Pallavicinin suku

Giuseppe Vasi: Palazzo Pallavicini-Rospigliosi, Rooma

Sisäänkäynti palatsin alueelle, Via XXIV Maggio 43

Pallavicinin aatelissuku on ruhtinassuku, yksi Pohjois-Italian arvovaltaisimmista ja suurimmista aatelissuvuista. Nykyään suku on melko laaja. Suvun jäseniä asuu muissa eurooppalaisissa valtioissa, mm. Ruotsissa ja Unkarissa.

Pallavicinit ovat italialainen aatelissuku, jonka suku juontaa juurensa 1100-luvulle. Suvun ensimmäinen jäsen oli Oberto il Pelavicino (k. 1148), vaikutusvaltaisen Otbertine-suvun jälkeläinen. Otbertine-suku oli Itä-Ligurian markkreivejä vuodesta 951 ja Milanon, Tortonan ja Genovan markkreivejä/markiiseja noin vuodesta 1000. Suvulla on valtavan monta sukuhaaraa.

Suvun nykyinen päähenkilö Maria Camilla Pallavicni asuu kahden aikuisen poikansa kanssa Palazzo Pallavicini-Rospigliosin palatsissa Roomassa.

Suurin osa palatsia on koferenssikeskuksen tiloja. Pallavicinit omistivat (varmaan omistavat vieläkin) suuret maa-alueet Pohjois-Italiassa ja he nimittivät aluetta nimellä  Stato Pallavicino/Pallavincinien valtio. Heillä ei luonnollisestikaan ole poliittista määräämisvaltaa enää alueillaan.

Casino dell'Aurora seisoo tässä kadun kulmassa, sisäänkäynti sisäpihan puolelta. Rakennus on Palazzo della Consulta, jossa sijaitsee valton tuomioistuin. Rakennusta vastapäätä sijaitsee Italian Presidentin linna, Palazzo Quirinale, josta olen kertonu täällä. Saman torin reunalla sijaitsee myös upea museo Scuderie del Quirinale, josta olen kertonut täällä.

Kapean Vicolo di Mazazrinon kujan varrella on Pallavicinien privaatti sisäänkäynti. Sen kujan varrella seisoo erittäin korkeatasoinenen ja uskomattoman kallis hotelli Villa Spalletti Trivelli Dimora d'Epoca.

Siinä palatsin takana Via della Consultan ja Via Nazionalen katujen risteyksessä sijaitsee mukava hotelli nimeltä Salotto Monti, missä vuokrataan huoneita ja huoneistoja. Vaihtoehtoja on monta. Vaikuttaa erittäin viihtyisältä. Via Nazionalella kulkee monta bussia. 

Pallavicinin sukuvaakuna, Pallavicinit ovat ruhtinassukua

Stato Pallavicino oli yksi suurimmista ruhtinaskunnista Apenniinien niemimaalla. Italiaa ei siis ollut siihen aikaan, vaan lukuisia ruhtinas-ja herttuaskuntia ja Kirkkovaltio, jota johti paavi. Italia syntyi niin että nämä ruhtinas-ja herttuaskunnat yhdityivät yhtenäiseksi valtioksi vuosina 1848-1870,  jolloin syntyi Italian valtio.

Pallavicinit valmistavat erinomaisia viinejä. Prinssi Pallavicinin viinipuutarha Tenuta di Colonna, Casina della Pallavicina, sijaitsee Rooman etelä puolella, Colonnan ja Frascatin välimaastossa. Pallavicinit ostivat viinitilan Colonnan suvulta 1600-luvulla. Boncompagnin aatelissuku oli omistanut viinitarhan ennen Colonnan sukua. 

Prinsessa Maria Camilla Pallavicini, joka hoitaa viinitilaa kahden poikansa kanssa nykyään, on suvun Genualaisesta sukuhaarasta. Prinsessa on asunut yhdessä poikiensa kanssa tässä palatsissa Roomassa vaikka he viettävät paljon ajastaan myös viinitilallaan. Palalvicineillä on (ainakin ollut) palatsi myös Wienissä, Bolognassa, Genuassa ja Parmassa, sekä useita huviloita siellä täällä. Tällaisia upporikkaita aatelissukuja on Italiassa valtavan paljon. He satsaaavat nykyään hyväntekeväisyyteen.

Nicolo Pallavicini oli ensimmäinen Pallavicinin suvun jäsen joka muutti Roomaan. Hänellä oli 22 lasta? ja yhdestä pojasta tuli kardinaali. Yksi tyttären tyttäristä, se ensimmäinen Maria Camilla, meni naimisiin toisen erittäin korkearavoisen aatelissuvun Rospigliosin jäsenen kanssa. Rospigliosit olivat läheistä sukua silloiselle paaville Clemente IX (Giulio Rospigliosi). Näin syntyi uusi sukuhaara Pallavicini-Rospigliosi. Toskanassa Maremman alueella on suvulla toinen puutarha. Maremma on se alue josta Italian parhaimmat viinit tulevat.

Ensimmäinen Pallavicinin suvun jäsen joka syntyi Roomassa oli Francesco Pallavicini. Hän oli veli Clemente Rospigliosi Gioeni'lle. Francesco meni naimisiin korkearvoisen aatelisneidon Maria Carolina Boncompagni Ludovisin kanssa. Boncombagnit ja Ludovisit omistivat jo hyin suuret maa-alueet hyvin läheltä Pallavicinien palatsia. 

Kuningas Vittorio Emanuele teki Francesco Pallavicinistä senaattorin Italian kuningaskuntaan. Francesco kuoli kuitenkin vuonna 1887 vain 59 vuoden vanhana ja hän jätti jälkeensä kuusi lasta.Tytär nimeltä Margherita  meni naimisiin markiisi Mario Misciatellin kanssa. Heidän tyttärensä Maria Carolina Misciatelli meni puolestaan naimisiin ranskalaisen kreivin Pierre de Bernis de Courtavel'in kanssa ja heidän poikansa Guglielmo sai vuonna 1929 kaikki Pallavicinin suvun omaisuudet haltuunsa. 

Maria Camilla Pallavicni

Tämä Gallicanon prinssi, Don Guglielmo, kuten hänen virallinen tittelinsä oli, meni naimisiin Donna Elvina dei Medici del Vascello di Genovan kanssa. Donna Elvina oli myös Genuasta kuten kolmesataa vuotta aikaisempi Maria Camilla Pallavicini. Elvina toi mukanaan Roomaan paljon upeaa taidetta. Vain yksi tytär syntyi tästä avioliitosta joka sai nimekseen luonnollisestikin Maria Camilla. Hän avioitui Armando Diaz della Vittorian kanssa vuonna 1959 ja heillä on kaksi poikaa Sigieri ja Moroello. 

Maria Camilla, Sigieri ja Moroello 

Elvina Pallavicini oli Pallavicin suvun johtohenkilö, Maria Camillan äiti, kunnes hän kuoli vuonna 2004. Hänen hautajaisensa olivat kaikkien aikojen hautajaiset Roomassa. Hänet haudattiin San Lorenzo in Lucinan basilikaan. Hän toimi kuolemaansa saakka Rooman ns Black Nobility (musta aateli, italiaksi nobilità nera) sukujen päälle päsmärinä, Black Nobilityn vanhinpana ja arvovaltaisinpana jäsenenä. 

Black Nobility on "aatelisten yläluokkaa", jollaisia ei löydy Skandinaviasta. Tässä valokuva Maria Camillasta miehensä Armando della Diaz Vittorion  ja poikiensa Sigierin  ja Moroellon kanssa.

Moroello Diaz Vittorio Pallavicini perusti vuonna 1977 yhdistyksen jonka tehtävänä on suojella yksityisten omistamia historiallisia rakennuksia kuten aatelissukujen palatseja ja huviloita. Sopimusten mukaan useimmat palatseista ainakin osittain ovat museoita tai gallerioita. Sääntöjen mukaan niitä ei omistajat voi myydä vaan ne ovat kutturiperintöä. Yksistään Roomassa on 17000 sellaista suojeltua rakennusta. Näiden rakennusten omistajat ovat saaneet verohelpotuksia yhteensä noin 23 000 000 € edestä. 

Palazzo Pallavicini-Rospigliosi, Rooma
Via XXIV Maggio 43

Pallavicinin suku sai alkunsa Po-joen laaksossa, Cremonan ja Piacenzan välisellä alueella. Cremonan sukuhaara on vieläkin olemassa jäljellä. Sen esi-isä oli markiisi Oberto I Pelavicino, joka kuoli vuonna 1148. Ensimmäinen joka kantoi sukunimeä Pallavicini oli hänen poikansa Oberto II. Manfredo Pallavicinin jälkeläisistä levisi useampikin sukuhaara Parman ja Piacenzan välilisellä alueella. Este suvun kanssa syntyi uusi sukuhaara sekä Lombardien ja Obertanga suvun. Manfredosta syntyneitä sukuhaaroja löytyy Lombardiasta, Varanosta, Polesinosta, Bussetosta, Calestanosta, Toskanasta ja Sisiliasta.

Toinen suvun päähaara syntyi Niccolo Pallavicinin jälkeläisistä ja he ovat levinneet Genuan alueelle.

Pienempi sukuhaara syntyi Guy ja hänen veljensä Rubino Ballavicineistä ja heistä tuli rikkain ja mahtipontisin suku Tessalonikin kuningaskunnassa. Pallavicinit yhtyivät myös Ateenan herttuaperheen  De la Rochen kanssa.

Samalla tontilla palatsin kanssa sijaitse upea Casino dell'Aurora, joka aukioloajta näkyy tuossa taululla. Avoinna siis vain jokaisen kuukauden ensimmäisenä päivänä. Täällä olen kertonut Casino Aurorasta aikaisemmin.

Palazzo Pallavicinissä, Via XXIV Maggio, on useita Guido Renin maalauksia. Kuvassa maalaus nimeltä L'Aurora. Palatsin rakennutti Borghesen suku Quirinalen kukkulalle, Konstantininin kylpylän raunioihin. 

Terme di Constantine, Konstantinin kylpylän rauniot, jonka päälle kasino on rakennettu kesähuvittulepaikaksi suvulle. Konstantinus Suuri rakennutti kylpylän 318 eaa. Pallavicinin palatsia alettiin kakentamaan 1600-luvulla kylpylän raunioiden viereen. Kylpylän raunioilta vietiin usieta patsiata Campidoglion kukkulalle.

Gian Lorenzo Bernini

Gian Lorenzo Bernini, omakätisesti maalattu portretti
1598-1680

Gian Lorenzo syntyi Napolissa ja kuoli Roomassa. Hän on haudattu San Giovanni in Lateranon basilikaan. Hän oli erittäin taitava kuvanveistäjä, arkkitehti, taidemaalari ja sisustusarkkitehti. Barokin ajan suurimpia mestareita. Mitäpä Rooma olisi ilman Berniniä.

Tämä Gian Lorenzon oma maalaama portretti löytyy Galeria Borghesesta.

Gian Lorenzo toimi seitsemän vuotiaasta lähtien isänsä Pietro Berninin oppipoikana. Isällä oli oma kuvanveistoverstas Napolissa. Pietro Bernini muutti Roomaan vuonna 1605 tai 1606. Hän teki hommia Santa Maria Maggioren basilikassa Borghesen sukukappelissa sekä San Andrea della Vallen basiliakssa Barberinin sukukappelissa. 

Kardinaali Scipio Borghesesta, josta myöhemmin tuli paavi Paulo V, toimi Pietro Berninin suojelijana. Kun paavi näki kuinka taitava poika Pietro Berninillä oli niin hän pyysi oman veljensä Maffeo Barberinin, sittemmin paavi Urban VIII, antaa nuorelle Gian Lorenzolle kunnon koulutuksen. Vuosina 1611-1613 Gian Lorenzo valmisti kaksi puttiveistosta. Kardinaali Maffeo Borgehese tilasi Berniniltä neljä patsasta omaan Quirinalen huvilaansa. Ja tästä alkoi Berninin mestarillinen menestys Roomassa arkkitehtinä, kuvanveistäjänä ja maalarimestarina.

Luonnollisesti Gian Lorenzo Bernini valmisti paavi Urban VIII:n hautamuistomerkin Pyhän Pietarin basilikaan vuonna 1644.

Berninin vaatimaton hautamuistomerkki San Giovanni in Laterinon basilikassa.

Capella Paolina on yksi Italian kauneimpia kappeleita. Paolina oli Napoleon I:n sisko ja naimisissa kardinaali Camillo Borghesen, paavi Paulo V:n veljen pojan kanssa. Camillo Borghese oli suuri taiteen keräilijä. Gian Lorenzo Bernini oli ennan kaikea Borghesen suvun suosikki ja lemmikki. Galleria Borgehesessa on useita Berninin tekemiä patsaita. Kun Maffeo Barberinistä tuli paavi Urban VIII suosi hänkin Berniniä. 

Pyhän Pietarin kirkkoa kunnostettaessa oli Bernini ehdoton suosikki. Pääalttarin baldakiiniin loi Bernini useita mehiläisiä, jotka ovat Barberinin suvun symbooleja. Neljä jättiläismäistä pylvästä jotka tukevat kupolia hän koristeli patsailla. Paavi Urban VIII:n hautamuistomerkki oli Berninin suunnittelma. 

Vesipostit Pyhän Pietarin torilla olivat "rauhallisia" vesialtaita kunnes Bernini rakensi ne uudestaan ja sai niihin eloa ja liikettä. Hän sai apua vasta valmistuneesta Felicen akvedukdista ja sen voimakkaasta vesipaineesta jonka laista ei Verginen akvedukti pystynyt saaman aikaan, ja josta Tritonen suhkulähde on hyvä esimerkki.

Pamphilin suku nousi paavin istuimelle Barberinin jälkeen ja Bernini joutui joksikin aikaa pannaan. Pamphilin suvulla oli palatsi Piazza Navonan reunalla ja he halusivat laittaa torin uuteen uskoon. Paavi ei missään nimessä halunnut Berniniä suunnittelemaan suihkulähteitä torille koska hän oli ollut Barberinien suosikki. Mutta Niccolo Ludovisi onnistui salakavalasti antamaan paaville Berninin luonnoksen. Paavin oli suostuttava sillä Berninin luonnos torista suihkulähteineen oli loistava. Berninin suunnittelemat neljän joen suihkulähteet ovat Rooman suosituimpia nähtävyyksiä.

Yhdessä he, isä ja poika Bernini, tekivät La Baccarinan suihkulähteen Piazza di Spagnan edustalle.

Fontana del Tritone, Piazza Barberini

Santa Bibiana, Via Giovanni Giolitti 154

Luultavasti kirkko on taas avoinna. Se on aika ajoittain ollut suljettuna romahdusriskin takia.

Gian Lorenzon veistämä Santa Bibianan patsas on kirkon ehdoton vetonaula.

Santa Bibiana pääalttarilla

Gian Lorenzo sai monta kirkkorakennusta tehtäväkseen. Bernini itse suosi Sant'Andrea al Quirinalen kirkkoa. Kirkko onkin hieno esimerkki Berninin taidoista arkkitehtinä. Gian Lorenzo Bernini oli syvästi uskonnollinen henkilö. Hän kävi päivittäin Il Gesu kirkossa messussa.

Sant'Andrea al Quirinale, Via del Quirinale 29

Kardinaali Camillo Francesco Maria Pamphili, myöhemmin paavi Innocentius X, kustansi kirkon rakentamisen ja sai pääsisäänkäynnin ylle sukunsa vaakunan.

Kirkko on avoinna:
 Tiistaista sunnuntaihin kello 9.00-12.00 ja 15.00-16.00
Maanantaisin suljettu 

Messu:
 Sunnuntaisin kello 10.30

Ehkäpä juuri tämä kirkko on Rooman ehdottomin aarre. Kauniinpaa kirkkoa saa hakea. Kirkkosali on ympyrän muotoinen ja suhteellisen pieni. Kirkon paikalla sijaitsi aikaisemmin kirkko nimeltä Sant'Andrea a Montecavallo. Kerrotaan ettei Bernini ottanut palkkaa kirkon rakentamisesta vaan hänen ainoa vaatimuksensa oli että kirkossa tullaan jakamaan leipää köyhille päivittäin. Sama tapa on vieläkin muutamissa roomalaisissa kirkoissa kuten San Francesco d'Assisi a Ripa Trasteveressä.

Sant' Andrea al Guirinale

Sant'Andrea Qurinalen kupoli on henkeä salpaavan kaunis.

Scala Regia, Vatikaani

Vatikaanin palatsin paraatirappuset, joita pitkin pääsee Pyhän Pietarin basilikasta Vatikaanin palatsiin, paavin asuntoon, Appartemento papale /Appartemento Nobile/ Appartemento Pontifici. 

Huom!  Alla olevan tekstin ehdin kirjoittamaan jo edellisen paavin Bendictus XVI:n ajalla, joten seuravat tiedot ovat jo historiaa. Kirjoitan ehkä toisten uuden paavi Franciskuksen ykistyiselämästä. Hän ei asu Vatikaanin palatsissa.

Paavien virallinen asunto on sijainnut 1600-luvulta saakka Vatikaanin palatsin ylimmässä kerroksessa. Paavin makuuhuone sijaitsee ylimmän kerroksen oikeassa kulmauksessa. Sen vieressä sijaitsee keittiö, ruokasali, olohuone, lääkärin huone, paavin privaatti konttori ja paavin sihteerin työhuone, sekä privaatti kappeli ja rukoushuone. Paavilla on myös privaatti kattoterassi sisäpihalle päin. 

Vatikaanin muurin sisäpuolella sijaitsee Sant Anna dei Palfrenierin kirkko ja sen yhteydessä on benediktiini nunnaluostari. Nunnat käyvät siivoamassa paavin asunnon, pesevät hänen vaatteensa ja auttavat paavia pukeutumaan erityisessä pukeutumishuoneessa. Kesäajat asuu paavit aina Castelgandolfossa. Nykyinen Paavi otti mukaansa paavin asuntoon luonnollisestikin myös kissansa, toinen musta ja toinen valkoinen. Ingrid Stampa on nykyisen Paavin kodinhoitaja ja palvejitar. Hän on musiikkiprofessori viraltaan. Nykyinen paavi otti myös pianonsa mukaan paavinasuntoon ja hän kuuuntelee ja soittaa mielellään klassista musiikkia vapaa-aikanaan. He kuulema soittavat duettoja, paavi pianoa ja Ingrid gambaa, joka on antiikin aikainen cellotyyppinen instrumentti. 

Edesmenneen paavi Johannes Paulus II:n kodinhoitajana toimi nunna Pascalina Lehnert joka on haudattu Campo Santo Teutonicon hautausmaalle joka sijaitsee aivan Vatikaanin edustalla. Hautausmaalla lepää vain saksalaisia. Pascalina ehti saada kaikki mahdolliset ja mahdottomat kunniamerkit ja maininnat elämänsä aikana.

Paavit ovat asuneet myös aikaisemmin San Giovanni in Lateranon palatsissa ja Palazzo Quirinalessa, joka nykyään on Italian presidentin asunto.

Gian Lorenzo Bernini ehti elää monen eri paavin ajalla. Pamphili paavin jälkeen istui paavin istuimelle Alessandro VII joka kuului Chigin sukuun. Hän rakennutti Pyhän Pietarin kirkon eteen torin. Carlo Maderno sai tehtäväkseen suunnitella Pyhän Pietarin kirkon julkisivun, mutta hän ehti kuolla ennen kuin hän pääsi puuta pidemmälle. Gian Lorenzo Bernini sai julkisivunkin työkseen, sekä koko basilikan edustalla sijaitsevan torin. Torille hän rakennutti kaksi pilarikaariholvia, joihin tuli kaiken kaikkiaan 284 pilaria. Työt veivät kokonaista yksitoista vuotta.

Pulciano della Minerva, Piazza della Minerva

Gian Lorenzo on valmistanut tuon vekkulin elefantin obeliskin jalustaksi. Obeliskin löysivät Santa Maria sopra Minervan luostarin munkit omasta puutarhastaan. He halusivat obeliskin kirkon ja luostarin eteen. Niinpä Bernini tuumasta toimeen.

Fontana della Api, Piazza Barberini

Tämä suihkulähde symbolisoi Barberinin suvun valtaa. Lähellä suihkulähdettä sijaitsee Barberinien suuri palatsi, Palazzo Barberini.

Ludovica Albertoni, San Francescoa Ripan kirkko Trasteveressä

Pyhä Teresa ekstaasissa on Berninin kuuluisin teos, Santa Maria della Vittorian kirkossa. Coronarin suku tilasi teoksen oman sukunsa kunniaksi suvun hautakappeliin.

Cappella Coronaro, Santa Maria della Vittoria

Tritone suihkulähde, Piazza Barberini

Sant'Andrea della Fratten kirkossa on kaksi Berninin alkuperäistä enkelipatsasta jotka on siirretty kirkkoon talteen Sant'Angelon sillan kaiteelta. Paavi Clemente IV käski Berninin suunnitella kymmenen enkelipatsasta sillan kaiteita koristamaan. Bernini teki vain kaksi enkeliä ja hänen apulaisensa loput. Samainen paaavi Clemente IV käski siirtää Berninin tekemät enkelipatsaat San Andrea della Fratten kirkkoon. Jotkut väittävät että Bernini itse olisi valmistanut kopiotkin sillan kaiteelle. Bernini asui San Andrea della Fratten kirkkoa vastapäätä. Hänet on haudattu Santa Maria Maggioren basilikaan.

San Longino, San Pietro,Vatikaani

Apollo e Daphne, Galleria Borghese

Gian Lorenzo Bernini pääsi koristmaan italialaisen liiranseteliä 

San Giuseppe dei Falegnami

San Giuseppe dei Falegnamin kirkko sijaitsee aivan Vittorio Emanuele II:n monumentin kupeessa, Clivo Argentarion varrella. Kirkonvasemmalta puolelta kulkee portaat ylös Campidogliolle, Capitoliumin kukkulalle. 

Avoinna:

sunnuntaista perjantaihin kello 8.30-16.30

Tilat oikealla puolella kirkkoa ovat alunperin olleet luostarin tiloja. Nykyään Vatikaanin omalla turismijärjestöllä, ORP-Opera Romana Pellegrinaggi, on toimistotilat siinä. 

Matkalippuja tai Omnia kortin voi varata ja maksaa Orp'in sivuilla internetissäkin. Kolmen vuorokauden lOmnia kortilla saa kulkea busseissa ja metroissa, sisältää sisäänpääsymaksuja ja kiertoajeluja ym. Näkyy olevan alennettu hinta nykyään. Kätevä kortti! 

Mutta Roomassa on paljon ihan ilmaistakin kuten kaikki monet sadat kirkot. Rooma on kuin tehty kävelyä varten, joten hyvät kävelykengät on tarpeen.

Clivo Argentarion kuja kulki nykyisen kirkon paikalta ja se oli se ainoa kuja, mikä johti aikoinaan Capitoliumin/Campidoglion kukkulalle.

 Kirkko on erittäin suosittu vihkikirkko.

  Kirkon edustan kaidekin on koristeltu kukkakimpuilla vihkiäisiä varten.

Kirkko on vihkiäiskunnossa...

Kirkko on avoinna ainakin sunnuntaisin kello 11.00 messun aikana, tai kun sattuu olemaan vihkiäiset. Piazza Venezian reunalla sijaitseva San Marcon kirkko huolehtii nykyään tästäkin kirkosta.

Via dei Imperialilta nähtynä, vasemmalla Luca e Martinan kirkko, keskellä häämöttää San Giuseppe dei Falegnamin kirkko ja takana Palazzo Senatorio torneineen. Palazzo Senatoriossa istuu Rooman kaupungin porimestari ja kunnanvaltuusto.

San Giuseppe dei Falegnami on pyhälle Joosef'ille ja puunveistäjille pyhitetty kirkko. Pyhä Joosef'han oli "ensimmäinen kristitty" puunveistäjä. Kirkko rakennettiin 1500-luvulla Tullianumin/Mamertinumin vankilan ylle. Giacomo della Porta on ollut mukana suunnitteelmassa kirkkoa. Se kesti reilut sata vuotta ennen kuin rakennus lopulta valmistui. Pyhä Josefin veljeskunta/La Confraternita di San Giuseppe  osti kirkon vuonna 1592. Nykyään veljeskunnan tilat sijaitsevat Via Santa Chiara 10.

Kirkon pääalttari

Carcere Mamertino, Mamertinon vankila, sijaitsee San Giuseppe dei Falegnamin alla. 

Avoinna joka päivä kello 9.00-12.30 ja 14.30-18.30 kesäaikaan. Talviaikaan kello 9.00-12.30 ja 14.00-17.00.

Ilmainen sisäänpääsy mutta sisäänkäynnissä "vaaditaan" pieni lahjoitus. Omasta mielestäni ei kannata ottaa opastettua käyntiä vankilaan. Rahan tuhlausta. Tämä vankila on jo reilut 2500 vuotta vanha mutta siellä on tuskin mitään jäljellä siltä ajalta, joten sen aitous on täysin mahdottomuus. Vankilasta on monia tarinoita joiden paikkansa pitävyys on niin ja näin. Kuningas Ancus Marcius (640-616 eaa) avasi tämän vankilan käyttöön.

Kerrotaan että vankiholvissa, jota kutsuttiin nimellä Tullianum, pidettiin niin Pietaria kuin Paavalikain vankina ennen heidän teloitustaan. Tiedä häntä sitten. Nimittäin vankiholvia käytettiin poliittisten vihollisten vangitsemiseen, ei uskonvainoihin. Paavi Silvestri I teetti  vankilasta kirkon nimeltä San Pitero in Carcere.

Sisäänkäynti Mamertinon vankilaan

Aikoinaan ei ollut portaita vankiholviin, mikä sijaitsee 12 metriä maanpinnan alapuolella. Portaat on tehty paljon myöhemmin. Pohjapiirros!

Tähän marmoripylvääseen olivat Pietari ja Paavali kiinnitetty ketjuilla. Ketjut ovat nykyään San Pietro in Vingolin basilikassa. Tarina kertoo että Pietarin kaksi vartijaa Prosessus ja Artianus kääntyivät kristinuskoon ja Pietari kastoi heidät vankilassa. 

Vahdit jopa päästivät Pietarin vapaaksi kunnes hänet tavoitettiin Via Appialta. Pietari kohtasi Jeesuksen Via Appialla. Pietari kysyi Jeesukselta että Domine, Quo Vadis?  Herra, mihin olet menossa? Kristus vastasi että Venio Iterum Crucifigi. Tulen ristiinnaulituksi uudestaan. Pietari säikähti ja kääntyi takaisin kohti paikkaa jossa nykyään sijiatsee Vatikaani.  Silloin siinä sijaitsi Neron circus. Pietari ristiinnaulittiin Neron Circuksella. 

Via Appian varrella sijaitsee nykyään kirkko juuri sillä paikalla kun Pietari tapasi Jeesuken.  Kirkon nimi on luonnollisestikin Domine  Quo Vadis. Jokainen joka menee Via Appia Anticalle ja katakombeihin, tulee ohittaman tuon kirkon, juuri ennen  Via Appia Antican ja Via Ardeatinan risteystä, Via Appia Antica 51. 

Dominen Quo Vadiksen irkko on avoinna joka päivä kello 8.00-18.00 ja kesäaikaan tuntia kauemmin kello 19.00 saakka.

Stanze di Raffaello, Raffaellon huoneissa Vatikaanin musossa on Rafaello Sanzion maalaus siitä kun vanginvartiat päästivät Piatarin vapaaaksi, Liberazione di San Pietro, Pyhän Pietarin vapauttaminen.

Selli jossa Pietari ja Paavali ovat olleet vangittuina

Legenda kertoo että Pietari olisi lyönyt päänsä tähän kohtaan seinään. Tämä on suurelta osin konstruoitu turisteja silmällä pitäen. Jotainhan turistien tulee nähdä ja kokea.

Tässä taulussa on joidenkin nimiä, jotka ovat istuneet vankilassa ja sittemmin teloitettu.