina 23 vuotta, haudattu Pyhän Pietrin kirkkoon, hautamuistomerkki jonka on valmistanut kuuluisa tanskalainen kuvanveistäjä Bertil Thorvaldsen


Leo XII, Annibale Francesco Clemente Melciore Girolamo Nicola delle Genga, 1760-1829, toimi paavina 6 vuotta, haudattu Pyhän Pietarin basilikaan.


Pius VIII, Francesco Saverio Catiglione, 1761-1830, toimi paavina 1,5 vuotta, haudattu Pyhän Pietarin basilikaan.

Gregorius XIV, Bartolommeo Alberto cappellari, 1765-1846, toimi paavina 15 vuotta, haudattu Pyhän Pietarin basilikaan.

Pius IX, Giovanni Maria Mastai-Ferretti, 1792-1878, toimi paavina 32 vuotta, haudattu San Lorenzo fuori le Muran basilikaan.


Leo XIII, Vicenzo Gioacchino Raffaele Luici Pecci, 1810-1903, toimi paavina 25 vuotta, haudattu San Giovanni Lateranon basilikaan.


Pius X, Giuseppe Malciorre Sarto, 1835-1914, toimi paavina 11 vuotta, haudattu Pyhän Pietarin basilikaan.


Pius X, Giuseppe Malciorre Sarto, Pyhän Pietarin basilikan kirkkosali.



Benedictus XV, Giacomo Paolo Giovanni Battista della Chiesa, 1854-1922, toimi paavina 8 vuotta, haudattu Pyhän Pietarin basilikan kryptaan.


Benedictus XV, hänen hautamuistomerkkinsä Pyhän Pietarin basilikan kirkkosalissa.


Pius XI, Ambrogio Damiano Achille Ratti, 1857-1939, toimi paavina 17 vuotta, haudattu Pyhän Pietarin basilikan kryptaan.


Pius XII, Eucenio Maria Giuseppe Giovanni Pacelli,1876-1958, toimi paavina 19 vuotta, Pyhän Pietarin basilikan kryptaan.

Johannes XXIII, Angolo Giuseppe Roncalli, 1881-1963, toimi paavina 4 vuotta 7 kk, Pyhän Pietarin basilikan kryptaan.


Paulus VI, Giovanni Montini, 1897-1978, toimi paavina 15 vuotta, Pyhän Pietarin basilikan kryptaan.


Johannes Paulus I, Albino Luciani, 1912-1978, toimi paavina 1 kk ja 2 päivää, Pyhän Pietarin basilikan kryptaan.


Leo I, kutsuttiin Leo I Suuri, 400 ?-461, toimi paavina 6 vuotta, Pyhän Pietarin basilika, Madonna Partorientin kappeli.


Pyhän Pietarin hautamuistomerkki, se kaikista pyhin paikka, jonka päälle on Pyhän Pietarin kirkko rakennettu.

Alunperin samalla paikalla, Pyhän Pietarin hautamuistomerkin edessä oli kahdeksan muun paavin haudat, nyt siinä on seitsemän. Yksi heistä Pyhä Anicetus, siirrettin Callixtuksen katakombeihin
.



Johannes Paulus II:n hautamuistomerkki, Carol Josef Wojytyla,192-2005, toimi paavina 26 vuotta, haudattu Pyhän Pietarin basilikan kryptaan, Grotta Vaticane.


Nuori Karol Wojtyla, sittenmmin Paavi Johannes Paulus II, Varsovassa vuonna 1985.


Paavi Johannes Paulus II:n nimikkoruusu