Tämä on keskeisintä Roomaa ja päiväsaikaan erittäin vilkkaasti likennöity. Tästä pääsee busilla mihin suuntaan tahaansa. Tästä lähtee nykyään myös raitiovaunu Trastevereen ja Casalettoon.
Torin keskelle on yritetty rakentaa metron alaskulkua mutta luovuttiin koska törmättiin arkelogisiin löytöihin. Arkelogit tutkivat niitä ja keräsivät talteen löytöjä jonka jälkeen kuoppa peitettiin.
Nyt on kaivettu uusi kuoppa torin itäiselle reunalle. Uutta metrolinjaa C on rakenneltu jo toistakymmentä vuotta ja aina vaan on keskeytynyt koska metroasemille on vaikea löytää paikkoja kaiken roinan joukosta.
Metrolinja C on melkein valmis kaupungin ulkolaidalla mutta ei lähestulkoonkaan valmis keskikaupungilla, kuten tämä Piazza Venezian pysäkki. Metrolinja C tulee kulkemaan, ilman kuskia siis elektroonisesti.
Rooman kaupunkin on eräänlainen historiallinen museoalue. Tarve maanalaisista kulkuväylistä on valtavan suuri.Metrolinja D olisi myös saatava valmiiksi. Se tulee myös kulkemaan Piazza Venezian kautta. Linja C:llä on kuitenkin suurempi prioritetti.
Via dei Fori Imperiali on melko rauhallien katu ympäri vuorokauden. Via dei Fori Imperiali kulkee raunioalueiden ylitse. Mussolini rakennutti tämän paraatikadun. Nykyään Via dei Fori Imperiali on kävelykatu. Bussiliikennekin siirrettiin osittain kulkemaan toista reittejä.
Nykyään on totaali ajaokielto yksitysialuoille Rooman keskustassa sunnuntaisin. Sitä ennen oli jo suositus jättää oma auto sunnuntaisin parkkiin Sitä varten on jopa lisätty yleisiä busslinjavuoroja. Suuntaisin on todellakin ihanaa käppäillä Rooman keskustassa.
Fontana dell'Ara Coeli
Santa Maria Maggioren basilika yövalaistuskesaan
Traianon markkinnat
Notte bianca/valaistu yö
Arco di Constantino
Rooma on todellakin ihana kaupunki kesäiltasin ja kesäöisin eikä Roomassa kannata pelätä. Jonoissa seisoessa ja ahtaissa busseissa kannattaa pitää silmällä rahapussiaan ja arvoesineitä päiväsaikaankin. Iltaisin ja öisin on hyvin rauhallista ja vähän autoja ja väkeä ulkona ja busseissa.
Täällä olen tehnyt postauksen Palazzo Quirinalesta, mikä on Italian presidentin palatsi.
Puistoalue on kolmiosainen joista yksi kuuluu Palazzo Quirinaleen ja kaksi muuta ovat joka päivä avoinna kaikille. Puisto kuului Palazzo Qurinaleen siihen aikaan kun palatsissa asui kuningaperhe 1800-luvulla. Palatsissa asuu nykyään Italian presidentti. Palatsissa on myös upeat tilat viraileville valtioiden päämiehille ja kuninkaallisille. Kuninkaallinen puutarhuri Josef Roda sai tehtäväkseen vuonna 1887 suunnitella puistoaleueen kuningasperheen käyttöön.
Huom! Palazzo Quirinalen puisto on avoinna joka sunnuntai kello 8.30-14.00. Sisäänpääsymaksu. Palazzin pääsisäänkäynti on Via della Datrialta käsin tai Piazza del Quirinaleta/Quirinalen torilta.
Villa Alberto Carlon puisto, Via del Quirinale ja Via Piacenza. Avoinna kello 7.00 auringonlaksuun.
Sant'Andrea al Qurinalen puistoalue, Via del Qurinale ja Via Piacenza, avoinna kello 7.00 auringonalskuun. Puisto kuuluu Sant'Andera al Qurinalen luostarille mutta avoinna kaikille.
Palatsin pohjoispuolelta ei pääse palatsiin, joten Via Nationalen kadulta käsin on helpoin tulla palatsiin. Tässä pysähtyy bussit: 64, H, 70, n8, n11, n70...
Via del Crosolta voi kääntyä Via dell'Umiltan kadulle ja siitä edelleem Via Datariaa pitkin palatsin eteen. Via Datarialta on melko jyrkkää nousua ja jyrkät portaatkin Quirinalen kukkulalle.
Altempsit ovat kotoisin Bodenin järveltä Hohenems nimisestä kaupungista Itävallasta, hyvin läheltä Saksan, Sveitsin ja Lichtensteinen rajoja. Esi-isä oli nimeltään Merquerdo joka nai upporikkaan ja mahtipontisen Medicin suvun jäsenen, Chiara de'Medicin, vuonna 1529. Chiara di'Medicin äiti oli tulevan paavi IV Medicin sisko. Medicin suku Firenzessä oli siihen aikaan maailman rikkain ja vaikutusvaltaisin suku. Avioliitosta syntyi veljekset Iacopo Annibale ja Marco Sittico. Paavi lähetti Iocapon Espanjaan suurlähettilääksi ja hänen poikansa asettui asumaan Napoliin.
Roberto Altempsin hautamuistomerkki
Marco Sittico von Hohenemsin poika Roberto meni naimisiin Cornelia Orsinin kanssa ja Roberto otti sukunimekseen Altemps. Robertoa syytettiin raiskauksesta, josta siihen aikaan oli kuolema ainoa tuomio. Marco Sittico yritti pelastaa poikansa puhumalla paavin kanssa, mutta Roberto joutui kuitenkin teloitettavaksi. Hänet on haudattu Santa Maria in Trasteveren basilikaan. Cornelia synnytti muutama vuorokausi miehensä teloituksen jälkeen poikalapsen joka sai nimekseen Giovanni Angelo.
Palazzo Altemps, mikä on osa kansallismuseota,
Piazza Sant' Apollinare 46
Avoinna 09.00-19.45. Maanantaisin suljettu.
Palazzo Altemps on yksi Rooman hienoimmista museoista. Palazzo Altemps on renessanssinaikainen palatsi, mikä sijaitsee lähellä Piazza Navonaa, sisältää erittäin tärkeän kokoelman klassista kreikkalaista ja roomalaista veistosta. Altemps-veistoskokoelman lisäksi palatsissa on Rooman Mattei-suvun keräämiä teoksia sekä Del Drago-kokoelma 1600-luvulta. Palatsin upea Boncompagni Ludovisi -kokoelma on korkeatasoisin.
Palatsin löytää helpoiten kun lähtee Piazza Navonalta suoraan pohjoiseen päin ja kävelee kahden korttelin välin.
Pääsylippu 7 euroa, alennettu hinta 3,50 euroa. Lippu on voimassa kolme peräkkäistä vuorokautta ja kelpaa sisäänpääsyksi myös Palazzo Massimo alla Terme, Crypta Balbi sekä Diocletianuksen kylpylän haaraosastoihin, jotka kaikki kuuluvat kansallismuseoon.
Palatsin upea sisäpiha
Melozzo da Forlìn 1400-luvulla paavi Sixtus IV:n sukulaiselle Girolamo Riariolle suunnittelema palatsi on sinänsä arkkitehtoninen taideteos.
Sen osti myöhemmin Volterran kardinaali Francesco Soderini, joka palkkasi arkkitehdit Sangallo vanhemman ja Baldassarre Peruzzin parantamaan rakennusta entisestään. Myöhemmin palatsi joutui kardinaali Altempsin käsiin, joka laajensi palatsia kirjakokoelmaansa ja muinaisia veistoksia varten.
1600-luvulla palatsiin rakennettiin kirkko/kappeli sen jälkeen, kun Altempsin perhe sai paavin luvan säilyttää Pyhän Aniceton, yhden ensimmäisistä paavista, pyhäinjäännökset. Nykyään S. Aniceton kirkko on kohokohta museovierailun aikana.
1800-luvulla Palazzo Altemps tuli Vatikaanin omaisuuteen ennen kuin se myönnettiin Italian valtiolle vuonna 1982. Se on ollut osa Rooman kansallismuseon piiriä vuodesta 1997.
Kardinaali Marco Altemps keräsi antiikkia ja patsaita palatsiinsa. Osa esineistä vietiin Vatikaaniin ja osa Louvereen ja Brittish Museum'iin Lontooseen. Palatsissa on myös kardnaali Ludovisi, Mattein suvun, Dragon kokoelma sekä egyptiläinen kokoelma, jotka on Isis tempellin raunioista tänne tuotuja.
Galata Suicida, kuuluu ns Ludovisin kokoelmiin. Tämä patsas on ehkä Palazzo Althemspin arvokkain nähtävyys. Galatékirje on tuttu Raamatusta. Galatilaiset tai kelttiläiset, kuten me heidät paremminkin tunnetaan, asuivat nykyisen Turkin alueella. Ankaran kaupunki sijaitsee juuri tuolla aluella. Siitä ei tiedetä kuka on tehnyt tämän patsaan.
Ludovisi kokoelman omisti Ludovisin aatelussuku. Ludovico Ludovisi oli katollisen kirkon kardinaali ja taiteen ystävä. Hän keräsi valtavan kokelman taidetta kotiinsa.
Afrodite, tämä kuuluu myös ns Ludovisi kokoelmaan
Ns Ludovisi sargofagi
Cappelle Sant'Aniceto, Altempsin suvun oma kappeli tai oikeastaan se on kirkko. Aniceton vuosijuhla on 17. huhtikuuta. Kappeli sijaitsee palatsin pohjakerroksessa huone numero 27.
Sant'Aniceto toimi paavina vuosina 155-166. Hän oli kymmenes paavi Pyhän Pietarin jälkeen. Hän oli syntyään syyrialainen. Aniceto tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa voittamaton. Hänestä tuli marttyyri, koska hän vastusti kaikkia silloisia uskonlahkoja, ja myöhemmin hänet kuitenkin julistettiin pyhimykseksi.
Aniceton pyhäinjäännökset on sijoitettu Sant'Aniceto e Beata Vergine della Clemenzan kappeliin, Sant'Ancentolle pyhitettyyn kirkkoon, miskä sijaiste Palazzo Altempissä. Kirkko on ollut suljettuna kauan aikaa, mutta nykyään se on avoinna sunnunatsin kello 11.00 messun ajan. Kirkon sisäänkäynti sijaistee Via della Maschera d'Oro 8.
Kardinaali Altemps rakennutti myös Villa Mondragonen Frascatiin, Rooman eteläpuolelle. Villa sijaitsee korkealla kummulla Castelli Romanon alueella, noin 20 kilometriä Roomasta. Paavi Gregorius XIII Boncompagni asui huvilassa kesäisin kardinaalin Altempsin vieraana. Se oli tässä huvilassa kun paavi Gregorius vuonna 1582 kehitteli gregoriaanisen kalenterin, jonka mukaan me vieläkin elämme. Myös kardinaali Scipione Borghese ja paavit Paulo V ja Clemente VIII asuivat kesäisin Villa Mondragonessa. Paavi Urbano VIII Barberini päätti että paaveille täytyy rakentaa oma kesäasunto ihanteellisella alueella Castelli Romanossa. Käskystä toimeen. Paavit asuvat vieläkin kesäisin Castel Gandolfon kesäasunolla. Nykyään huvila toimii kongressikeskuksena.
Kreikkalainen Zeus Jumala
Egyptiläinen Apis härkä
Ludovisi suvun ns isompi sargofagi
Cappella Altemps, Santa Maria in Trasteveren basilika,
Fontana dell'Ara Coeli
