sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Santa Maria degli Angelin luostari

Den stora restaureringen av baden, sista hyllning till Augustus

Olen aikaisemmin jo kirjoittanut jopa kaksikin postausta Santa Maria degli Angelin kirkosta, mutta nyt aion kertoa muutaman sanan sen luostariin.




Santa Maria degli Angelin luostari Diocletianuksen kylpylän alueella on ollut suljettu viisikymmentä vuotta. Nyt se on restauroitu ja kustannukset nousivat 6,5 miljonaan euroon. Restaurointi kesti kuusi vuotta. Luostari oli aikoinaan kartusiaanien luostari. Paavi Pius IV rakennutti luostarin entisen Diocletianuksen kylpylän raunioihin 1500-luvulla. 

Från www.santamariadegliangeliroma.it:la_certosa_di_roma,

Sisäänpääsy sijaitsee Viale Enrico de Nicola 79, vastapäätä Terminin rautatieaseman bussiaukiota. 

Avoinna kello 9.00-19.45. 
Sisäänpääsymaksu 7€, alle 18v ilmainen sisäänpääsy.




Itse mestari Micehelanglo Buonnaroti sai paavi Pius Angelo Medicin pyynnöstä suunnitella luostarin ja siitä tuli todellinen mestariteos, siitäkin huolimatta että se rakennettiin kylpylän raunioihin.


Oikeastaan koko luostari kompleksi käsittää kaksi luostaria, isomman ja pienemmän, ja munkkien asuntolan. Luostari tunnetaan Roomassa nimellä Michelangelon luostari. Michelangelohan suunnitteli Santa Maria degli Angeli ai Martirin basilikankin kylpylän raunioihin, vaikka luostaria alettiin rakentamaan vuonna 1565, joten Michelangelo ei ehtinyt nähdä luomustaan, sillä hän kuoli helmikuun 18 päivä vuonna 1564. Kirkko oli sen sijaan valmis luultavasti jo vuonna 1562.


Osassa luostarin tiloista on sijainnut yksi Rooman kansallismuseon haaraosastoista, Museo Nazionale Romano-Terme di DioclezianoMutta nyt keisari Augustinuksen kuoleman 1500-vuotis-juhlavuodeksi on uuskorjattu useita kohteita Roomassa. Algeriassa syntynyt Keisari Augustinus on ollut yksi merkittävimpiä kirkonisiä ja teologeja. Hän yksi hyvistä neuvoistaan oli että "rakasta ja tee mitä haluat!"








Kylpylän raunioissa sijaitsi jo yksi kirkko, San Ciriaco alle Terme, joka  oli rakennettu vuonna 499 ja jossa papeilla oli tapana vuoron perään pitää messu. Ensimmäiset kartusiaanimunkit saapuivat vuonna 1060 Roomaan. Paavi Urbano I tarjosi heille San Ciriacon kirkkoa ja tiloja sen vieressä, mutta he eivät pitäneet aluetta heille sopivana, joten he saivat asettua Santa Croce in Gerusalememn kirkon luostariin. Paavi Pius IV:n ajalla he muuttivat vuonna 1561 kuitenkin Diocletianuksen kylpylän luostariin. Kartusiaanimunkit löysivät raunioista kaksi alttaria joista toisen he siunasivat pyhille enkeleille ja toisen enkeleiden äidille. Näistä alttereista tulee nimi niin kirkolle kuin luostarillekin. Michelangelo Buonaroti rakensi kylpylän tepidarioon, "haaleaan" kylpylän osaan, kartusiniaaneille sopivan luostarin. 

Kartusiaanisen luostarisääntökunnan O.Cart. perusti Bruno Kölniläinen vuonna1084. Kartusiaaneilla on omat luostarisääntönsä. Nimi tulee ranskalaisesta vuoristosta jossa Bruno Kölniläinen eli erakkoelämää yhdessä kuuden muun ystävänsä kanssa, neljän papin ja kahden aivan tavallisen meishenkilön kanssa. 

Muutama vuosi sitten oli maapallolla 18 kartusiaaniluostaria, vajaat neljäsataa munkkia ja melkein kaksisataa pappia. Pappeja nimitetään nimellä padri ja alokkaita nimellä conversi. Alkuun kartusiaanit elivät eristettyä erakkoelämää, mutta nykyään on myös kaupunkilaiskartusiaaneja, niin munkkeja kuin nunniakin. Kartusaanien elämä luosatrissa on yksinäistä ja hiljaista sillä he eivät saa puhua keskenään mutta silti jokaisen on osallistuttava käytönnöllisiin luostarin töihin.

Arkkitehti Luigi Vanvitelli muutteli hieman luostaria kun hän sai restauroida sitä vuonna 1749. Vuonna 1873 luovuttivat munkit luostarin arkelogiselle museolle ja munkit muuttivat Via Palestron kadun varteen jossa heillä on kartusiaanijärjetsön pääkonttoori ja luostari.

Santi auguri e Buon Anno 2015!


Buon Anno 2015! 
Buon San Silvestro e Capodanno 2015! 

Notte di San Silvestro, uudenvuodenyö, on juhlista riemukkain, ainakin Roomassa, vaikka kyllä roomalaiset osaa juhlia juhannustakin, Festa di San Giovanni Battista'a. Suomen kieleenkin on tullut  nimitys Sylvesteri, joka viittaa juuri uuteen vuoteen ja paavi Silvestro I:een, Pyhä Sylvester I.

Notte di San Silvestro tai Capodanno kuten sitä toiselta nimeltä kutsutaan on saanut nimesä Paavi Silvestro I:ltä, joka  syntyi Roomassa 31. joulukuuta vuonna 335. Hän toimi paavina 21 vuotta. Paavia kutsuttiin vielä siihen aikaan piispaksi. Nykyään paavi on papa italiaksi, siis isä.

En vaan voi olla kertomatta mistä uusi vuosi on saannut nimensä ja juhlintansa Italiassa. On mentävä pitkälle kristinuskon alkuvuosille. Keisari Konstantinus antoi käskyn että Rooman valtakunnan uskonnoksi tulee kristinusko. Tässä tiedoitustilaisuudessa oli mukana paavi San Silvestro.


Tämä erittäin erikoinen ja historiallinen, aivan omaa laatuaan oleva maalaus löytyy Santi Quattro Coronatin luostarissa sijaitsevasta Oratoriosta, hartaushuoneesta, joka on pyhitetty paavi San Silvestron kunniaksi. Tämä Oratorio maalauksineen on vain nähtävä, jos on vähänkin kiinnostunut kristinuskon historiasta. Tämä Santi Quattro Coronatin kirkko, luostari ja Oratoriot ovat todellakin vierailun arvoisia. Luostarin sisäpihakin on nähtävä, mutta se nykyään vaatii että soittaa ovikelloa kirkosalin vasemmalla puolen olevalla ovella, jossa on lasi-ikkunat. 
Tässä kuvataan paavi Silvestro I:n elämää. Maalauksia on kaiken kaikkiaan yksitoista. 

Vuonna 1996 saatiin valmiiksi Santi Quattro Coronatin (linkissä kerrotaan restauratioprojektista) kirkon, luostarin ja oratorioiden restauroinnit ja kirkosta, luostarista ja oratorioista on tehty erittäin upea kirjakin. Luultavasti se on satavailla vain italian kielellä. Santi Quattro Coronatin luostarissa on toinekin oratorio joka on pyhitetty Pyhälle Barbaralle.

Teologian tutkijat ovat tulkinneet että nämä maalaukset olisi tehty sen aikaisten paavien pyynnöstä eräänlaisena propagandana paavin valtaa vahvistavassa toivossa. Varsinkin paavi Innocentius IV joka taisteli Saksalais-roomalaisen keisari Fredrikin kanssa siitä kumpi heistä pitää valtaa Roomassa, paavi vaiko keisari. 

Olipa miten oli, niin malaukset ovat hieno historiallien  dokumentti kristinukson ensiajoilta. Ensi alkuun Roomassa juhlittiin joulukuun viimeistä päivää Pyhän Silvestron merkki- ja muistopäivänä ja täten se oli uskonnliinen juhlapäivä uskonnollisine menoineen. Vasta paljon myöhemmin keskiajalta päästyä alkoi uudenvuoden juhlinta muuttua pikku hijkaa maallisemmaksi juhlinnaksi. Mutt aSan Silvestron niemä se vieläkin kantaa monen monen roomalaisen  ja ylipäänsä italialaisten kielenköytössä.

tiistai 30. joulukuuta 2014

Sant' Antonio abate all'Esquilino


Sant'Antonio abate all'Esquilino, Via Carlo Alberto 2, Esquilino

Roomassa asuvien venäläisten kotikirkko.

 Avoinna:

 lauantaisin kello 18.30-20.00 ja sunnuntaisin kello 9.30-11.00

Messu:
 Arkisin kello 6.45 ja sunnuntaisin kello 10.00
 
Messu toimitetaan bysantilaisen riitin mukaan.


Sant'Antonio abate/Antonios Suuri 251-356


Hän eli egyptiläinen eremiitti. Häntä on pidetty ensimmäisen kristillisen luostarin perustajana. Tuo abate tarkoittaa luostarin apottia, munkkiluostarin johtajaa.



Tämä filmin pätkä kertoo San Antonio abaten elämästä Egyptissä. San Antonio abatea ei pidä sekoittaa San Antonio da Paduaan, joka hänkin oli pyhimys, mutta nämä ovat kaksi eri henkilöä.



San Antonio abaten kirkko



Collegium Russicum tai Seminario Pontificio di Sudi Orientali,
toiselta nimeltään 
Pontificio Collegio Russo di Santa Teresa del Bambino Gesù,

Piazza Santa Maria Maggiore 7

Sant'Antonio abate all'Esquilinon kirkko sijaitsee Collegion vieressä, samassa rakennuksessa. Bussi 71 pysähtyy kirkon edustalla.

Tämän kirkon paikalla sijaitsi alunperin roomalainen basilika Giunio Basso, joka oli Giunio Basson siviili basilika Esquilinon kaupunginoassa. Se oli rakennnttuu siinä noin vuonna 331 jaa. Tämän basilikan raunioista on kerätty ns opus sentile  antiikin akaisella tekniikalla seinä- ja lattiakoristelulla. Töihin käytettiin marmoria, lasia ja helmiäistä.

Giunio Basso oli Junius Bassus Theotecniusksen poika. Junius oli kaupunginrefekti, joten hän oli tärkeä roomalainen virkamies jonka valta ulottui 100 roomalaisen peninkulman päähän Rooman kaupungista.


Junius Basson sarkofagi löydettiin Vhasta Pyhän Pierain kirkosta ja sen voi nähdä nykyään Museo Palazzo Massimossa.Toisen tiedon mukaan se on nykyään Vatikaanin aarrekammiossa.

Giunio Basson basilikan paikalle sitten rakennettiin viidennellä vuosisadalla jaa kirkko nimeltä Sant'Andrea Catabarbara. Sant Antonion kirkko rakennettiin veieressä sijainneen nunnaluostarin ja sen tiloissa sijainneen sairaalan käyttöön. 

Tämä oli Rooman ensimmäinen Pyhälle Andreaakselle pyhitetyistä kirkoista. alkupeärisen kirkon opus sectile mosaiikkityöt olivat jäljellä vielä tässä kirkossa, mutta myöhemmin ne siirrettiin museoon Palazzo Massimoon.

Vatikaani osti kokonaisen tontin kirkon ympäriltä vuonna 1928 ja perusti tontille Collegio Russicum'in, jossa voi opiskella venäläistä kulttuuria ja hengellistä elämää.

Museo Palazzo Massimo'ssa on Giunio Basson basilikan freskomaalauksia ja sargofagi nähtävinä.




Pontificio Istituto Oriantale P. I. O. Piazza Santa Maria Maggiore

Paavi Benedictus XV perusti tämän instituutin vuonna 1917. Tässä instituutissa voi opiskella Itä-Euroopassalaista katollismia. Tämä on ns Idän katollinen instituutti ja kirkko.


 Sant'Antonio abate all'Esquilino, Via Carlo Alberto 

Avoinna:
arkisin kello 10.30-12.30
sunnuntaisin kello 9.30-12.00

Kirkko rakennettiin vuonna 1308 palvelemaan aikaisempaa sairaalaa, joka rakennettiin 1300-luvun toisella puoliskolla pyhän Anthony-tulipalon uhreille. Se korvasi 5. vuosisadan kirkon, joka tunnetaan nimellä "Sant'Andrea Catabarbara".

Kirkko rakennettiin uudelleen paavi Sixtus IV: n toimesta vuonna 1481. Vuonna 1583 Domenico Fontana rakensi kappelin Ávilan Pyhän Teresan kappelille (joka vihittiin nyt pyhille Cyrilille ja Methodiukselle). Vuonna 1585 Nicolò Circignani maalasi freskoja kupolin sisätiloihin.

Vuonna 1928 Pyhä istuin hankki kirkon ja sen ympäristön, joka  luovutti kirkon Bysantin rituaalin venäläisille katolilaisille ja ympäröivät rakennukset Collegium Russicum-keskukselle, joka on venäjän ja itämaisten tutkimusten keskus. Kirkon julkisivu on Antonio Muñozin käsialaa,  ja hän kunnosti myös romaaninsn portti, ainoa mikä selvisi sairaalasta ja asetti portin yläpuolelle kirjoituksen, missä lukee kardinaali Pietro Capoccin sairaalan perustustamsiesta.






Tusculum



 Tusculum, Castelli Romani, nykyinen Frascatin alue

Tusculum oli kaupungin nimi muinaisessa Roomassa, jossa arvostetuilla roomalaisilla oli maatilaa. Siitä on peräisin sana tusculum, mikä tarkoittaa rauhallista maaseutua, paikkaa, johon voi vetäytyä lepäämään.

Tusculumin alueelle, nykyiseen Frascatiin, pääsee helposti Via Tuscolanaa pitkin tai paikallisjunalla FL4 Terminin rauatieasemalta. Itse moderni Frascati on turistikohde sekin. Noin 23 kilomertiä kakkaoon Frescatista sijaisti Tusculum. 

Parco Archelogico Culturale di Tuscolo, Frascati'ssa,  avattiin yleisölle lauantaina 24 toukokuuta, jolloin oli tarjolla ilmaisia kiertokäyntejä oppaiden kanssa alueella. Tämä oli kahdeskymmenes vuotuinen arkeologinen päivä Tusculumissa. Paikalla oli myös järjestö, mikä toimii maahanmuuttajien integroinnissa ja tässä yhetydessä maahanmuuttajat valmistivat ruokabuffeen, Live Cooking Show.
 
Frascatin kunnan turstisivut täällä.



Albanon järvi ja Monte Cavon vuori, joka on Albanon vuorten korkein huippu. Koko aluetta nimitetään nykyään nimellä Castelli Romani, joka käsittää alueen kuusitoista kuntaa.

Castelli Romanon alueella on useat roomalaiset aatelissuuvut, kuten Orsinit, Chigit, Colonnat, Aldobrandinit, Savellit, Annibaldit ja Ruspolit, rakentaneet linnoituksia ja huviloita ja heillä on ollut viininviljelyä alueella jo ammoisista ajoista lähtien. Suurin osa roomalaisten viineistä tulee juuri tältä alueelta. Viinit kontrolloidaan ja merkitään laatumerkinnällä DOC, joka on lyhennys, denominazione di origine controllata.


Tältä alueelta tulee myös Porchetta romana, grillattu sianliha, mikä on suurta herkkua. Porsaasta poistetaan luut ja niskalihat rullaatan rullalle, maustetaan rosmariinillä, valkosipulilla, fenkoolilla ja yrteillä ja sen jälkeen se grillataan vartaassa ulkona. Siitä sitten leikataan siivuja. 

Roomalaiset "omivat" Borchettan syönnin omaan ruokakulttuuriinsa ja Roomasta löytyy vieläkin joitakin Porchetterioita. Useissa pikaruokapaikoissa, kahviloissa ja baareissa saa Porchettaa sämpylän sisässä. Porchetta ja Pecorino juusto ovat kaksi tyypillistä perinteistä roomalaista kulinaarista tuotetta.

Tusculumin alue sijaitsee noin reilut 20 kilometriä Roomasta eteläänpäin. Alue on vulkaanista aluetta. Itse vulkaani sijaitsee 6 kilometriä Frascatista. Albanon järvi ja pienmepi Nemin järvi ovat tulivuorenpurkauksessa syntyneitä kalderoita. Alueella on jatkuvasti pientä maan tärinää ja ilmasta mitataan hiilidioksidiä ja rikkivetyä. Hyvin pitkällä ajanjaksolla on laskettu syntyvän magmakammari noin 5-6 kilometrin syvyyteen. Asiantuntijoitten mukaan voi olla aivan mahdollista että magma alkaisi nousta maanpintaan. 

Tämä on hieman huolestuttavaa sillä Rooman miljoonakaupunki sijaitsee vain noin 20 kilometrin päässä magma-alueesta. Italian niemimaahan on kirjaimellisesti vulkaaninen alue. Maanjäristykset ovat erittäin yleisiä paikka paikoin ja italialaiset seismologit seuraavat tarkkaan tilannetta kaikkialla Italiassa. Tavallisimmat maanjäristykset ovat alle 2 Richterin skaalassa ja ne eivät juuri tunnu paljoakaan jalkojen alla. 

Suurempi vaara Italiassa on maanvyörymät ja tulvat. Täältä voi seurata maantärinää. Täällä on toinen hyvä sivu, josta voi seurata. Tusculumin arkeologinen alue sijatsee vulkaanisen kraaterin pohjoisella reunalla.

Entisajan roomalaiset kutsuivat aluetta Albanus Mons. Alue on latinalaisten vanhinta asutusaluetta. Koko Lazion maakunta on hyvin vanhaa historiallista aluetta verrattuna Roomaan. Täällä on asunut latinalaisia jo viidennellä vuosisadalla eaa. Alueella sijaitsi kaksi esihistroiallista kylää Tusculum ja Alba Longa. Roomalaiset aateliset pakenivat tänne pakoon kesän kuumuutta ja hellettä. Täällä onkin kesäaikaan viileämpää kuin Roomassa. 


Tusculum sijaitsee Montecompatrin, Monte Porzion, Frascatin Grotteferratan välissä ja näin ollen se on luonnollinen Castelli Romanon keskus. Tusculumin perusti kreikkalaisen mytologian mukaan Ulissen ja Circen, Odysseuksen ja Kirken poika Telegono. Kerrotaan että hän perusti myös Praenesten kapungin, joka sijaitsi nykyisen Palestrinan paikalla, noin vajaat 40 kilometriä Roomasta itäänpäin.

Ensimmäiset asukkaat Tusculumissa/Tuscolanassa asuttivat aluetta 1400-1300 eaa. Tie mikä johtaa tänne Rooasta on nimeltään Via Tuscolana.  Tuscolanasta tuli pian tärkein alue koko nykyisen Latinan provinssin alueella. Roomalaiset valloittivat Tusculumin vuonna 496 eaa. Roomalaiset keisarit, senanattorit ja kirjailijat alkoivat viettämään kesänsä Tusculumissa, joten tänne rakennettiin useita upeita huviloita. 

Tänä päivänä sijaitsee Tuscolanan rautatieasema Via Tuscolana tien varressa, Tuscolanon korttelistossa, siis  hyvin lähellä Roomaa. Via Tuscolanan tie on pitkä suora tie, joka päätyy vielä tänäkin päivänä entisen Tusculumin alueelle, nykyiseen Frascatiin ja saa alkunsa läheltä Piazza dei Re di Roma.

Keskiajalla nousi Tusculumin kreivisuvusta kuusi paavia virkaan ja he pitivät valtaa Roomassa kunnes kaikki päättyi riitoihin ja Rooman hajoitukseen vuonna 1191 jaa.

Alueella aloitettiin arkeologiset kaivaukset 1990-luvulla.


Amfiteatteri



Tusculum rakennettiin jo rautakaudella.



Tusculumin kreivit olivat aikoinaan Lazion maakunnan aattelisista mahtavimmat herrat. Näillä herroilla oli niin suuri vaikutusvalta että he nousivat Rooman senaattoreiksi, tuomareiksi ja paavin istuimelle (seistemän paavia) 900-1200-lukujen välisenä aikana jaa. 

Tuscolanan kreivisuvun jälkeen nousi samasta suvusta uusi sukuhaara, Colonna niminen aatelissuku, jotka perustivat oman kaupungingkin nimeltä Colonna, joka sijaitsee vain noin viisi kilomteriä linnuntietä Frascatista (Tusculum). Colonna suvun perustaja oli nimeltään Pietro, joka oli George III:n poika ja jota alettiin kutsumaan nimellä Pietro de Columna (1099-1151). Tästä Colonna suvun alkuperästä ollaan epävarmoja. Colonnat omistaa valtavat alueet tältä suunnalla Roomaa.




Via dei Sepolcri

Arkeloginen kaivausalue on valtavn suuri. Antiikin aikainen tie Via dei Sepolcri Frascatissa on alueen luonnollinen alkupää. Tien varrella, kuten nimikin jo kertoo, sijaitsee lukuisia hautoja. Frascatista on noin kuusi kilomtetiä Tuscolaan,  ja siellä perillä on melko suuri parkkipaikka.

Frascati on muutenkin erinomainen lomakohde jossa on paljon koettavaa ja nähtävää ja paljon kaunista luontoa, sekä kulinaarisia nautintoja yllin kyllin. Frascatin alueen viinit ovat erittäin suosittuja.






Kaikista arvokkaimmat alueen löydöt on viety Vatikaanin museooon. Hyvin paljon vietiin Napoleonin käskystä arkeologisia löytöjä myös Pariisiin Louvren museoon.









Frascatin kunnan naapurikunta Monte Porzio Catone, sijaitsee aivan Frascatin kupeessa, Tusculumin arkeologsien alueen vieressä ja se tarjoaa myös paljon mielenkiintoista nähtävää ja paljon kaunista luontoa. Täällä pidetään riehakkaat karnevaalit helmikuussa joka vuosi.



Monte Porzio Catonessa sijaitsee Camaldolese luostarijärjestön luostari 1600-luvulta. Miespuolisia pyhiinvaeltajia otetaan vastaan ja annetaan yösijaakin.

Muutama kilometri Frascatista lounaaseen sijaitsee Grottaferrata, jossa sijaitsee iso ns kreikkalainen luostari, Santa Maria di Grottaferrata. Tämä luostari on todellinen helmi luostarein joukossa. 

Kolme kilometriä Grottaferratasta sijaitsee Catacombe at Decimum, mikä sijaitsee Via Anagninan tien varrella. Via Anganinalta pääsee provinssitie SP73b:tä pitkin Tusculumiin ja arkeologiselle kaivausalueelle. Frascatista pääsee autolla Via Catone'a pitkin ensin Villa Aldobrandinin ja Villa Falconierin välistä Via Tuscolo'lle ja siitä tuota hyvin mutkaista provinssitietä perille. Matkan varralla sijaitsee yksinäisessä ylhäisyydessään Grand Hotel Villa Tuscolana, Via del Tuscolon varrella, jos nyt sattuu olemaan vailla erittäin hyvää yöpymispaikkaa.



Santa Maria di Grottaferratan kirkko ja lusotari tunnetaan nimellä kreikkalainen luostari San Nilo. Tämä kuuluu bysanttiselle kirkolle.


Madonna Theotokos


Luostarin piha

Luostarin perusti vuonna 1004 San Nilo da Rossano, jolle se on omistettu, viisikymmentä vuotta ennen katolisen ja ortodoksisen kirkon välistä hajoamista.



Villa Aldobrandini

Monte Porzio Catonessa on myös useita upeita aatelisvilloja ja Borghesen arkeologinen puisto. 

Villa Falconierin yhteydessä sijaitsee erittäin kaunis puistoalue, joka paikka paikoin on kuin unesssa kävelisi. Arnold Böckling maalasi taulun puistoalueen innoittamana. Maalauksen nimi on Kuoleman saari. Samasta aiheesta hän maalasi useita eri versioita. Facebook! Tietoa suomenkielellä!



Arnold Böcklin: Kuolleiden saari


Villa Falconieri


sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Buon Natale!

Alfonso Maria de' Liguorin säveltämä Tu Scendi Dalle Stelle on eniten lauletuin joululaulu Roomassa. Se lauletaan yhdessä myös Pyhän Pietarin basilikassa joulumessussa.

Hyvää Joulua kaikille lähellä ja kaukana!




Vatikaanin joulukuusi tuli tänä vuonna Calabriasta, Fabrizian kunnasta, joka sijaitsee Apenninien niemimaan eteläisessä kärjessä, "Italian saappaan pohjassa. Joulukuusi on 25 metriä korkea ja painaa 80 kiloa. Jouluaatoksi on Roomassa luvassa sumuista ja noin +13 astetta. Joulupäivänä tulee  luultavasti satamaan.

















Joulukuusi sai koristeensa ja valaistuksensa sai nyt perjantaina kello 16.00. Sen jälkeen monet roomalaiset tekevät iltakävelynsä Pyhän Pietarin torin kautta ja käyvät ihailemassa jolkuusta ja sen juuruella seisovaan seimiastelmaa.


 Pyhän Pietarin basilikan julkisivukin on saanut erikoisen valaistuksen.






Seimiasetelma joulkuusen juurella on aina kookas

Eipä ole tultua käytyä Calabriassa vaikka mieli on tehnyt. On niin monta kohdetta jotka haluaisin nähdä ja kokea. Monelle herää varmasti kysymys että kuinka voi olla mahdollista että Calabriassa kasvaa kuusia, ihan oikeita kuusia, ja vielä noin valtavia kuusia. Selitys löytyy siitä että kuusia kasvaa koko Italiassa, sillä Italia on melkein kokonaan vuoristoa.  Fabrizia esimerkiksi sijaitsee melkein kilometrin korkeudella meren pinnasta. Kuusia ei luonnollisestikaan kasva merenpinnan tasolla vaan hieman korkeammalla, jossa on aivan toinen ilmasto ja olosuhteet.

Nämä Calabrian kylät ovat erittäin keskiaikaisia kaikki tyystin. Keski-ikä Calabrina kylissä on taastusti melko korkea.



Tämä iloinen lumiukkojengi toivotta hilpeää joulua kaikille!